Arthur Hildén
Arthur Gideon Hildén (31. heinäkuuta 1857 Tampere – 15. helmikuuta 1918 Hämeenkyrö) oli suomalainen agronomi ja maanviljelysneuvos, joka omisti Hämeenkyrön Osarassa sijaitsevan Osaran kartanon. Vuonna 1886 hän perusti kartanoon maatalousoppilaitoksen, jonka toimintaa jatkaa nykyään Ammatti-instituutti Iisakki.[1]
Elämä
muokkaaTamperelaisen kauppiaan Carl Josef Hildénin perheeseen syntynyt Hildén lopetti yläalkeiskoulun 15-vuotiaana ja muutti Kokemäenkartanoon hankkimaan maanviljelysoppia. Pari vuotta myöhemmin hän aloitti agronomin opinnot Ruotsin Ultunassa, josta Hildén valmistui 1877. Tämän jälkeen hän työskenteli tilanhoitajana isänsä omaistamalla Osaran tilalla Hämeenkyrössä, kunnes osti sen omakseen vuonna 1881. Hildén kokeili tilallaan uusinta tekniikkaa ja työmenetelmiä. Vuonna 1886 hän käynnisti kaksivuotisen maanviljelyskoulun, jonka johtajana Hildén toimi vuoteen 1909 saakka. Vuonna 1898 Osarassa alkoi toimimaan myös maamieskoulu, joka kuitenkin heikensi Osaran taloutta ja lopulta Hildén joutui laittamaan tilan myyntiin vuonna 1905. Sopivaa ostajaa ei kuitenkaan löytynyt ja Osara siirtyi lopulta kannatusyhdistyksen hallintaan hieman ennen Hildénin kuolemaa.[1]
Hildén hoiti vuosikymmenten ajan lukuisia valtakunnallisia ja paikallisia luottamustehtäviä. Hän kuului muun muassa Mustialan maatalousopiston sekä Satakunnan maanviljelysseuran johtokuntiin. Lisäksi Hildén oli jäsenenä senaatin maatalousopetuskomiteassa ja toimi valtion koulutilojen virallisena tarkastajana.[1] Tilanomistajana Hildén tunnettiin tiukkana ja jääräpäisenä isäntänä. Vuoden 1917 maatalouslakkojen aikana hän kieltäytyi kirjallisista sopimuksista, eikä hyväksynyt työväenyhdistyksen edstajia mukaan neuvotteluihin. Lisäksi Osaran kartanon torpparien sopimuksia irtisanottiin usein.[2]
Maanviljelysneuvoksen arvonimen Hildén sai vuonna 1901.[3]
Kuolema
muokkaaArthur Hildén surmattiin Suomen sisällissodan aikana helmikuussa 1918. Hänet vangittiin Osarassa ja vietiin kuulusteltavaksi Viljakkalan Upan talossa toimineeseen punakaartin esikuntaan. Hildéniä oltiin ilmeisesti viemässä takaisin kotiinsa, kun hänet ammuttiin reessä Kyröskosken itäpuolella Myllyahteessa, jonka jälkeen ruumis heitettiin koskeen. Viljakkalan punakaartin ylipäällikön Erkki Raiteen mukaan ampujina olivat Ikaalisten punakaartin komppanianpäällikkö Väinö Lindeman sekä kaartilainen ”Väinö Leppänen”, jonka oikea henkilöllisyys on epäselvä. Hildénin puolison päiväkirjamerkintöjen mukaan hänet kävi hakemassa kaksi humalaista nuorta miestä. Ampujat eivät kuitenkaan välttämättä olleet samat henkilöt kuin Hildénin vanginneet punakaartilaiset. Surman todennäköisenä syynä oli, että Hildén rahoitti suojeluskuntia sekä oli avustanut rintaman toiselle puolelle pyrkineitä valkoisia. Ennen sisällissotaa Osaran kartano oli seudun suojelskuntalaisten toiminnan keskus.[2]
Väinö Linna otti myöhemmin Hildénin murhan lähes sellaisenaan Täällä Pohjantähden alla -trilogiansa toiseen osaan, jossa punakaartilaiset surmaavat Paroni Magnuksen. Hän kirjoitti romaaniaan Hämeenkyrössä omistamallaan Käkisaaren maatilalla.[4]
Perhe
muokkaaArthur Hildén ensimmäinen puoliso oli vuosina 1882–1886 Emelie Konstantia Rosendahl, jonka jälkeen hän avioitui Emilia von Bonsdorffin kanssa. Pariskunnan lapsista tunnettuja ovat ministeri ja metsähallituksen pääjohtaja Nils Osara sekä taidemaalari Karin Hildén.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Kotilainen, Sofia: Maanviljelysneuvos Arthur Hildén (1857–1918). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 15.4.2018.
- ↑ a b Korjus, Olli: Kuusi kuolemaantuomittua, s. 169–170. Helsinki: Atena, 2014. ISBN 978-952-30002-4-7
- ↑ Kansallisbiografia: Autonomian ajan neuvokset 1809–1917 Viitattu 26.4.2022.
- ↑ Rajala, Panu: Osaran maaseutuopetusyksikkö juhlii 10.12.2016. Panu Rajalan kotisivut. Viitattu 15.4.2018.