Ilmastonmuutos Suomessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen ilmastoon voimakkaasti nostaen keskilämpötilaa ja kasvattaen sademääriä.

Keskilämpötilat

Kartta Suomen ilmastoluokituksesta Köppen-Geigerin mukaan eri ajanjaksoilla.

1980–2016

2071–2100

Suomen vuotuinen keskilämpötila on noussut vuoteen 2018 mennessä 1800-luvun puolivälistä 2,3 celsiusastetta. Eniten on noussut alkutalven, kuten joulukuun keskilämpötila joka on noin 5 astetta 1800-luvun puoliväliä korkeampi. Loppukesän keskilämpötila on noussut vähiten, vain vajaan asteen. Kevään alku on vuosina 1846–2005 aikaistunut noin kahdella viikolla. Helsingin keskilämpötila on kasvanut 1830-luvun noin neljästä asteesta kuuteen asteeseen vuonna 2017 kaupungistumisen aiheuttamaa lämpenemistä lukuun ottamatta. Jyväskylän ilmasto on lämmennyt 1880-luvulta noin kaksi astetta kaupungistumista lukuun ottamatta, ja Sodankylän vuoden keskilämpötila on noussut 2000-luvulla nollan yläpuolelle 1910-luvun noin –1,5 celsiusasteesta ja oli 2010-luvun lopulla vajaan yhden asteen paikkeilla.

Tulevaisuudessa Suomen keskilämpötila nousee enemmän ja nopeammin kuin globaali keskiarvo, ja Pohjois-Suomi lämpenee nopeiten. Hyvin alhaisten lämpötilojen voidaan odottaa harvinaistuvan, ja hellejaksot tulevat yleistymään. Vuoden korkein lämpötilakin todennäköisesti kohoaa. Täten kasvukausikin pitenee ja lämpenee, ja tuholaisten määräkin kasvaa, kun eteläisten maiden tuhohyönteiset pystyvät sopeutumaan Suomenkin olosuhteisiin. Keskilämpötilan kohotessa lumipeite supistuu ja Itämeren jääpeiteaika lyhenee. IPCC:n syyskuussa 2019 julkaiseman raportin mukaan Suomen keskilämpötila nousee 50 vuodessa 2–7 celsiuastetta mallista riippuen.

Sateisuus ja lumisuus

Suomen sateisuuden odotetaan lisääntyvän sekä rankkasateiden yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä. Sateet kasvavat eniten talvella sekä Pohjois-Suomessa. 2100-luvun loppuun mennessä sateisuus on lisääntynyt talvisin noin 5–30 prosentilla, kun taas kesäaikaan muutos on todennäköisesti pieni. Kesäisin ennustetaan satavan suunnilleen yhtä usein kuin nykyäänkin, mutta kerralla enemmän. Kesien rankkasateet voivat voimistua jopa 10–25 prosenttia. Mikäli Suomen päästöt ovat suuret tai melko suuret, sademäärä kasvaa 2100-luvun loppuun mennessä 11–12 prosenttia. Päästöjen ollessa pienet sademäärä kasvaa noin 6 prosentilla, mutta mikäli päästöt kasvavat jatkuvasti tulee sademäärä kasvamaan jopa 20 prosentilla, jolloin Suomessa sataisi yhtä paljon kuin monilla Englannin seuduilla nykyään.

Sademäärän lisääntymisestä huolimatta talven lumisien päivien odotetaan A2-skenaarion mukaan vähenevän 2100-luvun loppuun mennessä, Etelä- ja Länsi-Suomessa jopa alle puoleen nykyisestä, ja siellä lumen määrä vähenisi 80–90 prosenttia. Pohjoisessa sateisuuden lisääntymisen vuoksi lumiset päivät eivät vähene niin paljon, vain 20–30 prosenttia nykyisestä, mutta lumen määrä vähenisi 40–70 prosenttia. Suomessa voidaan ilmastonmuutoksen takia odottaa yhä suuremman osan sateista tulevan vetenä, ja suojasäiden lisääntyvän mikä sulattaa lunta. Pysyvä lumipeite saadaan 2100-luvun lopussa todennäköisesti vain Lapissa.