roikku
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]Pronunciation
[edit]Noun
[edit]roikku (informal)
Declension
[edit]Inflection of roikku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | roikku | roikut | |
genitive | roikun | roikkujen | |
partitive | roikkua | roikkuja | |
illative | roikkuun | roikkuihin | |
singular | plural | ||
nominative | roikku | roikut | |
accusative | nom. | roikku | roikut |
gen. | roikun | ||
genitive | roikun | roikkujen | |
partitive | roikkua | roikkuja | |
inessive | roikussa | roikuissa | |
elative | roikusta | roikuista | |
illative | roikkuun | roikkuihin | |
adessive | roikulla | roikuilla | |
ablative | roikulta | roikuilta | |
allative | roikulle | roikuille | |
essive | roikkuna | roikkuina | |
translative | roikuksi | roikuiksi | |
abessive | roikutta | roikuitta | |
instructive | — | roikuin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
Further reading
[edit]- “roikku”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03