Jump to content

esikaupunki

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

esi- +‎ kaupunki

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈesiˌkɑu̯puŋki/, [ˈe̞s̠iˌkɑ̝u̯puŋk̟i]
  • Rhymes: -ɑupuŋki
  • Hyphenation(key): esi‧kaupun‧ki

Noun

[edit]

esikaupunki

  1. suburb

Declension

[edit]
Inflection of esikaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
nominative esikaupunki esikaupungit
genitive esikaupungin esikaupunkien
partitive esikaupunkia esikaupunkeja
illative esikaupunkiin esikaupunkeihin
singular plural
nominative esikaupunki esikaupungit
accusative nom. esikaupunki esikaupungit
gen. esikaupungin
genitive esikaupungin esikaupunkien
partitive esikaupunkia esikaupunkeja
inessive esikaupungissa esikaupungeissa
elative esikaupungista esikaupungeista
illative esikaupunkiin esikaupunkeihin
adessive esikaupungilla esikaupungeilla
ablative esikaupungilta esikaupungeilta
allative esikaupungille esikaupungeille
essive esikaupunkina esikaupunkeina
translative esikaupungiksi esikaupungeiksi
abessive esikaupungitta esikaupungeitta
instructive esikaupungein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of esikaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]