moittia

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *moittidak. Cognates include Ingrian moittia, Karelian moittie and Ludian moittida.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoi̯tːiɑˣ/, [ˈmo̞i̯t̪ːiɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oitːiɑ
• Syllabification^(key): moit‧ti‧a

Verb

moittia (transitive, usually atelic) [with elative of verbal noun ‘for/about’]

1. to criticize, to rebuke, to reproach
2. to scold, to lash (criticize angrily or abusively)
3. to reprove (to convey one’s disapproval, especially in a gentle, sweet, kind tone)
4. (law) to dispute

   moittia testamenttia ― to dispute a will

Conjugation

Inflection of moittia (Kotus type 61*C/sallia, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moitin	en moiti	1st sing.	olen moittinut	en ole moittinut
2nd sing.		moitit	et moiti	2nd sing.	olet moittinut	et ole moittinut
3rd sing.		moittii	ei moiti	3rd sing.	on moittinut	ei ole moittinut
1st plur.		moitimme	emme moiti	1st plur.	olemme moittineet	emme ole moittineet
2nd plur.		moititte	ette moiti	2nd plur.	olette moittineet	ette ole moittineet
3rd plur.		moittivat	eivät moiti	3rd plur.	ovat moittineet	eivät ole moittineet
passive		moititaan	ei moitita	passive	on moitittu	ei ole moitittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moitin	en moittinut	1st sing.	olin moittinut	en ollut moittinut
2nd sing.		moitit	et moittinut	2nd sing.	olit moittinut	et ollut moittinut
3rd sing.		moitti	ei moittinut	3rd sing.	oli moittinut	ei ollut moittinut
1st plur.		moitimme	emme moittineet	1st plur.	olimme moittineet	emme olleet moittineet
2nd plur.		moititte	ette moittineet	2nd plur.	olitte moittineet	ette olleet moittineet
3rd plur.		moittivat	eivät moittineet	3rd plur.	olivat moittineet	eivät olleet moittineet
passive		moitittiin	ei moitittu	passive	oli moitittu	ei ollut moitittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moittisin	en moittisi	1st sing.	olisin moittinut	en olisi moittinut
2nd sing.		moittisit	et moittisi	2nd sing.	olisit moittinut	et olisi moittinut
3rd sing.		moittisi	ei moittisi	3rd sing.	olisi moittinut	ei olisi moittinut
1st plur.		moittisimme	emme moittisi	1st plur.	olisimme moittineet	emme olisi moittineet
2nd plur.		moittisitte	ette moittisi	2nd plur.	olisitte moittineet	ette olisi moittineet
3rd plur.		moittisivat	eivät moittisi	3rd plur.	olisivat moittineet	eivät olisi moittineet
passive		moitittaisiin	ei moitittaisi	passive	olisi moitittu	ei olisi moitittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		moiti	älä moiti	2nd sing.	—	—
3rd sing.		moittikoon	älköön moittiko	3rd sing.	olkoon moittinut	älköön olko moittinut
1st plur.		moittikaamme	älkäämme moittiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		moittikaa	älkää moittiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		moittikoot	älkööt moittiko	3rd plur.	olkoot moittineet	älkööt olko moittineet
passive		moitittakoon	älköön moitittako	passive	olkoon moitittu	älköön olko moitittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moittinen	en moittine	1st sing.	lienen moittinut	en liene moittinut
2nd sing.		moittinet	et moittine	2nd sing.	lienet moittinut	et liene moittinut
3rd sing.		moittinee	ei moittine	3rd sing.	lienee moittinut	ei liene moittinut
1st plur.		moittinemme	emme moittine	1st plur.	lienemme moittineet	emme liene moittineet
2nd plur.		moittinette	ette moittine	2nd plur.	lienette moittineet	ette liene moittineet
3rd plur.		moittinevat	eivät moittine	3rd plur.	lienevät moittineet	eivät liene moittineet
passive		moitittaneen	ei moitittane	passive	lienee moitittu	ei liene moitittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		moittia		present	moittiva	moitittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st moittiakseni moittiaksemme 2nd moittiaksesi moittiaksenne 3rd moittiakseen moittiaksensa		past	moittinut	moitittu
2nd	inessive2	moittiessa	moitittaessa	agent4	moittima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st moittiessani moittiessamme 2nd moittiessasi moittiessanne 3rd moittiessaan moittiessansa		negative	moittimaton
	instructive	moittien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	moittimassa	—
	elative	moittimasta	—
	illative	moittimaan	—
	adessive	moittimalla	—
	abessive	moittimatta	—
	instructive	moittiman	moitittaman
4th3	verbal noun	moittiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st moittimaisillani moittimaisillamme 2nd moittimaisillasi moittimaisillanne 3rd moittimaisillaan moittimaisillansa

Synonyms

• (to criticize): arvostella
• (to scold): haukkua
• (to reprove): torua

Derived terms

• moite
• moitinta
• moitiskella
• moittija
• moittiminen

 

Related terms

• moite

Further reading

• “moittia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• toimita

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *moittidak. Cognates include Finnish moittia and Ludian moittida.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmoi̯tːiɑ/, [ˈmo̞i̯tʲːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmoi̯tːiɑ/, [ˈmo̞i̯tːiɑ]
• Rhymes: -oi̯tːeː, -oi̯tːiɑ
• Hyphenation: moit‧ti‧a

Verb

moittia

1. (transitive) to scold; criticise

Conjugation

Conjugation of moittia (type 7/oppia, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	moitin	en moiti	1st singular	oon moittint, oon moittinut	en oo moittint, en oo moittinut
2nd singular	moitit	et moiti	2nd singular	oot moittint, oot moittinut	et oo moittint, et oo moittinut
3rd singular	moittii	ei moiti	3rd singular	ono moittint, ono moittinut	ei oo moittint, ei oo moittinut
1st plural	moitimma	emmä moiti	1st plural	oomma moittineet	emmä oo moittineet
2nd plural	moititta	että moiti	2nd plural	ootta moittineet	että oo moittineet
3rd plural	moittiit1), moittivat2), moititaa	evät moiti, ei moitita	3rd plural	ovat moittineet	evät oo moittineet, ei oo moitittu
impersonal	moititaa	ei moitita	impersonal	ono moitittu	ei oo moitittu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	moitin	en moittint, en moittinut	1st singular	olin moittint, olin moittinut	en olt moittint, en olt moittinut
2nd singular	moitit	et moittint, et moittinut	2nd singular	olit moittint, olit moittinut	et olt moittint, et olt moittinut
3rd singular	moitti	ei moittint, ei moittinut	3rd singular	oli moittint, oli moittinut	ei olt moittint, ei olt moittinut
1st plural	moitimma	emmä moittineet	1st plural	olimma moittineet	emmä olleet moittineet
2nd plural	moititta	että moittineet	2nd plural	olitta moittineet	että olleet moittineet
3rd plural	moittiit1), moittivat2), moitittii	evät moittineet, ei moitittu	3rd plural	olivat moittineet	evät olleet moittineet, ei olt moitittu
impersonal	moitittii	ei moitittu	impersonal	oli moitittu	ei olt moitittu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	moittisin	en moittis	1st singular	olisin moittint, olisin moittinut	en olis moittint, en olis moittinut
2nd singular	moittisit, moittiist1)	et moittis	2nd singular	olisit moittint, olisit moittinut	et olis moittint, et olis moittinut
3rd singular	moittis	ei moittis	3rd singular	olis moittint, olis moittinut	ei olis moittint, ei olis moittinut
1st plural	moittisimma	emmä moittis	1st plural	olisimma moittineet	emmä olis moittineet
2nd plural	moittisitta	että moittis	2nd plural	olisitta moittineet	että olis moittineet
3rd plural	moittisiit1), moittisivat2), moitittais	evät moittis, ei moitittais	3rd plural	olisivat moittineet	evät olis moittineet, ei olis moitittu
impersonal	moitittais	ei moitittais	impersonal	olis moitittu	ei olis moitittu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	moiti	elä moiti	2nd singular	oo moittint, oo moittinut	elä oo moittint, elä oo moittinut
3rd singular	moittikoo	elköö moittiko	3rd singular	olkoo moittint, olkoo moittinut	elköö olko moittint, elköö olko moittinut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	moittikaa	elkää moittiko	2nd plural	olkaa moittineet	elkää olko moittineet
3rd plural	moittikoot	elkööt moittiko, elköö moitittako	3rd plural	olkoot moittineet	elkööt olko moittineet, elköö olko moitittu
impersonal	moitittakkoo	elköö moitittako	impersonal	olkoo moitittu	elköö olko moitittu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	moittinen	en moittine
2nd singular	moittinet	et moittine
3rd singular	moittinoo	ei moittine
1st plural	moittinemma	emmä moittine
2nd plural	moittinetta	että moittine
3rd plural	moittinoot	evät moittine, ei moitittane
impersonal	moitittannoo	ei moitittane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		moittia	present	moittiva	moitittava
2nd	inessive	moittijees	past	moittint, moittinut	moitittu
	instructive	moittien	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (moittikaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	moittimaa
	inessive	moittimaas
	elative	moittimast
	abessive	moittimata
4th	nominative	moittimiin
	partitive	moittimista, moittimist

Synonyms

• torrua, narria, kankaroittaa, laittaa

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 313