Baškortostan

Baškortostan tai Baškiria on Venäjän federaatioon kuuluva, runsaan neljän miljoonan asukkaan tasavalta Euroopan itäisimmässä osassa Uralvuoriston eteläpäässä, osittain Aasiassa.

Baškortostan/Baškiria Башҡортостан Республикаһы Республика Башкортостан
Lippu	Vaakuna
Baškortostanin sijainti Venäjän federaation kartalla
Koordinaatit: 54.7309°N, 55.9498°E (Ufa)
Valtio	Venäjä
Tasavalta	Baškortostan
Perustettu	1919 ASNT
– SNT	11. lokakuuta 1990
– Valtiosopimus Venäjän kanssa	3. elokuuta 1994
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Ufa
– suurin kaupunki	Ufa (1 062 319 as.)
– presidentti	Radij Habirov
Pinta-ala	143 600 km²
– sisävesi	427,1 km² (0,3 %)
Väkiluku (2010)	4 072 292
– väestötiheys	28,4 as./km²
Kielet	baškiiri ja venäjä
BKT (2010)	757 569,6 milj. RUB (eli 2,03 % koko Venäjän BKT:stä)
– asukasta kohti	186 030 RUB, noin 4 557 EUR eli 71 % Venäjän keskiarvotasosta
Aikavyöhyke	UTC+5 (MSK+2)
Symbolit
– lippu	Baškortostanin lippu
– vaakuna	Baškortostanin vaakuna
– kansallislaulu	Baškortostanin kansallislaulu
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	02, 102
– ISO 3166	RU-BA
www.bashkortostan.ru
Infobox OK

Historia

Esihistoria

Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Baškortostanin alueella ovat varhaiselta kivikaudelta, mutta laajamittaisempi ihmisasutus syntyi vasta pronssikaudella. Abaševon kulttuurin ihmisten alkaessa asuttaa aluetta, he toivat mukanaan korkealle kehittyneen taidon valmistaa pronssityökaluja, aseita ja koruja ynnä muita taide-esineitä. Abaševon kulttuurin ihmiset perustivat ensimmäiset pysyvät asutuskeskukset Etelä-Uralille.

Historiallisen ajan alku

Sana baškiiri mainitaan ensimmäisen kerran arabialaisissa kirjallisissa lähteissä 800-luvulla. Tuohon aikaan baškiirit harjoittivat paimentolaiselämää ja asuttivat Volgan ja Kaman välistä aluetta sekä Etelä-Uralia, Volgan bolgaarien naapureina. Islaminuskon leviäminen baškiirien keskuuteen alkoi 900-luvulla ja islamista tuli vallitseva uskonto 1300-luvulla.

Ensimmäinen maininta baškiireista eurooppalaisissa lähteissä on Joannes de Plano Carpinin ja Vilhelm Rubrukin matkakertomuksessa. He mainitsevat Uraljoen yläjuoksulla asuvan pascatir kansan, jonka he väittivät puhuvan samaa kieltä kuin unkarilaisten.

Baškiirien asuinalue muodosti itsenäisen valtakunnan ja baškiirit taistelivat aika ajoin naapurikansojen Volgan bolgaarien ja petšenegien kanssa. Mongolit valloittivat baškiirien asuinalueet 1200-luvun puolivälissä. Tosin vielä tämänkin jälkeen baškiirit olivat varsin itsenäisiä ja omien heimoruhtinaidensa johtamia.

Baškortostanin alue oli 1500-luvun puoliväliin asti jaettuna Kazanin kaanikunnan, Siperian kaanikunnan ja Nogaikaanin kesken.

Osaksi Venäjää

Kazanin kaanikunnan antauduttua Venäjän tsaarille Iivana Julmalle vuosien 1554–1555 jälkeisen sodan jälkeen, läntiset ja luoteiset baškiiriheimot ruhtinaidensa johdolla tarjoutuivat vapaaehtoisesti liittymään Moskovan Venäjään vuonna 1556. Tämän johdosta perustettiin Ufan kaupunki, jonka tarkoituksena oli suojella baškiireja kirgiiseiltä.

Baškiirit kuitenkin nousivat tämän jälkeen useasti kapinaan Venäjää vastaan. Syinä tähän olivat Venäjän ankara verotus, pakkokäännyttäminen kristinuskoon, venäläisten uudisasukkaitten asuttaminen alueelle ja baškiirien maiden haltuunotto. Suuria kapinoita oli muun muassa vuosina 1676, jonka Venäjä vain vaivoin pystyi tukahduttamaan ja 1707. Viimeinen suuri kapina oli vuosina 1735–1741. Vuonna 1774 baškiirit osallistuivat Pugatšovin kapinaan, jossa he taistelivat baškiiri Salawat Julajevin johdolla.

Vuonna 1786 baškiirit saavuttivat verovapauden ja vuonna 1798 baškiireista muodostettiin oma ratsujoukoista koostuva armeijansa. Lisäksi vuonna 1798 perustettiin Venäjän muslimien hengellinen kokous, mitä pidetään merkkinä siitä, että tsaarin hallinto tunnusti baškiirien ja tataarien sekä muiden muslimikansallisuuksien oikeuden harjoittaa islaminuskoa. Huolimatta näistä myönnytyksistä riitaisuudet maiden omistusoikeudesta jatkuivat. Ufan kuvernementti perustettiin vuonna 1865, tarkoituksena sitoa alue tiukemmin Venäjän osaksi.

Baškiirien ASNT

Baškiirien ASNT:n vaakuna.

Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Baškortostanin alue kuului lyhyen ajan Venäjästä itsenäiseksi julistautuneeseen Idel-Uralin valtioon, jonka bolševikit kuitenkin pian valloittivat. Tämän jälkeen suunniteltiin Volgan tataareille ja baškiireille yhteistä autonomista tasavaltaa, mutta se kaatui näiden kansojen keskinäisiin erimielisyyksiin. Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin vuonna 1919 ja se oli näin ollen ensimmäinen autonominen muodostuma Neuvosto-Venäjällä.

Vuonna 1932 alkoi Baškortostanin alueen raakaöljyn hyödyntäminen. Vuoden 1943 lopulla löydettiin suuri Tujmazjin öljyesiintymä.

Toisen maailmansodan aikana Baškortostanista tuli yksi merkittävimmistä alueista, jonne Neuvostoliiton länsiosista siirrettiin tehtaita ja teollisuutta sekä suuri määrä ihmisiä. Sodan aikana nämä teollisuuslaitokset tuottivat aseita, polttoaineita ja elintarvikkeita. Sodan jälkeen Baškortostanin alueen teollisuus kehittyi ja monipuolistui edelleen, alueelle kehittyi kaivos-, koneenrakennus- ja öljynjalostusteollisuutta. Baškortostanin teollisuus muodosti vankan perustan kaikkien Euroopan Venäjän syrjäseutujen talouden kasvulle.

Baškortostanin tasavalta

Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua antoi Baškiirien ASNT:n korkein neuvosto suvereenisuusjulistuksen 11. lokakuuta 1990 ja korotti maan Baškiirien sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Tämä tapahtui vastoin Neuvostoliiton keskushallinnon tahtoa. Baškiirien SNT:n nimi muutettiin Baškortostanin tasavallaksi 25. helmikuuta 1992.^lähde?

Venäjän ja Baškortostanin välillä solmittiin Federatiivinen sopimus Venäjän federaation ja Baškortostanin tasavallan viranomaisten, valtaoikeuksien ja valtiollisten toimielinten erottamisesta toisistaan 31. maaliskuuta 1992. Baškortostanin perustuslaki hyväksyttiin 24. joulukuuta 1993. Perustuslain ensimmäisen artiklan mukaan Baškortostan on suvereeni valtio Venäjän federaation yhteydessä. Valtiosopimus Venäjän federaation ja Baškortostanin tasavallan välillä solmittiin 3. elokuuta 1994.^lähde?

Maantiede

Baškortostanin tasavalta rajoittuu lännessä Tatarstaniin, luoteessa Udmurtiaan, pohjoisessa Permin aluepiiriin ja Sverdlovskin alueeseen, idässä Tšeljabinskin alueeseen sekä etelässä ja lounaassa Orenburgin alueeseen.

Pinnanmuodot

1 640 metriin kohoava Jamantau on Baškortostanin korkein vuorenhuippu.

Baškortostan on enimmäkseen matalaa metsäistä vuoristoa. Maantieteellisesti maa voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen. Länsiosa maasta on kumpuilevaa ylänköä, maan keski- ja luoteisosat ovat Belaja-joen halkomaa tasankoa ja eteläiset Uralvuoret hallitsevat maan itäosaa. Baškortostanin korkein vuori on Jaman tau (eli Jamantau), 1 646 metriä.^lähde? Muita vuoria ovat: Suuri Iremel (1 582 m), Pieni Iremel (1 449 m), Arwjakrjaz (1 068 m), Zilmerdaq (909 m), Alataw (845 m), Jurmataw (842 m).

Ilmasto

Baškortostanissa vallitsee mannerilmasto. Keskilämpötila vaihtelee tammikuussa −14 ja −17,5 °C välillä ja heinäkuussa +16,5 ja +20,5 °C välillä. Keskimääräinen sademäärä vaihtelee maan eri osissa 250 ja 500 millimetrin välillä.^lähde?

Kasvillisuus

Baškortostanin itä- ja pohjoisosat kuuluvat havumetsävyöhykkeeseen. Eteläosissa on aroa tai metsäaroa. Näiden kahden vyöhykkeen väliin jää kapea lehtimetsävyöhyke. Maan pinta-alasta noin 40 prosenttia on metsää.^lähde?

Vesistöt

Kaikkiaan Baškortostanissa on yli 13 000 jokea ja noin 2 700 järveä ja tekojärveä.

Baškortostanin merkittävimmät joet ovat Belaja ja sen lisäjoki Ufa. Belaja on 1 067 kilometriä pitkä ja virtaa kokonaan Baškortostanin alueella. Se alkaa maan itäosasta Uralilta ja virtaa maan eteläosan kautta maan länsirajalle, jossa se laskee Kama-jokeen. Myös Ufa-joki alkaa Uralilta, tosin Baškortostanin itäpuolelta. Ufa laskee kahtena suuhaarana Belajaan maan pääkaupungin Ufan pohjoispuolella. Baškortostanin pinta-alasta noin neljä viidennestä kuuluu Kaman vesistöalueeseen. Lisäksi Uraljoki virtaa maan itäisimmän osan läpi.

Suurimmat järvet ja tekojärvet ovat Asylykül (23,5 km²), Qandrykül (15,6 km²), Urgun (12,0 km²), Pavlovskojen tekojärvi (120,0 km²) ja Nuguškojen tekojärvi (25,2 km²).

Luonnonsuojelualueet

Alueen tärkeimpiin suojelualueisiin kuuluvat Etelä-Uralin luonnonpuisto, Baškirian luonnonpuisto ja Šulgan-Tašin luonnonpuisto sekä heti tämän lounaispuolelta alkava Baškirian kansallispuisto.

Talous

Gazpromin öljynjalostamoa Baškortostanin Salavatissa.

Baškortostanin tasavalta tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 757,6 miljardin ruplan osuuden eli 2,0 % Venäjän federaation BKT:stä. Tällä osuudella alue kuuluu BKT:n kertymisessä Venäjän kymmenen suurimman federaatiosubjektin joukkoon. Jokaista tasavallan asukasta kohti BKT:tä kertyi 186 000 ruplaa eli noin 4 557 euroa. Tämä on vain 71 % Venäjän keskiarvotasosta eli tasavalta ei tällä BKT-mittareilla ole erityisen tuottava alue.

Baškortostan on luonnonvaroiltaan rikas maa, jonka alueelta saadaan öljyä, kivihiiltä ja maakaasua sekä rautaa, kuparia, mangaania, lyijyä, sinkkiä, kultaa ja bauksiittia. Öljyllä ja maakaasulla on tärkeä asema maan energiantuotannossa. Tärkeimmät öljyntuotanto ja -jalostusalueet sijaitsevat Sterlitamakin, Išimbain ja Ufan lähistöllä. Tasavalta on keskeisimpiä Transneftin öljyputkistojen solmupisteitä.^lähde?

Merkittävimmät teollisuudenalat ovat öljynjalostus-, petrokemian-, kone-, teräs-, kemian- ja puunjalostusteollisuus. Noin puolet maan teollisuudesta on keskittynyt pääkaupunkiin Ufaan. Ufan merkittävimmät teollisuudenalat ovat metalli-, puunjalostus-, elintarvike- ja koneenrakennusteollisuus. Muita merkittäviä teollisuuskaupunkeja ovat Sterlitamak, jossa on koneenrakennus-, puunjalostus- ja kemianteollisuutta sekä Beloretsk, jossa on vuori- ja metalliteollisuutta. Teollisuus on aiheuttanut Ufalle ilmansaasteongelmia.

Baškortostan tuottaa myös paljon maataloustuotteita. Belaja-joen varret ovat varsinkin Ufan eteläpuolella merkittävää viljantuotantoaluetta, jossa tuotetaan ohraa, kauraa ja vehnää. Viljan lisäksi viljellään paljon pellavaa, auringonkukkaa, vihanneksia ja sokerijuurikasta. Alueella harjoitetaan myös karjanhoitoa.

Väestö

Baškortostanin väkiluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 4 072 292. Miehiä väestöstä oli 46,9 prosenttia.

Etniset ryhmät

Vuoden 2002 väestönlaskennassa Baškortostanin asukkaista 29,9 prosenttia oli kansallisuudeltaan baškiireja, ja he olivat näin ollen tasavallan toiseksi suurin etninen ryhmä. Baškiireilla on tosin monia kulttuurillisia ja poliittisia erioikeuksia. Suurin etninen ryhmä on venäläiset (36,3 prosenttia), ja kolmas pääryhmä tataarit (24,1 prosenttia). Lisäksi maassa asuu tšuvasseja (3 prosenttia), mareja (2,7 prosenttia), ukrainalaisia (1,9 prosenttia) ja lisäksi muun muassa udmurtteja, mordvalaisia ja saksalaisia. Baškiirien ja tataarien kielet ovat turkkilaistataarilaisia kieliä ja läheistä sukua toisilleen. Baškortostanin väestöjakaumassa ei tapahtunut 1900-luvun aikana mitään merkittäviä muutoksia, vain venäläisten suhteellinen osuus laski vähitellen.^lähde?

Väestön sijoittuminen

Vuonna 2010 kaupunkilaisia oli 2 461 652 henkeä eli 60,4 prosenttia väestöstä. Maaseutuväestön osuus oli 1 610 640 eli 39,6 prosenttia väestöstä.

Suurin kaupunki on pääkaupunki Ufa (1 062 319 asukasta vuonna 2010), jossa asuu noin neljännes maan väestöstä. Muita yli 30 000 asukkaan kaupunkeja olivat (2010): Sterlitamak (273 486 as.), Salavat (156 095 as.), Neftekamsk (121 733 as.), Oktjabrski (109 474 as.), Beloretsk (68 806 as.), Tuimazy (66 836 as.), Išimbai (66 259 as.), Kumertau (62 851 as.), Sibai (62 763 as.), Meleuz (61 390 as.), Belebei (60 188 as.), Birsk (41 635 as.), Utšaly (37 788 as.), Blagoveštšensk (34 239 as.), Djurtjuli (31 274 as.).

Asukasluvun kehitys

^lähde?

Vuosi	Asukasluku	Suurimmat etniset ryhmät
		Baškiireja	Venäläisiä	Tataareja
1897	1 991 000
1913	2 811 000
1926	2 547 000
1939	3 158 969	671 188	1 281 347	777 230
1959	3 341 609	737 711	1 418 147	768 566
1970	3 818 075	892 248	1 546 304	944 505
1979	3 844 280	935 880	1 547 893	940 436
1989	3 943 113	863 808	1 548 291	1 120 702
2002	4 104 336	1 221 302	1 490 715	990 702
2005	4 078 800
2010	4 072 292

Uskonto

Vuonna 2012 julkaistiin laaja, Venäjän uskontoja ja väestön uskonnollista vakaumusta myös alueellisesti kartoittanut Arena-kyselytutkimus. Sen mukaan Baškortostanin väestöstä oli:

• 38 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja,
• 25 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
• 15 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
• 8 % ateisteja, ei usko jumalaan,
• 3 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
• 2 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
• 1 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
• < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
• < 1 % vanhauskoisia,
• < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja) ja
• 2 % uskonnolliselta vakaumukseltaan jotain muuta.

Liikenne

Baškortostanin liikenneyhteydet ovat varsin hyvät. Ufan rautatieasema on maan rautatieverkon keskus ja siellä on myös tärkeä lentokenttä, Ufan kansainvälinen lentoasema. Belajalla ja Ufalla on laivaliikennettä.

Hallinnollinen jako

Baškortostan

Ufa

Sterlitamak

Salavat

Neftekamsk

Oktjabrski

Beloretsk

Išimbai

Kumertau

Sibai

Tuimazy

Meleuz

Belebei

Birsk

Utšaly

Blagoveštšensk

Djurtjuli

Agidel

Belaja

Ural

Jaman tau
 1640 m  

Udmurtia

Permin aluepiiri

Sverdlovskin alue

Tšeljabinskin alue

Orenburgin alue

Tatarstan

Suurimmat taajamat

  > 300 000 as.

 100 000-300 000 as.

  30 000-100 000 as.

  10 000-30 000 as.

  < 10 000 as.

Baškortostanin kartta

Baškortostan on jaettu hallinnollisesti 54 piiriin (raion) ja 9 kaupunkipiirikuntaan (gorodskoi okrug). Piireissä on 818 maalaiskuntaa. Tasavallassa on 21 kaupunkia, joista 9 on oman kaupunkipiirikuntansa keskuksia, muut kuuluvat piireihin. Yksi kaupunki (Mežgorje) on liittovaltion alainen suljettu kaupunki. Kaupunkimaisia taajamia on kaksi.^lähde?

Kaupunkipiirit

• Agidel
• Kumertau
• Mežgorje
• Neftekamsk
• Oktjabrski
• Salavat
• Sibai
• Sterlitamak
• Ufa

Piirit

Abzelilovon piiri Alšejevskin piiri Arhangelin piiri Askinon piiri Aurgazyn piiri Baimakin piiri Bakalyn piiri Baltatševon piiri Belebein piiri Belokatain piiri Beloretskin piiri Birskin piiri Bižbuljakin piiri Blagovarin piiri Blagoveštšenskin piiri Burajevon piiri Burzjanskin piiri Buzdjakin piiri

Davlekanovon piiri Djurtjulin piiri Duvanin piiri Fjodorovkan piiri Gafurin piiri Haibullinon piiri Iglinon piiri Iliševon piiri Išimbain piiri Janaulin piiri Kaltasyn piiri Karaidelin piiri Karmaskalyn piiri Kigin piiri Krasnokamskin piiri Kugartšin piiri Kujurgasyn piiri Kušnarenkovon piiri

Jermekejevon piiri Meleuzin piiri Metšetlinon piiri Mijakin piiri Miškinon piiri Nurimanovin piiri Salavatin piiri Šaranin piiri Sterlibaševon piiri Sterlitamakin piiri Tatyšlyn piiri Tšekmarušin piiri Tšišmyn piiri Tuimazyn piiri Ufan piiri Utšalyn piiri Zialiarin piiri Ziantšurin piiri

Politiikka

Baškostostanin parlamentin rakennus Ufassa

Baškortostanin korkein virka on presidentin virka. Presidentin virkakausi on neljä vuotta. Baškortostanin perustuslain mukaan presidentin tehtävä on taata Baškortostanin kansalaisten oikeudet ja vapaudet, turvata Baškortostanin taloutta ja poliittisia etuja sekä turvata laillisuus, laki ja oikeus Baškortostanissa. Presidentti johtaa myös hallitusta.

Baškortostanin ensimmäisissä presidentinvaaleissa, 17. joulukuuta 1993, presidentiksi valittiin Mortaza Räximev. Räximev oli tätä ennen toiminut tasavallan korkeimman neuvoston puheenjohtajana, mikä oli ollut korkein virka-asema presidentin viran perustamiseen asti. Räximev valittiin uudelleen joulukuussa 2003 pidetyissä vaaleissa, joita ETYJin vaalitarkkailijat pitivät vilpillisinä. Räximev pysyi tasavallan johdossa aina vuoteen 2010 asti, jolloin hänen seuraajakseen tuli Rustem Hamitov.^lähde?

Baškostostanilla on yksikamarinen parlamentti, Kurultai, jonka 120 jäsentä valitaan joka viides vuosi.

Baškortostanin perustuslaki hyväksyttiin 24. joulukuuta 1993. Perustuslain ensimmäisen artiklan mukaan Baškortostan on suvereeni valtio Venäjän federaation yhteydessä.

Baškortostanin suhteita Venäjän federaatioon määrittelevät Venäjän federaation perustuslain artiklat, Baškortostanin perustuslaki, Federatiivinen sopimus ja sopimus Baškortostanin erillisistä virkamiehistä, valtaoikeuksista ja Baškortostanin valtiollisista toimielimistä.

Baškortostan oli EVKY:n (UNPO) jäsen vuosina 1996–1998.

Aiheesta muualla

• Baškortostanin virallinen verkkosivu (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
• Uutistoimisto Bashinform (englanniksi)
• Baškortostanin Venäjään liittymisen 450-vuotisjuhlavuoden virallinen verkkosivu (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Baškortostanin tasavallan ulkomaankauppasuhteiden ja kauppaministeriön virallinen verkkosivu (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Baškortostanin vientiportaali (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi, englanniksi)
• Paleoliittisia 15–17 000 v. vanhoja kalliomaalauksista: Šulgan Taš (Kapova)^{[vanhentunut linkki]}