Banaani
Banaani (Musa × paradisiaca) on kääpiöbanaanin (Musa acuminata) ja punttibanaanin (Musa balbisiana) risteymä.[1] Se on syntynyt alun perin Kaakkois-Aasiassa, missä kantalajien levinneisyysalueet menevät päällekkäin.[2][3] Nykyään viljellään erilaisia risteytystyyppejä ja lajikkeita, jotka voivat olla käyttötarkoitukseltaan keitto- tai hedelmäbanaaneja.[3] Länsimaissa suosittu Cavendish-banaani polveutuu kokonaan kääpiöbanaanista,[3][4] joten sitä ei käsitellä tässä artikkelissa.
| Banaani | |
|---|---|
 Banaanikasvi Réunionilla |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Zingiberales |
| Heimo: | Banaanikasvit Musaceae |
| Suku: | Banaanit Musa |
| Laji: | × paradisiaca |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Musa × paradisiaca |
|
| Katso myös | |
Taksonomia
muokkaaCarl von Linné kuvasi 1700-luvulla keittobanaanin nimellä Musa paradisiaca ja hedelmäbanaanin nimellä Musa sapientum.[5] Todellisuudessa molemmat perustuivat kuitenkin kääpiö- ja punttibanaanin risteymään, joten niitä ei voi pitää omina lajeinaan.[5][6] Koska Linné kuvasi keittobanaanin ennen hedelmäbanaania, muodostetaan risteymän tieteellinen nimi lisäämällä ×-symboli keittobanaanin tieteelliseen nimeen: Musa × paradisiaca. Tämä nimi käsittää kaikki banaanit, jotka ovat syntyneet kääpiö- ja punttibanaanin risteymästä.[3]
Kääpiö- ja punttibanaanin osuudet Musa × paradisiaca -banaanien perimästä vaihtelevat.[3] Eri risteytystyyppejä erotellaan 2–4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä, joissa A-kirjain edustaa kääpiöbanaanin haploidia genomia ja B-kirjain punttibanaanin.[7] Kirjainyhdistelmä kertoo polveutumisen lisäksi banaanin ploidian, joka voi olla diploidi, triploidi tai tetraploidi.[3][8] Luonnonvaraisen kääpiö- ja punttibanaanin risteymä on diploidi AB, kun taas esimerkiksi omenabanaani (’Silk’) on triploidi AAB.[3] Tärkeimmät kaupallisen hedelmäbanaanin lajikkeet, kuten ’Cavendish’, ovat perimältään AAA, joten ne eivät edusta Musa × paradisiaca -risteymää vaan kääpiöbanaania.[3][7][9]
Lähteet
muokkaa- Ploetz, R. C. et al. Banana and plantain—an overview with emphasis on Pacific island cultivars, ver. 1. Teoksessa Elevitch, C. R. (toim.): Species Profiles for Pacific Island Agroforestry. Hōlualoa, Hawai‘i: Permanent Agriculture Resources (PAR), 2007. Artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 12.3.2024). (englanniksi)
- Robinson, J. C. & Galán Saúco, V.: Bananas and plantains. Wallingford: CABI, 2010. ISBN 978-1-84593-738-6 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.3.2024). (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Musa × paradisiaca L. Plants of the World Online. 2024. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Ploetz et al. 2007, s. 7
- ↑ a b c d e f g h Phani Deepthi, V.: Taxonomic scoring and genomic grouping in bananas. Flora and Fauna, 2016, 22. vsk, nro 2, s. 151–158. ISSN 0971-6920 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Pasanen, Anni: Jäähyväiset banaanille: Maailman suosituinta hedelmää uhkaa tuho Helsingin Sanomat. 8.9.2019. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ a b Robinson & Galán Saúco 2010, s. 21
- ↑ Ploetz et al. 2007, s. 3
- ↑ a b Mark Rieger: Banana and Plantain – Musa spp. Uga.edu/fruit. 2006. Arkistoitu 14.6.2009. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Robinson & Galán Saúco 2010, s. 22
- ↑ Robinson & Galán Saúco 2010, s. 25