Talot rapistuvat, väki vähenee, teollisuus kuihtuu – konsultti listasi ongelmakunnat

Ympäristökonsultti WSP ehdottaa rakennusosapankin perustamista tehostamaan uudelleenkäyttöä.

Napinkulman purettu liikekeskus Imatralla.
Huonoon kuntoon päässyt Napinkulman liikekeskus purettiin viime vuonna Imatran keskustassa. Taustalla kuuluisa Valtionhotelli. Kuva: Antro Valo / Yle
  • Pekka Pantsu

Tunnettu ympäristökonsultti WSP listasi Suomesta 32 kuntaa, joita yhdistää kolme ikävää tekijää: rakennuskanta ikääntyy, väestö vähenee ja teollisuus kuihtuu.

Rakennuskannan valtakunnallisessa Rakennettu Suomi 2025 -selvityksessään WSP laski, että ikääntyneestä, sotien jälkeisestä rakennuskannasta liki kolmasosa sijaitsee elinvoimaltaan heikentyneillä alueilla. Se tarkoittaa reilua 300 000 rakennusta. Suomeen valmistui päälle miljoona rakennusta vuosina 1940–1999.

Näistä iso osa alkaa olla korjausiässä. Suhteellisesti eniten korjausikäisiä rakennuksia löytyy alueilta, joissa väki, työpaikat ja investoinnit ovat vähentyneet 2000–luvulla.

Elinvoimaltaan heikoissa kunnissa vanhojen rakennusten osuus on suurin Savonlinnassa, Sastamalassa, Kurikassa, Raahessa ja Imatralla. Kun tarkastellaan erikseen väestön vähenemistä suhteessa asuinkiinteistöjen määrään ja verrataan työpaikkojen katoa teollisuus-, palvelu- ja toimistokiinteistöjen määrään, kartalta erottuu 32 kunnan “ruostevyöhyke.”

WSP:n mukaan nyt pitäisikin päättää, mitä valtavalle, remonttia kaipaavalle kiinteistömassalle tehdään: saneerataanko, muutetanko käyttötarkoitusta vai puretaan. Ja jos puretaan, niin miten se tehdään. Puskutraktori ei ole enää kestävä ratkaisu kierrätysvaatimusten kiristymisen takia.

– On erotettava suojeltavat kohteet, ja muillekin on etsittävä ensisijaisesti uusia käyttötarkoituksia. Emme kuitenkaan tarvitse kiinteistöjen roskapankkia, vaan valtakunnallista, kierrätettävien rakennusosien pankkia, sanoo selvityksen päätutkija, johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström WSP Finlandista.

Kaikukatu 3,  remontoitava kerrostalo, remontit, helsinki, kerrostalo, virastot, huonokuntoiset rakennukset, rakennus,
Helsingin Sörnäisissä uusittiin 1970–luvun toimistotalo omia osia hyödyntäen. Kuva: Markku Rantala / Yle

Ikkunoista sisäseiniä

Selvityksen mukaan vanhoissa rakennuksissa on paljon ontelolaattoja, elementtirakenteita sekä teräs-, puu- ja tiiliosia, joita voisi vielä käyttää. Esimerkiksi Helsingin Sörnäisissä uusittiin 1970–luvun toimistotalo omia osia hyödyntäen. Vanhoista ikkunoista tehtiin lasisia sisäseiniä ja alakattojen metalliosia käytettiin uudelleen.

Helsingin Mustikkamaalle nousee varasto, jonka ikkunat tulevat Postitalosta, väliseinätiilet Malmin lentoasemalta ja runkopalkit Tampereelta.

WSP on kansainvälinen rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys.

Suomessa puretaan rakennuksia ennätystahtia.