Ty�voimakustannukset puuttuvat puolustusmenoista

  1. Asevelvollisten maksuosuus puolustusmenoista suurin Kreikassa ja Suomessa
  2. IISS:n tilastoissa Puolan puolustusmenot ovat prosenttiyksik�n suuremmat

Koko dokumentti yhdell� sivulla

Kirjoittajat: Panu Poutvaara toimii Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorina. Tuomas Louhela on Teknillisen korkeakoulun jatko-opiskelija. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdess� 13/2007

Jos asevelvollisarmeijaa k�ytt�vien maiden, kuten Suomen, puolustusmenoissa otettaisiin huomioon varusmiesten menett�m�t ty�tulot, puolustusvoimien kokonaistaloudellinen rasitus nousisi noin 30-40 prosenttia. Suomi hypp�isi puolustusmenojen BKT-osuuksien vertailussa EU:n k�rkiryhm��n.

Suomen sotilasmenot ovat joko EU-maiden kuudenneksi tai kuudenneksitoista suurimmat Eurostatin ja IISS-tutkimuslaitoksen (International Institute for Strategic Studies) puolustusmenotilastojen mukaan, joita Olli Savela kuvasi Tieto&Trendit-lehdess� (10/2006). Ranska oli kyseisess� vertailussa toinen tai kolmas ja Ruotsi viides tai kymmenes. Jos kuitenkin puolustusvoimien ty�voimakustannukset huomioitaisiin tilastoissa t�ysim��r�isesti, maiden j�rjestys olisi p�invastainen.

Asevelvollisarmeijaa k�ytt�vien maiden, kuten Suomen, Ruotsin ja Puolan, puolustusmenoihin tulisi lis�t� ty�voiman markkinahinnan ja asevelvollisten p�iv�rahan v�linen erotus. T�h�n kustannuser��n laskettaisiin palvelusaikana menetettyjen ty�tulojen m��r�, sill� asevelvolliset olisivat siviiliss� voineet opiskella tai k�yd� t�iss�. Virallisissa tilastoissa t�t� ei valitettavasti huomioida, vaikka varusmiesp�iv�raha on selv�sti ty�markkinoilla maksettavaa keskipalkkaa alhaisempi.

Asevelvollisten maksuosuus puolustusmenoista suurin Kreikassa ja Suomessa

Asevelvollisten maksuosuus Suomen puolustusmenoista on uusimpien tutkimuksien mukaan noin 0,6-1,0 miljardia euroa vuodessa, mik� tarkoittaa, ett� puolustusvoimien kokonaistaloudellinen rasitus on noin 30-40 prosenttia tilastoitua suurempi. Asevelvollisuuden piilokustannus on prosentuaalisesti samaa suuruusluokkaa my�s It�vallassa, Puolassa ja Kreikassa.

Oheisessa kuviossa vertaillaan er�iden Euroopan maiden puolustusmenoja Eurostatin virallisen tilaston ja siihen lis�tyn ty�panososuuden n�k�kulmasta. Suomen puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kolmanneksi korkein, sill� asevelvollisia on maassa ty�llisten lukum��r��n suhteutettuna Kreikan j�lkeen eniten.

Kuviossa oletetaan, ett� asevelvollisten ty�tt�myysaste ja tuottavuus olisi siviiliss� yht� suuri kuin muilla v�est�ryhmill�. Varusmiesp�iv�rahoja laskelmassa ei ole niiden pienuuden vuoksi huomioitu. Esimerkiksi Suomessa p�iv�rahojen bruttokansantuoteosuus on vain noin 0,03 prosenttia.

Alkuun Edellinen Seuraava

P�ivitetty 1.6.2007