kahdes

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaksi +‎ -s

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑhdes/, [ˈkɑ̝xde̞s̠]
  • Rhymes: -ɑhdes
  • Syllabification(key): kah‧des

Adjective

[edit]

kahdes

  1. (only in compounds or in dates) second, two (ordinal of "two"; also in the word for 12th and 20th)
    kahdestoistatwelfth
    kahdeskymmenestwentieth
    sadaskahdestoistaone hundred twelfth
    kolmaskymmeneskahdesthirty-second
    kahdessadaskolmaskymmeneskahdestwo hundred thirty-second
    kahdesmiljoonastwo millionth
    kahdestuhanneskahdessadastwo thousand two hundredth
    kaksituhattasadastwo thousand one hundredth

Usage notes

[edit]
  • The sense "second" is only used in compound numerals or in dates (to refer to the second month, i.e. February); the latter use is more often toinen (or simply the name of the month), but both are accepted.
  • Interchangeable with toinen (second) at the end of an ordinal, i.e. when indicating ones (but not in 12th); toinen is currently more commonly used.
    kolmaskymmeneskahdes; kolmaskymmenestoinenthirty-second

Declension

[edit]
Inflection of kahdes (Kotus type 45*J/kahdeksas, nt-nn gradation)
nominative kahdes kahdennet
genitive kahdennen kahdensien
partitive kahdetta kahdensia
illative kahdenteen kahdensiin
singular plural
nominative kahdes kahdennet
accusative nom. kahdes kahdennet
gen. kahdennen
genitive kahdennen kahdensien
partitive kahdetta kahdensia
inessive kahdennessa kahdensissa
elative kahdennesta kahdensista
illative kahdenteen kahdensiin
adessive kahdennella kahdensilla
ablative kahdennelta kahdensilta
allative kahdennelle kahdensille
essive kahdentena kahdensina
translative kahdenneksi kahdensiksi
abessive kahdennetta kahdensitta
instructive kahdensin
comitative kahdensine
Possessive forms of kahdes (Kotus type 45*J/kahdeksas, nt-nn gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kahdenteni kahdenteni
accusative nom. kahdenteni kahdenteni
gen. kahdenteni
genitive kahdenteni kahdensieni
partitive kahdettani kahdensiani
inessive kahdennessani kahdensissani
elative kahdennestani kahdensistani
illative kahdenteeni kahdensiini
adessive kahdennellani kahdensillani
ablative kahdenneltani kahdensiltani
allative kahdennelleni kahdensilleni
essive kahdentenani kahdensinani
translative kahdennekseni kahdensikseni
abessive kahdennettani kahdensittani
instructive
comitative kahdensineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kahdentesi kahdentesi
accusative nom. kahdentesi kahdentesi
gen. kahdentesi
genitive kahdentesi kahdensiesi
partitive kahdettasi kahdensiasi
inessive kahdennessasi kahdensissasi
elative kahdennestasi kahdensistasi
illative kahdenteesi kahdensiisi
adessive kahdennellasi kahdensillasi
ablative kahdenneltasi kahdensiltasi
allative kahdennellesi kahdensillesi
essive kahdentenasi kahdensinasi
translative kahdenneksesi kahdensiksesi
abessive kahdennettasi kahdensittasi
instructive
comitative kahdensinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kahdentemme kahdentemme
accusative nom. kahdentemme kahdentemme
gen. kahdentemme
genitive kahdentemme kahdensiemme
partitive kahdettamme kahdensiamme
inessive kahdennessamme kahdensissamme
elative kahdennestamme kahdensistamme
illative kahdenteemme kahdensiimme
adessive kahdennellamme kahdensillamme
ablative kahdenneltamme kahdensiltamme
allative kahdennellemme kahdensillemme
essive kahdentenamme kahdensinamme
translative kahdenneksemme kahdensiksemme
abessive kahdennettamme kahdensittamme
instructive
comitative kahdensinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kahdentenne kahdentenne
accusative nom. kahdentenne kahdentenne
gen. kahdentenne
genitive kahdentenne kahdensienne
partitive kahdettanne kahdensianne
inessive kahdennessanne kahdensissanne
elative kahdennestanne kahdensistanne
illative kahdenteenne kahdensiinne
adessive kahdennellanne kahdensillanne
ablative kahdenneltanne kahdensiltanne
allative kahdennellenne kahdensillenne
essive kahdentenanne kahdensinanne
translative kahdenneksenne kahdensiksenne
abessive kahdennettanne kahdensittanne
instructive
comitative kahdensinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kahdentensa kahdentensa
accusative nom. kahdentensa kahdentensa
gen. kahdentensa
genitive kahdentensa kahdensiensa
partitive kahdettaan
kahdettansa
kahdensiaan
kahdensiansa
inessive kahdennessaan
kahdennessansa
kahdensissaan
kahdensissansa
elative kahdennestaan
kahdennestansa
kahdensistaan
kahdensistansa
illative kahdenteensa kahdensiinsa
adessive kahdennellaan
kahdennellansa
kahdensillaan
kahdensillansa
ablative kahdenneltaan
kahdenneltansa
kahdensiltaan
kahdensiltansa
allative kahdennelleen
kahdennellensa
kahdensilleen
kahdensillensa
essive kahdentenaan
kahdentenansa
kahdensinaan
kahdensinansa
translative kahdennekseen
kahdenneksensa
kahdensikseen
kahdensiksensa
abessive kahdennettaan
kahdennettansa
kahdensittaan
kahdensittansa
instructive
comitative kahdensineen
kahdensinensa

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

Further reading

[edit]