turmella

Finnish

Etymology

turma +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈturmelːɑˣ/, [ˈt̪urme̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -urmelːɑ
• Hyphenation^(key): tur‧mel‧la

Verb

turmella

1. to damage, mar, ruin
2. to taint, corrupt
3. to disfigure (to change the appearance of something/someone to the negative)

   Palohaavat turmelivat hänen kasvonsa.

   The burnings disfigured his face.

Conjugation

Inflection of turmella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		turmelen	en turmele	1st sing.	olen turmellut	en ole turmellut
2nd sing.		turmelet	et turmele	2nd sing.	olet turmellut	et ole turmellut
3rd sing.		turmelee	ei turmele	3rd sing.	on turmellut	ei ole turmellut
1st plur.		turmelemme	emme turmele	1st plur.	olemme turmelleet	emme ole turmelleet
2nd plur.		turmelette	ette turmele	2nd plur.	olette turmelleet	ette ole turmelleet
3rd plur.		turmelevat	eivät turmele	3rd plur.	ovat turmelleet	eivät ole turmelleet
passive		turmellaan	ei turmella	passive	on turmeltu	ei ole turmeltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		turmelin	en turmellut	1st sing.	olin turmellut	en ollut turmellut
2nd sing.		turmelit	et turmellut	2nd sing.	olit turmellut	et ollut turmellut
3rd sing.		turmeli	ei turmellut	3rd sing.	oli turmellut	ei ollut turmellut
1st plur.		turmelimme	emme turmelleet	1st plur.	olimme turmelleet	emme olleet turmelleet
2nd plur.		turmelitte	ette turmelleet	2nd plur.	olitte turmelleet	ette olleet turmelleet
3rd plur.		turmelivat	eivät turmelleet	3rd plur.	olivat turmelleet	eivät olleet turmelleet
passive		turmeltiin	ei turmeltu	passive	oli turmeltu	ei ollut turmeltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		turmelisin	en turmelisi	1st sing.	olisin turmellut	en olisi turmellut
2nd sing.		turmelisit	et turmelisi	2nd sing.	olisit turmellut	et olisi turmellut
3rd sing.		turmelisi	ei turmelisi	3rd sing.	olisi turmellut	ei olisi turmellut
1st plur.		turmelisimme	emme turmelisi	1st plur.	olisimme turmelleet	emme olisi turmelleet
2nd plur.		turmelisitte	ette turmelisi	2nd plur.	olisitte turmelleet	ette olisi turmelleet
3rd plur.		turmelisivat	eivät turmelisi	3rd plur.	olisivat turmelleet	eivät olisi turmelleet
passive		turmeltaisiin	ei turmeltaisi	passive	olisi turmeltu	ei olisi turmeltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		turmele	älä turmele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		turmelkoon	älköön turmelko	3rd sing.	olkoon turmellut	älköön olko turmellut
1st plur.		turmelkaamme	älkäämme turmelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		turmelkaa	älkää turmelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		turmelkoot	älkööt turmelko	3rd plur.	olkoot turmelleet	älkööt olko turmelleet
passive		turmeltakoon	älköön turmeltako	passive	olkoon turmeltu	älköön olko turmeltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		turmellen	en turmelle	1st sing.	lienen turmellut	en liene turmellut
2nd sing.		turmellet	et turmelle	2nd sing.	lienet turmellut	et liene turmellut
3rd sing.		turmellee	ei turmelle	3rd sing.	lienee turmellut	ei liene turmellut
1st plur.		turmellemme	emme turmelle	1st plur.	lienemme turmelleet	emme liene turmelleet
2nd plur.		turmellette	ette turmelle	2nd plur.	lienette turmelleet	ette liene turmelleet
3rd plur.		turmellevat	eivät turmelle	3rd plur.	lienevät turmelleet	eivät liene turmelleet
passive		turmeltaneen	ei turmeltane	passive	lienee turmeltu	ei liene turmeltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		turmella		present	turmeleva	turmeltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st turmellakseni turmellaksemme 2nd turmellaksesi turmellaksenne 3rd turmellakseen turmellaksensa		past	turmellut	turmeltu
2nd	inessive2	turmellessa	turmeltaessa	agent4	turmelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st turmellessani turmellessamme 2nd turmellessasi turmellessanne 3rd turmellessaan turmellessansa		negative	turmelematon
	instructive	turmellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	turmelemassa	—
	elative	turmelemasta	—
	illative	turmelemaan	—
	adessive	turmelemalla	—
	abessive	turmelematta	—
	instructive	turmeleman	turmeltaman
4th3	verbal noun	turmeleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st turmelemaisillani turmelemaisillamme 2nd turmelemaisillasi turmelemaisillanne 3rd turmelemaisillaan turmelemaisillansa

Derived terms

• turmelematon
• turmeleminen
• turmelija
• turmeltua
• turmelu
• turmelus

 

Related terms

• turma
• turmio

Further reading

• “turmella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03