puhumaton

Finnish

Etymology

puhua +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpuhumɑton/, [ˈpuɦuˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Syllabification^(key): pu‧hu‧ma‧ton

Adjective

puhumaton (comparative puhumattomampi, superlative puhumattomin)

1. speechless, mute

Declension

Inflection of puhumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		puhumaton	puhumattomat
genitive		puhumattoman	puhumattomien
partitive		puhumatonta	puhumattomia
illative		puhumattomaan	puhumattomiin
		singular	plural
nominative		puhumaton	puhumattomat
accusative	nom.	puhumaton	puhumattomat
	gen.	puhumattoman
genitive		puhumattoman	puhumattomien puhumatonten rare
partitive		puhumatonta	puhumattomia
inessive		puhumattomassa	puhumattomissa
elative		puhumattomasta	puhumattomista
illative		puhumattomaan	puhumattomiin
adessive		puhumattomalla	puhumattomilla
ablative		puhumattomalta	puhumattomilta
allative		puhumattomalle	puhumattomille
essive		puhumattomana	puhumattomina
translative		puhumattomaksi	puhumattomiksi
abessive		puhumattomatta	puhumattomitta
instructive		—	puhumattomin
comitative		—	puhumattomine

Possessive forms of puhumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative puhumattomani puhumattomani accusative nom. puhumattomani puhumattomani gen. puhumattomani genitive puhumattomani puhumattomieni puhumatonteni rare partitive puhumatontani puhumattomiani inessive puhumattomassani puhumattomissani elative puhumattomastani puhumattomistani illative puhumattomaani puhumattomiini adessive puhumattomallani puhumattomillani ablative puhumattomaltani puhumattomiltani allative puhumattomalleni puhumattomilleni essive puhumattomanani puhumattominani translative puhumattomakseni puhumattomikseni abessive puhumattomattani puhumattomittani instructive — — comitative — puhumattomineni second-person singular possessor singular plural nominative puhumattomasi puhumattomasi accusative nom. puhumattomasi puhumattomasi gen. puhumattomasi genitive puhumattomasi puhumattomiesi puhumatontesi rare partitive puhumatontasi puhumattomiasi inessive puhumattomassasi puhumattomissasi elative puhumattomastasi puhumattomistasi illative puhumattomaasi puhumattomiisi adessive puhumattomallasi puhumattomillasi ablative puhumattomaltasi puhumattomiltasi allative puhumattomallesi puhumattomillesi essive puhumattomanasi puhumattominasi translative puhumattomaksesi puhumattomiksesi abessive puhumattomattasi puhumattomittasi instructive — — comitative — puhumattominesi first-person plural possessor singular plural nominative puhumattomamme puhumattomamme accusative nom. puhumattomamme puhumattomamme gen. puhumattomamme genitive puhumattomamme puhumattomiemme puhumatontemme rare partitive puhumatontamme puhumattomiamme inessive puhumattomassamme puhumattomissamme elative puhumattomastamme puhumattomistamme illative puhumattomaamme puhumattomiimme adessive puhumattomallamme puhumattomillamme ablative puhumattomaltamme puhumattomiltamme allative puhumattomallemme puhumattomillemme essive puhumattomanamme puhumattominamme translative puhumattomaksemme puhumattomiksemme abessive puhumattomattamme puhumattomittamme instructive — — comitative — puhumattominemme second-person plural possessor singular plural nominative puhumattomanne puhumattomanne accusative nom. puhumattomanne puhumattomanne gen. puhumattomanne genitive puhumattomanne puhumattomienne puhumatontenne rare partitive puhumatontanne puhumattomianne inessive puhumattomassanne puhumattomissanne elative puhumattomastanne puhumattomistanne illative puhumattomaanne puhumattomiinne adessive puhumattomallanne puhumattomillanne ablative puhumattomaltanne puhumattomiltanne allative puhumattomallenne puhumattomillenne essive puhumattomananne puhumattominanne translative puhumattomaksenne puhumattomiksenne abessive puhumattomattanne puhumattomittanne instructive — — comitative — puhumattominenne third-person possessor singular plural nominative puhumattomansa puhumattomansa accusative nom. puhumattomansa puhumattomansa gen. puhumattomansa genitive puhumattomansa puhumattomiensa puhumatontensa rare partitive puhumatontaan puhumatontansa puhumattomiaan puhumattomiansa inessive puhumattomassaan puhumattomassansa puhumattomissaan puhumattomissansa elative puhumattomastaan puhumattomastansa puhumattomistaan puhumattomistansa illative puhumattomaansa puhumattomiinsa adessive puhumattomallaan puhumattomallansa puhumattomillaan puhumattomillansa ablative puhumattomaltaan puhumattomaltansa puhumattomiltaan puhumattomiltansa allative puhumattomalleen puhumattomallensa puhumattomilleen puhumattomillensa essive puhumattomanaan puhumattomanansa puhumattominaan puhumattominansa translative puhumattomakseen puhumattomaksensa puhumattomikseen puhumattomiksensa abessive puhumattomattaan puhumattomattansa puhumattomittaan puhumattomittansa instructive — — comitative — puhumattomineen puhumattominensa

Derived terms

• puhumattomuus

Participle

puhumaton

1. negative participle of puhua

Further reading

• “puhumaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03