Presidentti Donald Trumpin mukaan huominen keskiviikko tulee olemaan ”liberation day”, vapautuksen päivä. Suuri hetki, jona hän aikoo julkistaa joukon tullimaksuja, joiden hän lupaa vapauttavan Yhdysvallat ulkomaisista tuotteista.
Trump on puhunut tullien asettamisesta muun muassa Euroopan unionille, Etelä-Korealle, Brasilialle ja Intialle.
– Aiomme veloittaa maita siitä, että ne tekevät bisnestä maassamme ja vievät työpaikkamme, vaurautemme ja paljon muuta, mitä ne ovat vieneet vuosien varrella, Trump sanoi viime viikolla puhuessaan Valkoisessa talossa.
– He ovat vieneet niin paljon maastamme – niin ystävät kuin vihollisetkin. Ja rehellisesti sanottuna, ystävät ovat usein olleet paljon pahempia kuin viholliset.
Ystävät ja viholliset hämmentyneinä
Vapautuksen päivä herättää hämmennystä sekä markkinoilla että kansainvälisissä kumppanimaissa. Trumpin tullipolitiikka on ollut tempoilevaa, eikä suunnitelmien selkeydestä ole varmuutta nyt juuri ennen mahdollisia päätöksiä. Kommentit ovat olleet ristiriitaisia.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu toteaa, että kaikki tällä hetkellä on spekulaatiota. Eikä edes Trumpin keskiviikon julistus tule välttämättä selkeyttämään tilannetta.
– Ei ole kirkasta selvyyttä, valitettavasti. Näin se on ollut nyt kaksi kuukautta ja on luultavaa, että se jatkuu tämän jälkeenkin. Ei tämä ole ainakaan viimeinen liike, Koivu sanoo.
– Trump on soutanut ja huovannut.
Koivun mukaan osa Trumpin ulostuloista on vaikuttanut ex tempore -heitoilta, vaikka tällä kertaa ”liberation day” -ulostuloa on valmisteltu pidempään.
Samaa sanoo Suomen pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että Trumpin hallinnossakaan tietoa ei ole ollut.
– Trump kai itse on ilmoittanut tietävänsä, mutta ei paljasta vielä. Eli tässä rakennetaan jännitysnäytelmää, Kurronen toteaa.
Tosin Trump ei ole vielä saanut käsiinsä kauppaministeriön selvitystä, johon toimien pitäisi perustua.
Toisaalta Trump on perustanut työryhmiä selvittämään, miten tulleja voitaisiin asettaa niin sanotun vastavuoroisuusperiaatteen mukaan. Ajatus on, että jos jokin maa kohdistaa Yhdysvaltoihin korkeampia tulleja,Yhdysvallat voisi vastata vastaavilla toimilla.
– En kuitenkaan osaa sanoa, ovatko nämä työryhmät saaneet aikaan mitään konkreettista tai koherenttia kokonaisuutta, Kurronen toteaa.
Mahdollisesti laajoja toimia luvassa
Tähän mennessä Yhdysvallat on muun muassa julistanut 25 prosentin autotullit ja tulleja Kiinalle. Esillä on ollut tulleja esimerkiksi lääkkeille, kuparille ja puutavaralle.
Koivun mukaan odotettavissa on kuitenkin laajempia toimia.
– Spekuloidaan, että tulossa olisi nimenomaan laaja-alaisia tulleja, ei pelkästään sektorikohtaisia. Mutta mikään ei ole varmaa – ja voi olla, ettei ole vieläkään selvää, vaikka jokin julistus annettaisiin.
Washington Post -lehden mukaan kyse saattaisi olla 20 prosentin tullimaksusta lähes kaikkeen Yhdysvaltojen tuontiin.
Trumpin hallinto, tai tarkemmin sanottuna ulkoministeri Marco Rubio, on viestinyt, että tullit voisivat toimia neuvottelunavauksina muille maille. Koivu muistuttaa, että keskusteluissa on kyse myös laajemmasta teollisuuspoliittisesta linjasta:
– Taustalla on ajatus, että Yhdysvaltojen teollistumisen taso on laskenut, ja että maan kilpailukyky ei ole riittävä globaaleilla markkinoilla – mutta niinhän teollistumisen taso on laskenut muuallakin. Näitä perusteluja käytetään nyt tullipolitiikan oikeuttamiseen.
Vielä on myös epäselvää, mitä tarkoittaa se, että Yhdysvallat aikoo huomioida tullien ohella muiden maiden erilaiset muut tuet.
– Tässä on lähtökohtana jonkinlainen vastavuoroisuus. Eli Yhdysvallat haluaisi asettaa tulleja sen mukaan, miten heidän tuotteensa pääsevät muiden maiden markkinoille – esimerkiksi Eurooppaan tai Japaniin, Koivu sanoo.
Kokonaisuudessa ei katsota pelkästään tullien tasoa, vaan mukaan lasketaan myös erilaisia tukia ja veroja, joita kotimaiselle tuotannolle annetaan näissä maissa.
– Nämä tulkinnat voivat olla aika mielikuvituksellisiakin, Koivu arvelee.
Suomi ottaa iskua, jos tullit toteutuvat
Suomen pankin Kurronen sanoo, että EU on toistaiseksi ollut vastatoimissaan maltillinen. Sama linja jatkunee.
– EU on jo aiemmin asetettujen tullien osalta lykännyt vastatoimien käyttöönottoa, mikä kertoo selvästi maltillisesta lähestymistavasta. Esimerkiksi teräs- ja alumiinitulleihin olisi pitänyt tulla vastatulleja voimaan automaattisesti jo huhtikuun alussa, Kurronen muistuttaa.
Nämä vastatoimet olisivat kohdistuneet muun muassa Harley-Davidsonin moottoripyöriin, Kentucky-viskiin ja Levi’s-farkkuihin – samoihin tuotteisiin, joita EU käytti vastatulleina jo Trumpin edellisellä kaudella. Nyt kuitenkin EU päätti lykätä vastatoimia ainakin parilla viikolla, jotta neuvotteluille jäisi tilaa. Tämä kertoo siitä, että EU yrittää selvästi hillitä tilanteen kärjistymistä eikä lisätä jännitteitä, Kurronen sanoo.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan viime viikolla julkaistujen laskelmien mukaan Suomen bruttokansantuote voisi laskea 0,5–1,6 prosenttia, jos kaikki siihen saakka Yhdysvaltojen esittämät tullikorotukset toteutuvat.
Suurin osa Suomen viennistä Yhdysvaltoihin on tavaravientiä, joka on nyt kaavailtujen uusien tullien kohteena. Yhdysvallat on uhannut jopa 25 prosentin tullikorotuksilla, jotka koskisivat kaikkia EU:sta tuotuja tavaroita.
Vastatoimena EU on uhannut Yhdysvaltoja vastatulleilla, joilla pyritään saamaan Yhdysvallat luopumaan tullien asettamisesta.
Jos Euroopan unioni ottaa käyttöön vastatoimet, ne tulisi Etlan mukaan ulottaa koskemaan tavaroiden lisäksi palveluita, sillä Yhdysvaltojen tuonti EU-alueelle koostuu pääosin palveluista.
Suomen vienti Yhdysvaltoihin vastasi viime vuonna 11:tä prosenttia maamme kokonaisviennistä. Suurin osa tästä, liki 60 prosenttia, koostui tavaraviennistä, johon Yhdysvaltojen kaavailemat tullit kohdistuisivat merkittävästi.
Muokattu 1.4. kello 19.50: Lisätty Washington Post -lehden tieto, että Trump olisi asettamassa mahdollisesti 20 prosentin tullimaksut.