tuuli

See also: Tuuli

Estonian

Noun

tuuli

1. partitive plural of tuul

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuːli/, [ˈt̪uːli]
• Rhymes: -uːli
• Syllabification^(key): tuu‧li

Etymology 1

From Proto-Finnic *tuuli, from Proto-Finno-Permic *towle. Cognates include Estonian tuul and Udmurt тӧл (töl).

Noun

tuuli

1. wind (movement of air)

   tuulivoima ― wind power, eolic power

   tuulipuisto ― wind park, eolic park

   Tuuli puhaltaa pohjoisesta.

   The wind blows from the north.

2. mood, humour (mental or emotional state)

   Hän on hyvällä tuulella.

   She is in a good mood.

   Hän oli erityisen pahalla tuulella tuona iltapäivänä.

   He was in a particularly vile humour that afternoon.

Declension

Inflection of tuuli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		tuuli	tuulet
genitive		tuulen	tuulten tuulien
partitive		tuulta	tuulia
illative		tuuleen	tuuliin
		singular	plural
nominative		tuuli	tuulet
accusative	nom.	tuuli	tuulet
	gen.	tuulen
genitive		tuulen	tuulten tuulien
partitive		tuulta	tuulia
inessive		tuulessa	tuulissa
elative		tuulesta	tuulista
illative		tuuleen	tuuliin
adessive		tuulella	tuulilla
ablative		tuulelta	tuulilta
allative		tuulelle	tuulille
essive		tuulena	tuulina
translative		tuuleksi	tuuliksi
abessive		tuuletta	tuulitta
instructive		—	tuulin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tuuli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tuuleni tuuleni accusative nom. tuuleni tuuleni gen. tuuleni genitive tuuleni tuulteni tuulieni partitive tuultani tuuliani inessive tuulessani tuulissani elative tuulestani tuulistani illative tuuleeni tuuliini adessive tuulellani tuulillani ablative tuuleltani tuuliltani allative tuulelleni tuulilleni essive tuulenani tuulinani translative tuulekseni tuulikseni abessive tuulettani tuulittani instructive — — comitative — tuulineni second-person singular possessor singular plural nominative tuulesi tuulesi accusative nom. tuulesi tuulesi gen. tuulesi genitive tuulesi tuultesi tuuliesi partitive tuultasi tuuliasi inessive tuulessasi tuulissasi elative tuulestasi tuulistasi illative tuuleesi tuuliisi adessive tuulellasi tuulillasi ablative tuuleltasi tuuliltasi allative tuulellesi tuulillesi essive tuulenasi tuulinasi translative tuuleksesi tuuliksesi abessive tuulettasi tuulittasi instructive — — comitative — tuulinesi first-person plural possessor singular plural nominative tuulemme tuulemme accusative nom. tuulemme tuulemme gen. tuulemme genitive tuulemme tuultemme tuuliemme partitive tuultamme tuuliamme inessive tuulessamme tuulissamme elative tuulestamme tuulistamme illative tuuleemme tuuliimme adessive tuulellamme tuulillamme ablative tuuleltamme tuuliltamme allative tuulellemme tuulillemme essive tuulenamme tuulinamme translative tuuleksemme tuuliksemme abessive tuulettamme tuulittamme instructive — — comitative — tuulinemme second-person plural possessor singular plural nominative tuulenne tuulenne accusative nom. tuulenne tuulenne gen. tuulenne genitive tuulenne tuultenne tuulienne partitive tuultanne tuulianne inessive tuulessanne tuulissanne elative tuulestanne tuulistanne illative tuuleenne tuuliinne adessive tuulellanne tuulillanne ablative tuuleltanne tuuliltanne allative tuulellenne tuulillenne essive tuulenanne tuulinanne translative tuuleksenne tuuliksenne abessive tuulettanne tuulittanne instructive — — comitative — tuulinenne third-person possessor singular plural nominative tuulensa tuulensa accusative nom. tuulensa tuulensa gen. tuulensa genitive tuulensa tuultensa tuuliensa partitive tuultaan tuultansa tuuliaan tuuliansa inessive tuulessaan tuulessansa tuulissaan tuulissansa elative tuulestaan tuulestansa tuulistaan tuulistansa illative tuuleensa tuuliinsa adessive tuulellaan tuulellansa tuulillaan tuulillansa ablative tuuleltaan tuuleltansa tuuliltaan tuuliltansa allative tuulelleen tuulellensa tuulilleen tuulillensa essive tuulenaan tuulenansa tuulinaan tuulinansa translative tuulekseen tuuleksensa tuulikseen tuuliksensa abessive tuulettaan tuulettansa tuulittaan tuulittansa instructive — — comitative — tuulineen tuulinensa

Derived terms

• tuulesta temmattu
• tuuleton
• tuulettamaton
• Tuuli
• Tuuliainen
• Tuulikki
• tuulinen
• tuulla
• tuulonen
• tuultua

 

compounds

• alatuuleen
• alatuulessa
• aurinkotuuli
• avotuuli
• etelätuuli
• föhn-tuuli
• föhntuuli
• hankatuuli
• itätuuli
• juhlatuuli
• juttutuuli
• kaakkoistuuli
• koillistuuli
• laitatuuli
• laskutuuli
• loistotuuli
• lounaistuuli
• lounatuuli
• luoteistuuli
• länsituuli
• maatuuli
• menotuuli
• merituuli
• monsuunituuli
• myrskytuuli
• myötätuuli
• neljäntuulenlakki
• nousutuuli
• pahantuulinen
• pasaatituuli
• pohjatuuli
• pohjoistuuli
• puhetuuli
• purjetuuli
• pyörretuuli
• samumtuuli
• sivutuuli
• suvituuli
• tosituuli
• tuiskutuuli
• tuulenalainen
• tuulenarka
• tuulenhaistelija
• tuulenhalkaisija
• tuulenhalkoja
• tuulenhaltija
• tuulenhenki
• tuulenhenkäys
• tuulenhumina
• tuulenjumala
• tuulenkaato
• tuulenkala
• tuulenkare
• tuulenkynsi
• tuulenleyhkä
• tuulennopeus
• tuulenpaine
• tuulenpesä
• tuulenpitävä
• tuulenpuoleinen
• tuulenpuoli
• tuulenpuuska
• tuulenpyörre
• tuulensilmä
• tuulensulku
• tuulensuoja
• tuulensuojalevy
• tuulensuosija
• Tuulensuu
• tuulensuunta
• tuulentupa
• tuulenviima
• tuulenvire
• tuulenviri
• tuulenväre
• tuuliajo
• tuuliajolle
• tuuliankkuri
• tuuliasteikko
• tuulienergia
• tuulieroosio
• tuuligeneraattori
• tuulihaka
• tuuliharppu
• tuulihattu
• tuulihaukka
• tuulikaappi
• tuulikangas
• tuulikannel
• tuulikantele
• tuulikartta
• tuulikeilain
• tuulikello
• tuulikorjaus
• tuulikukko
• tuulikuorma
• tuulikuormitus
• tuulilasi
• tuulilauta
• tuulilista
• tuulimittari
• tuulimoottori
• tuulimuna
• tuulimylly
• tuulimyrsky
• tuuliolot
• tuuliperäsin
• tuulipoikkeama
• tuulipuisto
• tuulipuku
• tuulipusero
• tuulipussi
• tuulipölytys
• tuulirako
• tuuliruusu
• tuulisiiri
• tuulispää
• tuulisukka
• tuulisuoja
• tuulisähkö
• tuulitakki
• tuulituho
• tuulitunneli
• tuuliturbiini
• tuulivaroitus
• tuuliverkko
• tuuliviiri
• tuulivoima
• tuulivoimala
• tuulivyöhyke
• tuuliväänne
• tähtituuli
• valumatuuli
• vastatuuli
• ylätuuli
• yötuuli

 

See also

• sää

Further reading

• “tuuli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Verb

tuuli

1. third-person singular indicative past of tuulla

   Hetki sitten tuuli kovaa. ― A moment ago the wind blew hard.

Anagrams

• luuti

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *tuuli. Cognates include Finnish tuuli and Estonian tuul.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtuːli/, [ˈtuːlʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtuːli/, [ˈtuːli]
• Rhymes: -uːlʲ, -uːli
• Hyphenation: tuu‧li

Noun

tuuli

1. wind
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 30:

     Tuuli ono kylmä.

     The wind is cold.

Declension

Declension of tuuli (type 5/keeli, no gradation)
	singular	plural
nominative	tuuli	tuulet
genitive	tuulen	tuuliin, tuuliloin
partitive	tuulta, tuult	tuulia, tuuliloja
illative	tuulee	tuulii, tuuliloihe
inessive	tuulees	tuuliis, tuulilois
elative	tuulest	tuulist, tuuliloist
allative	tuulelle	tuulille, tuuliloille
adessive	tuuleel	tuuliil, tuuliloil
ablative	tuulelt	tuulilt, tuuliloilt
translative	tuuleks	tuuliks, tuuliloiks
essive	tuulenna, tuuleen	tuulinna, tuuliloinna, tuuliin, tuuliloin
exessive1)	tuulent	tuulint, tuuliloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• tuulo (folk poetic)

Derived terms

• etelätuuli
• itkutuuli
• itätuuli
• kuvetuuli
• lounattuuli
• läpituuli
• merituuli
• perintuuli
• tuulekas
• tuulenhenki
• tuulenneegla
• tuulenpesä
• tuulimylly
• tuulisää
• tuulo

 

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtuːli/, [ˈtuːlʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtuːli/, [ˈtuːli]
• Rhymes: -uːlʲ, -uːli
• Hyphenation: tuu‧li

Verb

tuuli

1. third-person singular past indicative of tuulla

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 85
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 612
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3], →ISBN, page 75

Karelian

Regional variants of tuuli

North Karelian (Viena)	tuuli
South Karelian (Tver)	tuuli

Etymology

From Proto-Finnic *tuuli. Cognates include Finnish tuuli and Veps tuli.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuːlʲi/
• Hyphenation: tuu‧li

Noun

tuuli (genitive tuulen, partitive tuulta／tuulda, diminutive tuulut)

1. wind

Declension

Viena Karelian declension of tuuli (type 8/uni, no gradation)
	singular	plural
nominative	tuuli	tuulet
genitive	tuulen	tuulien
partitive	tuulta	tuulija
illative	tuulih	tuuliloih
inessive	tuulešša	tuuliloissa
elative	tuulešta	tuuliloista
adessive	tuulella	tuuliloilla
ablative	tuulelta	tuuliloilta
translative	tuulekši	tuuliloiksi
essive	tuulina	tuuliloina
comitative	—	tuuliloineh
abessive	tuuletta	tuuliloitta

Tver Karelian declension of tuuli (type 8/uni, no gradation)
	singular	plural
nominative	tuuli	tuulet
genitive	tuulen	tuuliloin
partitive	tuulda	tuuliloida
illative	tuulih	tuuliloih
inessive	tuulešša	tuuliloissa
elative	tuulešta	tuuliloista
adessive	tuulella	tuuliloilla
ablative	tuulelda	tuuliloilda
translative	tuulekši	tuuliloiksi
essive	tuulina	tuuliloina
comitative	tuulenke	tuuliloinke
abessive	tuuletta	tuuliloitta

Possessive forms of tuuli
1st person	tuuleni
2nd person	tuuleš
3rd person	tuuleh
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Derived terms

• tuulikuu

 

References

• A. V. Punzhina (1994) “tuuli”, in Словарь карельского языка (тверские говоры) [Dictionary of the Karelian language (Tver dialects)], →ISBN
• P. Zaykov, L. Rugoyeva (1999) “tuuli”, in Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)], Petrozavodsk, →ISBN

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *tuuli.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈtuːli/, [ˈtuːli]
• Rhymes: -uːli
• Hyphenation: tuu‧li

Noun

tuuli

1. wind

Inflection

Declension of tuuli (type X/tuli, no gradation)
	singular	plural
nominative	tuuli	tuulõd
genitive	tuulõ	tuulijõ, tuulii
partitive	tuultõ	tuuliitõ, tuulii
illative	tuulõ, tuulõsõ	tuuliisõ
inessive	tuulõz	tuuliiz
elative	tuulõssõ	tuuliissõ
allative	tuulõlõ	tuuliilõ
adessive	tuulõllõ	tuuliillõ
ablative	tuulõltõ	tuuliiltõ
translative	tuulõssi	tuuliissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “tuuli”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn