Optimizing Visual Studio Code for Python

Development: Developing More Efficient and

Effective Programs in Python 1st Edition Sufyan
Bin Uzayr download
https://ebookmeta.com/product/optimizing-visual-studio-code-for-
python-development-developing-more-efficient-and-effective-
programs-in-python-1st-edition-sufyan-bin-uzayr/

Download more ebook from https://ebookmeta.com

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebookmeta.com
to discover even more!

Mastering Visual Studio Code: A Beginner’s Guide 1st

Edition Sufyan Bin Uzayr

https://ebookmeta.com/product/mastering-visual-studio-code-a-
beginners-guide-1st-edition-sufyan-bin-uzayr/

Visual Studio Code for Python Programmers 1st Edition

April Speight

https://ebookmeta.com/product/visual-studio-code-for-python-
programmers-1st-edition-april-speight/

Mastering Python for Web: A Beginner's Guide (Mastering

Computer Science) 1st Edition Sufyan Bin Uzayr

https://ebookmeta.com/product/mastering-python-for-web-a-
beginners-guide-mastering-computer-science-1st-edition-sufyan-
bin-uzayr/

Mousetrap Structure and Meaning in Hamlet 1st Edition P

J Aldus

https://ebookmeta.com/product/mousetrap-structure-and-meaning-in-
hamlet-1st-edition-p-j-aldus/
The Art Book First Edition Georgina Palffy Sam Atkinson

https://ebookmeta.com/product/the-art-book-first-edition-
georgina-palffy-sam-atkinson/

A Beginner s Guide to Reading Tarot Cards A Helpful

Guide for Anybody with an Interest in Reading Cards 1st
Edition Anonymous

https://ebookmeta.com/product/a-beginner-s-guide-to-reading-
tarot-cards-a-helpful-guide-for-anybody-with-an-interest-in-
reading-cards-1st-edition-anonymous/

Who Owns Haiti People Power and Sovereignty 1st Edition

Robert Maguire

https://ebookmeta.com/product/who-owns-haiti-people-power-and-
sovereignty-1st-edition-robert-maguire/

Storey s Guide to Raising Pigs Care Facilities

Management Breeds 4th Edition Kelly Klober

https://ebookmeta.com/product/storey-s-guide-to-raising-pigs-
care-facilities-management-breeds-4th-edition-kelly-klober/

Forging Identities The Mobility of Culture in Bronze

Age Europe Report from a Marie Curie Project 2009 2012
with Concluding Conference at Aarhus University
Moesgaard 2012 Volume 1 Paulina Suchowska Ducke Editor
Samantha Scott Reiter Editor Helle Vandkilde Editor
https://ebookmeta.com/product/forging-identities-the-mobility-of-
culture-in-bronze-age-europe-report-from-a-marie-curie-
project-2009-2012-with-concluding-conference-at-aarhus-
Efficient MySQL Performance (Final Release) 1st Edition
Daniel Nichter

https://ebookmeta.com/product/efficient-mysql-performance-final-
release-1st-edition-daniel-nichter/
Sufyan bin Uzayr

Optimizing Visual Studio Code for

Python Development
Developing More Efficient and Effective Programs
in Python
1st ed.
Sufyan bin Uzayr
Barabanki, India

ISBN 978-1-4842-7343-2 e-ISBN 978-1-4842-7344-9

https://doi.org/10.1007/978-1-4842-7344-9

© Sufyan bin Uzayr 2021

This work is subject to copyright. All rights are solely and exclusively
licensed by the Publisher, whether the whole or part of the material is
concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of
illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in
any other physical way, and transmission or information storage and
retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or
dissimilar methodology now known or hereafter developed.

The use of general descriptive names, registered names, trademarks,

service marks, etc. in this publication does not imply, even in the
absence of a specific statement, that such names are exempt from the
relevant protective laws and regulations and therefore free for general
use.

The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the
advice and information in this book are believed to be true and accurate
at the date of publication. Neither the publisher nor the authors or the
editors give a warranty, expressed or implied, with respect to the
material contained herein or for any errors or omissions that may have
been made. The publisher remains neutral with regard to jurisdictional
claims in published maps and institutional affiliations.

This Apress imprint is published by the registered company APress

Media, LLC part of Springer Nature.
The registered company address is: 1 New York Plaza, New York, NY
10004, U.S.A.
For Mom
Introduction
Visual Studio Code (VS Code) is a great open-source code editor created
by Microsoft for Windows, Linux, and macOS. Widely applied, standard
features include support for debugging, syntax highlighting, automatic
code completion, snippets, code restructuring, and embedded Git.
Developers from all over the world are free to edit the design theme,
keyboard shortcuts, and preferences, as well as install essential and
extra extensions to upgrade the general project versatility.

Chapters at a Glance
Chapter 1, “Introduction to Visual Studio Code,” reviews how to set up
VS Code as well as provide an overview of the basic features, such as:
User interface: Provides the view of the documentation for VS Code.
Setup overview: Analyzes documentation for starting up and
running with VS Code, including platform-related setup.
Keyboard shortcuts: Provides customization options for your own
shortcuts and installation of Keymap extensions.
Keybinding extensions: Covers how to install a Keymap extension
and how to bring the keybindings from other editors to VS Code.
Chapter 2, “Getting Started with Python Programs in Visual Studio
Code,” explains in detail how to set up your VS Code for Python
Development. For the sake of demonstrating with examples, you’ll see
how to install most of the tools on Windows.
Chapter 3, “Setting Up the Environment and Testing,” demonstrates
how to install the top 8 Python extensions by typing Python in the
Extensions item on the Activity Bar.
Chapter 4, “Working with Python Frameworks,” discusses using
Python frameworks, such as Django and Flask. We will discuss topics
such as Python web development, Django apps, Flask development, and
so on.
Chapter 5, “Working with Containers and MS Azure,” covers Python
development in VS Code in assonance with MS Azure. Azure services
can be used for speedy deployment and building of production level
apps. With VS Code, Azure offers neat integration and this chapter
discusses the same.
Acknowledgments
There are many people who deserve to be on this page, for this book
would not have come into existence without their support. That said,
some names deserve a special mention, and I am genuinely grateful to:
My mother and father, for everything they have done for me.
Faisal Fareed and Sadaf Fareed, my siblings, for helping with things
back home.
Sana Akhtar Usmani, for all her help and support.
The Parakozm team, especially Madina Karybzhanova, for offering
great amounts of help and assistance during the book-writing
process.
The Apress team, especially Smriti Srivastava, Shrikant Vishwakarma,
and James Markham, for ensuring that the book’s content, layout,
formatting, and everything else remains perfect throughout.
Reviewers of this book, for going through the manuscript and
providing their insight and feedback.
Typesetters, cover designers, printers, and everyone else, for their
part in the development of this book.
All the folks associated with Zeba Academy, either directly or
indirectly, for their help and support.
The Python and VS Code community at large, for all their hard work
and efforts.

—Sufyan bin Uzayr

Table of Contents
Chapter 1:​Introduction to Visual Studio Code
User Interface
Basic Layout
Side-By-Side Editing
Minimap
Indent Guides
Breadcrumbs
Explorer
Multiselection
Filtering the Document Tree
Outline View
Markdown Outline View
Open Editors
Views
Activity Bar
Command Palette
Configuring the Editor
Hiding the Menu Bar (for Windows, Linux)
Settings
Zen Mode
Centered Editor Layout
Tabs
Tab Ordering
Preview Mode
Editor Groups
 Keyboard Shortcuts
Disabling Preview Mode
Using Ctrl+Tab to Navigate in Entire Editor History
Closing an Entire Group Instead of a Single Editor
Window Management
Setting Up Visual Studio Code
Cross-Platform
Updating Cadence
Insiders Nightly Build
Portable Mode
Additional Components
Extensions
Key Bindings for Visual Studio Code
Keyboard Shortcuts Editor
Keyboard Rules
Accepted Keys
Command Arguments
Removing a Specific Key Binding Rule
Keyboard Layout-Independent Nindings
When Clause Contexts
Conditional Operators
Available Contexts
Programming Languages Supported
Language Features in VS Code
Changing the Language for the Selected File
Additional Components and Tools
 Commonly Used Components
VS Code Extensions
Additional Tools
Settings Precedence
Settings and Security
Summary
Chapter 2:​Getting Started with Python Programs in Visual Studio
Code
Installation Basics
Reviewing the Required Extensions
Tabnine
Bracket Pair Colorizer
Python Snippets
Python Test Explorer for Visual Studio Code
Configuring Debug
Better Comments
AutoDocstring
Python Indent
Getting Started with Code Editing
Autocomplete and IntelliSense
Customizing IntelliSense Behavior
Troubleshooting
Running Selection/​Line in Terminal (REPL)
Formatting
Troubleshooting Your Formatting
Refactoring
 Linting
Enabling Linters
Disabling Linting
Running Linting
Linting Settings
Pylint
Troubleshooting Linting
Debugging
Initializing Configurations
Additional Configurations
Basic Debugging
Conditional Breakpoints
Summary
Chapter 3:​Setting Up the Environment and Testing
Setting Up Your Environment
Manually Specifying an Interpreter
Selecting and Activating an Environment
Environments and Terminal Windows
Choosing a Debugging Environment
Environment Variable Definitions File
Variable Substitution
Using the PYTHONPATH Variable
Running Your Projects
Selecting a Python Interpreter
Creating a Python Hello World Source Code File
Running Hello World
 Running the Python Debugger
Installing and Using Packages
Supportting Jupyter
Jupyter Code Cells
Additional Commands and Keyboard Shortcuts
Python Interactive Window
Plot Viewer
Live Share for Python Interactive
Variable Explorer and Data Viewer
Connecting to a Remote Jupyter Server
Converting Jupyter Notebooks to Python Code File
Debugging a Jupyter Notebook
Exporting a Jupyter Notebook
Configuration Files
Data Files
Runtime File
Summary
Chapter 4:​Working with Python Frameworks
Python Frameworks Ecosystem at a Glance
Django Development
Installation
Creating a Project Environment for the Django Tutorial
Creating and Running a Minimal Django App
Creating the Django Project
Creating a Django App
Creating a Debugger Launch Profile
 Exploring the Debugger
Using Definition and Peek Definition Commands
Using a Template to Render a Page
Serving Static Files
Readying the App for Static Files
Referring to Static Files
Using the Collectstatic Command
Creating Multiple Templates That Extend a Base Template
Creating a Base Page Template and Styles
Creating a Code Snippet
Working with Data, Data Models, and Migrations
Types of Databases
Migrating the Database
Creating a Superuser and Enabling the Administrative
Interface
Flask Development
Creating and Running a Minimal Flask App
Running the App in the Debugger
Using Definition and Peek Definition Commands
Using a Template to Render a Page
Creating a Requirements.​txt File for the Environment
Data Science–Specific Information and Tutorials
Setting Up a Data Science Environment
Preparing the Data
Training and Evaluating a Model
Summary
Chapter 5:​Working with Containers and MS Azure
Integrating Azure for Your Python Projects
Key Azure Services
Creating a Function in Azure with Python Using Visual
Studio Code
Deploying Docker Containers to Azure App Service
Using Containers in VS Code
Operating with Containers
Creating a Devcontainer.​json File
Managing Extensions
Forcing an Extension to Operate Locally or Remotely
Forwarding or Publishing a Port
Temporarily Forwarding a Port
Personalizing with Dotfile Repositories
Summary
Index
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
kutsuu eteensä pyhät ja syntiset järjestetyissä riveissä tuomitakseen
heidät suurten luonnonvoimain järkytysten vallitessa, joihin kuuluu
maanjäristykset, itsestään aukeavat haudat, halkeavat kalliot ja
kukistuvat vuoret; sekä että vapisevat syntiset kutsutaan ikuisten
tuskien syvyydestä kuullakseen syntiensä toistamista, ainoastaan
sentähden, että heidät jälleen vietäisiin ikuiseen ja
armahtamattomaan kadotukseen, ja että pyhät kutsuttaisiin
taivaasta todistamaan kadotukseentuomittujen kurjuutta ja
epätoivoa, jotta he sitävastoin saisivat kuulla oman asiansa ratkaisun
ja sen jälkeen palaisivat takaisin. Tämän vallitsevan käsityksen
mukaan saivat kaikki tuomionsa ja palkkansa kuolemassa; ja
kysymyksessä oleva tuomio, jota erotuksen vuoksi tavallisesti
kutsutaan viimeiseksi tuomioksi, on ainoastaan edellisen tuomion
toistamista mutta ei mitään ajateltavaa tarkotusta varten koska
väitetään, että lopullinen ja järkähtämätön päätös langetetaan
kuolemassa.

Koko tämä aika, joka otaksutaan olevan määrätyn tätä

hämmästyttävää työtä varten tuomita tuhansia miljoonia, on
kaksikymmentä neljä tuntia tai vuorokausi. Äskettäin pidetty esitelmä
eräässä Brooklynin kirkossa ilmaisi tämän yleisen käsityksen
mainitusta aineesta. Siinä tahdottiin antaa seikkaperäinen selonteko
kaikesta, mitä tuomiopäivänä tapahtuu, joka tuomio esitettiin
päättyvän viiden kirjaimellisen päivän kuluessa.

Tämä on hyvin kypsymätön käsitys ja aivan ristiriidassa hengen

elähyttämän sanan kanssa. Se on saatu liian kirjaimellisesti
tulkitsemalla Jeesuksen vertausta lampaista ja vuohista. (Matt. 25:
31—46) Tämä valaisee, miten kirjaimellinen selitys on mahdoton
sovittaa raamatunlauseisiin. Vertaus ei ole koskaan täsmällinen
esitys, vaan valaisee se ainoastaan totuutta sellaisten asioitten
kautta jotka monessa suhteessa ovat sen kaltaiset. Jos tämä vertaus
oli kirjaimellinen esitys tavasta, jolla tuomio tulee tapahtumaan, niin
tarkottaisi se lampaita ja vuohia kirjaimellisesti, aivan kuten sanat
kuuluvat, eikä lainkaan ihmissukukuntaa. Tarkastakaamme nyt niin
hyvin raamatunmukaisempaa kuin järjellisempää esitystä suuren
tuomiopäivän pitämisestä ja sen tuloksista, jonka päivän Jumala on
määrännyt, jonka järjen- ja raamatunmukaisen lopputuloksen kanssa
kaikki vertaukset ja kuvat täytyvät sopia yhteen ja todellakin niin
tekevät.

Sana tuomio ei merkitse ainoastaan yksinkertaista päätöksen

julistamista. Se sisältää yhtähyvin tutkimuksen kuin tähän
tutkimukseen perustuvan päätöksen. Tämä ei koske ainoastaan
suomalaista sanaa tuomio, vaan myöskin sitä kreikkalaista sanaa,
josta se on käännetty.

Sana päivä, joskin sitä tavallisesti käytetään merkitsemään aikaa,

joka sisältää kaksitoista tai kaksikymmentäneljä tuntia, merkitsee
itse asiassa niinhyvin Raamatussa kuin tavallisessa käytännössä,
mitä määrättyä tai erityistä aikajaksoa tahansa. Niin esimerkiksi
puhumme Nooan päivästä, Lutherin päivästä, Washingtonin
päivästä; ja siten kutsuu Raamattu koko luomista päiväksi — sillä me
luemme "siitä päivästä, jolloin Herra Jehova teki taivaan ja maan" (1
Moos. 2: 4) — pitkäksi määrätyksi ajanjaksoksi. Edelleen me luemme
"kiusauksen päivästä korvessa", jota kesti neljäkymmentä vuotta
(Hebr. 3: 8, 9), "pelastuksen päivästä" (2 Kor. 6: 2), samoin "koston
päivästä", "vihan päivästä" ja "hädän päivästä" — kaikki
puheenparsia, joita on käytetty neljäkymmenvuotisesta aikajaksosta
juutalaisen aikakauden lopussa ja samankaltaisesta hädän ajasta
evankeliumiaikakauden lopussa. Jälleen me luemme "Kristuksen
päivästä, "tuomion päivästä" ja "hänen päivästään" — jotka ovat
sanoja, joita käytetään tuhatvuotiskaudesta, jolloin Messias tulee
hallitsemaan ja tuomitsemaan maailmaa vanhurskaudessa, jolloin
hän tulee myöntämään koetusajan ja langettamaan päätöksen. Ja
tästä ajasta on kirjotettu: Hän on tuomitseva maailman
vanhurskaudessa ja päivänään näyttävä, kuka on autuas ja ainoa
hallitsija, kuningasten Kuningas ja herrain Herra. (Ap. t. 17:31; 1
Tim. 6:15.) Sitä otaksumaa, että tämä tuomiopäivä kestäisi
ainoastaan kaksitoista tai kaksikymmentäneljä tuntia, kun
_päivä_sanalle toisissa samankaltaisissa tapauksissa myönnetään
laveampi merkitys, on mahdoton käsittää muuten kuin siten, että se
on perimätiedon vaikutusta, ilman että asia on riittävästi todistettu
tai tutkittu.

Jos huolellisesti tutkii täydellisen Raamatun oppaan avulla

tuomiopäivää ja ottaa huomioon sen työn laadun ja paljouden, joka
tänä aikakautena suoritetaan, niin havaitaan pian tavallinen käsitys
mahdottomaksi ja välttämättömäksi käsittää _päivä_sana
laveammassa merkityksessä.

Samalla kuin Raamattu puhuu suuresta tuomion tai koetuksen

päivästä kuuluvana tulevaisuuteen osottaen, miten ihmissuvun suuri
enemmistö sinä päivänä täydelleen koetellaan ja lopullisesti
tuomitaan, niin opettaa se myös, että on löytynyt toisia
tuomiopäiviä, jolloin on koeteltu määrätyitä, valituita luokkia.

Ensimäinen suuri tuomio (koetus ja päätös) tapahtui alussa,

Eedenissä, kun koko ihmissuku, edustettuna sen päässä, Aadamissa,
koeteltiin Jumalan edessä. Tämän koetuksen tuloksena julaistiin
päätös: "rikoksellinen, tottelematon, arvoton elämääni ja sitä seurasi
rangastus, kuolema: … sinun pitää kuolemalla kuoleman". (1 Moos.
2: 17.) Ja täten "kaikki kuolevat Aadamissa". Koetusaika Eedenissä
oli maailman ensimäinen tuomiopäivä, ja tuomarin (Jehovan) päätös
on siitä pitäen pantu toimeen.

"Taivaasta ilmestyy Jumalan viha kaiken vääryyden yli". Se

nähdään jokaisessa ruumissaatossa. Jokainen hauta todistaa siitä. Se
havaitaan jokaisessa tuskassa ja kivussa, jonka me tunnemme, mikä
kaikki on seuraus ensimäisestä koetuksesta ja tuomiosta — Jumalan
vanhurskaasta tuomiosta, että me olemme arvottomat siihen
elämään ja niihin siunauksiin, jotka alkuaan olivat ihmistä varten
aiotut, niin kauvan kuin hän oli tottelevainen ja säilytti jumalan
kuvan. Mutta ihmissuku on lunastettu tuomiosta ja ensimäisestä
koetuksesta tuon ainoan kaikkien puolesta tapahtuneen uhrin kautta,
jonka tuo suuri lunastaja antoi: Kaikki ovat lunastetut haudasta ja
kuolemasta — hävityksestä — jota ei tämän lunastuksen valossa
kauvemmin voi pitää kuolemana sanan täydessä ikuisesti kestävässä
merkityksessä, vaan pikemmin tilapäisenä unena, koska Elämän
antaja, joka on kaikki lunastanut, tulee tuhatvuotispäivän aamuna
herättämään kaikki. Ainoastaan seurakunta, uskovaiset Kristuksessa,
ovat vielä jossakin suhteessa vapautetut tai "paenneet" tätä
alkuperäistä tuomiota ja rangastusmääräystä; heidän vapautuksensa
siitä ei kuitenkaan vielä ole todellinen, vaan ainoastaan laskettu
uskon kautta. Ainoastaan "toivossa me olemme pelastetut." Meidän
todellinen vapautumisemme tästä kuoleman tuomiosta (johon me
Aadamissa olemme joutuneet, ja josta me pakenemme menemällä
Kristukseen) koetaan täydellisesti vasta ylösnousemuksen aamuna,
kun me ravitaan heräämällä Lunastajamme kaltaisuuteen. (Ps. 17:
15; 1 Joh. 3: 2.) Mutta se seikka, että me jotka olemme tulleet
tuntemaan Jumalan armorikkaan suunnitelman Kristuksessa,
olemme "paenneet tässä maailmassa [vielä] vallitsevaa turmelusta",
ei mitenkään todista, ettei toisilla löytyisi tulevaisuudessa jotakin
toivoa pakenemiseen, vaan pikemmin päinvastoin, sillä me olemme
esikoinen Jumalan luoduista. Meidän pakomme kuolemasta
Aadamista, elämään Kristuksessa, on ainoastaan esimaku siitä
vapautuksesta joka tulee jokaisen osaksi, joka tahtoo vapautua
katoavaisuuden orjuudesta (kuolemasta) elämän vapauteen, joka
kuuluu kaikille, jotka Jumala on tunnustava pojikseen. Kaikki, jotka
tahtovat, voivat vapautua kuolemasta elämään, riippumatta niistä
luonnon eroavaisuuksista, jotka Jumala on valmistanut pojilleen eri
olemassaolon tasoissa. Evankeliumiaika on koetuspäivä elämää ja
kuolemaa varten niille, jotka ovat kutsutut jumalalliseen luontoon.

Mutta Jumala on määrännyt päivän, jolloin hän on tuomitseva

maailman. Kuinka se on mahdollista? Onko Jumala muuttanut
päätöksen? Onko hän huomannut, että hänen ratkaisunsa ensimäistä
ihmistä koetellessa oli väärä, liian ankara, niin että hän nyt päättää
henkilökohtaisesti tuomita maailman? Ei, jos näin olisi asia, niin ei
meillä olisi mitään parempaa takuuta vanhurskaasta päätöksestä
tulevassa koetuksessa kuin menneessäkään. Ei ole niin, että Jumala
pitäisi ensimäisen tuomion päätöstä vääränä, vaan on hän
valmistanut lunastuksen, ensimäisen tuomion rangaistuksesta,
voidakseen suoda toisen tuomion (koetuksen) koko suvulle
suotuisimmissa olosuhteissa, kuin kaikilla on ollut kokemusta
synnistä ja sen seurauksista. Jumala ei ole muuttanut kirjaintakaan
alkuperäisen aikomuksensa suhteen, jonka hän päätti ennen
maailman alkua. Hän antaa meidän eittämättömästi tietää, ettei hän
muutu ja että rikosta seuraavaa rangastusta ei oteta pois. Hän tulee
täydellisesti vaatimaan sen rangastuksen, jonka hän
oikeudenmukaisesti julisti. Ja tämä rangastus on täydellisesti
suoritettu meidän puolestamme sen lunastajan tai sijaisen kautta,
jonka Jumala itse valmisti — Jeesuksen Kristuksen, joka "Jumalan
armosta [suosiosta] maistoi kuoleman kaikkien puolesta." Kun
meidän Herramme siten osti Aadamin ja hänen sukunsa omalla
elämällään, niin voi hän nyt sopusoinnussa lain ja vanhurskauden
kanssa antaa kaikille uuden tilaisuuden elämään. Ja tätä kaikille
tehtävää tarjousta kutsutaan uudeksi liitoksi, jonka hän on taannut
kuolemansa kautta. — Room. 14: 9; Joh. 5: 22; Hebr. 10: 16, 29; 1
Tim. 2: 6.

Meille ilmotetaan edelleen, että kun Jumala antaa maailmalle

tämän henkilökohtaisen koetuksen, niin tapahtuu se Kristuksen
ollessa tuomarina, jota Jumala siten tulee kunnioittamaan hänen
kuuliasuudestaan aina kuolemaan asti meidän lunastajanamme.
Jumala on korottanut hänet aina jumalalliseen luontoon, että
hänestä tulisi päämies ja vapahtaja (Ap. t. 5: 31), jotta hän voisi
vapauttaa kuolemasta ja myöntää tuomion tilaisuuden kaikille niille,
jotka hän osti omalla kalliilla verellään. Jumala on jättänyt kaiken
tuomion Pojalle ja antanut hänelle kaiken vallan taivaassa ja maan
päällä. — Joh. 5: 22.

Siten on tuo korkealle korotettu, kirkastettu Kristus, joka niin

rakasti maailmaa että hän antoi elämänsä sen lunastushinnaksi,
tuleva maailman tuomariksi sen luvatussa tulevassa koetuksessa. Ja
Jehova itse on määrännyt hänet tähän virkaan juuri tätä tarkotusta
varten. Koska se on Raamatun selvä selitys, niin ei siinä ole mitään
pelättävää, vaan päinvastoin on kaikilla suuri syy iloita odottaessaan
tuomion päivää. Tuomarin luonne tulee takaamaan sen, että tuomio
tulee olemaan vanhurskas ja armosta rikas, ja riittävässä määrässä
otetaan huomioon kaikkien heikkoudet kunnes kakki halukkaat ja
tottelevaiset ovat ennalleen asetetut alkuperäiseen Eedenissä
kadotettuun täydellisyyteen.

Entisajan tuomari piti huolta oikeudesta ja pelasti sorretut.

Huomaa esimerkiksi, kuinka aika-ajoin Herran herättämät tuomarit
pelastivat Israelin ja siunauksella hallitsivat heitä. Kun kansa
tottelemattomuutensa tähden Herraa vastaan oli joutunut vihollisten
sorron alaiseksi. Luemme esimerkiksi: "Ja Israelin lapset huusivat
Jehovan puoleen, ja Jehova herätti heille vapahtajan, Otnielin, Ja
Jehovan henki tuli hänen päällensä, ja hän tuomitsi Israelia… läksi
sotaan… sai voiton… ja maa oli nyt rauhassa neljäkymmentä vuotta."
(Tuom. 3: 9—11.) Niin myöskin nyt, joskin maailma on kauvan ollut
vastustajan, Saatanan, vallan ja sorron alla, niin tulee kuitenkin hän,
joka kalliilla verellään pyyhki pois kaikkien synnit, ennen pitkää
ottamaan suuren valtansa ja ryhtyy hallitsemaan. Hän tulee
vapauttamaan ja tuomitsemaan niitä, joita hän niin rakasti, että hän
lunasti heidät.

Tämän lopputuloksen kanssa pitävät yhtä kaikki profeettain

selitykset. On kirjotettu: "Hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudella
ja kansat oikeudella". — Ps. 98: 9.

Tuleva tuomio tulee tapahtumaan aivan samojen periaatteiden

mukaan kuin ensimäinen. Seurattavaksi asetetaan sama
kuuliaisuuden laki ja sama elämän palkinto ja kuoleman rangastus.
Ja samoin kuin ensimäisessä koetus alkoi, jatkui ja päättyi tuomion
julistukseen, niin tulee toisessakin olemaan, ja vanhurskaille tulee
tuomio elämäksi ja väärille kuolemaksi. Toinen koetus tulee olemaan
suotuisampi kuin ensimäinen sen kokemuksen perustuksella, joka on
tulos ensimäisestä koetuksesta. Toinen koetus eroaa ensimäisestä
siinä että kukin pannaan omasta eikä toisten puolesta koetukselle. Ei
kukaan tule kuolemaan Aadamin synnin tähden tai perittyjen
epätäydellisyyksien tähden. Ei enää sanota: "Isät ovat syöneet
happamia viinirypäleitä, ja lasten hampaat ovat heltyneet", vaan:
"jokaisen, joka syö happamia viinirypäleitä, hänen hampaansa
tulevat niistä helliksi". "Sen sielun, joka syntiä tekee, sen pitää
kuoleman." (Jer. 31: 29, 30; Hes. 18:4.) Ja se, mikä nyt koskee
seurakuntaa, tulee silloin koskemaan koko maailmaa, ettei nimittäin
tuomita sen mukaan mitä ei omisteta, vaan sen mukaan mitä
omistetaan. (2 Kor. 8: 12.) Kristuksen hallituksen aikana tulee
ihmiskunta siten vähitellen kasvatettavaksi, hajotettavaksi ja
pidettäväksi kurissa, kunnes täydellisyys on saavutettu. Ja kun tämä
hallitus on saavuttanut täydellisyytensä, niin vaaditaan täydellistä
sopusointua Jumalan kanssa, ja jos keltä tahansa silloin puuttuu
täydellistä kuuliaisuutta, tulee hän sellaisena, joka ei ansaitse
elämää, tuomituksi poistettavaksi. Se synti, joka aikaansai koko
suvun kuoleman Aadamin kautta, oli yksinkertaisesti yksi ainoa
tottelemattomuuden teko; mutta tämän teon kautta lankesi hän
täydellisyydestä. Jumalalla oli oikeus vaatia häneltä täydellistä
kuuliaisuutta, koska hänet luotiin täydelliseksi, ja hän tulee
vaatimaan sen saman kaikilta, kun suuri ennalleenasettamistyö on
päättynyt. Ei kukaan, joka silloin on vähimmässäkään määrin
epätäydellinen, tule nauttimaan ikuista elämää. Se, joka töissään ei
ole täydellinen, rikkoo tahallaan täyttä valoa ja täyttä kykyä vastaan.

Se, joka tahallaan rikkoo täyttä valoa ja kykyä vastaan kuolee

toisen kuoleman. Ja jos joku koettelemuksen aikakautena, sen
täydellisen valon loistossa, halveksisi sitä suosiota, joka silloin
tarjotaan, eikä mitenkään edistyisi täydellisyyttä kohti sadan vuoden
aikana, niin pidetään hän arvottomana elämään ja tulee
"poistettavaksi", joskin hän sadan vuoden vanhana olisi verrattain
lapsi. Siitä päivästä sanotaan: — "Se, joka kuolee nuorena, kuolee
vasta sadan vuoden ikäisenä, ja vasta sadan vuoden ikäisenä kohtaa
syntistä kirous." (Jes. 65: 20.) Siten tulevat kaikki saamaan ainakin
sadan vuoden koetuksen ajan, ja jos he eivät ole vastahakoisia
eivätkä estä edistymistä, niin tulee heidän koetuksensa jatkumaan
koko Kristuksen päivän kuluessa ja saavuttaa se huippunsa ja
päätöksensä vasta sen lopussa.

Maailman tuomion päätös esitetään selvästi vertauksessa vuohista

ja lampaista (Matt. 25: 31—46 sekä Ilm. 20: 15; 21: 4 ja 1 Kor. 15:
25). Nämä, samoinkuin toiset raamatun paikat, osottavat, että sen
lopussa ovat nämä kaksi luokkaa toisistaan täysin erotetut:
tottelevaiset ja tottelemattomat, ne jotka ovat sopusoinnussa
Jumalan lain kirjaimen ja hengen kanssa, ja ne, jotka eivät ole sen
kanssa sopusoinnussa. Kuuliaisten luokan osotetaan olevan
lukuisimman. He menevät ijankaikkiseen elämään, ja muut
lähetetään takaisin kuolemaan (elämän sammumiseen), sama päätös
kuin ensimäisessä tuomiossa, josta heidät Kristus vapautti, joka
hankkii tämän oikeuden maksamalla heidän lunastuksensa
kuolemansa kautta. Tämä tulee olemaan heidän toinen kuolemansa.
Ei mitään lunastusta makseta heidän puolestaan, eikä heitä varten
ole mitään vapautumista tai ylösnousemusta, koska heidän syntinsä
oli tahallinen, henkilökohtainen synti täyttä vasoa ja tilaisuutta
vastaan mitä suotuisimman henkilökohtaisen koetuksen vallitessa.

Me toivomme, ettei kukaan meitä niin väärin ymmärrä, kuin jos

me jättäisimme maailman nykyisen vastuunalaisuuden
huomioonottamatta, vastuunalaisuuden, jossa jokainen ihminen on
siinämäärin kuin hän omistaa valoa, oli se sitten luonnollista tai
ilmotettua valoa. "Herran silmät ovat kaikkialla, katsoen sekä pahoja
että hyviä", ja: "Jumala on tuomitseva kaikki työt, kun hän tuomitsee
kaiken, mikä on ollut salattua, oli se sitten hyvää tai pahaa." (Sanl.
15: 3; Saarn. 12: 14.) Hyvät ja pahat työt nykyajassa tulevat
saamaan oikeudenmukaisen palkinnon joko nyt tai tuonnempana.
"Muutamien ihmisten synnit ovat ilmeiset ja joutuvat ennen heitä
itseään arvostelun alaisiksi toisten taas tulevat ilmi jälestä päin." (1
Tim. 5: 14.) Ei kellään muilla kuin Herran suosimalla "pienellä
laumalla" ole nyt riittävästi valoa joutuakseen lopulliseen
rangastukseen, toiseen kuolemaan. Tässä me koskettelemme
ainoastaan maailman nykyistä mahdollisuutta sivuuttaen
yksityiskohdat myöhempää tutkimista varten.

Maailman ensimäisen ja toisen tuomiopäivän välillä on noin

kuudentuhannnen vuoden pituinen ajanjakso, jonka pitkän ajan
kuluessa Jumala valitsee kaksi erityistä luokkaa ihmisten
keskuudesta, erityisesti koetellen, kurittaen ja harjottaen heitä, jotta
heistä tulisi hänen erityisiä välikappaleitaan maailman tuomion
päivänä tai aikakautena.

Paavali kutsuu näitä molempia luokkia (Hebr. 3: 5, 6) lasten

huonekunnaksi ja palvelijain huonekunnaksi. Edellisen muodostavat
ne voittajat, joita on koeteltu ja havaittu uskollisiksi kristillisenä
armohallituskautena, ja jälkimäisen muodostavat ne uskolliset
voittajat, jotka elivät ennen kristillistä armohallituskautta. Nämä
kaksi aikakautta, jolloin nämä kaksi joukkoa kutsuttiin, koeteltiin ja
valittiin, olivat kaksi erityistä tuomiopäivää, ei maailmaa varten, vaan
näitä kahta erityistä luokkaa varten. Ne, jotka kestävät koetuksen
jompaankumpaan näistä luokista, eivät tule maailman kanssa
tuomittaviksi, vaan saavat palkintonsa, kun maailma joutuu
tuomittavaksi. Niistä tulee Jumalan välikappaleita maailman
siunaamista varten — antaakseen ihmisille opetusta ja harjotusta,
joka on välttämätön asia heidän lopullista koetustaan ja tuomiotaan
varten. "Vai ettekö tiedä, että pyhät tulvat tuomitsemaan
maailman?" 1 Kor. 6: 2.

Nämä edellä tuomitut luokat olivat, kuten koko muu

ihmissukukunta, aadamilaisen kirouksen alla, mutta tulivat uskon
kautta osallisiksi siitä hyvästä, joka seurasi Kristuksen kuolemasta.
Tultuaan vanhurskaiksi uskomalla lunastukseen ja täytettyään
kutsumukseensa kuuluvat ehdot, lasketaan heidät arvollisiksi
korkeaan korotukseen, kunnia- ja valta-asemaan.

Molempien näiden luokkien koetus tai tuomio on ollut vaikeampi

kuin maailman tuomiopäivänään; sillä heidän on täytynyt vastustaa
Saatanaa kaikissa hänen ilkeyksissään ja ansoissaan, kun sitävastoin
maailman tuomiopäivänä Kristus on hallitseva ja Saatana on oleva
sidottuna, jottei hän eksyttäisi kansoja. (Ilm. 20: 2, 3.) Nämä ovat
kärsineet vainoa vanhurskauden tähden, kun sitävastoin ihmisiä
silloin tullaan palkitsemaan vanhurskauden tähden ja rangastaan
ainoastaan vääryyden tähden. Heillä on ollut suuret loukkauskivet ja
ansat tiellään, jotka ovat poistetut, kun maailma asetetaan
koetukselle. Mutta jos näiden kahden erityisen joukon koetus on
ollut paljon ankarampi, kuin mitä maailman tulee olemaan, niin on
myöskin heidän palkintonsa vastaavassa määrässä suurempi.

Saatanan, tuon suuren petturin, viisastelut ovat riistäneet sekä

maailmalta että nimikirkolta siunatut vakuutukset tulevasta
vanhurskaasta tuomion ajasta. He tietävät, että Raamattu puhuu
tulevasta tuomiosta, mutta he tarkastavat sitä ainoastaan kammolla
ja kauhulla; ja tämän pelkonsa perustuksella ei heillä ole mitään
vastenmielisempää tietoa, kuin että Herran päivä on käsissä. He
siirtävät sen kauvas itsestään eivätkä halua kuulla puhuttavan siitä.
Heillä ei ole mitään käsitystä niistä siunauksista, jotka ovat aiotut
maailmaa varten hänen hallituskautenaan, jonka Jumala on
määrännyt tuomitsemaan maailmaa vanhurskaudessa. Suurimpien
soaistujen vaikutusten joukossa, joita Saatana on keksinyt
pitääkseen ihmiset tietämättöminä tuomiota koskevasta totuudesta,
ovat olleet ne eksytykset jotka ovat tunkeutuneet eri uskonnollisten
lahkojen tunnustuksiin ja laulukirjoihin. Monet ovat kiinnittäneet
suurempaa huomiota näihin eksytyksiin kuin Jumalan sanaan.

Kuinka eri tavalla tarkastivatkaan profeetat ja apostolit tuota

luvattua tuomiopäivää! Kuule Daavidin riemullista ennustusta (1
Aikak. 16: 31—34). Hän sanoo:

"Taivaat iloitkoon, maa riemuitkoon, ja sanottakoon

pakanain seassa: 'Jehova hallitsee.' Meri pauhatkoon ja kaikki
mitä siinä on, maa iloitkoon ja kaikki mitä sen päällä on;
Silloin ihastukoon kaikki puut metsissä Jehovan läsnäolosta,
sillä hän tulee tuomitsemaan maata. Kiittäkää Jehovaa, sillä
hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy ijankaikkisesti."

Tähän samaan päivään viittaa myös apostoli, vakuuttaessaan, että

koko luomakunta yhteisesti ikävöiden huokaa — odottaen, että suuri
tuomari on siunaava ja vapauttava maailman samoin kuin korottava
ja kirkastava seurakunnan. — Room, 8: 21, 22.

*****

AIKANAAN.

Päivä autuas aikanaan vaan

kohta koittavi maailmahan.
Jeesus mennyt sit' valmistamaan
tullen luotuja siunaamahan.
Kohta vaan, yhdytään.
Emme konsana erkanekkaan.
Kohta vaan, yhdytään.
Kruunuin kirkkahin meit' kruunataan.
 Kuolleet haudoista nostetaan nuo.
Silloin terveeksi sairaatkin saa.
Sen tuo taivainen ystävä suo.
Kaiken kiusauksen myös poistattaa.
Kohta vaan, yhdytään.
Emme konsana erkanekkaan.
Kohta vaan, yhdytään.
Kruunuin kirkkahin meit' kruunataan.

Siellä aukeaa valtaava tie,

joll' ei eksyä tyhminkään voi.
Puhtaan joukon se ennallaan vie,
missä ainainen kiitos vaan soi.
Kohta vaan, yhdytään.
Emme konsana erkanekkaan.
Kohta vaan, yhdytään.
Kruunuin kirkkahin meit' kruunataan.

Kaikki kyyneleet pois kuivataan.

Verho peittävä koht' poistetaan.
Herran rakkaus ilmotetaan
silloin kaikille myös kokonaan.
Kohta vaan, yhdytään.
Emme konsana erkanekkaan.
Kohta vaan, yhdytään.
Kruunuin kirkkahin meit' kruunataan.
YHDEKSÄS LUKU.

LUNASTUS JA ENNALLEEN ASETTAMINEN.

Ennalleenasettaminen taattu lunastuksen kautta. — Meille on

lunastuksen kautta taattu ainoastaan koetus, vaan ei ikuista elämää.
— Koetuksesta johtuvat ehdot ja etuudet. — Kristuksen uhri
välttämätön. — Kuinka yhden kuolema voi lunastaa ja lunasti suvun.
— Usko ja työt edelleen välttämättömät. — Tahallisen synnin palkka
on varma. — Löytyykö maan päällä tilaa jälleen herätetyille
miljoonille? — Ennalleenasettaminen kehityksen vastakohtana.

Jumalan ilmotetun suunnitelman peruspiirteistä, siihen asti kuin se

nyt on kehittynyt, käy selväksi, että hänen aikomuksensa ihmissuvun
suhteen on ennalleenasettaminen siihen täydellisyyteen ja
ihanuuteen, joka kadotettiin Eedenissä. Tämän asian voimakkain ja
sitovin todistus käsitetään silloin, kun lunastuksen ulottuvaisuus ja
luonne täysin ymmärretään. Apostolien ja profeettain ennustama
ennalleenasettaminen täytyy seurata lunastusta oikeudenmukaisena
ja järjellisenä johtopäätöksenä. Jumalan toimenpiteen mukaisesti,
valmistaessaan lunastuksen, täytyy koko ihmissuvun, ellei se
tahallaan vastusta suuren lunastajan pelastamiskykyä, tulla
vapautetuksi alkuperäisestä rangastuksestaan: "katoavaisuuden
orjuudesta", kuolemasta, muuten ei lunastus koske kaikkia.

Paavalin esitys asiasta on hyvin selvä ja eittämätön. Hän sanoo

(Room. 14: 9): "Sillä sitä varten Kristus kuoli ja heräsi eloon, että
hän olisi niin hyvin kuolleiden kuin elävienkin Herra" [hallitsija,
johtaja], Se on: meidän Herramme kuoleman ja ylösnousemuksen
tarkotus ei ollut ainoastaan se, että hän siunaisi, hallitsisi ja
ennalleenasettaisi niitä henkilöitä koko ihmiskunnasta, jotka elävät,
vaan että hänellä olisi oikeus tai täysi valta kuolleitten yli yhtä hyvin
kuin elävienkin ja siten takaisi toiselle niin hyvin kuin toisellekin
lunastuksestaan johtuvia etuja. [Samalla kuin me pidämme kiinni
tässä esitetystä totuudesta, että Jeesuksen kuolema teki hänestä
koko inhimillisen perheen Herran, mestarin tai hallitsijan, niin me
näemme vielä laveamman merkityksen apostolin sanoissa, että koko
ihmissukua koskee sana "kuollut". Jumalan näkökannan mukaan
käsitellään koko sukua, joka on kuolemaan tuomittu, niinkuin se jo
olisi kuollut. (Matt. 8: 22.) Sentähden pitäisi sana "elävät" sovittaa
ihmisperheen ulkopuolella oleviin olentoihin joiden elämä ei ole
turmeltunut — enkeleihin.] Hän antoi itsensä lunastukseksi
[vastaavaksi hinnaksi] "kaikkien puolesta", jotta hän voisi siunata
kaikki sekä antaa jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen koetuksen
elämää varten. Jos hyväksyy sen, että hän maksoi "lunastuksen
kaikkien puolesta", niin on mahdotonta kuitenkin väittää, että
ainoastaan kourallinen lunastettuja koskaan hyötyisi siitä, sillä se
sisältäisi sen, että joko Jumala hyväksyi lunastushinnan ja sitten
väärin kieltäytyi antamasta lunastetuille vapautta, tai myös että
Herra, lunastettuaan kaikki, joko oli kykenemätön tai haluton
toimeenpanemaan alkuperäistä, rakkaudestarikasta aikomustaan.
Muuttumattomuus jumalallisissa suunnitelmissa samoinkuin
jumalallisen oikeuden ja rakkauden täydellisyys, ehkäisee tällaisen
ajatuksen ja vakuuttaa meitä siitä, että alkuperäinen ja
rakkaudestarikas suunnitelma, jonka perustuksena oli "lunastus
kaikkien puolesta", tulee täydelleen toimeenpantavaksi Jumalan
"oikealla ajalla" ja on se tuova mukanaan niitä siunauksia, jotka
johtuvat aadamilaisessa kadotustuomiossa menetettyjen etujen
ennalleenasettamisesta, sekä mahdollisuuden palata Jumalan lasten
vapauksiin ja oikeuksiin, sellaisina kuin ne olivat ennen syntiä ja
kirousta.

Jos selvästi nähdään lunastuksen todelliset edut ja tulokset, niin

täytyy jokaisen vastaväitteen sen yleisestä sovelluttamisesta haihtua.
Tuo "lunastus kaikkien puolesta", jonka "ihminen Jeesus Kristus"
maksoi, ei anna yhdellekään ihmiselle ikuista elämää tai siunausta;
mutta se takaa jokaiselle ihmiselle toisen tilaisuuden tai koetuksen
ikuista elämää varten. Suvun ensimäinen koetus, joka johti alussa
annettujen siunausten menettämiseen, on todellakin tullut
siunaukseksi sen lunastuksen perustuksella, jonka Jumala valmisti.
Mutta se seikka, että ihmiset ovat lunastetut ensimäisestä
rangastuksesta, ei mitenkään takaa sitä etteivät he, kun kutakin
kohdastaan koetellaan ijankaikkista elämää varten, voisi laiminlyödä
osottamasta kuuliaisuutta, mikä on välttämätön ijankaikkista elämää
varten. Nykyisen kokemuksen perustuksella synnistä ja sen
katkerasta seurauksesta on ihminen saanut täydellisen varotuksen ja
kun lunastuksen perustuksella uusi henkilökohtainen koetus
myönnetään ihmiselle hänen valvontansa alaisena, joka niin rakasti
ihmistä, että hän antoi elämänsä ihmisen puolesta, ja jonka tahto
on, ettei kukaan hukkuisi, vaan että kaikki kääntyisivät Jumalan
puoleen ja eläisivät, niin voimme olla varmat, että ainoastaan
tahallisesti tottelemattomat tulevat saamaan toiseen koetukseen
yhdistetyn rangastuksen. Tämä rangastus tulee olemaan toinen
kuolema, josta ei ole mitään lunastusta, mitään vapautusta, koska ei
mitään syytä olisi jälleen lunastaa kadotettuja ja uudelleen koetella
heitä. Kaikki ovat täysin nähneet ja kokeneet sekä hyvän että pahan,
kaikille on todistettu Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta ja ovat he
sitä tunteneet, kaikilla tulee olemaan täydellinen, puolueeton,
henkilökohtainen koetus elämää varten mitä suotuisimpien
olosuhteiden vallitessa. Enempää ei voisi pyytää, eikä enempää
myönnetä. Tämä koetus tulee ikuisesti ratkasemaan, kutka olisivat
vanhurskaita ja pyhiä tuhannenkin koetuksen vallitessa ja se tulee
myöskin ratkasemaan, kutka yhä edelleen olisivat väärintekijöitä,
epäpyhiä ja saastaisia vaikkakin tuhannen koetusta tulisi.

Ei hyödyttäisi myöntää vielä koetusta elämää varten samanlaisten

olosuhteiden vallitessa; mutta joskin koeteltavien olosuhteet tulevat
olemaan erilaiset nimittäin suotuisammat, tulee ehdot tai
edellytykset kunkin yksityisessä (henkilökohtaisessa) koetuksessa
elämää varten olemaan samat kuin aadamilaisessa koetuksessa.
Jumalan laki pysyy samana — se ei millään tavoin muutu. Se tulee
yhä edelleen sanomaan: "Sen sielun, joka syntiä tekee, sen pitää
kuoleman", ja ihmisen tila ei tule olemaan suotuisampi, mitä
ympäristöön tulee, kuin ehdot ja ympäristö Eedenissä; mutta suuren
eron tekee lisätty tieto. Kokemus pahasta verrattuna kokemukseen
hyvästä, jonka jokainen tulee saamaan tulevan kauden koetuksessa,
tulee olemaan se etu, jonka perustuksella toisen koetuksen tulos
tulee niin suuresti eroamaan ensimäisen tuloksesta, ja jota varten
jumalallinen viisaus ja rakkaus valmisti "lunastuksen kaikkien
puolesta" ja siten takasi kaikille uuden koetuksen siunauksen. Ei voi
ajatella suotuisampaa koetusta, suotuisampaa lakia, suotuisampia
ehtoja tai olosuhteita missään muodossa, joka tuhatvuotiskauden
jälkeen johtaisi vielä lunastamaan jonkun tai uudelleen koettelemaan
ketään.
 Lunastus ei anna anteeksi kenenkään syntiä: se ei tule pitämään
syntistä pyhänä eikä tällä tavoin vie ihmistä ikuisesti kestävään
autuuteen. Se ainoastaan lunastaa syntisen ensimäisestä
kadotuksesta ja sen seurauksesta, sekä suoranaisista että välillisistä,
ja antaa hänen jälleen joutua koetukseen, elämää varten,
koetukseen, jossa hänen oma suoranainen tottelevaisuutensa tai
tottelemattomuutensa tulee ratkasemaan, josko hän tulee saamaan
ijankaikkisen elämän tai ei. Ei myöskään pidä otaksua, kuten monet
ovat taipuvaiset tekemään, että kaikilla niillä, jotka ovat tulleet
osallisiksi sivistyksestä ja näkevät tai omistavat Raamatun, siten on
täysi tilaisuus tai koetus ikuista elämää varten. Meidän tulee
muistaa, ettei syntiinlankeemus ole vahingoittanut kaikkia Aadamin
lapsia yhtä paljon. Muutamat ovat tulleet tähän maailmaan niin
heikkoina ja turmeltuneina, että tämän maailman jumala, Saatana,
sokaisee heidät helposti, ja ympärillään vaaniva synti saa heidät
ansoihinsa; ja kaikki ovat enemmän tai vähemmän tämän
vaikutuksen alla, niin että silloinkin, kun he tahtovat tehdä hyvää, on
paha, ympäristön perustuksella, käsillä ja vaikuttamassa j.n.e., ja se
hyvä, jota he tahtovat tehdä, on melkein mahdoton, samalla kuin se
paha, jota he eivät tahdo tehdä, tuskin on vältettävissä.

Todellakin vähäinen on niiden joukko jotka nykyajassa todella

kokemuksen kautta oppivat tuntemaan sen vapauden, jolla Kristus
tekee ne vapaiksi, jotka vastaanottavat hänen lunastuksensa, ja
jättävät tulevaisuutensa johdon hänen huomaansa. Siten onkin
ainoastaan tämä pieni joukko, seurakunta, kutsuttu ja koeteltu
ennakolta sitä erityistä tarkotusta varten, että he toimisivat yhdessä
Jumalan kanssa maailman siunaamiseksi — että he nyt olisivat
todistajina ja koetusaikakautena hallitsisivat, siunaisivat ja
tuomitsisivat maailman — ja saa tämä joukko nyt jossakin määrin
nauttia lunastuksesta johtuvia etuja eli nyt tulla koetelluksi
ijankaikkista elämää varten. Näille harvoille lasketaan (ja he
vastaanottavat uskon kautta) kaikki ne ennalleenasettamisen
siunaukset, jotka maailmalle suodaan tulevana aikakautena. Joskaan
he eivät ole täydellisiä, eivätkä ole ennalleenasetetut Aadamin
alkuperäiseen tilaan, niin, menetellään kuitenkin heidän suhteensa
siten, että ero hyvitetään. Uskomalla Kristukseen lasketaan heidät
täydellisiksi, ja ovat sentähden ennalleenasetetut täydellisyyteen ja
jumalalliseen suosioon, ikäänkuin he eivät enään olisi syntisiä.
Heidän epätäydellisyyksiään ja välttämättömiä heikkouksiaan, joita
vastaa lunastus, ei heille enään lasketa, vaan tulevat ne peitetyiksi
Lunastajan täydellisyyden kautta. Tästä seuraa, että seurakunnan
koetus, siihen asemaan nähden, joka sillä nyt on uskon kautta
Kristukseen on yhtä puolueeton kuin se, joka annetaan maailmalle
sen koetusaikakautena. Koko maailma tulee saatettavaksi täyteen
totuuden tuntoon, ja siinä määrin kuin kukin omaksuu sen
määräykset ja ehdot, ei häntä enään pidetä syntisenä, vaan lapsena,
jolle kaikki ennalleenasettamisen siunaukset ovat aiotut. Tulee
olemaan ero maailman kokemuksien ja seurakunnan kokemuksien
välillä näiden koetusaikakautena: maailman ihmisistä alkavat
tottelevaiset heti saada vastaanottaa ennalleenasettamisesta
johtuvia siunauksia siten, että heidän henkiset ja ruumiilliset
heikkoutensa vähitellen poistetaan, kun sitä vastoin evankelinen
seurakunta, joka on pyhitetty Herran palvelukseen aina kuolemaan
asti, astuu hautaan ja saa täydellisyytensä silmänräpäyksessä
ensimäisessä ylösnousemuksessa. Toinen ero näiden molempien
koetusten välillä tulee olemaan tulevan aikakauden suotuisammissa
olosuhteissa, kun niitä verrataan nykyisiin, koska silloin yhteiskunta,
hallitus j.n.e. tulevat suosimaan vanhurskautta, palkitsemaan
uskollisuutta ja kuuliaisuutta ja rankasemaan syntiä, kun sitä vastoin
nyt, kun maailman ruhtinas hallitsee, seurakunnan koetteleminen
tapahtuu olosuhteissa, jotka eivät ole suotuisat vanhurskaudelle,
uskolle j.n.e. Mutta tämä kuten olemme nähneet hyvitetään
jumalallisen luonnon kirkkauden ja kunnian palkinnolla, joka
tarjotaan seurakunnalle ikuisen elämän lahjan yhteydessä.

Aadamin kuolema oli varma, joskin hän joutui siihen vasta

yhdeksänsadan kolmenkymmenen vuoden vähittäisen kuoleman
kautta. Koska hän itse oli kuolevassa tilassa niin syntyivät kaikki
hänen lapsensa samassa kuolevassa tilassa ilman elämisen oikeutta,
ja vanhempiensa tavalla kuolevat he kaikki lyhyemmän tai pitemmän
viivytyksen jälkeen. Tulee kuitenkin muistaa, ettei kuoleminen pääty
suurempaan tuskaan tai vaivaan kuollessa, vaan kuolemaan —
elämän sammumiseen, joka juuri on synnin palkka. Kärsiminen on
ainoastaan sen yhteydessä oleva tilapäinen paha, ja löytyy sellaisia,
joita rangastus kohtaa ilman kärsimyksiä tai ainoastaan vähillä
kärsimyksillä. Täytyy muistaa, että kun Aadam turmeli elämän, niin
turmeli hän sen ainaiseksi, eikä kukaan hänen jälkeläisistään
koskaan kyennyt sovittamaan hänen rikostaan eikä voittamaan
kadotettua perintöä. Koko suku on joko kuollut tai kuolemallansa. Ja
jos he eivät voineet sovittaa rikostaan ennen kuolemaansa, niin
vannaankaan eivät he voineet tehdä sitä kuolleina — kun heillä ei ole
olemassaoloa. Synnin palkka ei ollut kuolema sellaisilla eduilla ja
oikeuksilla, että sen jälkeen saisi palata elämään. Lausutussa
rangastustuomiossa ei ollut mitään viittaustakaan vapautukseen. (1
Moos. 2: 17.) Ennalleenasettaminen on sentähden Jumalan puolesta
vapaan armon tai suosionosotus. Ja niin pian kuin Aadam oli
joutunut rangastuksen alaiseksi, niin, silloin jo kun tuomio julistettiin,
viitattiin Jumalan vapaaseen armoon, joka, kun se on toteutunut
tulee täysin määrin todistamaan hänen rakkauttaan.