oikeusoppinut

Finnish

Etymology

oikeus +‎ oppinut

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯keusˌopːinut/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌo̞pːinut̪]
• Rhymes: -opːinut
• Hyphenation^(key): oi‧keus‧oppi‧nut

Noun

oikeusoppinut

1. law scholar

Declension

Inflection of oikeusoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		oikeusoppinut	oikeusoppineet
genitive		oikeusoppineen	oikeusoppineiden oikeusoppineitten
partitive		oikeusoppinutta	oikeusoppineita
illative		oikeusoppineeseen	oikeusoppineisiin oikeusoppineihin
		singular	plural
nominative		oikeusoppinut	oikeusoppineet
accusative	nom.	oikeusoppinut	oikeusoppineet
	gen.	oikeusoppineen
genitive		oikeusoppineen	oikeusoppineiden oikeusoppineitten
partitive		oikeusoppinutta	oikeusoppineita
inessive		oikeusoppineessa	oikeusoppineissa
elative		oikeusoppineesta	oikeusoppineista
illative		oikeusoppineeseen	oikeusoppineisiin oikeusoppineihin
adessive		oikeusoppineella	oikeusoppineilla
ablative		oikeusoppineelta	oikeusoppineilta
allative		oikeusoppineelle	oikeusoppineille
essive		oikeusoppineena	oikeusoppineina
translative		oikeusoppineeksi	oikeusoppineiksi
abessive		oikeusoppineetta	oikeusoppineitta
instructive		—	oikeusoppinein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oikeusoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oikeusoppineeni oikeusoppineeni accusative nom. oikeusoppineeni oikeusoppineeni gen. oikeusoppineeni genitive oikeusoppineeni oikeusoppineideni oikeusoppineitteni partitive oikeusoppinuttani oikeusoppineitani inessive oikeusoppineessani oikeusoppineissani elative oikeusoppineestani oikeusoppineistani illative oikeusoppineeseeni oikeusoppineisiini oikeusoppineihini adessive oikeusoppineellani oikeusoppineillani ablative oikeusoppineeltani oikeusoppineiltani allative oikeusoppineelleni oikeusoppineilleni essive oikeusoppineenani oikeusoppineinani translative oikeusoppineekseni oikeusoppineikseni abessive oikeusoppineettani oikeusoppineittani instructive — — comitative — oikeusoppineineni second-person singular possessor singular plural nominative oikeusoppineesi oikeusoppineesi accusative nom. oikeusoppineesi oikeusoppineesi gen. oikeusoppineesi genitive oikeusoppineesi oikeusoppineidesi oikeusoppineittesi partitive oikeusoppinuttasi oikeusoppineitasi inessive oikeusoppineessasi oikeusoppineissasi elative oikeusoppineestasi oikeusoppineistasi illative oikeusoppineeseesi oikeusoppineisiisi oikeusoppineihisi adessive oikeusoppineellasi oikeusoppineillasi ablative oikeusoppineeltasi oikeusoppineiltasi allative oikeusoppineellesi oikeusoppineillesi essive oikeusoppineenasi oikeusoppineinasi translative oikeusoppineeksesi oikeusoppineiksesi abessive oikeusoppineettasi oikeusoppineittasi instructive — — comitative — oikeusoppineinesi first-person plural possessor singular plural nominative oikeusoppineemme oikeusoppineemme accusative nom. oikeusoppineemme oikeusoppineemme gen. oikeusoppineemme genitive oikeusoppineemme oikeusoppineidemme oikeusoppineittemme partitive oikeusoppinuttamme oikeusoppineitamme inessive oikeusoppineessamme oikeusoppineissamme elative oikeusoppineestamme oikeusoppineistamme illative oikeusoppineeseemme oikeusoppineisiimme oikeusoppineihimme adessive oikeusoppineellamme oikeusoppineillamme ablative oikeusoppineeltamme oikeusoppineiltamme allative oikeusoppineellemme oikeusoppineillemme essive oikeusoppineenamme oikeusoppineinamme translative oikeusoppineeksemme oikeusoppineiksemme abessive oikeusoppineettamme oikeusoppineittamme instructive — — comitative — oikeusoppineinemme second-person plural possessor singular plural nominative oikeusoppineenne oikeusoppineenne accusative nom. oikeusoppineenne oikeusoppineenne gen. oikeusoppineenne genitive oikeusoppineenne oikeusoppineidenne oikeusoppineittenne partitive oikeusoppinuttanne oikeusoppineitanne inessive oikeusoppineessanne oikeusoppineissanne elative oikeusoppineestanne oikeusoppineistanne illative oikeusoppineeseenne oikeusoppineisiinne oikeusoppineihinne adessive oikeusoppineellanne oikeusoppineillanne ablative oikeusoppineeltanne oikeusoppineiltanne allative oikeusoppineellenne oikeusoppineillenne essive oikeusoppineenanne oikeusoppineinanne translative oikeusoppineeksenne oikeusoppineiksenne abessive oikeusoppineettanne oikeusoppineittanne instructive — — comitative — oikeusoppineinenne third-person possessor singular plural nominative oikeusoppineensa oikeusoppineensa accusative nom. oikeusoppineensa oikeusoppineensa gen. oikeusoppineensa genitive oikeusoppineensa oikeusoppineidensa oikeusoppineittensa partitive oikeusoppinuttaan oikeusoppinuttansa oikeusoppineitaan oikeusoppineitansa inessive oikeusoppineessaan oikeusoppineessansa oikeusoppineissaan oikeusoppineissansa elative oikeusoppineestaan oikeusoppineestansa oikeusoppineistaan oikeusoppineistansa illative oikeusoppineeseensa oikeusoppineisiinsa oikeusoppineihinsa adessive oikeusoppineellaan oikeusoppineellansa oikeusoppineillaan oikeusoppineillansa ablative oikeusoppineeltaan oikeusoppineeltansa oikeusoppineiltaan oikeusoppineiltansa allative oikeusoppineelleen oikeusoppineellensa oikeusoppineilleen oikeusoppineillensa essive oikeusoppineenaan oikeusoppineenansa oikeusoppineinaan oikeusoppineinansa translative oikeusoppineekseen oikeusoppineeksensa oikeusoppineikseen oikeusoppineiksensa abessive oikeusoppineettaan oikeusoppineettansa oikeusoppineittaan oikeusoppineittansa instructive — — comitative — oikeusoppineineen oikeusoppineinensa

Further reading

• “oikeusoppinut”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03