Evankeliumi Matteuksen mukaan

Evankeliumi Matteuksen mukaan eli Matteuksen evankeliumi (m.kreik. Τὸ κατὰ Ματθαῖον εὐαγγέλιον, To kata Matthaion euangelion) on järjestykseltään ensimmäinen Uuden testamentin neljästä evankeliumista. Perinteisesti sen kirjoittajana on pidetty evankelista Matteusta. Evankeliumi oli vanhan kirkon pääevankeliumi. Kirjan tunnetuimpia osuuksia on vuorisaarna, joka sisältää Jeesuksen keskeisimmät moraaliopetukset.

Evankeliumi Matteuksen mukaan
Τὸ κατὰ Ματθαῖον εὐαγγέλιον
Raamattu Uusi testamentti
Matteuksen evankeliumin alku, Schutternin evankeliumikirja.
Synty
Kirjoittaja (perint.)	Matteus
Kirjoituspaikka	Palestiina
Kohde	juutalaiset
Ajoitus	n. 80-90 jaa.
Teksti
Genre	evankeliumi
Alkukieli	koinee-kreikka
Lyhenne	Matt.
Lukuja	28
Jakeita	1071
Edeltävä: < Mal.Seuraava: Mark. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista
Infobox OK

Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeja kutsutaan yhdessä synoptisiksi evankeliumeiksi, koska niiden sisällöt muistuttavat toisiaan. Matteuksen evankeliumi toimi pitkään kirkon pääevankeliumina, ja samaten sitä pidettiin vanhimpana evankeliumina, kunnes nykytutkimus on osoittanut Markuksen evankeliumin vanhemmaksi. Matteuksen evankeliumin lähteinä ovat toimineet Markuksen evankeliumi, Q-lähde sekä kirjoittajan oma erityisaineisto.

Historia

Evankelista Matteus ja enkeli. Rembrandt, 1661.

Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu arviolta 80–100-lukujen välisenä aikana. Kirjoituspaikkana pidetään Syyriaa. Tätä tukevat yksittäiset maininnat evankeliumissa, vaikutus Didakheen sekä juutalaisuuden ja kristinuskon kuvaukset, jotka sopivat etenkin Antiokian seurakunnan tilanteeseen.

Evankeliumi ei mainitse kirjoittajaansa. Matteuksen nimi liitettiin kirjaan toisella vuosisadalla. Tieto tuli kirkkoisä Eusebiokselta, joka lainasi apostolisiin isiin luetun Papiaan kirjoitusta. Lainauksen perusteella Matteuksen evankeliumia pidettiin silminnäkijän kertomuksena ja siten muita evankeliumeja vanhempana. Myöhempi tutkimus on paljastanut tämän uskomuksen virheelliseksi, sillä Matteuksen evankeliumin kirjoittaja on käyttänyt hyväkseen kirjallisia lähteitä, kuten Markuksen evankeliumia.

Yleisimmän käsityksen mukaan Markuksen evankeliumi on Uuden testamentin evankeliumeista vanhin, ja Matteuksen evankeliumin lisäksi se on toiminut lähteenä myös Luukkaan evankeliumille. Tämän lisäksi Matteuksella ja Luukkaalla on tekstiä, jota ei löydy Markuksen evankeliumista. Tästä on päätelty, että heidän käytettävänään oli Markuksen evankeliumin lisäksi toinen yhteinen kirjallinen lähde, jota tutkijat kutsuvat Q-lähteeksi.

Matteuksen evankeliumi toimi pitkään kirkon pääevankeliumina. Tähän oli monia syitä. Evankeliumissa käsitellään paljon seurakuntaan liittyviä asioita ja Jeesus esitellään seurakunnan opettajana. Ensimmäisinä vuosisatoina läntisessä kirkossa Rooman seurakunta haki itselleen johtavaa asemaa, ja Matteuksen evankeliumin kiinnostus apostoli Pietariin sopi tähän pyrkimykseen. Samaten Matteuksen evankeliumia pidettiin kirkkohistoriassa pitkään vanhimpana evankeliumina, kunnes nykytutkimukset ovat osoittaneet Markuksen evankeliumin vanhimmaksi.

Sisältö

Tyyli ja rakenne

Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu paremmalla kreikalla kuin Markuksen evankeliumi. Se on hyvin jäsennelty kokonaisuus, jota kehystävät Jeesuksen syntymä- ja lapsuus­kertomukset, vuorisaarna ja kuvaus hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Kirjoittajalla on juutalaiset juuret, joista hän ammentaa uutta ja vanhaa teologiaa.

Matteuksen evankeliumilla on historiallinen kehityskaari, josta voidaan päätellä Matteuksen seurakunnan tilanne. Aluksi evankeliumia, ”hyvää sanomaa”, julistetaan vain juutalaisille, mutta myöhemmin sanomaa ryhdyttiin julistamaan myös ei-juutalaisille, pakanoille. Matteus on lisännyt lähteenään käyttämänsä Markuksen tekstiin maininnan, jolla Jumalan valtakunta siirtyy juutalaisilta kaikille. Matteuksen seurakunnalle oli tärkeää tehdä lähetystyötä pakanoiden keskuudessa.

Matteuksen evankeliumi voidaan jakaa neljään osaan:

• Jeesuksen sukupuu, syntymä ja lapsuus (Matt. 1–2)
• Johannes Kastajan opetukset ja teot, valmistaen Jeesuksen julkista toimintaa (Matt. 3–4:11)
• Jeesuksen opetukset ja teot Galileassa (Matt. 4:12–20:16), merkittävimpänä opetuksena vuorisaarna (Matt. 5–7)
• Jeesuksen kärsimys, kuolema ja ylösnousemus (Matt. 20:17–28)

Teologia

Matteuksen evankeliumin alku, Lindisfarnen evankeliumikirja.

Evankeliumin varsinaisena tarkoituksena on osoittaa, että Jeesus Nasaretilainen oli luvattu Messias – hän ”josta Mooses laissaan ja profeetat kirjoittivat” – ja että hänessä kaikki muinaiset profetiat olivat toteutuneet. Jeesuksen myös esitetään selvästi olevan juuri kuningas Daavidin sukua, ja Messiaana siis tavallaan ”vallanperijä”. R. T. Francen mukaan Matteuksen evankeliumi esittää muita evankeliumeja voimakkaammin Jeesuksen todellisena Israelina, ja hänen seuraajansa todellisena Jumalan kansan jäännöksenä. Näin Jumalan kansaan kuuluminen ei riipu enää kansallisuudesta tai suhteesta Jeesukseen .

Evankeliumi on täynnä viittauksia Vanhaan testamenttiin, kohtiin joiden sanotaan ennustaneen juuri Jeesuksen tulon ja teot. Näitä viittauksia on Matteuksen evankeliumissa enemmän kuin missään muussa evankeliumissa – 65 kappaletta, 43 niistä suoria sanasta-sanaan lainauksia. Evankeliumin voi tiivistää vuorisaarnan sanoihin ”En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan (lain)” (Matt. 5:17).

Evankeliumissa esiintyvä ajattelumaailma ja käytetyt ilmaisut osoittavat, että se on tarkoitettu ensi sijassa juutalaisuudesta kääntyneille kristityille, jotka elivät Palestiinassa. Huomionarvoinen on muun muassa evankeliumissa usein esiintyvä sanonta ”Taivasten valtakunta”, joka ei esiinny muissa evankeliumeissa, sen sijaan että puhuttaisiin ”Jumalan valtakunnasta”, jota muut evankeliumit käyttävät. On ajateltu, että se johtuu siitä, että juutalaiset ajattelivat Jumalan nimen olevan niin pyhä, ettei sitä tullut kirjoittaa. Evankeliumi, ”ilosanoma” juutalaisten messiaan vihdoinkin koittaneesta tulosta, sisälsi myös sen ajatuksen, että Taivaan kansalaisuus vapauttaisi juutalaisen kansan pakanallisen Rooman hallinnosta.

Jotkut kriitikot^{lähde tarkemmin?} ovat väittäneet, että jotkin evankeliumin kohdat ovat juutalaisvastaisia ja että ne ovat näin muovanneet sitä kuvaa, jolla kristityt ovat nähneet juutalaiset, erityisesti keskiajalla. Suurin osa evankeliumissa esitetyistä Jeesuksen lauseista on osoitettu suoraan juutalaisten opettajien enemmistöä vastaan; heitä syytetään tekopyhyydestä ja juutalaisten lakien väärinymmärtämisestä.

Kieli

Matt. 20:16-23, Codex Ephraemi.

Papiaasta ja Irenaeuksesta lähtien on olemassa muutamia todistuksia siitä, että Matteus olisi kirjoittanut alun perin hepreaksi, joka saattaisi viitata myös arameaan. Erasmus Rotterdamilainen oli ensimmäinen, joka esitti epäilyksiä sitä kohtaan, että evankeliumi olisi kirjoitettu alun perin hepreaksi. Hänestä sellainen ei vaikuttanut todennäköiseltä, koska kukaan ei ollut kertonut koskaan nähneensä minkäänlaisia merkkejä hepreankielisestä alkutekstistä. Erasmus teki eron hepreankielisen Matteuksen evankeliumin ja apokryfisten Heprealaisten evankeliumin ja Nasarealaisten evankeliumin välille, joita kirkkoisät lainaavat.

Suurin osa nykyisistä tutkijoista, jotka perustavat johtopäätöksensä meille tunnetun Matteuksen evankeliumin kreikan kieleen ja lähteiden, kuten kreikankielisen Markuksen evankeliumin käyttöön, sanovat, että kirja kirjoitettiin alun perin kreikaksi ja että se ei näin ollen ole käännös hepreasta tai arameasta. Jos he ovat oikeassa, sellaiset kirjoittajat kuin Klemens Aleksandrialainen, Origenes ja Hieronymus viittasivat johonkin muuhun kuin nykyisin tunnettuun Matteuksen evankeliumiin. Tämän vahvistaa myös se, että Nikeforos luettelee Matteuksen evankeliumin ja Heprealaisten evankeliumin erikseen kirjoittamassaan Stikhometriassa. Kaikki edellä mainitut tekstit ovat myös eri tekstejä kuin Ebioniittien evankeliumi, Pseudo-Matteuksen evankeliumi ja Shem-Tovin heprealainen Matteuksen evankeliumi.

On myös olemassa kilpaileva näkemys, jonka mukaan evankeliumin ja mahdollisesti muidenkin Uuden testamentin kirjojen alkuperäinen kieli olisi ollut aramea.

Lähteet

• Kuula, Kari & Nissinen, Martti & Riekkinen, Wille: Johdatus Raamattuun. (2. tarkistettu ja korjattu painos) Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-648-8
• Myllykoski, Matti & Järvinen, Arto (toim.): Varhaiskristilliset evankeliumit. Helsinki: Yliopistopaino, 1997. ISBN 951-570-318-2

Kirjallisuutta

Suomeksi

• Peltola, Olavi: ”Evankeliumi Matteuksen mukaan”, Löytöretki Uuteen testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-362-9 Teoksen verkkoversio.
• Thurén, Jukka: Matteuksen evankeliumi. Aurinko, 2011. ISBN 9789522302083
• Saarikoski, Pentti: Evankeliumi Matteuksen mukaan. Otava, 1969.

Englanniksi

• France, R. T.: The Gospel of Matthew. (New international commentary on the New Testament) Wm. B. Eerdmans Publishing, 2007. ISBN 080282501X
• Harrington, Daniel J.: The Gospel of Matthew. (Sacra Pagina 1) Liturgical Press, 1991. ISBN 0814658032
• Keener, Craig S.: A Commentary on the Gospel of Matthew. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1999. ISBN 0802838219
• Long, Thomas G.: Matthew. (Westminster Bible companion) Westminster John Knox Press, 1997. ISBN 0664252575
• Luz, Ulrich: The Theology of the Gospel of Matthew. (New Testament Theology) Cambridge University Press, 1995. ISBN 0521435765
• Phillips, John: Exploring the Gospel of Matthew: An Expository Commentary. (The John Phillips Commentary Series 1) Kregel Academic, 2005. ISBN 0825433924
• Schnackenburg, Rudolf: The Gospel of Matthew. Wm. B. Eerdmans Publishing, 2002. ISBN 0802844383

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Evankeliumi Matteuksen mukaan Wikimedia Commonsissa

Teksti

• Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Evankeliumi Matteuksen mukaan (Arkistoitu – Internet Archive) (1992)
  • Evankeliumi Matteuksen mukaan (Arkistoitu – Internet Archive) (1938)
• Evankeliumi Matteuksen mukaan. Suomenkieliset käännökset (1992, 1938 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä kreikankielinen alkuteksti (mm. Westcott-Hort -laitos). Uskonkirjat.net.
• Evankeliumi Matteuksen mukaan (1938, 1776 ja 1642). Finbible – suomalaisia raamatunkäännöksiä.
• Matteuksen evankeliumi, interlineaarinen aramea-suomi, käännös: Tuomas Levänen.
• Shem-Tov Matteuksen evankeliumi, heprean tekstin mukaan korjattu KR38, käännös: Tuomas Levänen.

Muuta

• Giertz, Bo & Hujanen, Pasi: Evankeliumi Matteuksen mukaan. SLEY:n raamattuluennot.
• Jacquier, Jacque Eugène: Gospel of St. Matthew Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
• Kirby, Peter (toim.): Gospel of Matthew. Early Christian Writings. (englanniksi)