erotutkinto

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ero +‎ tutkinto; calque of Swedish dimissionsexam (a theological university degree)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈeroˌtutkinto/, [ˈe̞ro̞ˌt̪ut̪k̟in̪t̪o̞]
  • Rhymes: -utkinto
  • Syllabification(key): e‧ro‧tut‧kin‧to

Noun

[edit]

erotutkinto

  1. (historical) A discontinued theological university degree which allowed the ordination of the graduate as a priest.

Declension

[edit]
Inflection of erotutkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative erotutkinto erotutkinnot
genitive erotutkinnon erotutkintojen
partitive erotutkintoa erotutkintoja
illative erotutkintoon erotutkintoihin
singular plural
nominative erotutkinto erotutkinnot
accusative nom. erotutkinto erotutkinnot
gen. erotutkinnon
genitive erotutkinnon erotutkintojen
partitive erotutkintoa erotutkintoja
inessive erotutkinnossa erotutkinnoissa
elative erotutkinnosta erotutkinnoista
illative erotutkintoon erotutkintoihin
adessive erotutkinnolla erotutkinnoilla
ablative erotutkinnolta erotutkinnoilta
allative erotutkinnolle erotutkinnoille
essive erotutkintona erotutkintoina
translative erotutkinnoksi erotutkinnoiksi
abessive erotutkinnotta erotutkinnoitta
instructive erotutkinnoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of erotutkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative erotutkintoni erotutkintoni
accusative nom. erotutkintoni erotutkintoni
gen. erotutkintoni
genitive erotutkintoni erotutkintojeni
partitive erotutkintoani erotutkintojani
inessive erotutkinnossani erotutkinnoissani
elative erotutkinnostani erotutkinnoistani
illative erotutkintooni erotutkintoihini
adessive erotutkinnollani erotutkinnoillani
ablative erotutkinnoltani erotutkinnoiltani
allative erotutkinnolleni erotutkinnoilleni
essive erotutkintonani erotutkintoinani
translative erotutkinnokseni erotutkinnoikseni
abessive erotutkinnottani erotutkinnoittani
instructive
comitative erotutkintoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erotutkintosi erotutkintosi
accusative nom. erotutkintosi erotutkintosi
gen. erotutkintosi
genitive erotutkintosi erotutkintojesi
partitive erotutkintoasi erotutkintojasi
inessive erotutkinnossasi erotutkinnoissasi
elative erotutkinnostasi erotutkinnoistasi
illative erotutkintoosi erotutkintoihisi
adessive erotutkinnollasi erotutkinnoillasi
ablative erotutkinnoltasi erotutkinnoiltasi
allative erotutkinnollesi erotutkinnoillesi
essive erotutkintonasi erotutkintoinasi
translative erotutkinnoksesi erotutkinnoiksesi
abessive erotutkinnottasi erotutkinnoittasi
instructive
comitative erotutkintoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erotutkintomme erotutkintomme
accusative nom. erotutkintomme erotutkintomme
gen. erotutkintomme
genitive erotutkintomme erotutkintojemme
partitive erotutkintoamme erotutkintojamme
inessive erotutkinnossamme erotutkinnoissamme
elative erotutkinnostamme erotutkinnoistamme
illative erotutkintoomme erotutkintoihimme
adessive erotutkinnollamme erotutkinnoillamme
ablative erotutkinnoltamme erotutkinnoiltamme
allative erotutkinnollemme erotutkinnoillemme
essive erotutkintonamme erotutkintoinamme
translative erotutkinnoksemme erotutkinnoiksemme
abessive erotutkinnottamme erotutkinnoittamme
instructive
comitative erotutkintoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erotutkintonne erotutkintonne
accusative nom. erotutkintonne erotutkintonne
gen. erotutkintonne
genitive erotutkintonne erotutkintojenne
partitive erotutkintoanne erotutkintojanne
inessive erotutkinnossanne erotutkinnoissanne
elative erotutkinnostanne erotutkinnoistanne
illative erotutkintoonne erotutkintoihinne
adessive erotutkinnollanne erotutkinnoillanne
ablative erotutkinnoltanne erotutkinnoiltanne
allative erotutkinnollenne erotutkinnoillenne
essive erotutkintonanne erotutkintoinanne
translative erotutkinnoksenne erotutkinnoiksenne
abessive erotutkinnottanne erotutkinnoittanne
instructive
comitative erotutkintoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erotutkintonsa erotutkintonsa
accusative nom. erotutkintonsa erotutkintonsa
gen. erotutkintonsa
genitive erotutkintonsa erotutkintojensa
partitive erotutkintoaan
erotutkintoansa
erotutkintojaan
erotutkintojansa
inessive erotutkinnossaan
erotutkinnossansa
erotutkinnoissaan
erotutkinnoissansa
elative erotutkinnostaan
erotutkinnostansa
erotutkinnoistaan
erotutkinnoistansa
illative erotutkintoonsa erotutkintoihinsa
adessive erotutkinnollaan
erotutkinnollansa
erotutkinnoillaan
erotutkinnoillansa
ablative erotutkinnoltaan
erotutkinnoltansa
erotutkinnoiltaan
erotutkinnoiltansa
allative erotutkinnolleen
erotutkinnollensa
erotutkinnoilleen
erotutkinnoillensa
essive erotutkintonaan
erotutkintonansa
erotutkintoinaan
erotutkintoinansa
translative erotutkinnokseen
erotutkinnoksensa
erotutkinnoikseen
erotutkinnoiksensa
abessive erotutkinnottaan
erotutkinnottansa
erotutkinnoittaan
erotutkinnoittansa
instructive
comitative erotutkintoineen
erotutkintoinensa