Pilkku59

Hei Pilkku59 ja Tervetuloa Wikipediaan!
Tässä muutama linkki, joista voi olla hyötyä:
Wikipedia	Tyyliopas artikkeleiden tekoon	Mistä lisää tietoa?
Wikipedia ja tekijänoikeudet Mikä Wikipedia ei ole Muokkaa sivuja rohkeasti UKK Käytäntöjä Tarkistettavuus Ei uutta tutkimusta Neutraali näkökulma Kerro kuka tekee	Artikkelin nimi Merkitsemiskäytännöt Artikkelin rakenne Kielioppi Lisäohjeet Merkitse lähteet Koodiopas Artikkelimalli Luokittelu	Keskustele käytännöistä Keskustele teknisistä ratkaisuista Keskustele käyttöongelmista Muut keskustelut Muita hyödyllisiä sivuja Mallineet ja Navigaatiomallineet Wikipedian luokkarakenne Wikipedian ylläpitäjät Tiettyihin aiheisiin keskittyneet projektit
Mikäli mieleesi tulee kysymyksiä, joihin ei ole suoraa vastausta tässä viestissä, voit rohkeasti kirjoittaa kysymyksesi kahvihuoneen aihetta käsittelevälle sivulle tai kirjoittaa viestin keskustelusivulleni (löydät keskustelusivulleni painamalla nimimerkkini linkkiä ja valitsemalla tämän jälkeen sivun yläosasta ”keskustelu”-välilehden).
Welcome to the Finnish Wikipedia! Don't speak Finnish?

--Hanna V 28. heinäkuuta 2007 kello 16.49 (UTC)

Mitä järkeä??

Mitä tälläisissä muutoksissa on järkeä? --Roquai 29. heinäkuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

Ei muuta kuin että 'seilata' on puhekieltä eikä oikein sovi tyylillisesti muuten hyvään kirjoitukseen.

Pilkku59 29. heinäkuuta 2007 kello 17.28 (UTC)

Mutta kun tuo "purjehtia" -sana tarkoittaa Wikisanakirjan mukaan purjeiden avulla liikkumista[1], eikä suurissa rahtilaivoissa sellaisia ole. --Roquai 29. heinäkuuta 2007 kello 17.35 (UTC)

Keksi joku parempi sana tai kumoan muutoksesi noissa laiva-artikkeleissa. --Roquai 29. heinäkuuta 2007 kello 17.55 (UTC)

Mutta tuo 'seilata' (segla) on myös purjehtia, vain tökerösti ruotsin kielestä lainattu. Nykysuomen sanakirjankin mukaan 'purjehtia' tarkoittaa myös konevoimalla kulkemista (wikipedia ei ole kovin hyvä tietolähde!) Googlaapa vaikka 'Titanic' ja 'purjehti' :D

Pilkku59 30. heinäkuuta 2007 kello 18.20 (UTC)

No niinpä tosiaan tarkoittaa. Itse myös ajattelin "liikennöidä" -sanaa. Eli muutetaan purjehtiminen liikennöimiseksi vai kumpi sinusta olisi parempi? --Roquai 30. heinäkuuta 2007 kello 18.45 (UTC)

Ehdit kirjoittaa lisää tuohon vastaukseesi. Minusta "purjehtia" -sanasta tulee nykysuomen sanakirjastakin välittämättä mieleen purjeiden avulla liikkuminen. --Roquai 30. heinäkuuta 2007 kello 19.01 (UTC)

Luepa kokonaan Nykysuomen sanakirjan kohta: kyllä 'purjehtia' on juuri se sana, jota voidaan käyttää konevoimalla kulkevienkin liikkumisesta ('kulkea purjeiden avulla, kulkea purjeveneellä t. -laivalla; myös konevoimalla kulkemisesta') ja näin sitä yleisesti myös käytetäänkin. Mutta liikennöinti on siitä hyvä, että se viittaa enemmän säännölliseen ja kaupalliseen kulkuun. Mutta pääasia, jos saataisiin 'seilata' pois. Täytyy myöntää, että se tekee kipeää minun silmääni. :D

Ei ole nyt mahdollisuutta lukea Nykysuomen sanakirjaa, joten uskon sinua. Muutetaan siis purjehtiminen liikennöimiseksi. Muistathan muuten allekirjoittaa viestisi :) --Roquai 30. heinäkuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

Täytyy koettaa muistaa. Olenpa aika aloittelija wikipediassa. :D

Pilkku59 30. heinäkuuta 2007 kello 20.07 (UTC)

Niin, tervetuloa vain minunkin puolesta!! --Roquai 30. heinäkuuta 2007 kello 20.10 (UTC)

Tuli tässä mieleen, että eikö näin olisi kaikista paras: esim. Finnstar on rekisteröity Suomen lipun alle ja sen kotisatama on Helsinki. --Roquai 30. heinäkuuta 2007 kello 20.21 (UTC)

Kuulostaa oikein hyvältä ja ytimekkäältä. :) Pilkku59 30. heinäkuuta 2007 kello 20.24 (UTC)

No hyvä, että kelpaa sinullekin! :) --Roquai 30. heinäkuuta 2007 kello 20.37 (UTC)

Yhteenveto

Hei! Muistathan kirjoittaa yhteenvedon muokkauksista sille varattuun kenttään. Yhteenvedon kirjoittaminen on erittäin suotavaa, sillä se helpottaa muutosluetteloiden (kuten Tuoreet muutokset -toimintosivun ja artikkelien historioiden) selailua sekä säästää artikkelin muokkaamiseen aikaisemmin osallistuneiden käyttäjien (= artikkelia tarkkailevien) käyttäjien aikaa, koska heidän ei tarvitse tarkastaa jokaisen muutoksen tarpeellisuutta erikseen. Kiitos! --JannE 2. elokuuta 2007 kello 18.43 (UTC)

Kantama vs toimintasäde (B747)

Hei. vaihdoit kautta linjan Boein 747-artikkelissa "kantaman" toimintasäteeksi. En ala palauttamaan, koska en ole satavarma, mutta eikö kantama ole ennemminkin lentomatka? Toimintasäde taas tarkoittaa sitä etäisyyttä, jonka voi lentää, jos aikoo samalla tankkauksella päästä takaisinkin. --EsaL-74 12. elokuuta 2007 kello 10.33 (UTC)

Hei! Kiitos viestistäsi. Tykeillä, ohjuksilla ja radiollakin kantama, ei lentokoneilla. Sotilaskäytössä lennettäessä pitää tietenkin ottaa huomioon, ettei vihollisen alueella voi tankata, mutta siviilikäytössä toimintasäde on se matka, jonka pystyy lentämään yhdellä tankkauksella. Voitaisiin tietenkin käyttää vaikka pitempää muotoa 'pisin lentomatka'. Pilkku59 12. elokuuta 2007 kello 10.46 (UTC)

Helou.

Olen kyllä eri mieltä siitä, että en-wikin en:range (aircraft) pitäisi suomentaa toimintasäteeksi. Koska esim. Ilmailuhallinnon määräyksissä käytetään toimintamatkaa (tai toiminta-aikaa) tärkeimpänä aluksen ulottuvuutta ilmaisevana terminä. Ja määräyksissä käytetään toimintasädettä laitteiston ominaisuutena. --Pasixxxx 13. elokuuta 2007 kello 14.28 (UTC)

Helou vaan! :D Toimintamatka tuntuu tosiaan hyvältä. Pääasia, että saa sen alkuperäisen sanan 'kantama' vaihdettua. 14. elokuuta 2007 kello 09.03 (UTC)

Yhteenveto

Hei! Muistathan kirjoittaa yhteenvedon muokkauksista sille varattuun kenttään. Yhteenvedon kirjoittaminen on erittäin suotavaa, sillä se helpottaa muutosluetteloiden (kuten Tuoreet muutokset -toimintosivun ja artikkelien historioiden) selailua sekä säästää artikkelin muokkaamiseen aikaisemmin osallistuneiden käyttäjien (= artikkelia tarkkailevien) käyttäjien aikaa, koska heidän ei tarvitse tarkastaa jokaisen muutoksen tarpeellisuutta erikseen. Kiitos! --JannE 15. elokuuta 2007 kello 16.54 (UTC)

Hei! Anteeksi, on tosiaan usein jäänyt pois. Pienissä muutoksissa vaan tulee niin helposti laiskaksi, eikä tule sitten yhteenvetoa kirjoitettua. Koetan olla tunnollisempi jatkossa... Pilkku59 15. elokuuta 2007 kello 17.06 (UTC)

Ison-Britannian taivuttamisesta

Pieni kielivinkki: Isoa-Britanniaa voi nykyään Kielitoimiston suosituksen mukaan kutsua pelkäksi Britanniaksi, joten Iso-etuliitteiden lisääminen on turhaa. Jos kuitenkin lisäät etuliitteen kuten tässä, muistathan, että se taipuu: Iso-Britannian po. Ison-Britannian. Pelkkä Britannia olisi helpompi taivuttaa. Tästä on keskusteltu äskettäin myös kahvihuoneessa. --Silvonen 16. elokuuta 2007 kello 16.38 (UTC)

Kiitos kielivihjeestäsi (hyh: 'vinkki' :D ). Onpahan tainnut mennä muutokset (Ison-)Britannian suhteen sivu suun. Koetan olla viisaampi jatkossa. Pilkku59 17. elokuuta 2007 kello 08.18 (UTC)

Kielivihje 2: rockyhtye

Sana rockyhtye kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjassa ilman yhdysmerkkiä, joten sitä ei kannata ryhtyä järjestelmällisesti muuttamaan rock-yhtyeeksi. Yhdysmerkkiä suositetaan muutenkin nykyään käytettäväksi tämäntapaisissa sanoissa vain silloin, kun luettavuus muuten selvästi kärsisi (esim. pop-opisto). --Silvonen 19. elokuuta 2007 kello 06.00 (UTC)

Kiitokset taas vihjeestä! Tätä en sentään ole järjestelmällisesti muuttanut, vain silloin kun se on tullut vastaan. :) Pahaa kyllä pelkään, että ennemmin tai myöhemmin Kielitoimisto menee muutoksissaan liian pitkälle... :D Pilkku59 19. elokuuta 2007 kello 06.05 (UTC)

Papukaijamerkki

Jos luot itsellesi käyttäjäsivun, voit kopioida tämän sinne:

Palkinto:
Ahkerasta kielenhuollosta. Silvonen

Kiitos! Lämmittää kovasti sydäntä. Pilkku59 19. elokuuta 2007 kello 06.10 (UTC)

Kielivihje 3: lukuun ottamatta

Hei, huomasin, että olet muuttanut sanaliittoa lukuun ottamatta muotoon lukuunottamatta. Ilmaus kirjoitetaan kuitenkin erikseen Kielitoimiston sanakirjassa, vaikka yhteen kirjoittaminen on yleistä. Tätä ja muita vastaavia sanaliittoja korjataan puoliautomaattisesti erikseen kirjoitetuiksi (ks. Wikipedia:AutoWikiBrowser/Typos#Sanaliittoja), joten yhteen kirjoitettu muoto ei säily kauan... --Silvonen 26. elokuuta 2007 kello 05.41 (UTC)

Heip!

Tämä kuuluu varmaan niihin Kielitoimiston päätöksiin, joista en ole aivan samaa mieltä. Aiemmin yhteen- tai erikseenkirjoittamisessa perusteena oli se, miten vakiintunut sanonta on. Erikseen kirjoitettua muotoa oli pidetty vanhahtavana (ja siltä se minusta edelleen tuntuu). En toki ainakaan tässä kapinoi enkä jatkossa tuota enää muuta. :D

Kiitos taas viestistäsi!

Pilkku59 26. elokuuta 2007 kello 05.49 (UTC)

Oikeinkirjoitusohjeita on varmaan muutettu erikseen kirjoittamisen suuntaan joskus 1900-luvulla. Esimerkiksi Pieni tietosanakirja (1925–1928) käyttää järjestelmällisesti muotoa lukuunottamatta. --Silvonen 26. elokuuta 2007 kello 06.03 (UTC)

Ainakin 1970-luvulla oli todella pääsääntönä yhteen- tai erikseenkirjoittamisessa sanonnan yleisyys. Nyt on sitten varmaan siirrytty helpompaan sääntöön 'aina erikseen'. :D Pilkku59 26. elokuuta 2007 kello 06.10 (UTC)

Saneeraus ja remontti

Hei. Huomasin että kielenhuoltoa tehdessäsi säännönmukaisesti korvaat remontti- ja saneeraus-sanat, yleensä ilmeisesti korjaukseksi. Molemmat sanat ovat kuitenkin ainakin Kielitoimiston sanakirjassa ja yleisessä käytössä. "Remontti" yleiskielisenä kyllä kuvaa korjausta, mutta "saneeraus" on rakennusalalla nimen omaan peruskorjausta tarkoittava termi, ja itse koen sen korvaamisen korjaukseksi rakennuksista puhuttaessa usein suorastaan virheellisenä, kysymyksessä kun ovat eri asiat. Kummankaan sanan käytölle en näe erityisempiä esteitä. Onko sinulla parempaa tietoa tai muita perusteita noiden korvausten tekemiselle? --Riisipuuro 2. syyskuuta 2007 kello 07.10 (UTC)--

Huomenta! Erityisesti sana 'remontti' ei minusta sovi asiakieleen, vaikkakin se puhekielessä onkin valitettavasti levinnyt. Saneeraus-sana voidaan korvata suomenkielisellä vastineella, esim. korjaus, peruskorjaus tai kunnostus tapauksesta riippuen. Suomen kielellä ei ole paljon toivoa, jos omia sanoja aletaan hylkiä ja korvata vierasperäisillä. Pilkku59 2. syyskuuta 2007 kello 07.38 (UTC)

Saneeraus on niin monimerkityksinen termi, että jos tarkoitetaan peruskorjausta, sitä sanaa kannattaisi käyttää, jolloin ei tule väärintulkintoja. --Ulrika 2. syyskuuta 2007 kello 07.51 (UTC)

Remontista olen kyllä aika lailla samaa mieltä: se on puhekielinen ja aika epätäsmällinen, eikä erityisen suositeltava. Senkin korvaamisessa on syytä käyttää harkintaa: remontti on merkitsee usein kunnostamista eikä korjausta. Saneerausta taas käytetään rakennusalalla nimen omaan peruskorjausta tarkoittavana (käyttötarkoituksen muutos, laaja kunnostus), enkä näe mitään erityistä syytä hylätä alalla yleisesti jokapäiväisessä käytössä olevaa, kieleen jo iskostunutta sanaa oli Suomen kielellä toivoa sitten enemmän tai vähemmän. Jos saneerauksen haluaa korvata on syytä käyttää lähinnä Ulrikan ehdottamaa peruskorjausta. Rakennusten saneerauksesta puhuttaessa "korjaus" on varsin heikko termi, sillä useinkaan mikään ei ole varsinaisesti rikki, ja työ saattaa sisältää myös uuden rakentamista mitä taas korjaus-termi ei sisällä. Rakennusta voisi tietysti ajatella enemmän ylätason käsitteenä, jolloin tuo rakennuksen korjaus sisältäisi esimerkiksi käyttötavan ja -tarkoituksen muutoksen, mutta silloin mennään turhan kauaksi yleiskielen merkityksistä.--Riisipuuro 2. syyskuuta 2007 kello 08.52 (UTC)--

(Kun katselin useamman korjauksesi niin remontin oletkin useimmiten korjannut kunnostamiseksi. Allekirjoitettavahan tuo on, ja kunnioitettava ahkeruuttasi. --Riisipuuro 2. syyskuuta 2007 kello 10.49 (UTC)--)

Mutta eikö tässä päästä toiseen ongelmaan: saneeraus voi aueta ammattikäyttäjälle, mutta tavalliselle lukijalle se voi jäädä epäselväksi. Samoin sanaan saneeraus on mahdollista kätkeä kirjoittajan tietämättömyys rakennustyön laajuudesta ja tarkoituksesta. Pilkku59 2. syyskuuta 2007 kello 09.09 (UTC)

Voi olla noinkin. Katsoisin kyllä saneerauksen aukeavan muillekin kuin ammattilaisille, ja vieläpä tuossa peruskorjaus-merkityksessä. Rakennusala on sen verran laajaa, pitkäikäistä ja laajoja piirejä koskettavaa että termistökin valuu yleiskieleen toisin kuin jokin erityisalan slangi. Jälkimmäinen lause ei minulle oikein avaudu, en oikein ymmärrä miksi saneeraukseen olisi helpompi "kätkeä kirjoittajan tietämättömyys" esimerkiksi peruskorjaukseen verrattuna. No, sapeleita en asiasta halua kilkutella. Itse asiassa makustelin vähän tekstejä ja täytyy myöntää, että kyllä niissä yleensä peruskorjaus paremmin suussa soljuu kuin saneeraus. Jospa käytetään kuitenkin korvaavana terminä nimen omaisesti tuota peruskorjausta, ja tekstin rikastuttamiseksi sieltä voisi kyllä välillä joku saneerauskin vilahtaa. Terveisin --Riisipuuro 2. syyskuuta 2007 kello 10.45 (UTC)--

Peruskorjaus kuulostaa tosiaan oikein hyvältä. :D Pilkku59 2. syyskuuta 2007 kello 10.47 (UTC)

Jos muutat Tapiolan bussiterminaalin remontin korjaukseksi, syntyy mielikuva siitä, että terminaali olisi nyt rikki tai muuten epäkunnossa. Remontti on ihan hyvä sana, eikä se ole kaikissa tapauksissa korvattavissa peruskorjauksella. Jos teet muutoksia kieliasuun, varmista, että asiasisältö ei muutu samalla. —B. Nuhanen 2. syyskuuta 2007 kello 11.08 (UTC)

Miten olisi sitten kunnostus? Sanahirviötä "remontti" käytetään nykyään missä tahansa yhteydessä. Siitä ei kyllä voi päätellä mitään työn laajuudesta tai tarkoituksesta. Mutta selvä, mielelläni muutan kunnostukseksi. Pilkku59 2. syyskuuta 2007 kello 11.16 (UTC)

Remontti on vakiintunut sana, eikä se ole hirviö. Siitä ei käy työn laajuus tai tarkoitus sen vähempää ilmi kuin kunnostuksesta tai korjauksesta. Onko nyt sitten merkittävästi asiallisempaa puhua suuresta kunnostuksesta kuin isosta remontista? Teet paljon hyvää työtä kielenhuollon parissa, mutta tarpeettomia muutoksia on syytä välttää. —B. Nuhanen 7. syyskuuta 2007 kello 22.09 (UTC)

Kiitos viestistäsi. Nyt minun kyllä täytyy olla kanssasi toista mieltä. "Remontti" on tosin valitettavan yleinen puhekielessä ja jopa kirjoitettuna, mutta hyvään asiatyyliin siitä ei kyllä ole. Vakiintuneetkaan sanat eivät tarkoita, että ne olisivat hyvää suomea (tai edes suomea).

Pilkku59 8. syyskuuta 2007 kello 08.35 (UTC)

En ymmärrä, mitä valitettavaa sanan käytössä on. Ainakin minun sanakirjani 60-luvulta mainitsee remontin. Pyydän, että keskeytät remonttien muuttamisen muiksi sanoiksi, kunnes asiasta on päästy jonkinlaiseen yksimielisyyteen. —B. Nuhanen 8. syyskuuta 2007 kello 10.49 (UTC)

Jos katsoit sanaa Nykysúomen sanakirjasta, huomasitko määreen 'ark'? Sana 'remontti' voi kuulua puhekieleen, ei missään tapauksessa hyvään asiakieleen. Kysyn sinulta sitten toisin, mitä sinulla on suomen kielen sanaa 'kunnostaa' vastaan? Jos suomenkielisessä wikipediassa ei saa suosia suomenkielisiä ilmaisuja, ei tässä koko hankkeessa ole mitään mieltä. Pahaa muuten pelkään, että olemme tekemässä tästä elämää suuremman asian. Olemme kuitenkin varmaan suurissa asioissa samalla puolella. :D Pilkku59 8. syyskuuta 2007 kello 10.59 (UTC)

Kyūshūn vai Kyūshūun

Hei! Ethän muuta muotoa Kyūshūn muotoon Kyūshūun, sillä merkki ū käsittää jo pitkän u:n, joka vain merkitään tuolla tavalla. Sinun muuttamassasi muodossa ei siis lue "Kyushuun" vaan "Kyuushuuun". --人形/Ningyou (Lätise) 7. syyskuuta 2007 kello 10.12 (UTC)

Hei!

Kiitos viestistäsi. Hmm... mikä on sitten genetiivi? Suomen aakkosissa ei tunneta kaksois-uuta, eikö pitäisi toimia suomen kielen ehdoilla. Nyt muuten kun sain elävänä kiinni asiantuntijan, niin mitä on tapahtunut vanhoille muodoille Kiushu tai Kiušu? :D

Pilkku59 7. syyskuuta 2007 kello 13.16 (UTC)

En tiedä genetiivistä, liekö sama. Suomen aakkoset eivät tosiaan tunne tuota merkkiä, se on kuitenkin vain transliteroinnissa käytettävä merkki osoittamaan kaksois-uuta sanassa. Tällä eroitetaan sanat, joissa UU on samassa tavussa niistä sanoista, joissa UU ovat eri tavujen kirjaimia (Japanin kielessähän kirjoitetaan kirjoitusmerkein, ei länsimaalaisin aakkosin). Samasta transliteroinnista johtuen vanhojen, epästandardien transliterointien Kiushu ja Kiušu eivät ole käytössä Wikipediassa, jossa noudatetaan de facto standardia, Hepburn-transliterointia :) --人形/Ningyou (Lätise) 8. syyskuuta 2007 kello 17.08 (UTC)

Heräsikin ajatus, josko tuossa oikea muoto olisi "Kyūshūhun" ja genetiivi olisi "Kyūshūn"? Noh, en minä tiedä kyllä... --人形/Ningyou (Lätise) 8. syyskuuta 2007 kello 17.10 (UTC)

Tämähän olikin mielenkiintoisempi ja hyödyllisempi juttu kuin luulinkaan. :D Sittenhän kai voimme taivuttaa sitä kuten suomen kielen sanaa 'kuu' eli esimerkiksi:

• kuu Kyūshū (äännetäänkö muuten Kiuushuu?)
• kuun Kyūshūn
• kuussa Kyūshūssa
• kuuhun Kyūshūhun (tosiaan!)

Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi elää. ;) Pilkku59 8. syyskuuta 2007 kello 17.27 (UTC)

Lausunta on enemmänkin Kjuushuu, joskin u muistuttaa enemmän ruotsin uta... no kuitenkin, täytyy tarkistella noita taivutuksia vähän kun ei ole ennen tullut mietittyä tuotakaan :) --人形/Ningyou (Lätise) 9. syyskuuta 2007 kello 11.19 (UTC)

Itävallan šillinki

Terve!

Siirsit artikkelin Itävallan šillinki nimelle Itävallan shillinki. Tämä on kielitoimiston suosituksen vastainen muoto, joten palautin artikkelin aiemmalle paikalleen. Keskustellaan asiasta lähemmin artikkelin keskustelusivulla. --M. Porcius Cato 17. syyskuuta 2007 kello 17.12 (UTC)

Massaturismi

Tuosta, että olet näemmä järjestelmällisesti muuttamassa tunnettua sanaa 'massaturismi' erittäin harvinaiseen ja oudolta kuullostavaan 'joukkomatkailu'-sanaan kannattaisi ehkä keskustella ennen kuin tuota aletaan käyttää Wikipediassa laajemmin. Nykyisin tuota sanaa ei käytetä juuri missään ja on keskustelun arvoinen asia, täytyykö Wikipedian olla se instanssi joka sitä alkaa käyttää ja levittää. --KenSentMe 26. syyskuuta 2007 kello 03.47 (UTC)

Huomenta!

Hmm... harvinaisempi ehkä, mutta taatusti suomalaisempi muoto. Eikö tässä olla tekemässä suomalaista wikipediaa? Jos jätetään ilmaisut kuten 'massaturismi' (mass tourism), eikö koko työ ole sitten turhaa ja tällaisessa hankkeessa ei ole mitään mieltä? Nimenomaan wikipediassa pitää käyttää suomen kieltä ja suomalaisia ilmaisuja ;D

Pilkku59 26. syyskuuta 2007 kello 03.52 (UTC)

Huomenta sinnekin päin. :) Totta, se on ehkä enemmän "suomalainen" sana, mutta massaturismi on se kaikkien tuntema sana. Joukkomatkailu ei niinkään. Massaturismi on kuitenkin se tunnetuin ja ymmärettävin ilmaisu ja turismi on sanana ihan hyväksyttyä suomenkieltä. Tästä olisi hyvä saada aikaan laajempikin keskustelu ennenkuin tuo kaavailemasi muutos toteutetaan koko laajudessaan Wikipediaan. En vain tiedä missä keskustelu tulis käydä. --KenSentMe 26. syyskuuta 2007 kello 03.57 (UTC)

Ei sanan oikeellisuudesta voi päättää huutoäänestyksellä. Googlella saa vain lähinnä nuorten käyttämien sanontojen yleisyyden. Mihin vedetään raja suomalaisten sanojen unohtamisella? Tuleeko yhtiöistä firmoja, maidosta milkkiä ja rahasta mania? Wikipedia ei saa olla paikka, jossa lyödään nauloja suomen kielen arkkuun. Joukkomatkailu on aivan yhtä ymmärrettävä sana kuin massaturismi. Kyllä, täytyy myöntää, että tämä on minulle periaatekysymys. Jos saat minulle tuosta muutoksesta wikipedian kielenhuoltajien tuomion, tiedän, että olen täällä aivan väärässä paikassa. Mutta en vain sitten käsittäisi, miksi suomen kieltä pitäisi halveksia niin, että oma sana pitää korvata vieraalla.

Pilkku59 26. syyskuuta 2007 kello 04.15 (UTC)

Tästäkin asiasta eri mieltä Pilkun kanssa. Massaturismia on käytetty yleisesti asiatekstissä jo iät ja ajat. Kieli on täynnä lainoja muista kielistä, jotka ovat syrjäyttäneet kotoperäiset sanat. Jos muutos on jo tapahtunut aikaa sitten, Wikipedia on väärä paikka yrittää korjata asia. Edelleen käytössä olevan sanaston vaalimista kannatan kyllä. —B. Nuhanen 26. syyskuuta 2007 kello 06.55 (UTC)

Hei ja kiitos viestistäsi! Suomen kielellä on myös oikeus vallata takaisin menetettyjä sanoja ja taistella sanoista vieraiden vaikutteiden kanssa. Sanaa matkailu ei ole menetetty, siitä on oikeus taistella (massaturismi -> massamatkailu -> joukkomatkailu). Jos luovutamme heti, kun suomen kieltä hiemankin ahdistetaan, on oma kielemme mennyttä. Lapset ja nuoret saavat nykyään niin paljon vaikutteita vieraista kielistä, että heille usein vierasperäinen sana on tutumpi kuin oma suomenkielinen sana. Jos vertaamme vieraan ja oman sanan yleisyyttä internet- tai puhekieliotoksella ja lopputuloksen päädyttyä vieraan sanan voittoon pidämme heti omaa sanaamme menetettynä, voimme pitää vaikka sanoja ja merkityksiä 'matka' ja 'pitää jostakin' jo lähes menetettyinä. Wikipedia on erinomainen paikka puolustaa suomen kieltä, sillä tietosanakirjatyyli perinteisesti on tavallista asiatyyliä parempaa. Kaikkien artikkelien ei tietenkään heti tarvitse olla tietosanakirjatyylisiä, asiantuntijat eivät välttämättä ole kielenhuoltajia, mutta kirjoitukset voidaan pikkuhiljaa oikolukea ja hioa hyvän asiakielen tasoisiksi. :D Pilkku59 29. syyskuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Onko sinulla osoittaa jotain lähdettä sille, että sana joukkomatkailu on ollut joskus käytössä? —B. Nuhanen 29. syyskuuta 2007 kello 15.46 (UTC)

Nykysuomen sanakirjassa on 'joukkomatka', josta ei ole pitkä taival 'joukkomatkailuun'. :) --Pilkku59 29. syyskuuta 2007 kello 15.49 (UTC)

Olet siis itse keksinyt sanan? —B. Nuhanen 29. syyskuuta 2007 kello 19.37 (UTC)

En. Se löytyy internetistäkin, vaikkakin netin lähdearvo on heikko. Mutta edelleen ihmettelen, miksi suomen kielen puolustajan pitää olla puolustuskannalla suomenkielisessä wikipediassa. (Ihailen kyllä sitkeyttäsi :D). --Pilkku59 29. syyskuuta 2007 kello 19.42 (UTC)

Ok. Löytyi tosiaankin. Tuli kokonaista seitsemän osumaa googlella, jos wikipediaa ei lasketa. Enkä minä tiedä, miksi suomen kielen puolustajan täytyisi olla puolustuskannalla suomenkielisessä wikipediassa. Ei minun ainakaan ole tarvinnut. Minun ihailun sijaan voisit kunnioittaa sisällöntuottajia rajoittamalla asiallisten suomenkielisten sanojen turhanpäiväistä muuttamista erilaiseen muotoon. Laitetaan nyt tähän loppuun vielä hymiö, jos se auttaisi sinua ymmärtämään, mitä tarkoitan. :D —B. Nuhanen 29. syyskuuta 2007 kello 19.55 (UTC)

Kiitos hymiöstäkin. Kyllä, myönnän auliisti, että wikipediassa on paljon, paljon pahempiakin puutteita kuin 'massaturismi', mutta en silti ymmärrä, miksi pitäisi pahastua, jos minulla sattuu olemaan aikaa haaskattavaksi sen korjaamiseen. :D (anteeksi taas hymiöni, en todellakaan voi ottaa tätä keskustelua aivan todesta). Wikipediassa toivotaan uskallusta korjata kirjoituksia. 'Massaturismin' muuttaminen 'joukkomatkailuksi' ei kenenkään artikkelia heikennä. ;) Pilkku59 29. syyskuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

Harvinaisten termien käyttö heikentää artikkelien ymmärrettävyyttä. Tässä tapauksessa asia ei varmaankaan monenkaan lukijan kohdalla jää epäselväksi, mutta joku kyllä miettii miksi termi on outo. Epätietoisuus voitaisiin helposti välttää käyttämällä yleisesti käytössä olevia termejä. Suomen kielen tukeminen on hieno asia, mutta luetun ymmärtämisen vaikeuttaminen on aika kummallinen tavoite tietosanakirja-artikkelien luojalle. --Riisipuuro 30. syyskuuta 2007 kello 00.23 (UTC)--- ...ai niin:  ; ) (sama)

Muokkausyhteenvedoista

Olet laittanut noihin turismi -> matkailu -muutoksiisi harhaanjohtavasti yhteenvedoksi vain sanan "linkki". —B. Nuhanen 26. syyskuuta 2007 kello 07.17 (UTC)

Mutta sana 'turismi' on uudelleenohjattu sanaksi 'matkailu'. Muutoksella vältetään turha kääntö. :) Pilkku59 29. syyskuuta 2007 kello 03.15 (UTC)

Pilkuista

Hei! Olen huomannut, että olet korjaillut pilkkuja artikkeleista, mikä on ihan hienoa. Kuitenkin kahden viime päivän aikana olet lisännyt ainakin kahdessa artikkelissa pilkun kohtaan, johon sitä ei kuuluisi.

Artikkelin Betty Elfving virkkeessä ”Alli puolestaan etsii mahtimiesten joukosta apua orjuuteen joutuneelle perheelleen mutta kohtaa vain pettymyksiä.” päälauseilla on yhteinen lauseenjäsen eli Alli, jolloin pilkkua ei laiteta (ks. artikkeli Pilkku). Samoin on artikkelin Robert G. Ingersoll virkkeessä ”Ingersoll joutui myöhemmin vangiksi mutta pääsi sitten vapaaksi luvattuaan, ettei osallistuisi enää sotatoimiin, mikä oli tavallista sodan alkuvaiheessa.” mutta-sanan eteen ei kuulu pilkkua, koska päälauseilla on yhteinen lauseenjäsen Ingersoll.

Jatka siis kaikin mokomin antoisaa kielenkorjaustyötäsi, mutta koeta pitää kielenhuollon ohjeet mielessä. :) – Nysalor 3. lokakuuta 2007 kello 19.52 (UTC)

Kiitos tiedosta! Joka päivä sitä oppii uutta. :D Pitääpä olla tarkempi jatkossa.

Pilkku59 3. lokakuuta 2007 kello 19.57 (UTC)

Minun kouluaikoinani noihin piti panna pilkku, eikä sitä kai vieläkään ole vääräksi tuomittu, ellei sitten aivan uusimmissa suosituksissa (ks. Korpelan Nykyajan kielenopas: Pilkku: Mutta- ja vaan-rakenteet). --Silvonen 8. lokakuuta 2007 kello 15.10 (UTC)

No niin minäkin muistelisin, että mutta-sanan edellä pilkku oli välttämätön joka tilanteessa. Ja-sanan aloittamassa sivulauseessa oli kyllä tuo tekijäsääntö olemassa. Kielioppisäännöt ovat kyllä voineet muuttua. Minun pitäisi päivittää pääni. :D Pilkku59 8. lokakuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Osui silmään tämä, ja tuohon ei tule pilkkua. Kts. Wikipedia:Artikkelimalli/henkilö. Muuten ei mitään, jatka samaa rataa:) --Anr 10. lokakuuta 2007 kello 21.22 (UTC)

Kiitos huomautuksesta. Siis, jos käsitin oikein: jos syntymäajan jälkeen mainitaan vain yksi paikannimi, (esim. kaupunki) ei pilkkua tule lainkaan; jos mainitaan kaksi paikan määrettä,(kaupunki, maa) tulee pilkku paikkojen väliin. Jummi, on sitten tainnut tulla tehtyä virhe jos toinenkin. Mutta jos elämää riittää, niin korjataan... D Pilkku59 11. lokakuuta 2007 kello 14.36 (UTC)

Jätin vähän aikaa sitten välikysymyksen tästä käytännöstä henkilöartikkelimallin keskusteluun, koska minusta syntymävuoden ja -paikan väliin kuuluisi pilkku. (Käypä kertomassa mielipiteesi, jos haluat.) Ennen kuin törmäsin tästä aiheesta kahvihuoneessa käytyihin keskusteluihin, ehdin rukkailla varmaan kymmeniä henkilöartikkeleja tuolta osin mieleisikseni. Nyt näyt olevan vastakkaisella missiolla... .: Janne Uusitalo 14. joulukuuta 2007 kello 14.20 (UTC)

Heip. Ei minulla ole omaa kantaa enää. Itse kaipaisin varmaan pilkkua, näyttää vähän alastomalta ilman, mutta jos sovittu käytäntö on pilkuton (Wikipedia:Artikkelimalli/henkilö) niin olkoon. Olen muiden muutosten sivutuotteena muuttanut satoja tai tuhansia pilkuttomiksi. Toivomukseni olisi, ettet ainakaan lisäisi pilkkuja ennen kuin asia on ratkaistu lopullisesti. :D Pilkku59 14. joulukuuta 2007 kello 14.54 (UTC)

Numerot

Numerot pitäisi nykysäädösten mukaan kirjoittaa numeroin, ei kirjaimin. Siis: 4 eikä neljä. Tikkakit 8. lokakuuta 2007 kello 17.31 (UTC)

Kiitos tiedosta! Taasko ovat menneet muuttamaan kielioppisääntöjä. ;) Ennen kymmentä pienemmät luvut piti kirjoittaa kirjaimin. Ei sinulla sattumalta olisi lähdettä vanhalle luettavaksi?

Pilkku59 8. lokakuuta 2007 kello 17.38 (UTC)

Ei se sääntö nyt ihan noin yksinkertainen ole... Aihetta sivuttiin täällä: Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto3#Järjestysluvut. --Silvonen 8. lokakuuta 2007 kello 17.55 (UTC)

Kiitos linkistä!

Miten olisi mielestäsi suositeltavaa kirjoittaa artikkelissa Amerikankurmitsa kohdassa munia on 'neljä' vai '4'?

Pilkku59 8. lokakuuta 2007 kello 18.02 (UTC)

Näissä eläinartikkeleissa on yleensä useita lukuja ja tyylilaji luonnontieteellinen (tai ainakin siihen suuntaan), joten itse kirjoittaisin kaikki luvut niissä yhdenmukaisuuden vuoksi numeroin. Numerot on myös mielestäni helpompi huomata tekstistä, jos sattuu olemaan kiinnostunut vaikka vain munien määrästä. --Silvonen 9. lokakuuta 2007 kello 05.58 (UTC)

Selvä juttu. Palautin jo numeron takaisin. Kiitos Tikkakitille ja Silvoselle avusta ja hyvistä neuvoista! Pilkku59 9. lokakuuta 2007 kello 20.32 (UTC)

Turismi

Olisihan se pitänyt arvata. Turisti ja turismi näköjään ovat nyt tappolistallasi. Mitä on tulossa seuraavaksi? Kerro jo etukäteen, niin voidaan käydä keskustelutkin niistä etukäteen. Ei tarvitse sitten kenenkään nähdä turhaa vaivaa. —B. Nuhanen 8. lokakuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

Ne menevät kyllä ihan sivutuotteena, eivät pääkohteena. ;) Matkailijaa ja matkailua ei ainakaan voi väittää minun keksimikseni. :D Muuten, ihan totta, en ole tullut tänne kiusaamaan ketään enkä hankkimaan vihollisia. Ole kiltti äläkä pidä minuakaan vihollisenasi. --Pilkku59 8. lokakuuta 2007 kello 20.15 (UTC)

Juu, matkailu ja matkailija ovat suomea, siitä olemme samaa mieltä. On vain tarpeetonta muuttaa kaikkia noita sanoja, joilla kuitenkin saattaa olla erilainen sävy. Olen ymmärtänyt, että kaikki turistit ovat matkailijoita, mutta kaikki matkailijat eivät ole turisteja. Jossakin yhteydessä tuo ero voi muuttaa sisältöä turhaan epämääräisemmäksi —B. Nuhanen 8. lokakuuta 2007 kello 21.44 (UTC)

Minun päässäni ne kyllä ovat kovasti samanmerkityksisiä. Pilkku59 8. lokakuuta 2007 kello 21.46 (UTC)

Sitaattien kielenhuolto

Moi. Muutit artikkelissa To Hell with the Devil suorassa kirjasitaatissa sanan "tippumaan" muotoon "putoamaan".[2] Jälkimmäinen on minustakin järkevämpi sanavalinta kuin Jone Nikulan suomennos mutta saako suoria lainauksia muuttaa mielivaltaisesti vaikka kirjan kirjoittaja olisi tehnyt kuinka kummallista tekstiä tahansa? Asia olisi toinen jos artikkelissa olisi eri muoto kuin kirjassa. Itse en viitsi muuttaa sitä takaisin, koska tämä on lähinnä periaatekysymys, ja ajattelin vain huomauttaa jatkoa varten. Jatka toki hyvää työtä. --Azure Shrieker 14. lokakuuta 2007 kello 09.32 (UTC)

Kiitos huomautuksesta! Anteeksi, se oli kyllä vahinko. Suoria lainoja ei saa muuttaa. Pilkku59 14. lokakuuta 2007 kello 09.35 (UTC)

Proteiinit

Niin kauan kuin pääartikkeli on nimellä proteiini, ei kannata muuttaa artikkeleissa proteiinia valkuaisaineeksi. Jos haluat tehdä tuollaisen muutoksen, aloita se siitä artikkelista, jossa käsite määritellään. —B. Nuhanen 24. lokakuuta 2007 kello 07.40 (UTC)

Muutos on mielestäni turha, koska myös YSA (yksi virallisista nimistölähteistämme) suosii termiä proteiinit (”korvaa termit: valkuaisaineet”). --Silvonen 24. lokakuuta 2007 kello 07.48 (UTC)

Kiitos taas huomautuksesta. Totta puhuen 'proteiinit' vaivaavat minua aika vähän. Lääketieteellisessä ja kemiallisessa artikkelissa varmaan olisin ne sivuuttanut huomiotta, ravintoaineista puhuttaessa 'valkuaisaine' olisi minusta sopivampi. Pilkku59 24. lokakuuta 2007 kello 17.24 (UTC)

"Ei se mitään!" sanoi Eemeli

Hyvä että olet tarkkana. Tuo väärä tieto on Elonet.fi:stä josta sen copypastetin. Sinne ei vissiin saa lähetettyä korjauspyyntöä? Argus 19. marraskuuta 2007 kello 16.51 (UTC)

Myönteistä palautetta! Kiitos. :D Joo, tuo 'lugn' <-> 'lung' lienee aika yleinen näppishäiriö. Ainahan kannattaa koettaa lähettää korjauspyyntöjä, mutta voi olla, että saalis jää laihaksi... Pilkku59 19. marraskuuta 2007 kello 16.59 (UTC)

Olen lähetellyt Elonetiin oikaisuja, ja ovat ottaneet kiitollisina vastaan. --Ulrika 25. marraskuuta 2007 kello 15.10 (UTC)

Vuosilukuvut ja ndash

Huomasin että olit korjannut muodon 1848–1920 muotoon 1848 – 1920. Nyt on kuitenkin niin, että jos vuosilukujen yhteydessä ei ole päivämääriä, ndashin ympärille ei tule välilyöntejä. Voi, voi, mitenkähän paljon vääriä korjauksia olet mahtanut tehdä? terv. --Ulrika 25. marraskuuta 2007 kello 14.58 (UTC)

Hei! Kiitos vaan tiedosta. Veikkaan, että on tullut tehtyä aika paljon, mutta jos elonpäiviä riittää, niin oikaisen nekin vielä. :D Pilkku59 25. marraskuuta 2007 kello 15.01 (UTC)

Ei kannata oikaista käsin. Itse käyn AWB:llä artikkeleja läpi ja se kyllä huomaa nuo, kunhan niitä vuosilukuja ei ole linkitetty.--qWerk 25. marraskuuta 2007 kello 15.07 (UTC)

Salasana

Heips Wikipedian ylläpitäjä. No mulla ois sellanen ongelma, ku yritän kirjautua mun käyttäjätunnuksella sisään, mutta olen kai unotanut salasanan. Käytin sitä tunnusta viimeks vuosi sitten. Mitä teen ku haluisin sen saman käyttäjätunnuksen takas....???? --84.231.37.171 14. joulukuuta 2007 kello 21.17 (UTC)

eiku ei enää mitään. Muistin sen salasanan jo. --84.231.37.171 14. joulukuuta 2007 kello 21.18 (UTC)

Joo, hyvä juttu. Enkä minä ole ylläpitäjäkään. ;D Pilkku59 14. joulukuuta 2007 kello 21.22 (UTC)

Manageri

Moi! Tekemissäsi vierasperäisten sanojen muuntamisessa suomalaisemmiksi on ollut joitain semmoisia, jotka ovat mielestäni aika tarpeettomia ja joissain tapauksissa uhkaavat mennä vääräksi tiedoksikin. Viimeksi silmiin sattuneita muutoksia ovat manageri-sanan muuttamiset valmentajaksi. Ammattilaisurheilusssa, varsinkin jalkapallossa ja nyrkkeilyssä manageri ei yleensä ole sama asia kuin valmentaja. Muutinkin nyt Jack Dempseyn "valmentajan" takaisin manageriksi, koska manageri-nimityksellä Jack Kearns esiintyy omissa muistiinpanoissani (alkuperäislähdettä ei juuri tällä minuutilla ole käsillä). Sen sijaan esim. Joe Louisista muistiinpanoistani löytyy erikseen manageri ja valmentaja (jotka ovat eri henkilöt). Louisin artikkelissa ei tosin vielä mainita kumpaakaan, mutta ties vaikka lähitulevaisuudessa... --Lax 18. joulukuuta 2007 kello 16.20 (UTC)

Moi vaan ja kiitos huomautuksesta. Toki siinä tapauksessa, että ko. henkilö hoitaa muitakin asioita kuin urheilullista valmennusta, voidaan puhua managerista. Tätä nimitystähän käytetään myös esim. näyttelijöiden ja muusikoiden kohdalla. Olen varmaan ehkä vain liikaa kypsynyt siihen, että huolettomasti tekstejä englannista kääntävät etenkin jalkapalloon liittyen käyttävät manageri-sanaa sumeilematta valmentajan sijasta, vaikka joukkueilla on talous- yms. johtajat erikseen. Eli: jos Kearns vastasi Dempseyn kohdalla muustakin kuin vain valmennuksesta, niin olet oikeassa ja minä väärässä. Ja toki sitten pahoittelen ylilyöntiäni. Pilkku59 18. joulukuuta 2007 kello 21.15 (UTC)

Täsmennyssivujen ulkoasu

Hei!

Olet muuttanut useilla täsmennyssivuilla aloituslauseen muodosta "X tarkoittaa seuraavia" muotoon "X voi tarkoittaa ainakin seuraavia". Katsotko sivulta Wikipedia:Täsmennyssivu muotoiluohjeen ja esimerkin; tarkoituksena on pitää ilmaisu yksinkertaisena, joten voi- ja ainakin-sanoja ei kai pitäisi käyttää. Itsekin käytin alkuun voi-sanaa, mutta kuulema se johtaa harhaan, koska täsmennettävä sana tarkoittaa kaikkia listan sanoja varmasti eikä vain mahdollisesti (ks. keskustelusivuni). Memmis 4. tammikuuta 2008 kello 19.52 (UTC)

Heip ja kiitos viestistä. Nuo sanat olen kyllä valinnut tarkoituksella käyttäen varovaisuuden periaatetta molempiin suuntiin.

'Ainakin' varoittaa, ettei luettelo välttämättä ole täydellinen, 'voi' varoittaa, että luettelon oikeellisuuteen pitäisi suhtautua tietyllä varauksella (tämähän on kaikkien muokattavissa oleva avoin tietosanakirja). Myönnän, ettei ilmaus ole kovin lyhyt. Hmm... olisikohan viisasta jättää se alkuhöpinä kokonaan pois ja mennä suoraan luetteloon. :D Pilkku59 6. tammikuuta 2008 kello 15.21 (UTC)

Juu, ymmärrän kyllä miksi olet sanoja käyttänyt. Kuitenkin ilmaisun pituus heikentää luettavuutta ja on mielestäni tarpeetonta varovaisuutta. Yleinen käytäntö on jättää nuo sanat pois. Lyhyt johdanto taas on hyvä siksi, että lukija pääsee nopeasti kärryille täsmennyssivun ideasta. Luit varmaankin tuon ohjesivun? Memmis 7. tammikuuta 2008 kello 22.47 (UTC)

& n b s p ;

Olet poistanut "& n b s p ;" -koodit artikkeleista. Niitä tarvitaan, jotta vältytään turhista rivinvaihdoista. Koodipätkän avulla esim. luku 1 000 000 kirjoitettuna välilyönneillä pysyy samalla rivillä. Ne pitäisi palauttaa. Migro 5. tammikuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Kiitos tiedosta. Olihan niillä sitten jokin tarkoitus, tekevät valitettavasti vaan paljon lukuja sisältävästä tekstistä vähän vaikeaselkoista. Pilkku59 6. tammikuuta 2008 kello 15.12 (UTC)