Voisiko erilaisilla hengitysharjotuksilla tehostaa aivojen puhdistumista kuona-aineista?
Muun muassa tähän kysymykseen Oulun yliopiston tutkimusryhmä etsii vastausta meneillään olevassa tutkimushankkeessa.
– Näyttää aika lupaavalta, sanoo tutkimusryhmän johtaja Vesa Kiviniemi.
Tutkimus on merkittävä, sillä aivojen puhdistumisella on oleellinen vaikutus esimerkiksi muistisairauksien ehkäisyyn.
Jos aivot eivät puhdistu, altistuu muistisairauksille.
– Neurosairauksista tulee joka vuosi 11 miljardia eli reilusti hävittäjäkauppojen verran laskua yhteiskunnalle Suomessa, eli ollaan aika isoissa asioissa kiinni, Kiviniemi kertoo.
Tutkimuksen keskiössä jooga
Tarkalleen ottaen tutkimus keskittyy aivojen glymfaattiseen järjestelmään eli aivonestekiertoon. Se on aivojen pesuohjelma: aivoselkäydinneste huuhtelee aivot puhtaaksi proteiinijätteestä.
Aivonestekiertoa ylläpitävät aivojen erilaiset pulsaatiot eli nesteen aaltoilut. Niitä aiheuttavat sydämen sykintä, hengitys ja aivovaltimoiden supistelut.
Tiedossa on ollut, että aivojen huuhtelu aktivoituu unen aikana. Viime vuonna julkaistussa Oulun yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että huuhtelu aktivoituu heti jo kevyemmässä unessa. Samassa tutkimuksessa myös huomattiin, että hengityksen vaikutus aivonestekiertoon voisi olla merkittävämpi, kuin aiemmin on luultu.
Hengityksen vaikutusta on kuitenkin tutkittu vain vähän.
Väitöstutkija Ulla Salmi kiinnostui aiheesta oman joogataustansa takia. Hän huomasi, että hengityksen vaikutusta voisi tutkia joogan hengitystekniikoiden avulla.
– Olen ollut joogasta kiinnostunut hyvin pitkään, yli kymmenen vuotta sitä tutkinut, joogannut, ohjannut ja käytännössä huomannut sen terveysvaikutukset, Salmi kertoo.
Tutkimukseen osallistuu 26 koehenkilöä, jotka ovat harrastaneet joogaa aktiivisesti vähintään kolme kertaa viikossa vähintään viiden vuoden ajan. Tutkittaville tehdään nopea toiminnallinen magneettikuvaus ja muita mittauksia, joiden aikana he suorittavat hengitysharjoituksia tietyillä tekniikoilla.
Tutkijat tarkastelevat toiminnallisista magneettikuvista pulsaatioiden muutosta. Ainakin nukkuessa käy niin, että kun pulsaatio voimistuu, myös nesteen liike voimistuu.
– Uskomme, että aivonestettä ajava pulsaatio lisääntyy hengityksen myötä. Eli sisäänhengitys toisi aivoselkäydinnestettä päähän enenevissä määrin ja sillä tavalla huuhtelisi aivoja puhtaaksi, Salmi kertoo.
Tulevaisuudessa terapiamuoto muistisairauksiin?
Tutkimusryhmän johtajan Kiviniemen mukaan näyttää siltä, että hengityksen merkitystä aivojen puhdistumiseen ei ole aiemmin ymmärretty. Hengitys näyttää olevan merkittävin aivojen nesteitä liikuttava pulsaatio.
– Aivonestekierto on itse asiassa aivon kuorikerrosten ilmiö. Tälläkään hetkellä ei oikein ymmärretä, että miten aivojen sisäosissa huolto tapahtuu. Meidän mielestämme hengitys on aivan avainasemassa siinä, Kiviniemi kertoo.
Kiviniemi on toiveikas, että tulevaisuudessa tutkimustiedon avulla voidaan kehittää terapiamuoto vaikeisiin aivosairauksiin, kuten Azheimerin tautiin.
– Me alamme ymmärtää sitä, miten aivot peseytyvät ja miten niitä huolletaan pulsaatioilla. Se miten puhdistumaa pystyttäisiin tehostamaan, on seuraava askel eteenpäin. Sitä tutkimme jatkossa.
Nähtäväksi jää myös se, voiko hengityksellä olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus aivosairauksiin.
Oulun yliopistossa on Kiviniemen mukaan tutkittu paljon ”raskaan luokan aivosairauksia”. Hän on todennut julkisuudessa aiemminkin, että läpimurto esimerkiksi Alzheimerin hoitoon voisi olla lähellä, mutta ilman tutkimustyötä uusia hoitoja ei saada.
– Me emme voida jäädä vanhoihin kuvioihin, ettei ole mitään hoitoa. Se on höpöhommaa. Minun mielestäni on olemassa keino varmasti, me emme vaan vielä ihan tarkkaan tiedetä, mikä se on.