Institutionaalinen taideteoria

Institutionaalinen taideteoria (engl. institutional theory of art) on George Dickien esittämä teoria taiteen luonteesta. Dickien teorian mukaan taideteos on

alkuperäinen
artefakti eli tekoesine
teoksessa on sellaisia puolia, jotka tekevät siitä tietyn sosiaalisen instituution (eli taidemaailman) edustajan arvostaman.^[1]

Institutionaalinen taideteoria siis katsoo, että on olemassa taiteen määrittelevä ja taidekäsitystä ylläpitävä instituutio, joka koostuu taiteilijoista, taidekriitikoista, mesenaateista, kuraattoreista, galleristeista, taidemuseoiden henkilökunnasta ja niin edelleen. Tämä instituutio päättää vaikutusvallallaan, mikä on taidetta ja mikä ei.^[2]

Dickie esitti teoriansa teoksessaan Art and the Aesthetic: An Institutional Analysis (1974) ja muotoili sitä uudelleen teoksessaan Art Circle: A Theory of Art (1997). Dickien lisäksi teoriaan on vaikuttanut muun muassa Arthur C. Danto, joka oli aikaisemmin kehittänyt teorian taidemaailmasta ja näin hahmotellut institutionaalisen taideteorian ideaa. Myöhemmin Danto kuitenkin luopui Dickien teoriasta.^[3]

Taiteus ei Dickien mielestä ole esineissä itsessään oleva ominaisuus vaan taidemaailman niille myöntämä asema, status. Esimerkiksi Marcel Duchampin pisoaari, jota esineen sisäiset ominaisuudet eivät erota taiteeksi, kiinnittää huomiomme sen institutionaaliseen kontekstiin. Dickien mukaan hänen teoriassaan on kyse taiteesta yleensä, ei vain readymade-teoksista. "En väitä, että Duchamp ystävineen olisi keksinyt taiteen statuksen myöntämistä; he yksinkertaisesti käyttivät hyväkseen olemassa olevaa institutionaalista keinoa epätavallisella tavalla."^[4]

Institutionaalisen taideteorian mukaan

Taideteoksen pitää olla alkuperäinen. Esimerkiksi tekijänoikeuslain mukaan luettelo, kuten puhelinluettelo, ei ole alkuperäinen teos.

Artefakti on keinotekoinen, ihmisen muokkaama esine. Luonnonesine ei institutionaalisen taideteorian mukaan voi olla taidetta.

Marcel Duchamp, Suihkulähde, 1917. Pisoaari, jota esineen sisäiset ominaisuudet eivät erota taiteeksi, kiinnittää huomiomme sen institutionaaliseen kontekstiin.

Katso myös

Lähteet

↑ Dickie, George: The Artworld, s. 464.
↑ Etälukio: Arvofilosofia Opetushallitus. Arkistoitu 29.6.2007. Viitattu 8. elokuuta 2007.
↑ Yanal, Robert J.: The Institutional Theory of Art homepage.mac.com. Viitattu 16. marraskuuta 2007.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Skidelsky, Edward: But is it Art? A new look at the institutional theory of art journals.cambridge.org. Viitattu 16. marraskuuta 2007.

Estetiikka ja taidefilosofia

Aiheet	Taidekäsitys Estetismi Esteettinen arvostelma Esteettinen kontemplaatio Esteettinen relativismi Maku Tyyli
Estetiikan teoriat	Imitaatio Institutionaalinen taideteoria Mimesis Reseptioestetiikka Symptomaattinen taideteoria
Esteettiset kategoriat	Kauneus Ylevä Pittoreski
Sovellettu estetiikka	Clauden lasi Musiikkifilosofia Myyttikritiikki Ympäristöestetiikka Taidepsykologia
Taidefilosofit	Alexander Gottlieb Baumgarten Arthur Danto George Dickie Nelson Goodman Hegel Yrjö Hirn Immanuel Kant Aarne Kinnunen Wilhelm Worringer
Artikkeleita aiheesta	Abjektio Aihe Alkuperäisyys Appropriaatio Arvostelu Autenttisuus Arvostelija Esittävä taide Formalismi Kertomus Kitsch Korkeasta tyylistä Motiivi Pastissi Pastoraali Representaatio Reproduktio Samastuminen Taidemaailma Taidetta taiteen vuoksi

[1] Dickie, George: The Artworld, s. 464.

[2] Etälukio: Arvofilosofia Opetushallitus. Arkistoitu 29.6.2007. Viitattu 8. elokuuta 2007.

[3] Yanal, Robert J.: The Institutional Theory of Art homepage.mac.com. Viitattu 16. marraskuuta 2007.^{[vanhentunut linkki]}

[4] Skidelsky, Edward: But is it Art? A new look at the institutional theory of art journals.cambridge.org. Viitattu 16. marraskuuta 2007.

[1]

[2]

[3]

[4]