Hämeenkyrö

Hämeenkyrö (ruots. Tavastkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 10 335 ihmistä, ja sen pinta-ala on 505,10 km², josta 41,11 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 22,27 asukasta/km². Hämeenkyrö siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin 1. tammikuuta 1993. Hämeenkyrön naapurikunnat ovat Ikaalinen, Nokia, Sastamala ja Ylöjärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Ikaalisten maalaiskunta, Mouhijärvi, Suodenniemi, Suoniemi ja Viljakkala.

Hämeenkyrö Tavastkyro
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°38′20″N, 023°11′50″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Kuntanumero	108
Hallinnollinen keskus	Pappila
Perustettu	–
Kuntaliitokset	Osa Ikaalisten maalaiskunnasta (1921), Osa Mouhijärveen (1922)
Kokonaispinta-ala	505,10 km² 221:nneksi suurin 2022
– maa	463,99 km²
– sisävesi	41,11 km²
Väkiluku	10 335 93:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	22,27 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	16,9 %
– 15–64-v.	58,7 %
– yli 64-v.	24,4 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,7 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,1 %
Kunnallisvero	9,40 % 60:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Johanna Rannanjärvi
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2021–2025  • PS  • Kok.  • SDP  • Kesk.  • Vas.  • Vihr.  • KD	8 7 7 6 4 2 1
hameenkyro.fi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Hämeenkyrö, silloin Kyrön pitäjä, erottautui Suur-Sastamalasta varhaisella keskiajalla. Kyrön pitäjä ulottui Etelä-Pohjanmaan Kyrönjoen suistosta aina nykyisen Hämeenkyrön etelälaidoille. Tämä Suur-Kyrö hajosi vähitellen. Ensin erottautui Pohjan Kyrö (nyk. Etelä-Pohjanmaa) ja vuonna 1641 Ikaalisten Kyrö sis. nykyiset kunnat: Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Karvia ja Honkajoki.

Hämeenkyrön vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1954. Hämeenkyröön asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.

Maantiede

Hämeenkyrön jakaa pohjois-etelä-suunnassa keskeltä kahtia Kyrösjärven, Pappilanjoen, Kirkkojärven ja Mahnalanselän muodostama vesireitti, joka laskee Nokian puolella Siuronkoskea myöten Kuloveteen. Tämän vesistön varrelle on sijoittunut suurin osa kunnan asutuksesta ja viljelysmaista. Muut osat kunnasta ovat vähäjärvistä, enimmäkseen metsien peittämää ylänköaluetta. Kunnan kaakkoiskulmassa lähellä Nokian rajaa sijaitsevat korkeimmat mäkien huiput, Kaitajärvenvuori (180 m mpy.) ja Seinävuori (188,7 m mpy.). Näistä edellinen ulottuu lähes 130 metriä Mahnalanselän pintaa ylemmäksi. Mahnalanselkään laskee koillisesta Sarkkilanjoki, jonka alkulähteenä on entisen Viljakkalan puolella sijaitseva Karhejärvi.

Hämeenkyrön pohjoisosan poikki kulkee harjujakso, joka jatkuu Hämeenkankaana Ikaalisten puolelle ja edelleen Kankaanpään suuntaan. Kyrösjärvestä lähtevä Pappilanjoki puhkaisee harjun muodostaen Kyröskosken, jonka putouskorkeus on 21,5 metriä. Harjun liepeillä Hämeenkyrön länsiosassa on laajoja soita. Ylöjärven puolella aivan Hämeenkyrön rajan tuntumassa sijaitsee kaksi toimintansa lopettanutta kaivosta, Haverin kultakaivos ja Paroisten kuparikaivos, mutta Hämeenkyrön alueelta ei ole löytynyt malmeja.

Liikenne

Tampereen ja Seinäjoen välistä rautatietä Majajärven liikennepaikan eteläpuolella.

Hämeenkyrön rajakyltti.

Härkikujaa Hämeenkyrön keskustassa.

Hämeenkyrön kautta kulkee valtatie 3 Tampereelta Vaasaan. Toinen tärkeä yhteys on valtatiehen Kyröskoskella yhtyvä, Sastamalasta tuleva seututie 249. Vanhastaan tärkeä kulkureitti oli kunnan poikki kulkeva vesistö, jolla toimi vilkas höyrylaivaliikenne toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin saakka. Kunnan koilliskulmaa sivuaa 1970-luvun alussa valmistunut Tampere–Seinäjoki-rata, jolla ei kuitenkaan ole liikennepaikkoja Hämeenkyrön alueella eikä siten merkitystä paikallisten liikenneolojen kannalta. Suunniteltaessa rautatieyhteyttä Tampereelta Pohjanmaalle 1870-luvulla yhtenä vaihtoehtona oli reitti Kyröskosken kautta, mutta lopulta Pohjanmaan rata linjattiin kulkemaan kaukaa idästä, Keuruun Haapamäen kautta.

Etäisyyksiä Hämeenkyröstä

• Helsinki 220 km
• Ikaalinen 15 km
• Nokia 30 km
• Pori 95 km
• Sastamala 40 km
• Tampere 40 km
• Turku 155 km
• Vaasa 200 km

Historiaa

Hämeenkyrön kirkko valmistui vuonna 1782.

Hämeenkyrön alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Kyröskoskea perattaessa vuonna 1865 sen partailta löydettiin parikymmentä esihistoriallista kiviesinettä. Paikkakunnan nykyinen asutus on saanut alkunsa todennäköisesti jo vuoden 400 tienoilla ajanlaskun alun jälkeen, jolloin Kyrösjärven laskureitin varrelle syntyi pysyviä asuinsijoja. Hämeenkyrön alueelta tehtiin keskiajalla vilkkaasti pyyntiretkiä pohjoisiin erämaihin aina Pohjanmaalle saakka. Tähän viittaavat monet eteläpohjalaiset paikannimet, joiden juuret ovat Hämeenkyrön vanhassa nimistössä. Vielä 1500-luvulla kyröläisten hallussa oli erämaita nykyisten Siikaisten, Kauhajoen, Parkanon, Kihniön, Ruoveden ja Virtain kuntien alueilla, kunnes kuningas Kustaa Vaasa lakkautti eräomistukset 1500-luvun puolivälissä.

Keskiajan levottomina kausina kyröläiset joutuivat mukaan Davidin kapinana tunnettuun kansannousuun, ja heidän edustajansa olivat mukana allekirjoittamassa alistumiskirjaa vuonna 1439. Nuijasodassa kyröläisten väitettiin yllyttäneen pohjalaisia kapinaan, ja joulun aikaan 1596 nuijamiehet kulkivat pitäjän kautta ja ryöstivät ainakin Hämeenkyrön pappilan. Nuijamiesten paetessa Nokian taistelun jälkeen Klaus Flemingin johtamat huovit ajoivat heitä takaa Parkanon tienoille saakka.

Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kyrössä oli 396 taloa, mikä lienee merkinnyt noin 2 500 asukasta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan taloja oli jo 481. Seuraavalla vuosisadalla Kyrön laaja pohjoisosa erosi itsenäiseksi Ikaalisten seurakunnaksi, eikä emäpitäjän väkiluku noussut pitkään aikaan entiselle tasolle kulkutautien, vuosien 1696–1697 nälänhädän ja isonvihan vuoksi. Vuonna 1749 Hämeenkyrön asukasmäärä oli 2 019, mutta 1800-luvun alussa yli kaksinkertainen, 4 408. Vuonna 1850 asukkaita oli 6 801 ja 1900-luvun alussa jo 10 712. Sittemmin Viljakkalan itsenäistyminen pienensi asukasmäärää, joka oli 8 624 henkeä vuonna 1920.

Pitäjän ensimmäisistä kirkoista ei ole tietoja, mutta vuonna 1644 valmistui torniton pitkäkirkko, johon kuului erillinen kellotapuli. Nykyinen kirkko rakennettiin Tukholman intendenttikonttorin piirustusten mukaan vuosina 1780–1782. Vanha kirkko jäi tämän jälkeen pois käytöstä ja ränsistyi sekä purettiin maaherran määräyksestä vuonna 1842. Hämeenkyrön kirkkoherrana toimi 1800-luvun puolivälissä Georg Jakob Forsman, jonka poika Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti – opeteltuaan suomen kielen – esikoisteoksensa, kertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä, vuonna 1851. Yrjö-Koskinen vietti myöhemmin kesiään Hämeenkyrössä läheltä Kyröskoskea omistamallaan mökillä.

Kyröskosken partaille alkoi syntyä teollisuutta 1800-luvun puolivälin jälkeen: vuosina 1860–1877 paikalla toimi pienehkö puuvillatehdas. Tamperelaiset liikemiehet L. J. Hammarén, G. O. Sumelius ja A. Nyberg ostivat tehtaan ja perustivat vuonna 1870 puunjalostusyhtiön, joka sai myöhemmin nimen Hammarén & Co ja joka aloitti paperin tuotannon vuonna 1878. Vuonna 1912 perustettiin saha, vuosina 1912–1916 rakennettiin vesi- ja höyryvoimalaitos, ja vuonna 1937 aloitettiin kartongin valmistus. Yhtiö hankki vuodesta 1897 alkaen höyrylaivoja, jotka kuljettivat tehtaiden tuotteita ja niiden ohella myös matkustajia Porin radan Siuron rautatieasemalle. Yhtiön nimi muutettiin Oy Kyro Ab:ksi vuonna 1941. Kyröskosken kartonkitehdas on nykyisin osa Metsä Boardia.

Vuonna 1865 pidetyssä pitäjänkokouksessa päätettiin aloittaa kunnallishallinto seuraavan vuoden alussa, ja kunnanvaltuusto tuli kuntakokouksen tilalle vuoden 1919 kunnallislain nojalla. Hämeenkyrön ensimmäinen varsinainen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylässä vuonna 1873, mutta jo vuonna 1847 Adam Sasslin perusti omistamalleen Kärjen tilalle Jumesniemen kylään koko Suomen oloissa erikoislaatuisen yksityiskoulun. Sasslinin koulun esikuvana lienevät olleet Tampereen ympäristössä 1800-luvun alkupuolella toimineet niin kutsutut Ahlmanin koulut, ja sen ensimmäisenä opettajana oli kotipitäjästään Tyrväästä pitäjänkertomuksen vuonna 1853 laatinut Antero Warelius. Osaran kartanoon perustettiin vuonna 1886 maanviljelyskoulu, joka oli toiminnassa vuoteen 1909. Nykyinen Osaran maatalousoppilaitos perustettiin puolestaan vuonna 1923. Hämeenkyrön yhteiskoulu (nykyisin yläkoulu ja F. E. Sillanpään lukio) aloitti toimintansa vuonna 1949.

Hämeenkyrön vahvan teollistumisen ansiosta kunnan väkiluku pysyi voimakkaan maaltamuuton vuosina 1960- ja 1970-luvuilla vakaana huolimatta melko lähellä sijaitsevien suurten väestökeskusten imusta; tosin kunnan sisäinen muuttoliike suuntautui melko suurena kunnan reuna-alueilta kirkonkylään ja Kyröskoskelle. Viimeisten vuosikymmenien aikana myös Hämeenkyrö on Tampereen ja sen naapurikuntien ohella päässyt hyvien kulkuyhteyksien ansiosta osalliseksi koko Pirkanmaan maakunnan väestönkasvusta.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hämeenkyrön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			9 302
1985			9 099
1990			9 511
1995			9 736
2000			9 897
2005			10 186
2010			10 489
2015			10 667
2020			10 401
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Hämeenkyrössä oli 10 599 asukasta, joista 6 412 asui taajamissa, 4 100 haja-asutusalueilla ja 87:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hämeenkyrön taajama-aste on 61,0 %. Hämeenkyrön taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken.

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kyröskoski*	6 152
2	Sasi	260

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hämeenkyrön keskuspaikka (Pappila) ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Kyröskosken taajaman kanssa. Kyröskosken taajama sijaitsee pääosin Hämeenkyrössä, mutta pieneltä osin myös Ylöjärvellä.

Hallinto

Hämeenkyrön kunnanjohtaja on Johanna Rannanjärvi. Hallintotieteiden maisteri Rannanjärvi aloitti kunnanjohtajana tammikuussa 2024 Hämeenkyrön pitkäaikaisen kunnanjohtajan Antero Aleniuksen jäätyä eläkkeelle. Hallintotieteiden maisteri Alenius toimi Hämeenkyrön kunnanjohtajana 12 vuoden ajan vuosina 2011–2024.

Hämeenkyrön kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä, ja valtuustokaudella 2021–2025 kunnanvaltuuston puheenjohtaja on sosialidemokraattien Maarit Lepistö.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hämeenkyrössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Hämeenkyrön seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Hämeenkyrössä toimii Hämeenkyrön helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hämeenkyrön alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Kylät

Haukijärvi Heinijärvi Herttuala Hiironen Hirvola Ilottula Jumesniemi Järvenkylä Kalkunmäki Kierikkala Komi Kostula Kuotila Kyröspohja Laitila Lavajärvi Lemmakkala Mahnala Muotiala Myllymäki Osara

Palko Pappila Parila Pentinmaa Pinsiö Pukara Pyöräniemi Räystö Sarkkila Sasi Sirkkala Timi Tokoinen Tuokkola Turkkila Untila Urjainen Uskela Vanaja Vesajärvi Äkönmaa

Asuinalueet

Jokimetsä Keskuspuisto Korkomäki Käpylä Pappilanmetsä Parkumäki Puronsuu Rantakulma

Kulttuuri

Hämeenkyrössä on F. E. Sillanpäähän liittyviä nähtävyyksiä ja Arteles-kulttuurikeskus.

Hämeenkyrön pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla pernaloora, ohrakakko ja siansivusta tehty kyrönkäristys.

Murre

Hämeenkyrön alueella puhutun kielen perustana on yläsatakuntalainen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hämeenkyrön murre kuuluu yläsatakuntalaisen murteen pohjoisryhmään, joka on lähellä eteläpohjalaisia murteita.

Teollisuus

Metsä Board Kyro, Kyro Power vesivoimalaitos, Kyrel Oy

Hämeenkyrössä toimivat mediat

UutisOiva-lehti

Hämeenkyrössä syntyneitä tai siellä vaikuttaneita merkkihenkilöitä

Irwin Goodman, muusikko Arthur Hildén, agronomi, maanviljelysneuvos Veli-Matti Järvenpää, muusikko Lotta Hamari, kansanedustaja Katri Helena Kalaoja, iskelmälaulaja Aleksi Jaakkola, moukarinheittäjä Mikko Kuukka, jääkiekkoilija Anni Kytömäki, kirjailija Antero Luomajärvi, maanviljelysneuvos Kapo Manto, näyttelijä Severi Mattila, professori, sydänkirurgi Jyrki Melartin, muusikko Helena Miller, laulaja Jyri Niemi, jääkiekkoilija Hannu Osara, vänrikki ja nihtilipuston päällikkö Nuijasodan aikaan Jouni Ovaska, kansanedustaja Nils Arthur ”Nisse” Osara, professori Arvo Veikko Pentti, poliisineuvos, kansanedustaja ja ministeri, Mannerheim-ristin ritari

Klaus Pentti, kansanedustaja Tapani Perttu, näyttelijä Markku Petander, muusikko Matti Pitko, toimittaja ja jalkapalloilija Matti Raipala, kansanedustaja Panu Rajala, kirjailija Veli-Matti Saukko, jääkiekkoilija Frans Emil Sillanpää, kirjailija Silja Sillanpää, kirjailija ja TV-esiintyjä Tauno ”Tappi” Suojanen, musiikkivaikuttaja Arvo ”Poika” Tuominen, poliitikko Uniklubi -yhtye: muun muassa Jussi Selo ja Pasi Viitala Joonas Valtonen, jääkiekkoilija U. W. Walakorpi, kirjailija Elina Ylivakeri, malli Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Suomen senaatin jäsen ja historioitsija Matti Yrjölä, kuulantyöntäjä Paavo Yrjölä, kymmenottelun olympiavoittaja

Katso myös

• Luettelo Hämeenkyrön julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Hämeenkyrön vaakuna

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenkyrö Wikimedia Commonsissa

• Hämeenkyrön kunnan kotisivu
• Tilastokeskus – Hämeenkyrön avainluvut