vamma

Finnish

Etymology

Borrowed from Proto-Norse *ᚹᚨᛗᛗᚨᛉ (*wammaʀ), from Proto-Germanic *wammaz (“spot, stain, blemish”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑmːɑ/, [ˈʋɑ̝mːɑ̝]
• Rhymes: -ɑmːɑ
• Syllabification^(key): vam‧ma

Noun

vamma

1. handicap (physical or mental disadvantage)
2. injury

Declension

Inflection of vamma (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		vamma	vammat
genitive		vamman	vammojen
partitive		vammaa	vammoja
illative		vammaan	vammoihin
		singular	plural
nominative		vamma	vammat
accusative	nom.	vamma	vammat
	gen.	vamman
genitive		vamman	vammojen vammain rare
partitive		vammaa	vammoja
inessive		vammassa	vammoissa
elative		vammasta	vammoista
illative		vammaan	vammoihin
adessive		vammalla	vammoilla
ablative		vammalta	vammoilta
allative		vammalle	vammoille
essive		vammana	vammoina
translative		vammaksi	vammoiksi
abessive		vammatta	vammoitta
instructive		—	vammoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vamma (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vammani vammani accusative nom. vammani vammani gen. vammani genitive vammani vammojeni vammaini rare partitive vammaani vammojani inessive vammassani vammoissani elative vammastani vammoistani illative vammaani vammoihini adessive vammallani vammoillani ablative vammaltani vammoiltani allative vammalleni vammoilleni essive vammanani vammoinani translative vammakseni vammoikseni abessive vammattani vammoittani instructive — — comitative — vammoineni second-person singular possessor singular plural nominative vammasi vammasi accusative nom. vammasi vammasi gen. vammasi genitive vammasi vammojesi vammaisi rare partitive vammaasi vammojasi inessive vammassasi vammoissasi elative vammastasi vammoistasi illative vammaasi vammoihisi adessive vammallasi vammoillasi ablative vammaltasi vammoiltasi allative vammallesi vammoillesi essive vammanasi vammoinasi translative vammaksesi vammoiksesi abessive vammattasi vammoittasi instructive — — comitative — vammoinesi first-person plural possessor singular plural nominative vammamme vammamme accusative nom. vammamme vammamme gen. vammamme genitive vammamme vammojemme vammaimme rare partitive vammaamme vammojamme inessive vammassamme vammoissamme elative vammastamme vammoistamme illative vammaamme vammoihimme adessive vammallamme vammoillamme ablative vammaltamme vammoiltamme allative vammallemme vammoillemme essive vammanamme vammoinamme translative vammaksemme vammoiksemme abessive vammattamme vammoittamme instructive — — comitative — vammoinemme second-person plural possessor singular plural nominative vammanne vammanne accusative nom. vammanne vammanne gen. vammanne genitive vammanne vammojenne vammainne rare partitive vammaanne vammojanne inessive vammassanne vammoissanne elative vammastanne vammoistanne illative vammaanne vammoihinne adessive vammallanne vammoillanne ablative vammaltanne vammoiltanne allative vammallenne vammoillenne essive vammananne vammoinanne translative vammaksenne vammoiksenne abessive vammattanne vammoittanne instructive — — comitative — vammoinenne third-person possessor singular plural nominative vammansa vammansa accusative nom. vammansa vammansa gen. vammansa genitive vammansa vammojensa vammainsa rare partitive vammaansa vammojaan vammojansa inessive vammassaan vammassansa vammoissaan vammoissansa elative vammastaan vammastansa vammoistaan vammoistansa illative vammaansa vammoihinsa adessive vammallaan vammallansa vammoillaan vammoillansa ablative vammaltaan vammaltansa vammoiltaan vammoiltansa allative vammalleen vammallensa vammoilleen vammoillensa essive vammanaan vammanansa vammoinaan vammoinansa translative vammakseen vammaksensa vammoikseen vammoiksensa abessive vammattaan vammattansa vammoittaan vammoittansa instructive — — comitative — vammoineen vammoinensa

Derived terms

• vammainen
• vammata
• vammauttaa
• vammautua

 

compounds

• aistivamma
• aivovamma
• asennevamma
• CP-vamma
• kallovamma
• kehitysvamma
• kuulovamma
• kylkivamma
• käsivamma
• lihasvamma
• liikuntavamma
• meluvamma
• monivammainen
• näkövamma
• paleltumisvamma
• palovamma
• polvivamma
• puhevamma
• päävamma
• rasitusvamma
• retkahdusvamma
• ruhjevamma
• ruumiinvamma
• selkävamma
• selkäydinvamma
• sielunvamma
• silmävamma
• sotavamma
• sotilasvamma
• syntymävamma
• säteilyvamma
• tunnevamma
• urheiluvamma
• vaikeavammainen
• vammantuottamus
• vammaoppi

 

Further reading

• “vamma”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Old Norse

Noun

vamma

1. genitive plural of vamm
2. genitive plural of vǫmm