Petroli
Petroli on väritön tai kellertävä palava neste, joka valmistetaan tislaamalla raakaöljystä 135–290 °C:n lämpötilassa. Petroli on alkaani, jossa on 9-16 hiiliatomia. Se on raskaampaa kuin bensiini (C5-C8), mutta kevyempää kuin kevyt polttoöljy (C15-C19). Petrolia käytetään polttoaineena sekä liuottimena ja sitä myydään eri käyttötarkoituksiin jalostettuna kauppanimillä valopetroli, lämmityspetroli, moottoripetroli ja lentopetroli. Petrolia käytetään myös grillin sytytysnesteissä ja petroliöljymaalin valmistukseen.
Yhdysvalloissa ja Australiassa petrolista käytetään nimeä kerosene. Sana on johdettu kreikan sanasta keros (κερως, vaha). Suomen kielen sanalla kerosiini taas viitataan useimmiten lentopetroliin. Vastaavasti brittienglannissa petrol tarkoittaa bensiiniä.
Petrolia käytettiin vielä 1980-luvulla autojen polttoaineena, jonka käyttö on sittemmin loppunut. Petrolin käyttö bensiiniautossa aiheuttaa polttoainemaksun perinnän.[1]
Käyttökohteet
muokkaa |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lentopetrolia käytetään suihkumoottoreiden polttoaineena (eri laatujen nimityksiä: Avtur, Jet-A, Jet-B, JP-4 ja JP-8). Lentopetroli on tarkasti jalostettu. Jalostuksella on pyritty alentamaan jäätymispistettä, vähentämään palamisessa syntyvää savua ja poistamaan vesi mahdollisimman tarkasti. Lentopetrolin toinen nimi suomen kielessä on kerosiini.
Valopetrolia käytetään öljylampuissa, voimavalolyhdyissä, valopetrolilämmittimissä, retkikeittimissä ja petrolimaaleissa, esimerkiksi petroliöljymaalissa. Sen leimahduspiste on yli 64°C.[2] Se on lentopetrolin tavoin pitkälle jalostettu ja rikitön tuote, joka nokeaa hyvin vähän palaessaan. Valopetrolia myydään usein nimellä lamppuöljy. Siitä käytetään myös nimeä fotogeeni.
Sytytysneste on hiiligrillien sytyttämiseen käytettävä petroli. Sytytysneste on lähestulkoon samaa ainetta kuin valopetroli ja usein kumpaakin voi käyttää sekä öljylamppuihin että grillin sytyttämiseen. Sytytysnesteet ovat useimmiten myös hajuttomia, mutta nokeamattomuus ei ole sytytysnesteelle tärkeä ominaisuus.
Erikoispetroli on valopetrolin ja sytytysnesteen kanssa lähes identtistä, mutta erikoispetrolia myydään erityisesti käytettäväksi petrolilämmittimissä. Erikoispetroli soveltuu myös sisäkäyttöön toisin kuin lämmityspetroli.
Lämmityspetroli on valopetrolia likaisempi, savuhormiin liitettyihin lämmityslaitteisiin (öljykamiinoihin) tarkoitettu petrolilaatu.
Moottoripetroli on tarkoitettu erityisesti polttomoottoreissa käytettäväksi. 1950-luvulle asti useimmat maataloustraktorit kävivät bensiini-/petrolimoottoreilla, kunnes dieselmoottori syrjäytti ne. 1980-luvun alussa Uudenkaupungin autotehdas valmisti kaksipolttoainejärjestelmällä varustettuja autoja: Saab 99 Petro-mallia ja Talbot Horizon petro-mallia, jotka kävivät petrolilla, mutta verotekniset syyt kaatoivat projektin. Myös joissain venemoottoreissa on käytetty polttoaineena petrolia. Moottoripetrolia ei ole enää saatavissa Euroopassa vähäisen kysynnän takia.
Mineraalitärpätti eli lakkabensiini on liuotin, jota käytetään alkydiöljymaalien ja lakkojen ohenteena ja puhdistusaineena. Se sisältää noin 15 % aromaatteja ja sen leimahduspiste on alhainen 40 °C.[3] Mineraalitärpätti ei sovellu polttoaineeksi johtuen alhaisesta leimahduspisteestä ja voimakkaan aromaattisesta tuoksusta.
Petrolityyppi RP-1 on käytössä eräiden kantorakettien polttoaineena. Tällöin hapettimena käytetään yleensä nestehappea. Tässä RP tulee sanoista Rocket Propellant (suom. raketin ajoaine).
Petrolia käytetään nykyisinkin kehitysmaissa ruoan valmistamiseen valopetrolikeittimillä. Usein heikkolaatuinen polttoaine aiheuttaa ilmansaasteita.
Eroavaisuudet kuluttajapetroleissa
muokkaaValopetroli, lamppuöljy, sytytysneste ja erikoispetroli ovat kaikki kemiallisesti hyvin samankaltaisia. Kuluttaja eksyy helposti termiviidakkoon, kun valmistajillakaan ei tunnu olevan selkeää linjaa tuotteidensa nimeämiseen. Alla olevaan taulukkoon on kerätty tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteista keskeisimmät ominaisuudet.
| Tuotenimi | Ainesosat | Kiehumisalue | Leimahduspiste | Haju |
|---|---|---|---|---|
| Shell lamppuöljy [4] | Alkanes, C11-15-iso | 185 °C | 68 °C | luonteenomainen |
| Shell erikoispetroli [5] | Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt kevyet, kerosiini - täsmentämätön | 193 °C | 73 °C | luonteenomainen |
| Shell sytytysneste [6] | Tisleet (maaöljy), vetykäsitelty raskas | 180 °C | 62 °C | luonteenomainen |
| Neste Green Light [7] | Uusiutuvat hiilivedyt (dieseltyyppinen jae), alkaanit C10-C20-haaraketjuiset ja lineaariset, kokonaisaromaatit enintään 1,0 paino% | 180-320 °C | >61 °C | mieto ominaishaju |
| Neste Valopetroli [8] | Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas, bentseeniä <0,1 %, n-heksaania <5 %, aromaattisia hiilivetyjä <0,5 % | 159-230 °C | >=50 °C | mieto hiilivetyjen haju |
| Lasol Lamppuöljy [9] | Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas, hiilivedyt, C10-C13, n-alkaanit, isoalkaanit, sykliset, aromaatteja enintään 1 til-%, bentseenipitoisuus <0,1 til-%, n-heksaanipitoisuus <1 til-% | 180-245 °C | >=64 °C | |
| Lasol Lampol-100 [10] | Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas alkylaatti, isoparafiinia | 185-245 °C | >62°C | ominainen mieto |
| Lasol Grill-100 [11] | Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas, hiilivedyt, C10-C13, n-alkaanit, isoalkaanit, sykliset, aromaatteja enintään 1 til-%, bentseenipitoisuus <0,1 til-%, n-heksaanipitoisuus <1 til-% | 180-245°C | >=64°C | ominainen mieto |
| Biltema Lamppuöljy [12] | n-parafiinihiilivedyt, C10-C13 | 190-240°C | 65°C | liuottimen mieto haju |
| Biltema Valopetroli [2] | Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas <0,1 vikt% bentseeni | 175-225°C | >64°C | liuotin |
| Biltema Sytytysneste [13] | Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas | 180-217°C | 62°C | liuottimen mieto haju |
| Polaric Erikoisvalopetrooli [14] | Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas | 180-245°C (EN ISO 3405) | >64°C | |
| Kemetyl Valopetroli [15] | Hiilivedyt, C10-C13, n-alkaanit, isoalkaanit, sykliset, <2 % aromaatteja | 175°C | 64°C | luonteenomainen |
- On syytä huomauttaa, että brittienglannin sana petrol tarkoittaa bensiiniä.
Lähteet
muokkaa- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle polttoainemaksulaiksi HE 112/2003
- ↑ a b Valopetrolin käyttöturvallisuustiedote (pdf) Biltema. Arkistoitu 10.2.2021. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Mineraalitärpätin käyttöturvallisuustiedote (pdf) ([vanhentunut linkki]) lasol.fi. Viitattu 24.8.2012. fi[vanhentunut linkki]
- ↑ Shell lamppuöljyn käyttöturvallisuustiedote (pdf) static.shell.com. Viitattu 25.8.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Shell erikoispetrolin käyttöturvallisuustiedote (pdf) static.shell.com. Viitattu 25.8.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Shell sytytysnesteen käyttöturvallisuustiedote (pdf) static.shell.com. Viitattu 25.8.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Neste Green Light käyttöturvallisuustiedote (pdf) neste.fi. Viitattu 25.8.2012.
- ↑ Neste Valopetroli käyttöturvallisuustiedote (pdf) neste.fi. Viitattu 25.8.2012.
- ↑ Lasol Lamppuöljyn käyttöturvallisuustiedote (pdf) lasol.fi. Viitattu 25.8.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Lasol Lampol-100 käyttöturvallisuustiedote (pdf) lasol.fi. Arkistoitu 12.4.2012. Viitattu 25.8.2012.
- ↑ Lasol Grill-100 käyttöturvallisuustiedote (pdf) lasol.fi. Viitattu 25.8.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Biltema Lamppuöljy käyttöturvallisuustiedote (pdf) biltema.fi. Viitattu 25.8.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Biltema Sytytysneste käyttöturvallisuustiedote (pdf) biltema.fi. Viitattu 25.8.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ S-Taroilin Polaric Erikoisvalopetrooli käyttöturvallisuustiedote (pdf) s-taroil.fi. Arkistoitu 25.3.2023. Viitattu 22.9.2022.
- ↑ Kemetyl valopetrolin käyttöturvallisuustiedote (pdf) webshop.motoral.fi. Viitattu 22.9.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa