Anna Bondarenko, 31, saapui Suomeen keväällä 2022 Itä-Ukrainan Zaporižžjasta. Seuraavan vuoden tammikuussa hän aloitti opintonsa ensimmäisten joukossa uudessa hoiva-avustajakoulutusohjelmassa Keudan ammattioppilaitoksessa Mäntsälässä. Ohjelman tarkoituksena on saada maahanmuuttajat nopeasti työelämään.
Ukrainassa hän toimi juristina.
– Suomessa tutkintoni ei kiinnosta ketään. Päätin opiskella saadakseni ammatin. Haluan elättää perheeni, enkä vain istua kotona.
Bondarenko ja muut jutussa esiintyvät opiskelijat kertovat, että Keudan ohjelmassa olevien suomen kielen opintojen laatu osoittautui riittämättömäksi. He myös kertovat opettajan epäasiallisesta kohtelusta. Keski-Uudellamaalla sijaitsevan ammattiopiston rehtori kiistää väitteet.
Yle haastatteli kahdeksaa opiskelijaa. Osa jutussa olevista haastateltavista esiintyy anonyyminä asian arkaluontoisuuden vuoksi. Heidän henkilöllisyytensä ovat Ylen tiedossa.
Opiskelijat: Ohjelmaa ei ole suunniteltu maahanmuuttajille
Bondarenko ja hänen entinen kurssikaverinsa, 44-vuotias ukrainalainen sotapakolainen Irina Rodionova, kertovat, että ammattioppilaitos lupasi opettaa kaikille suomen kielen perustason. Koulun mukaan ohjelman sai aloittaa täysin ilman kielitaitoa.
Venäläiset turvapaikanhakijat, 60-vuotias Galina Jakimenko ja hänen puolisonsa, 50-vuotias Igor Shendelev, aloittivat opiskelun viime vuoden elokuussa. Pariskunta kertoo, että puolentoista vuoden aikana suomen kielen opettajat vaihtuivat useita kertoja ja jokainen uusi opettaja aloitti opetuksen alusta.
– Viiden kuukauden opiskelun jälkeen osasimme kertoa itsestämme, säästä ja perheestä. Sitten alkoivat ammatilliseen suuntautumiseen liittyvät opinnot C1-tasolla. Siellä kohtasimme niin vaikeita sanoja, ettemme pystyneet edes lukemaan niitä, saati sitten muistamaan tai kääntämään, Bondarenko jatkaa.
C1-taso tarkoittaa, että opiskelijan pitäisi ymmärtää vaativia keskusteluja ja tekstejä.
Opiskelijoiden mukaan Keuda kertoi myöhemmin, että heidän tulisi hallita suomea lähes äidinkielen puhujan tasolla. Kun Anna Bondarenko huomautti, että tämän saavuttaminen lyhyessä ajassa on mahdotonta, alkoivat ongelmat.
Anna Bondarenko sanoo, että näiden kommenttien vuoksi häneltä evättiin opintojen jatkaminen ja päätöstä perusteltiin hänen heikolla suomen kielen taidollaan, vaikka Bondarenkon kielitaito oli samaa tasoa kuin muilla, jotka saivat jatkaa opintojaan.
Bondarenkon entinen kurssikaveri Eva vahvistaa Annan sanat ja kertoo, että opiskelijoihin suhtauduttiin eriarvoisesti, vaikka kielitaso olisi ollut sama. Hän itse ei kokenut ongelmia opiskelujen tai harjoittelun kanssa ja jatkaa opintojaan lähihoitajaksi.
Eva ei esiinny jutussa omalla nimellään.
Ylen toimittaja on nähnyt Anna Bondarenkon ja Evan kielitestien tulokset, joissa taitotasoksi ilmoitettiin A2.
Jakimenko pitää suurimpana ongelmana sitä, että Keudan ohjelmaa ei ole suunniteltu maahanmuuttajille.
– Hienoa, että on olemassa kurssi, joka auttaa ammatin hankkimisessa uudessa maassa, mutta koulutusohjelma on puutteellisesti valmisteltu. Tuttavamme Pohjois-Karjalassa opiskelevat samaa alaa ja ovat erittäin tyytyväisiä, Jakimenko toteaa.
Selkeitä vaatimuksia suomen kielen osaamiselle ei ole määritelty
Keudan ammattiopiston rehtori Anna Mari Leinonen kiistää väitteet suomen kielen opetuksen puutteellisuudesta ja puolueellisuudesta opiskelijoita kohtaan.
Hänen mukaansa opiskelijoille tarjotaan intensiivistä kielikoulutusta ensimmäisten kuuden kuukauden aikana: kolme päivää viikossa suomen kielen opetusta ja kaksi päivää ammatillista opetusta, jossa keskitytään ammattisanastoon. Tämän jälkeen kielen opetuksen määrä vähenee kahteen päivään viikossa ja myöhemmin yhteen päivään.
Vaikka ohjelma on maahanmuuttajille, suomen kielen taitotasoa pätevyyden saamiseksi ei ole määritelty. Suomen kielen tunteja ei ole myöskään kirjattu tutkinnon osaksi eikä niistä erikseen myönnetä osaamispisteitä.
Yle kysyi rehtorilta, mikä kielitaito katsotaan riittäväksi todistuksen saamiseksi.
– Riittävä suomen kielen taito tarkoittaa kykyä selviytyä työtehtävistä, Anna Mari Leinonen vastaa.
Opettaja aloitti välillä tunnit sanoilla ”aloitetaan, ääliöt”
Violetta muutti Mäntsälään toiselta paikkakunnalta kuultuaan, että kunta tarjoaa koulutusohjelman ukrainalaisille. Hänen motivaationsa oli samanlainen kuin muillakin: halu elää tavallista elämää ja olla kuormittamatta suomalaista yhteiskuntaa.
Violetta järkyttyi opettajan ennakkoluuloisesta asenteesta.
– Viime vuoden syksyllä opettaja aloitti välillä tunnit sanoilla ”aloitetaan, ääliöt”. Kun huomautimme lauseen toistuvasta käytöstä, hän lopetti sen, Violetta kertoo.
Violetta ei esiinny jutussa omalla nimellään.
Keudan talousarvion asiakaslupauksessa todetaan: ”Opetuksemme on opiskelijalähtöistä, tavoitteita vastaavaa ja toteutettu laadukkaasti (käytännönläheisesti, työelämälähtöisesti ja nykyaikaisesti). Osaamisen kehittäminen tapahtuu opiskelijan lähtökohdista ja vahvuuksien kautta. Toimipisteissämme on hyvä ja turvallinen opiskeluilmapiiri.”
Keudan rehtori Anna Mari Leinonen kiistää opiskelijoiden sopimattoman kohtelun omassa oppilaitoksessaan.
– Tällaista ei ole minun tietooni tullut. Kun olen vieraillut [Lukkaripolun] toimipisteessä, opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä ja kertoneet olevansa iloisia mahdollisuudesta opiskella.
Ylen tietojen mukaan epäasiallinen suhtautuminen ulkomaalaisiin ei rajoitu vain Keudaan.
Vantaalaisen ammattikoulun entinen opettaja kertoo nähneensä ennakkoluuloista suhtautumista aikuisiin maahanmuuttajaopiskelijoihin omalla työpaikallaan.
– Opettajat hyödynsivät sitä, etteivät maahanmuuttajat tunne näitä ilmaisuja. Olen kuullut vielä pahempia sanoja kuin ”ääliö”, vaikka nämä opiskelijat ovat yleensä erittäin motivoituneita ja oppivat helposti, hän kertoo.
Lähes puolet opiskelijoista keskeytti opintonsa
Ukrainalainen Anna Bondarenko ei ole ainoa, jonka opinnot keskeytyivät. Rehtori Anna Mari Leinosen mukaan vuonna 2023 ohjelmaan tuli 50 opiskelijaa, joista neljä erotettiin opintojen edistymättömyyden vuoksi ja 13 lähti itse eri syistä.
Ylen haastattelemat opiskelijat kertovat, että ihmiset lähtivät joko huonon kohtelun takia tai siksi, että Keuda ei sallinut harjoittelun suorittamista loppuun, mikä estää opintojen etenemisen. Opiskelijat epäilevät, että taustalla on opettaja, joka aiemmin kutsui heitä ”ääliöiksi”.
Galina Jakimenko ja Igor Shendelev toivoivat saavansa opinnot päätökseen puolessatoista vuodessa. Heidän mukaansa harjoittelua ei kuitenkaan hyväksytty, ja heidät määrättiin suorittamaan se uudelleen. Pariskunta ihmettelee tilannetta ja aikoo keskeyttää opiskelun Keudassa, vaikka haluaisi työllistyä alalle.
– Olemme saaneet työtarjouksia, mutta tarvitsemme hoiva-avustajan pätevyyden. Keudassa jatkaminen tuntuu kuitenkin mahdottomalta, Shendelev kertoo.
– Aiemmin toimin vanhainkodin johtajana ja minulla on laaja kokemus. Ymmärrän vanhusten tarpeet ja nautin työskentelystä ihmisten parissa – se on kutsumukseni, Jakimenko lisää.
Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen pitää opintonsa keskeyttäneiden määrää korkeana.
– Jos, kuten sanotte, noin puolet opiskelijoista keskeyttää opintonsa, se vaikuttaa erittäin korkealta luvulta, ja silloin herää kysymys: mikä on syynä? Lempinen pohtii.
Työnantajat ovat tyytyväisiä harjoittelijoihin
Kotokartanon palvelukeskuksen esimies Sanna Zetterman kertoo olevansa tyytyväinen Keudasta tulleisiin ulkomaalaisiin harjoittelijoihin. Galina Jakimenko suoritti harjoittelunsa juuri täällä.
– Meillä on positiivisia kokemuksia, ja tälle ammattiryhmälle on selkeä kysyntä. On paljon tehtäviä, joita hoiva-avustajat voivat suorittaa. Esimerkiksi paljon työtä keittiössä. Tämä antaa lähihoitajille ja sairaanhoitajille enemmän aikaa keskittyä omiin ydintehtäviinsä. Opiskelijat ovat todella ahkeria ja motivoituneita, Zetterman sanoo.
Sari Paatero, Anttilan päiväkodin johtaja, jossa Igor Shendelev oli harjoittelussa, puhuu myös myönteisesti kaikista Keudan harjoittelijoista.
– Kielivaikeudet olivat merkittäviä, mutta selvisimme niistä teknologian, kuten Google-kääntäjän, avulla. Harjoittelijat hoitivat avustavia tehtäviä lasten perushoidossa. Meille on sattunut todella mukavat ja miellyttävät ihmiset harjoittelijoiksi, Paatero toteaa.
Opiskelija Eva, joka jatkaa opintojaan lähihoitajaksi, korostaa harjoittelun merkitystä myös kielitaidon kehittämisessä.
Yle ei saanut selville, miksi Keuda ei sallinut opiskelijoiden suorittaa harjoitteluaan loppuun, vaikka harjoittelupaikoissa oltiin heihin tyytyväisiä. Rehtori vastasi Ylen kysymykseen sanomalla, että harjoittelu hyväksytään Keudan ja työpaikkojen yhteisellä päätöksellä.
Opetusministeriö: Koulutus ei ole välttämättä tarkoituksenmukaisella tavalla järjestetty
Keudan toimintaa rahoittaa opetusministeriö.
Lain mukaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta vain 20 prosenttia määräytyy sen perusteella, kuinka moni opiskelija suorittaa opintonsa loppuun.
Petri Lempinen OKM:stä selventää, että ministeriö myöntää rahoituksen, mutta koulutuksen järjestäjä päättää itse, miten sitä kohdennetaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö selittää sivuillaan, että hoiva-avustajan tehtävä luotiin ratkaisemaan alan työvoimapulaa. Moni opiskelija on kuitenkin ollut koulussa jo yli 1,5 vuotta, mutta heidän mielestään Keuda lykkää valmistumista erilaisilla tekosyillä. Ilman kaikkien opinto-osien suorittamista ei voi toimia virallisena hoiva-avustajana.
Keudan nettisivujen mukaan kielituettu hoiva-avustajakoulutus kestää noin 1–2 vuotta.
Lempinen toteaa, ettei voi kommentoida yksittäisiä tapauksia, joihin ei ole perehtynyt, mutta on yllättynyt koulutuksen kestosta.
– Jos hoiva-avustajan opinnot kestävät kaksi vuotta, niin koulutus ei ole välttämättä tarkoituksenmukaisella tavalla järjestetty.
Lempisen mukaan koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää opetus ja ohjaus niin, että opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa se ammattitaito ja se osaaminen, mitä on tarpeen hoiva-avustajan koulutuksen suorittamiseksi.
Tämän Yle Novostin jutun voi lukea myös venäjäksi.