ketkuilla

Finnish

Etymology 1

ketku +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈketkui̯lːɑˣ/, [ˈk̟e̞t̪kui̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -etkuilːɑ
• Syllabification^(key): ket‧kuil‧la

Verb

ketkuilla

1. to wangle, act like a scoundrel

Conjugation

Inflection of ketkuilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ketkuilen	en ketkuile	1st sing.	olen ketkuillut	en ole ketkuillut
2nd sing.		ketkuilet	et ketkuile	2nd sing.	olet ketkuillut	et ole ketkuillut
3rd sing.		ketkuilee	ei ketkuile	3rd sing.	on ketkuillut	ei ole ketkuillut
1st plur.		ketkuilemme	emme ketkuile	1st plur.	olemme ketkuilleet	emme ole ketkuilleet
2nd plur.		ketkuilette	ette ketkuile	2nd plur.	olette ketkuilleet	ette ole ketkuilleet
3rd plur.		ketkuilevat	eivät ketkuile	3rd plur.	ovat ketkuilleet	eivät ole ketkuilleet
passive		ketkuillaan	ei ketkuilla	passive	on ketkuiltu	ei ole ketkuiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ketkuilin	en ketkuillut	1st sing.	olin ketkuillut	en ollut ketkuillut
2nd sing.		ketkuilit	et ketkuillut	2nd sing.	olit ketkuillut	et ollut ketkuillut
3rd sing.		ketkuili	ei ketkuillut	3rd sing.	oli ketkuillut	ei ollut ketkuillut
1st plur.		ketkuilimme	emme ketkuilleet	1st plur.	olimme ketkuilleet	emme olleet ketkuilleet
2nd plur.		ketkuilitte	ette ketkuilleet	2nd plur.	olitte ketkuilleet	ette olleet ketkuilleet
3rd plur.		ketkuilivat	eivät ketkuilleet	3rd plur.	olivat ketkuilleet	eivät olleet ketkuilleet
passive		ketkuiltiin	ei ketkuiltu	passive	oli ketkuiltu	ei ollut ketkuiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ketkuilisin	en ketkuilisi	1st sing.	olisin ketkuillut	en olisi ketkuillut
2nd sing.		ketkuilisit	et ketkuilisi	2nd sing.	olisit ketkuillut	et olisi ketkuillut
3rd sing.		ketkuilisi	ei ketkuilisi	3rd sing.	olisi ketkuillut	ei olisi ketkuillut
1st plur.		ketkuilisimme	emme ketkuilisi	1st plur.	olisimme ketkuilleet	emme olisi ketkuilleet
2nd plur.		ketkuilisitte	ette ketkuilisi	2nd plur.	olisitte ketkuilleet	ette olisi ketkuilleet
3rd plur.		ketkuilisivat	eivät ketkuilisi	3rd plur.	olisivat ketkuilleet	eivät olisi ketkuilleet
passive		ketkuiltaisiin	ei ketkuiltaisi	passive	olisi ketkuiltu	ei olisi ketkuiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ketkuile	älä ketkuile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ketkuilkoon	älköön ketkuilko	3rd sing.	olkoon ketkuillut	älköön olko ketkuillut
1st plur.		ketkuilkaamme	älkäämme ketkuilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ketkuilkaa	älkää ketkuilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ketkuilkoot	älkööt ketkuilko	3rd plur.	olkoot ketkuilleet	älkööt olko ketkuilleet
passive		ketkuiltakoon	älköön ketkuiltako	passive	olkoon ketkuiltu	älköön olko ketkuiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ketkuillen	en ketkuille	1st sing.	lienen ketkuillut	en liene ketkuillut
2nd sing.		ketkuillet	et ketkuille	2nd sing.	lienet ketkuillut	et liene ketkuillut
3rd sing.		ketkuillee	ei ketkuille	3rd sing.	lienee ketkuillut	ei liene ketkuillut
1st plur.		ketkuillemme	emme ketkuille	1st plur.	lienemme ketkuilleet	emme liene ketkuilleet
2nd plur.		ketkuillette	ette ketkuille	2nd plur.	lienette ketkuilleet	ette liene ketkuilleet
3rd plur.		ketkuillevat	eivät ketkuille	3rd plur.	lienevät ketkuilleet	eivät liene ketkuilleet
passive		ketkuiltaneen	ei ketkuiltane	passive	lienee ketkuiltu	ei liene ketkuiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ketkuilla		present	ketkuileva	ketkuiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ketkuillakseni ketkuillaksemme 2nd ketkuillaksesi ketkuillaksenne 3rd ketkuillakseen ketkuillaksensa		past	ketkuillut	ketkuiltu
2nd	inessive2	ketkuillessa	ketkuiltaessa	agent4	ketkuilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ketkuillessani ketkuillessamme 2nd ketkuillessasi ketkuillessanne 3rd ketkuillessaan ketkuillessansa		negative	ketkuilematon
	instructive	ketkuillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ketkuilemassa	—
	elative	ketkuilemasta	—
	illative	ketkuilemaan	—
	adessive	ketkuilemalla	—
	abessive	ketkuilematta	—
	instructive	ketkuileman	ketkuiltaman
4th3	verbal noun	ketkuileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ketkuilemaisillani ketkuilemaisillamme 2nd ketkuilemaisillasi ketkuilemaisillanne 3rd ketkuilemaisillaan ketkuilemaisillansa

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈketkui̯lːɑ/, [ˈk̟e̞t̪kui̯lːɑ̝]
• Rhymes: -etkuilːɑ
• Syllabification^(key): ket‧kuil‧la

Noun

ketkuilla

1. adessive plural of ketku