Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan. Nimi imperfekti tulee latinan sanasta imperfectus, 'epätäydellinen', jolla viitataan teon päätökseen saattamattomuuteen. Täsmällinen merkitys riippuu kielestä ja asiayhteydestä.
Imperfekti eri kielissä
muokkaaImperfektin käyttö vaihtelee kielestä toiseen.
Suomen kielessä imperfektillä viitataan yleensä toimintaan, joka on jo päättynyt[1], mutta on tapahtunut lähimenneisyydessä, tai jolla on jostain syystä uutisarvoa. Esimerkiksi perfektissä lause Matti on juossut maratonin kertoo, että Matti on jossain elämänsä vaiheessa juossut maratonin, mutta tapahtuma on selvästikin jo historiaa. Imperfektissä lähes samansisältöinen lause Matti juoksi maratonin ilmaisee suomen kielessä, että juokseminen on jo päättynyt, mutta tapaus on uutta tietoa kuulijalle tai jotenkin muuten tuore. Usein imperfektin käyttöön liittyy jokin ajanilmaus, joka osoittaa toiminnan tapahtuneen tiettynä aikana, vaikkapa "Matti juoksi maratonin viime viikolla."
Latinassa ja sitä myöten romaanisissa kielissä perfekti ja imperfekti eroavat enemmän siten, että perfektillä ilmaistaan jo päättynyttä tekoa ja imperfektillä mennyttä, mutta yhä keskeneräistä tekoa. Tämä selittää aikamuodolle valittua nimeä, joka suomessa on siten epätarkka. Oikeampi nimitys suomen imperfektille on preteriti, joka tunnetaan laajasti sellaisissa kielissä, joissa on vain yksi menneen ajan muoto.
Esimerkiksi ranskan imperfektin käyttö rajoittuu menneen ajan kuvaukseen, mahdollisesti johonkin, joka on yhä kesken, tai ei ollut selvästi kerran tapahtunut asia. Lauseen "il pleuvait quand je t'ai appelé" voisi kääntää vaikkapa "silloin satoi kun soitin sinulle". Lauseessa verbi "pleuvoir" on imperfektimuodossa "pleuvait" ja "appeler" passé composé -muodossa (yhdistetty perfekti). Imperfekti taustoittaa tapahtumaa ja passé composé kertoo eteenpäin. Englanniksi lauseen voisi kääntää "it was raining when I called you".
Lähteet
muokkaa- ↑ Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 249. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-18839-9
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomen kielen verbien taivutuskaava (Arkistoitu – Internet Archive) Henri Heinosen tekemä verbien taivutuskaava
- Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen ja Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi.Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Verkkoversio, viitattu 3.12.2009. URN:ISBN:978-952-5446-35-7