Absolute Beginner’s Guide to Algorithms: A

Practical Introduction to Data Structures and

Algorithms in JavaScript (for True Epub) Kirupa
Chinnathambi pdf download
https://ebookmass.com/product/absolute-beginners-guide-to-
algorithms-a-practical-introduction-to-data-structures-and-
algorithms-in-javascript-for-true-epub-kirupa-chinnathambi/

Explore and download more ebooks at ebookmass.com

We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit ebookmass.com
for more options!.

Absolute Beginner's Guide to Algorithms: A Practical

Introduction to Data Structures and Algorithms in
JavaScript Kirupa Chinnathambi
https://ebookmass.com/product/absolute-beginners-guide-to-algorithms-
a-practical-introduction-to-data-structures-and-algorithms-in-
javascript-kirupa-chinnathambi/

Data Structures and Algorithms in C++ 2nd Edition

https://ebookmass.com/product/data-structures-and-algorithms-in-c-2nd-
edition/

Introduction to algorithms for data mining and machine

learning Yang

https://ebookmass.com/product/introduction-to-algorithms-for-data-
mining-and-machine-learning-yang/

Data Structures & Algorithms in Python 1st Edition John

Canning

https://ebookmass.com/product/data-structures-algorithms-in-
python-1st-edition-john-canning-2/
Data Structures & Algorithms in Python 1st Edition John
Canning

https://ebookmass.com/product/data-structures-algorithms-in-
python-1st-edition-john-canning/

A Textbook of Data Structures and Algorithms, Volume 2:

Mastering Nonlinear Data Structures Vijayalakshmi Pai

https://ebookmass.com/product/a-textbook-of-data-structures-and-
algorithms-volume-2-mastering-nonlinear-data-structures-vijayalakshmi-
pai/

Introduction to Algorithms for Data Mining and Machine

Learning Xin-She Yang

https://ebookmass.com/product/introduction-to-algorithms-for-data-
mining-and-machine-learning-xin-she-yang/

A Textbook of Data Structures and Algorithms, Volume 1 G.

A. Vijayalakshmi Pai

https://ebookmass.com/product/a-textbook-of-data-structures-and-
algorithms-volume-1-g-a-vijayalakshmi-pai/

A Textbook of Data Structures and Algorithms, Volume 2 G.

A. Vijayalakshmi Pai

https://ebookmass.com/product/a-textbook-of-data-structures-and-
algorithms-volume-2-g-a-vijayalakshmi-pai/
About This eBook

ePUB is an open, industry-standard format for eBooks. However,

support of ePUB and its many features varies across reading devices
and applications. Use your device or app settings to customize the
presentation to your liking. Settings that you can customize often
include font, font size, single or double column, landscape or portrait
mode, and figures that you can click or tap to enlarge. For additional
information about the settings and features on your reading device
or app, visit the device manufacturer’s Web site.

Many titles include programming code or configuration examples. To

optimize the presentation of these elements, view the eBook in
single-column, landscape mode and adjust the font size to the
smallest setting. In addition to presenting code and configurations in
the reflowable text format, we have included images of the code
that mimic the presentation found in the print book; therefore,
where the reflowable format may compromise the presentation of
the code listing, you will see a “Click here to view code image” link.
Click the link to view the print-fidelity code image. To return to the
previous page viewed, click the Back button on your device or app.
Absolute Beginner’s Guide to
Algorithms
A Practical Introduction to Data Structures and Algorithms in
JavaScript

Kirupa Chinnathambi
Absolute Beginner’s Guide to Algorithms

Many of the designations used by manufacturers and sellers to

distinguish their products are claimed as trademarks. Where those
designations appear in this book, and the publisher was aware of a
trademark claim, the designations have been printed with initial
capital letters or in all capitals.

The author and publisher have taken care in the preparation of this
book, but make no expressed or implied warranty of any kind and
assume no responsibility for errors or omissions. No liability is
assumed for incidental or consequential damages in connection with
or arising out of the use of the information or programs contained
herein.

For information about buying this title in bulk quantities, or for

special sales opportunities (which may include electronic versions;
custom cover designs; and content particular to your business,
training goals, marketing focus, or branding interests), please
contact our corporate sales department at
[email protected] or (800) 382-3419.

For government sales inquiries, please contact

[email protected].
For questions about sales outside the U.S., please contact
[email protected].

Visit us on the Web: informit.com

Library of Congress Control Number: 2023947403

Copyright © 2024 Pearson Education, Inc.

Hoboken, NJ

Cover image: Rozdesign/Shutterstock

All rights reserved. This publication is protected by copyright, and

permission must be obtained from the publisher prior to any
prohibited reproduction, storage in a retrieval system, or
transmission in any form or by any means, electronic, mechanical,
photocopying, recording, or likewise. For information regarding
permissions, request forms and the appropriate contacts within the
Pearson Education Global Rights & Permissions Department, please
visit www.pearson.com/permissions.

ISBN-13: 978-0-13-822229-1

ISBN-10: 0-13-822229-0

$PrintCode
Pearson’s Commitment to Diversity, Equity,
and Inclusion

Pearson is dedicated to creating bias-free content that reflects the

diversity of all learners. We embrace the many dimensions of
diversity, including but not limited to race, ethnicity, gender,
socioeconomic status, ability, age, sexual orientation, and religious
or political beliefs.

Education is a powerful force for equity and change in our world. It

has the potential to deliver opportunities that improve lives and
enable economic mobility. As we work with authors to create content
for every product and service, we acknowledge our responsibility to
demonstrate inclusivity and incorporate diverse scholarship so that
everyone can achieve their potential through learning. As the world’s
leading learning company, we have a duty to help drive change and
live up to our purpose to help more people create a better life for
themselves and to create a better world.

Our ambition is to purposefully contribute to a world where:

Everyone has an equitable and lifelong opportunity to succeed

through learning.
Our educational products and services are inclusive and represent
the rich diversity of learners.
 Our educational content accurately reflects the histories and
experiences of the learners we serve.
Our educational content prompts deeper discussions with learners
and motivates them to expand their own learning (and
worldview).

While we work hard to present unbiased content, we want to hear

from you about any concerns or needs with this Pearson product so
that we can investigate and address them.

Please contact us with concerns about any potential bias at

https://www.pearson.com/report-bias.html.

Register your copy of Absolute Beginner’s Guide to Algorithms

on the InformIT site for convenient access to updates and/or
corrections as they become available. To start the registration
process, go to informit.com/register and log in or create an account.
Enter the product ISBN (9780138222291) and click Submit. Look
on the Registered Products tab for an Access Bonus Content link
next to this product, and follow that link to access any available
bonus materials. If you would like to be notified of exclusive offers
on new editions and updates, please check the box to receive email
from us.
Figure Credits

FM – Chapter 25: Cute Little Chicks, Rozdesign/Shutterstock

Chapter 1: Portrait of adorable raccoon isolated on white
background, sonsedskaya/123RF
Chapter 2: Happy smiley emoji Vector, MaxxGraphic/Shutterstock
FIG04-13, FIG23-01: Cassius Marcellus Coolidge
FIG05-01, FIG09-23, FIG14-04, FIG16-18, FIG19-26, FIG19-27:
Microsoft
FIG07-01: Used with permission from Randall Munroe (xcdc)
granted by The Gernert Company
Chapter 7, 10, FIG15-01: chick hitching out of an egg, Shahena
z/Shutterstock
FIG10-01: Atlassian
FIG10-29: Notion Labs, Inc.
FIG12-24: Apple, Inc.
FIG12-25: The New York Times Company
FIG12-01, FIG12-22, FIG12-23: Google, Inc.
FIG25-01: Winsor McCay
Contents at a Glance

Part I Data Structures

1 Introduction to Data Structures
2 Big-O Notation and Complexity Analysis
3 Arrays
4 Linked List
5 Stacks
6 Queues
7 Trees
8 Binary Trees
9 Binary Search Trees
10 Heaps
11 Hashtable (aka Hashmap or Dictionary)
12 Trie (aka Prefix Tree)
13 Graphs
Part II Algorithms
14 Introduction to Recursion
15 Fibonacci and Going Beyond Recursion
16 Towers of Hanoi
17 Search Algorithms and Linear Search
18 Faster Searching with Binary Search
19 Binary Tree Traversal
20 Depth-First Search (DFS) and Breadth-First Search (BFS)
Visit https://ebookmass.com today to explore
a vast collection of ebooks across various
genres, available in popular formats like
PDF, EPUB, and MOBI, fully compatible with
all devices. Enjoy a seamless reading
experience and effortlessly download high-
quality materials in just a few simple steps.
Plus, don’t miss out on exciting offers that
let you access a wealth of knowledge at the
best prices!
21 Quicksort
22 Bubblesort
23 Insertion Sort
24 Selection Sort
25 Mergesort
26 Conclusion
Index
Table of Contents

I Data Structures
1 Introduction to Data Structures
Right Tool for the Right Job
Back to Data Structures
Conclusion
Some Additional Resources
2 Big-O Notation and Complexity Analysis
It’s Example Time
It’s Big-O Notation Time!
Conclusion
Some Additional Resources
3 Arrays
What Is an Array?
Adding an Item
Deleting an Item
Searching for an Item
Accessing an Item
Array Implementation / Use Cases
Arrays and Memory
Performance Considerations
Access
Insertion
 Deletion
Searching
Conclusion
Some Additional Resources
4 Linked Lists
Meet the Linked List
Finding a Value
Adding Nodes
Deleting a Node
Linked List: Time and Space Complexity
Deeper Look at the Running Time
Space Complexity
Linked List Variations
Singly Linked List
Doubly Linked List
Circular Linked List
Skip List
Implementation
Conclusion
Some Additional Resources
5 Stacks
Meet the Stack
A JavaScript Implementation
Stacks: Time and Space Complexity
 Runtime Performance
Memory Performance
Conclusion
Some Additional Resources
6 Queues
Meet the Queue
A JavaScript Implementation
Queues: Time and Space Complexity
Runtime Performance
Memory Performance
Conclusion
Some Additional Resources
7 Trees
Trees 101
Height and Depth
Conclusion
Some Additional Resources
8 Binary Trees
Meet the Binary Tree
Rules Explained
Binary Tree Variants
What about Adding, Removing, and Finding
Nodes?
A Simple Binary Tree Implementation
 Conclusion
Some Additional Resources
9 Binary Search Trees
It’s Just a Data Structure
Adding Nodes
Removing Nodes
Implementing a Binary Search Tree
Performance and Memory Characteristics
Conclusion
Some Additional Resources
10 Heaps
Meet the Heap
Common Heap Operations
Heap Implementation
Heaps as Arrays
The Code
Performance Characteristics
Removing the Root Node
Inserting an Item
Performance Summary
Conclusion
Some Additional Resources
11 Hashtable (aka Hashmap or Dictionary)
A Very Efficient Robot
 From Robots to Hashing Functions
From Hashing Functions to Hashtables
Adding Items to Our Hashtable
Reading Items from Our Hashtable
JavaScript Implementation/Usage
Dealing with Collisions
Performance and Memory
Conclusion
Some Additional Resources
12 Trie (aka Prefix Tree)
What Is a Trie?
Inserting Words
Finding Items
Deleting Items
Diving Deeper into Tries
Many More Examples Abound!
Implementation Time
Performance
Conclusion
Some Additional Resources
13 Graphs
What Is a Graph?
Graph Implementation
Representing Nodes
 The Code
Conclusion
Some Additional Resources
II Algorithms
14 Introduction to Recursion
Our Giant Cookie Problem
Recursion in Programming
Recursive Function Call
Terminating Condition
Conclusion
Some Additional Resources
15 Fibonacci and Going Beyond Recursion
Recursively Solving the Fibonacci Sequence
Recursion with Memoization
Taking an Iteration-Based Approach
Going Deeper on the Speed
Conclusion
Some Additional Resources
16 Towers of Hanoi
How Towers of Hanoi Is Played
The Single Disk Case
It’s Two Disk Time
Three Disks
The Algorithm
 The Code Solution
Check Out the Recursiveness!
It’s Math Time
Conclusion
Some Additional Resources
17 Search Algorithms and Linear Search
Linear Search
Linear Search at Work
JavaScript Implementation
Runtime Characteristics
Conclusion
Some Additional Resources
18 Faster Searching with Binary Search
Binary Search in Action
Sorted Items Only, Please
Dealing with the Middle Element
Dividing FTW!
The JavaScript Implementation
Iterative Approach
Recursive Approach
Example of the Code at Work
Runtime Performance
Conclusion
Some Additional Resources
19 Binary Tree Traversal
Breadth-First Traversal
Depth-First Traversal
Implementing Our Traversal Approaches
Node Exploration in the Breadth-First Approach
Node Exploration in the Depth-First Approach
Looking at the Code
Performance of Our Traversal Approaches
Conclusion
Some Additional Resources
20 Depth-First Search (DFS) and Breadth-First Search
(BFS)
A Tale of Two Exploration Approaches
Depth-First Search Overview
Breadth-First Search Overview
Yes, They Are Different!
It’s Example Time
Exploring with DFS
Exploring with BFS
When to Use DFS? When to Use BFS?
A JavaScript Implementation
Using the Code
Implementation Detail
Performance Details
 Conclusion
Some Additional Resources
21 Quicksort
A Look at How Quicksort Works
A Simple Look
Another Simple Look
It’s Implementation Time
Performance Characteristics
Time Complexity
Space Complexity
Stability
Conclusion
Some Additional Resources
22 Bubblesort
How Bubblesort Works
Walkthrough
The Code
Conclusion
Some Additional Resources
23 Insertion Sort
How Insertion Sort Works
One More Example
Algorithm Overview and Implementation
Performance Analysis
Visit https://ebookmass.com today to explore
a vast collection of ebooks across various
genres, available in popular formats like
PDF, EPUB, and MOBI, fully compatible with
all devices. Enjoy a seamless reading
experience and effortlessly download high-
quality materials in just a few simple steps.
Plus, don’t miss out on exciting offers that
let you access a wealth of knowledge at the
best prices!
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
vastaisella rannalla. Sitten paistuu mustaksi, kuten tämä tässä. Minä
olen tässä maassa ollut vasta lyhyen aikaa, joten en ole ehtinyt
paljon paistua. Maltas, kun olemme paistuneet muutamia
vuosikymmeniä, alamme olla kuin intiaanit. Ja meidän lapsistamme
tulee näitä aivan mustia.

Miehet eivät tienneet mitä uskoa. Heille johtui mieleen Klingan

kertomukset kesän kuumuudesta. Ehkäpä hyvinkin paistuu
tuollaiseksi.

— Kiitä onneasi Olli, ettet ole naimisissa, puheli Pietari Kokkinen.

— Lapsesi olisivat mustia kuin paholaiset.

— No niin, jätetään ne tulevaisuuden varaan, kehoitti sotilas. —

Nyt ryypätään. Malja pohjaan. Terveydeksi. Lisääntykää ja täyttäkää
maa!

Penkit pöydän ympärillä olivat pakaten täynnä suomalaisia. Toiset

seisoivat ja joivat maljansa. Siinä olivat Martti Marttinen, Erkki
Mulikka, Matti Tossavainen, Luukas ja Piikki ja useita matkan varrella
tuttaviksi tulleita, kuten Mauno Antinpoika, Heikki Kolehmainen, Antti
ja Matti Hannunpojat, Iivertti Heikinpoika, Manne Halttunen, Klemetti
ja Maunu Yrjänänpojat, Eskeli Laurinpoika, Nuutti Martinpoika,
Maunu Maununpoika ja Pietari Valkonen.

— Onko täällä ketään minun kotipuolestani, Vermlannista? kysyi

sotilas, kun ensimmäiset haarikat oli tyhjennetty ja orja täytteli
toisia.

— Enimmäkseen me sieltä ollaan, ilmoittivat miehet. — Meitä siellä

vainotaan ja ajetaan tänne.
 Sotilas pyyhkäisi partaansa ja vakuutti:

— Jos ei sen suurempaa rangaistusta anneta kuin tänne

karkoitetaan, kiittäkää Jumalaa ja rukoilkaa, että kaikki Vermalannin
ja Taalain suomalaiset lähetettäisiin tänne. Onni olisi, vaikka koko
Suomen kansa sieltä Suomen niemeltä sodan ja hävityksen sekä
puutteen jaloista tänne toimitettaisiin. Kyllä täällä elää ja kyllä tänne
sopii.

Seurueessa nousi hilpeä mieliala. Miehet kertoivat kotimaan

tapauksista ja kyselivät uuden maailman oloja. Kyseltyään
Vermlannin asioita selitti sotilas:

— En näitä kysele sitä varten, että tuttavistani kuulisin. Jos

lieneekin minulla siellä omaisia, en heitä muista. Tietänettekö
Rambon talosta siellä itäisessä Vermlannissa Degerforsin pitäjässä.
Minä olen siitä talosta syntyisin, mutta jouduin aikaisin sisaruksieni
kanssa maailmalle. Jotakuinkin samasta syystä kuin tekin. Olimme
rautaruukkien tiellä. Hisingenin saarella sitten asuimme ja siellä ovat
omaiseni vielä. Minä opin merimieheksi, ja kun tänne lähtevään
laivaan heitä etsittiin, lähti Pietari Rambo Amerikkaan. Tänne jäin ja
tänne aion jäädä ainaiseksi.

Miehet katsoivat ihastuneina ja luottavin mielin uutta tuttavaansa,

joka näytti päättäväiseltä, voimakkaalta mieheltä.

Rambo sanoi mahdollisimman pian lähtevänsä viljelystöihin.

— Ei täällä jouda aikaansa sotilaana kuluttamaan, kun hyvä maa

odottaa muokkaajaansa.
 — Sitä mekin tässä olemme miettineet, että maatyöhön pitäisi
päästä, puhui Martti Marttinen.

— Niin pitäisi, vakuutti Rambo. — Kuitenkaan ei siihen aivan heti

pääse, selitti hän. — Minua sitoo sopimukseni yhtiön kanssa. Ja teitä
useimpia näkyy sitovan se, että olette tuomioistuimen karkoittamia.
Ruotsin hallitus ja kauppayhtiö tarvitsevat sotilaita ja työntekijöitä.
Linnoituksia on rakennettava ja yhtiölle tupakkaviljelyksiä raivattava.
Meidän on kaikkien ensin palveltava itsemme vapaiksi. Mutta sitten
me lähdemme, lähdemme joukolla. Me perustamme uuden Suomen.
Tähän me emme jää linnoituksen jalkoihin, tänne keräytyvät ne,
jotka eivät ole erämaitten lapsia. Me suomalaiset kuulumme
ylämaahan. Sinne painauduimme Ruotsissa, sinne painaudumme
täälläkin ja elämme omaa elämäämme. Suomi ja Ylämaa, ne on
meidän luotava. Nyt ei niitä vielä ole, mutta käsillämme ne syntyvät.
Jokea ylös kulkien paranevat maat aina vain. Tähän asti minä olen
ollut yksin. Nyt meitä on monta. Me olemme Suomen karhuja, joilla
on jokaisella yhdeksän miehen voima. Sellaisella voimalla kun maata
mullistamme, eivätköhän vielä meidänkin silmämme näe tätä maata
toisenlaisena leivänkasvattajana kuin nykyään.

Sotilas oli puhunut voimakkaasti, silmät tähdättyinä miesten

päitten yli aivan kuin ne olisivat katsoneet tulevaisuuteen. Hänen
puheensa, joka käsitti kokonaisen tulevaisuuden ohjelman, teki
uutistulokkaisiin suuren sytyttävän vaikutuksen.

Rambo oli sitten hetkisen vaiti. Ei muistanut haarikkaansakaan.

Hän havahtui unelmistaan, kun Anthony tuli kysymään vieläkö halutti
lisää olutta.

— Tuo lisää vain! Tänään vietetään tuliaisia. Minä tunnen itseni nyt
niin onnelliseksi, kun olen saanut tänne maanmiehiä.
 Uusia haarikoita tyhjennettäessä kyseli Rambo Klingasta. Hänen
ilonsa nousi ylimmilleen, kun hän kuuli Klingan olevan tulossa, jopa
olevan täällä ehkä hyvinkin pian.

— Siinä oikea mies, ylisti hän. — Jos me tänne oman valtakunnan

perustaisimme ja kuningasta etsisimme, niin Klingalle minä ääneni
antaisin. Hän oli täällä, kun linnoitusta alkuun pantiin. Maaherran
lähdettyä oli hän jonkun aikaa linnan päällikkönä. Silloin oli mieluisat
ajat. Työ sujui kuin rasvattu. Hän sanoi lähtevänsä hakemaan lisää
väkeä, suomalaisia, jotka hänestä ovat sopivimpia. Kun katson teitä,
näenpä että hän on täyttänyt hyvin lupauksensa. Juodaan siis
Klingan malja.

— Oikein sanottu, vakuutti Mulikka. Yhteisesti juotiin haarikat

tyhjiksi.

Seurueesta huomasi, että olut oli kihonnut useille päähän. Matkan

rasittamat väsyneet miehet eivät paljoa kestäneet. He alkoivat
katsella väkeä toisten pöytien ympärillä. Samanlainen iloinen
remakka vallitsi kaikkialla.

Erkki huomasi erään pöydän ääressä Dalbon istuvan sanattomana.

Ruotsalainen ei ottanut osaa keskusteluun pöytätoverien kanssa, oli
synkkänä, kuten yleensä laivamatkallakin. Erkki oli joskus halunnut
rakentaa keskustelua hänen kanssaan, mutta se oli rauennut Dalbon
harvapuheisuuden vuoksi. Erityistä ynseyttä ruotsalainen tosin ei
ollut häntä kohtaan osoittanut, mutta hän pysyi suljettuna. Sensijaan
Dalbon emäntä oli aina ollut sangen ystävällinen. Nyt halusi Erkki
lähteä Dalbota puhuttelemaan.

Hän siirtyi penkille ruotsalaisen viereen.

 — Miltä näyttää uusi maailma? kysyi hän. — Eikös olekin tämä
Isojoki vähän isompi kuin se siellä Ruotsissa?

— Kyllä on, myönteli Dalbo. — Ei joeksi uskoisikaan.

— Täällä näyttää olevan kaikki suuremmoisempaa kuin siellä

kotona, jatkoi Erkki keskustelua. — Kyllä tämä maa jaksaa elättää
asujansa. Jokea ylöspäin kulkiessa kuuluu maat yhä paranevan. Me
suomalaiset aiomme täälläkin lähteä ylämaahan. Tulkaa tekin, Dalbo,
sinne. Laittakaa samoille seuduin kotinne ja kutsukaa koko
perheenne Ruotsista. Täällä ei ole rotuvihaa. Täällä ei suomalaisilla
ja ruotsalaisilla ole mitään syytä asettua vastakkain.

— Koko perheenikö? puhui Dalbo, mietteissään, melkein kuin

yksikseen.

Erkki havahtui siitä tunnelmasta, jossa oli ollut. Hän säpsähti:

— Tarkoitan lapsianne, puhui hän hellästi, mutta sitten kivahti: —

Se roisto ei saa koskaan tänne tulla.

Jos tulee, niin minä surmaan.

Dalbo oli sanatonna ja katsoi synkästi eteensä. Erkki kävi taas

hellämieliseksi.

— Teillä on tytär kuin enkeli, sanoi hän. — Niin, Stina on enkeli.

Mutta Punatukkainen on susi.

Ja hän nousi seisoalleen, löi nyrkillään pöytään ja kiljaisi:

— Miksi jätitte enkelin suden suuhun? Tämän sanottuaan hän lähti

kiireesti pois. Dalbo hätkähti, mutta ei kiivastunut. Hän ei puhunut
mitään, mutta kun hän lähti yöteloilleen, kaikui hänen korvissaan
syytös:

— Miksi jätitte enkelin suden suuhun?

"CHARITAS" TUO YLLÄTYKSEN.

Sitä mukaa kuin matkan vaivat oli levätty ryhtyivät uudet tulokkaat
ottamaan osaa siirtokunnan töihin. Linnoituksen valliseinät olivat
paikoin sortuneet. Osa miehistä kävi niitä laittamaan kuntoon. Toiset
ryhtyivät rakentamaan hirsistä asuntoja lisääntyneen väestön
tarpeiksi. Väljemmän tilan vuoksi valittiin rakennuspaikkoja
linnavallien ulkopuolelta, minne suunniteltiin katuja vastaista
kaupunkia varten. Maan perkkaustakaan ei unhotettu, koska yhtiön
tupakkaviljelyksiä oli laajennettava.

Kun siirtokunnassa oli ennestään vain kolme hevosta, tulivat ne

muutamat, jotka laivassa tuotiin, hyvään tarpeeseen. Tosin joku kuoli
linnoituksessa matkan kärsimyksistä ja kului jonkun aikaa ennenkuin
toiset vahvistuivat työkuntoon. Uuden maan ruoho näytti olevan
vahvistavaa, joten Matti Tossavainenkin pääsi verrattain pian
hevostaan käyttämään. Hänet vietiin muutamien toverien kanssa
metsätöihin erään sivujoen vartta ylöspäin, missä kasvoi
rakennuspuiksi sopivaa hirsimetsää. Siellä kaatoivat toiset puita ja
Matti vedätti hevosellaan niitä rantaan, josta ne oli kuletettava virtaa
alas linnoitukselle.
 Näissä töissä viipyivät miehet yhteen jaksoon vuorokausia. Eväät
heillä oli vahvat. Juomaksi käytettiin joen kirkasta vettä, joka oli
"kirkasta kuin viina", kuten Matti usein sanoi vetäen sitä aterian
jälkeen hyvät siemaukset sisäänsä. Niinpä ruvettiin jokea kutsumaan
Viinajoeksi (Brantvine), josta myöhemmin tuli nimitys Brandywine.
Toisten mielestä oli joki hyvin kalainen ja ansaitsi sen vuoksi
Kalajoen nimen. Matin nimitys kuitenkin voitti.

Matti ihastui heti ensi näkemältään niihin maisemiin, joita oli joen
varrella. Niiden mäkisyys viehätti, rannoilla kasvoi suuria puita,
joiden latvat tapasivat joen yli toisiaan. Joessa oli somia koskia.
Laaksot olivat erinomaisen viljavia.

— Sinne minä itselleni talon laitan, sanoi hän suomalaisille

tovereilleen heidän uittaessaan tukkilauttaa linnoitukseen päin.

Toverit ihmettelivät, että Matti, hidastuumaisin kaikista, valitsi

ensiksi itselleen paikan. Mutta Mattihan olikin oikea suomalaisen
turpeenpuskijan perikuva: harvasanainen mies, jonka ajatukset aina
olivat maassa kiinni.

— Matti, ethän sinä kuitenkaan seuran pettäjäksi rupeaa sanoi Olli

Räsänen. — Tuumasimmehan yhdessä lähteä suuren joen
ylämaahan ja nyt sinä yksinäsi etsit pienen joen ylämaata.

— Matin ilmansuunnat ovat vähän sekaisin, huomautti Kokkinen.

— Ei se ole kumma. Onhan hän juonut viinaa joesta liiaksi. Kuule,
Matti, jos sinä sinne Viinajoelle muutat, tokko olet päivääkään
selvänä?

— Ei tässä vielä päästä oman mökin raivaamiseen, muistutti Martti

Marttinen. — Kuulittehan; että meidän on ensin palveltava itsemme
vapaiksi. Paljon on nytkin rakennuksia ja yhtiön tupakkaviljelyksiä
alulla. Ennenkuin, ne ovat tehdyt, kuluu aikaa. Hyvä kuitenkin on,
että pidämme silmällä oman kodin laittamista.

Näin keskustellen olivat he lähestyneet linnoitusta. Siellä näkyi

jotain erikoista olevan tekeillä.

Kotosalla oleva linnoituksen väki oli kerääntynyt rantaan. Sotilaat

seisoivat kunnia-asennossa. Juhlalippu liehui linnan katolla.

Odotettiin huomattavaa tapahtumaa, "Charitas" laivan tuloa, josta

muutamat intiaanit olivat tuoneet tiedon.

Laivan näkyessä ammuttiin suurella tykillä kunnialaukaus, johon

laivasta vastattiin.

Suomalaiset tuttavamme riensivät kaikki laivan tulolle. Rannalla oli

myös Dalbo vaimoineen. Olihan tämä laiva ensimäinen, joka toi
terveiset
Ruotsista, mihin heidän rakkaitaan oli jäänyt. Lähellä ollen siirtyi
Erkki heitä puhuttelemaan.

Linnoituksen päällikkö meni laivaan. Lämpimästi hän tervehti uutta

apulaistaan Klingaa, joka oli hänelle tuttu entuudestaan. Iloisesti hän
tervehti myös Klingan puolisoa ja pientä poikaa. Näiden mukana hän
näki miellyttävän naisen. Ennenkuin hän kävi tätä tervehtimään, otti
hän Klingan erilleen ja kysyi osoittaen naista:

— Onko hänet lähetetty minua vartena

Kun Klinga ei ymmärtänyt kysymystä, selitti Ridder lyhyesti

pyytäneensä, että lähetettäisiin sopiva Ruotsin tyttö hänelle
puolisoksi.
 Uusi komentajan apulainen naurahti hyväntahtoisesti:

— Valitettavasti ei yhtiöllä ole varastossa naisia tällaisia tilauksia

varten. Tämä nainen on minun palvelijattareni. Hänestä näette,
kuten muutenkin tiedätte, että kyllä Ruotsissa on paljon kauniita
tyttöjä, myös monta sellaista, jotka mielellään tulisivat komentajan
puolisoksi. Toivottavasti voidaan tämä asia vielä järjestää.
Neuvotellaan siitä myöhemmin.

Komentaja loi vielä katseensa rouva Klingan seuralaiseen. Hän olisi

mielellään ottanut tämän lähetyksen itseään varten. Hän tunsi nyt
jonkun verran pettymystä. Mutta velvollisuuksilleen uskollisena hän
käänsi huomionsa virallisiin asioihin ja alkoi laivalistasta tarkastaa,
mitä muuta hyödyllistä tavaraa oli saapunut.

Klinga ryhtyi auttamaan maihin perhettään. Hetken perästä hän

astui rannalle kantaen sylissään poikaansa ja taluttaen vaimoaan.
Jälestä tuli palvelijatar kantaen matkatavaroita.

Erkki, joka samoin kuin toisetkin oli seurannut Klingan liikkeitä

sekä huutanut hänelle tervehdyksensä, katseli perheen saapumista
ja loi silmänsä Klingan palvelijattareen. Yhtäkkiä hän huudahti:

— Stina!

Tyttö käänsi nopeasti päänsä ääntä kohti. Isä ja äiti näkivät

tyttärensä ja kiiruhtivat vastaan. Ei Erkkikään hidastellut. Stina lepäsi
äitinsä rinnoilla kädet kierrettyinä hänen kaulansa ympäri.

Hämmästys oli suuri. Isä ei voinut tapausta käsittää, mutta ei

myös salata riemuaan.
 Ensi vaikutuksen mentyä ohi alkoi hän kysellä miten tämä oli
ymmärrettävä.

Stina selitti, että hänen oli mahdoton mennä naimisiin Gustafin

kanssa. Kun ei muuta pelastuksen keinoa ollut, oli hän pyytänyt
päästä Klingan mukaan. Stinan epätoivosta ja rukouksista
heltyneenä oli Klinga suostunut ottamaan hänet palvelijattarekseen.
Tämä oli tapahtunut jo ennen vanhempien lähtöä. Asia pidettiin
salassa, mutta tietoisuus pelastuksen järjestelystä oli antanut Stinalle
voimia kestää heidän lähtönsä. Näin hän oli voinut sallia isän
tahtoman kuulutuksenkin Gustafin kanssa tapahtua.

— Mutta kun sinut on kuulutettu Gustafiin, olet sinä häneen

sidottu, lausui isä vakavana. — Minä en voi lupaustani peruuttaa, ja
pelkään, että kirkko pitää kiinni muodoista.

Isällä ei kuitenkaan ollut sydäntä moittia tytärtä siitä, mitä tämä oli
tehnyt. Rakkautensa osoitukseksi avasi hän tyttärelleen sylinsä, ja
tämä painautui siihen, kuten petolinnun ahdistama kyyhkynen.

Erkki oli kaiken aikaa seurannut läheltä tätä kohtausta ja kuullut

keskustelun. Hänkin olisi halunnut sulkea tytön syliinsä, mutta
ymmärsi, että se ei käynyt päinsä. Myöskin Stina oli huomannut
nuoren suomalaisen ja oli kärsimättömänä odotuksesta. Koko
laivamatkan hän oli kuvitellut mielessään tätä kohtausta uudella
mantereella, kohtausta, joka oli ensimmäinen sen jälkeen kun Erkki
oli hänet pelastanut koskesta ja kantanut sylissään kotiin.

Nyt se kohtaus tuli kylmän muodolliseksi. Nuoret tervehtivät

toisiaan tosin kyllä lämpimin kädenpuristuksin, mutta kumpikin oli
odottanut ja kaipasi enempää.
OMAN KODIN RAIVAUS KÄY
MAHDOLLISEKSI.

Kauppayhtiö, joka oli varsinainen siirtokunnan perustaja, tosin

yksissä neuvoin Ruotsin hallituksen kanssa, halusi liikkeestä
taloudellista hyötyä. Tärkeimmät yhtiön tarkoitusperät olivat saada
intiaaneilta ostetuksi nahkoja, erittäinkin majavannahkoja, ja
viedyksi Ruotsiin niitä sekä tupakkaa, jonka käytäntö alkoi tulla
yleiseksi. Hallituksen harrastuksena oli siirtokunnan asuttaminen ja
viljelykseen saattaminen, mikä lisäisi Ruotsin vaikutusta.

Ensimäisissä lähetyksissä voitiin siirtokunnasta toimittaa Ruotsiin

suuret määrät nahkoja, mutta tällä kertaa niitä oli karttunut vähän,
kun Ridderillä ei ollut riittävästi vaihtotavaroita ostamiseen tai varoja
wampunin, intiaanirahan hankkimiseen. Tupakkaviljelykset olivat
vasta alussa, joten niidenkään tuotteita ei ollut paljoa lähettää.
Laivojen pääasiallinen lasti koottiin englantilaisilta Virginiasta.

Kun laivat lähtivät takaisin Ruotsiin, jäi siirtokunta työhön ja

toimeen, jotta olisi lastia, kun laivat uudestaan tulevat sitä
hakemaan. Tämän vuoksi pyrittiin varsinkin tupakankasvatusta
lisäämään.
 Ne, jotka olivat vapaaehtoisesti tulleet siirtokuntaan, saivat valita
itselleen viljelysalueensa, mistä tahtoivat, mutta yhtiön tarpeet
sitoivat heitäkin. Heitäkin tarvittiin rakennustöissä ja odotettiin
heidän suuntaavan peltotyönsä tupakan viljelykseen. Näin ollen he
eivät vapaasti voineet siirtyä kauemmas linnoituksesta. Niiden taas,
jotka olivat tuomioistuimen päätöksestä Amerikkaan lähetetyt, oli
pakko tehdä yhtiön töitä. Vaikka heitä ei kohdeltu vankeina, ei heillä
ollut vapautta lähteä omia uutisasutuksia raivaamaan. Siitä olivat
varsinkin suomalaiset tyytymättömiä. He olivat tottumattomia
asumaan tiheissä ryhmissä. Heidän mielensä teki väljille, vapaille
alueille.

Pahimpana kiusana uutisasukkaille oli asuntojen ahtaus. Uusia

rakennuksia saatiin kyllä valmiiksi, mutta vasta kevätpuoleen voitiin
perheellisille antaa omat asunnot. Suurin osa siirtokunnasta eli
yhteisessä taloudessa. Siihen olivat varsinkin perheen emännät
tyytymättömiä. Leenakin olisi mielellään tahtonut Muurikkinsa
maidon käyttää oman väen hyväksi, mutta nyt se kului yhteisiin
tarpeisiin. Kuitenkin oli hänellä ilo saada Muurikista hyvä vasikka
suomalaisen karjakannan jatkamiseksi. Myöskin Matti Tossavaisen
tammalla oli ennen pitkää varsa, jonka hän lahjoitti Martille
palkinnoksi siitä mitä tämä oli hänen hyväkseen tehnyt.

Suomalaiset oudoksuivat talvea, kun lunta ei tullut. Erittäinkin

jouluksi he kaipasivat lumivaippaa, joka olisi antanut juhlan vietolle
kotoisan leiman.

Joka tapauksessa he viettivät joulun mikäli mahdollista vanhaan

malliin. Olkia oli asuinhuoneitten lattioilla, kalja oli tavallista
väkevämpää ja kylpy otettiin perinpohjaisempi. Erikoista oli se, että
kokoonnuttiin kynttilöillä valaistuun kirkkoon aikaisin aamulla.
 Harvinaisuutena suomalaisten jouluruuassa oli tällä kertaa
karhunpaisti, muisto parhaimmilta Ruotsin ajoilta. Tämä paistin
saanti todisti hauskalla tavalla metsänriistan runsautta
siirtokunnassa.

Joulujuhlaa varten oli olut asetettu keittämisen jälkeen ulos isoihin

astioihin jäähtymään. Yön aikana pistäytyi metsästä karhu suloisen
maltaanhajun houkuttelemana herkkua maistelemaan. Yrittäessään
juoda se poltti hiukan kuonoaan ja sen vuoksi murahti
suuttumuksesta. Tästä kuultiin kutsumaton vieras.

Pietari Kokkinen sattui olemaan vahdissa. Hän kaatoi luodillaan

karhun, joka oli komea ja musta.

— Kun oli ikävä joutilaana valvoa yö, katsoin parhaaksi toimittaa

jouluksi karhunpaistia, johon te olette tottuneet, kehasteli hän niille,
joita laukaus oli houkutellut yövuoteelta.

Metsänriistasta ei siirtokunnassa todellakaan ollut puutetta, vaikka

väestö ei suurin joutanut metsästämään. Intiaaneja kävi Christinassa
harva se päivä ja heillä oli mukana, paitsi nahkoja, myös monenlaista
riistaa. Suomalaiset saivat tutustua Amerikan peuroihin, lihaviin
kalkkunoihin, kauniisiin fasaaneihin ja moniin muihin.

Intiaanit toivat myös maissin tähkiä, joista suomalaiset saivat

nähdä, että Klingan puheissa Amerikan ohran valtavuudesta oli
perää.

Kaikki nämä kiihoittivat mieltä tutustumaan tähän maahan ja sen

ihmeisiin. Martti Marttinen koetti miettiä keinoa, miten voitaisiin
saada aikaan järjestely, joka tekisi uutisasutuksen perustamisen
myös karkoitetuille mahdolliseksi.
 Nyt työskentelivät suomalaiset enimmäkseen yhtiön rakennus- ja
tupakanviljelystöissä. Piikki oli sotaväessä Klingan osastossa, samoin
Pietari Kokkinen, joka oli sotilaana siirtokuntaan lähetetty, mutta joka
niinikään halusi hartaasti omintakeisiin toimiin. Luukas, joka ei
raskaaseen työhön pystynyt, harjaantui tynnyrintekijäksi ja oli
sellaisena varsin tarpeellinen siirtokunnassa. Metsästysmatkoja hän
suuresti kaipasi. Niitä muistellessaan hän lauloi iltaisin kanteleensa
säestyksellä vanhoja lauluja Hiiden hirven hiihdännästä ja karhun
peijaisista.

Erkki Mulikka, joka oli vapaamies, ei olisi ehdottomasti ollut sidottu

yhtiön töihin. Kuitenkaan ei hän halunnut tovereitaan jättää. Tai oli
jotain muutakin, joka pidätti häntä linnoituksen lähettyvillä. Hän
kuletti tukkilauttoja Viinajoelta Christinan rantaan ja näin hän sai
taas kerran laskea koskea, mihin oli osoittautunut taitavaksi siellä
kotipuolella Isojoen koskessa. Tästä toimestaan hän nautti suuresti
luonnon suuressa pyhätössä.

Monen mietiskelyn perästä Martti Marttinen luuli keksineensä

ehdotuksen, joka soveltuisi myös yhtiön tarkoitusperiin. Hän esitti
ensin Klingalle ja sitten yhdessä komentajalle, että ne karkoitetut,
jotka haluaisivat ryhtyä maanviljelykseen, saisivat avata itselleen
viljelyksiä, joissa kasvattaisivat m.m. tupakkaa senverran kuin yhtiö
vähintäin vaati. Se työvelvollisuus, jota yhtiö vaatisi rakennus- ynnä
muita yhtiön töitä varten, voitaisiin suorittaa niinä aikoina vuodesta,
jolloin maatyöt eivät ole pakottavan kiireelliset. Tästä järjestelystä
hyötyisi yhtiö, Ruotsin hallitus sekä asianomainen viljelijä itse.

Helppo oli Klingan saada komentaja vakuutetuksi järjestelyn

edullisuudesta. Tämä suostui tekemään sopimuksia niiden
tuomittujen kanssa, jotka hän katsoi soveliaiksi, siitä, että heidän
tarvitsi vain puolen vuotta kerrallaan olla yhtiön välittömässä työssä,
kunhan toisen puolen vuoden aikana raivaavat uutisasutusta ja
myyvät yhtiölle kasvattamansa tupakan. Kun hallitukselta
saapuneiden määräysten mukaan tuomittujen pakollinen
palvelusaika oli neljä vuotta, oli heidän, tämän uuden järjestelyn
mukaan, palveltava yhtiötä kahdeksan puolivuosikautta, ellei yhtiö
syystä tai toisesta tulevaisuudessa tahdo aikaa lyhentää.

Näin katsoi yhtiö täydellisesti valvoneensa yhtiön etuja.

Järjestely tyydytti suomalaisia, jotka olivat valmiit ja sangen

innostuneet ensi tilaisuuden tullen lähtemään sopivia viljelysmaita
tarkastelemaan, jopa itse uutisasutuksia perustamaan.

He koettivat tehdä tuttavuutta linnoituksessa käyvien intiaanien

kanssa. Siihen johti osaksi heidän luontainen uteliaisuutensa,
enemmän kuitenkin halu saada selville sopivimmat
uutisviljelysseudut. Kieli oli alussa suurena esteenä tuttavuuden
teolle. Rambo, joka oli oppinut näiden lähiseutujen intiaanien,
lenapien, kielen, toimi tulkkina, milloin sattui paikalla olemaan. Pian
alkoi myös Pietari Kokkinen solkata intiaanien kieltä niin että toimeen
tuli. Kevään saavuttua jo muutamat toisetkin, kuten Martti Marttinen,
Erkki Mulikka ja etenkin Olli Räsänen osasivat selvitellä asioitaan
intiaanien kanssa.

Yleensä olivat tämän siirtokunnan ja intiaanien välit alusta pitäen

mitä parhaat. Lenapit olivat aivan rauhallisia ja huomasivat, että
heillä oli näistä valkoisista suurta apua. He kyllä kertoivat, että
sisämaassa jokien latvoilla ja vedenjakajalla asui toista heimoa,
minquasia, jotka ovat uusille asukkaille kuten heillekin vihamielisiä.
He ovat sotaisia ja voimakkaita. Heidän sotiaan sekä orjuuttaan ovat
lenapitkin eri aikoina saaneet katkerasti tuntea.
 Eräänä päivänä kevätpuolella tuli intiaanipäällikkö läheisestä
ylämaasta siirtokuntaan komentajan puheille. Hän oli tavallisia
intiaaneja arvokkaampi. Arvon merkkinä oli pitkä sulkatöyhtö, joka
ulottui päästä syvälle alas niskaan. Hän kävi komentajalle
kertomassa, että minquasit olivat levottomia, ja oli pelättävissä että
he hyökkäävät joen rannalle. Intiaani arveli että siitä voisi seurata
onnettomuutta ei ainoastaan rauhallisille lenapeille vaan myös
valkoisille. Komentaja lupasi suojella lenapeja, kun he puolestaan
tarpeen tullen auttavat häntä.

Kun intiaanipäällikkö tuli komentajan luota ja ryhdikkään

arvokkaana käveli linnan pihalla, ympäröivät suomalaiset uteliaina
hänet ja koettivat saada aikaan keskustelua. Suomalaiset kyselivät
mistä päällikkö oli kotoisin, millaisia olivat maat siellä päin, oliko
riistaa j.n.e.

Päällikkö osoittautui halukkaaksi keskusteluun, ja niin siirryttiin

tupaan, jossa Kokkinen tarjosi vieraalle piippua — hän oli jo
Rambolta kuullut rauhanpiipun merkityksestä.

Intiaani kertoi olevansa Naaman, läheisimpien perheyhdyskuntien

päällikkö ja asuvansa Naamanjoella, joka on jonkun matkaa
ylöspäin. Hän kertoi, että maat ovat hyvät kasvamaan ohraa ja että
metsissä on riistaa enemmän kuin täällä linnoituksen luona. Vedet
ovat hyvin kalaiset. Erittäinkin on lohia paljon.

Sen verran kuin Räsänen ymmärsi näitä selittelyjä sai hän sen
käsityksen, että nuo seudut olisivat uutisasutukselle mitä
edullisimpia.

— Näinköhän, hän koetti huonolla intiaaninkielellään kysyä, — olisi

Noamasella mitään sitä vastaan, että me tulisimme sinne paikkoja
katselemaan? Me etsimme sopivata maata missä voisi tupakkaa ja
viljaa kasvattaa. Mahtaisiko Noamanen sallia meidän siellä hiukan
kalastaa ja metsästääkin, noin koetteeksi vain?

Päällikkö veteli muutamia savuja piipustaan ja mietti hetkisen.

Hänen mieleensä tuli minquasien uhkaama hyökkäys ja siitä johtuva
vaara. Näistä valkoisista, joihin hän oli alusta pitäen mieltynyt,
saattaisi siellä kotiseudulla olla apua ja hyötyä. Hänen kasvonsa
ilmeet olivat vakavat eikä niistä voinut lukea hänen ajatuksiaan.

— Valkoinen mies on tervetullut Naaman-joelle, hän sanoi, —

minulla on maata ja minulla on metsää. Naaman on valmis jakamaan
tätä maata ja metsää valkoisen miehen kanssa, joka Valkean
Manitoun aseilla suojelee häntä vihollisilta.

Suomalaiset lupasivat pian tulla tervehtimään päällikköä.

— Jos valitsemme maata punaisen miehen alueelta, turvaamme

häntä kuten itseämme, vakuutti Martti Marttinen.

Tämä oli suomalaisten ensimäinen sopimus intiaanien kanssa.

ERKKI JA STINA.

Maunu Klinga, kuten muutkin siirtokunnan johtavat henkilöt, asui

linnoituksen sisällä hallintorakennuksessa. Hänen lähin naapurinsa oli
komentaja Ridder, joka edelleenkin oli murheellisena siitä, ettei yhtiö
hänen kaikkein hartainta pyyntöään täyttänyt. Ikävissään istui hän
usein apulaisensa herttaisessa kodissa ja keinutteli pientä Klingaa
polvellaan. Tällöin hän johtui luomaan katseensa pojan
hoitajattareen, joka sirona ja sulavana liikkui huoneissa. Komentajan
sydän lämpeni. Hän oli kyllä jo päässyt yli keski-iän, mutta naisen
sulous ei jättänyt häntä kylmäksi. Hetki hetkeltä vakaantui hänessä
ajatus, että rouva Klingan apulainen soveltui hänen vaimokseen.
Ridder oli tosin aatelismies, joka ei olisi Ruotsissa käynyt vaimoa
etsimään omaa säätyään alempaa. Mutta täällä oli hän tullut
monessa suhteessa demokraattisemmaksi. Eikä hänellä ollut
valitsemisen varaa. Stina Dalbo oli rehellisen talonpojan,
siirtokunnassa "vapaanmiehen" tytär, joka kaikilta henkilökohtaisilta
ominaisuuksiltaan oli kuin luotu komentajan rouvaksi.

Vähitellen hän alkoi osoittaa selvää huomiotaan tytölle ja koetti

lähennellä häntä. Hän tahtoi olla myöskin avulias Stinan
vanhemmille, valitsi heille linnoituksessa parhaimman vapaanmiehen
asunnon sekä lähetti heille useasti osan niistä hyvistä paisteista, joita
itse oli onnistunut hankkimaan. Tästä ystävällisyydestä olivat vanhat
Dalbot mielissään. Ennen pitkää he alkoivat aavistaa, mikä oli tähän
syynä. Stinallekin he jo vihjasivat mitä hän arvelisi, jos hänestä tulisi
komentajan rouva.

Stina otti komentajan huomaavaisuuden vastaan verrattain

tyynesti. Hänen naisellisuuttaan kyllä mairitteli se, että siirtokunnan
arvokkain henkilö, itse päällikkö asetti hänet kaikkien edelle, vieläpä
näytti olevan valmis kohottamaan hänet aatelisnaisen asemaan.
Mutta hänen sydämeensä ei se mitään vaikuttanut. Niinpä hän voi
ilman vähintäkään suuttumusta sivuuttaa vanhempiensa
vihjauksenkin isänsä aikaisemmalla huomautuksella:

— Mutta minähän olen sidottu Gustafiin.

Tämä side koski häneen hyvin kipeästi, mutta komentaja Ridderiin

nähden hän voi siihen vedota.

— Se on kyllä tosi, tunnusti isä, — mutta komentaja on mahtava

ja hänellä on mahtavia ystäviä Ruotsissa. Hän voinee vaikuttaa
piispaankin. Minä en voi asettua Gustafia vastaan, mutta jos
komentaja pyytää minulta sinun kättäsi, selitän minä, mikä on
esteenä. Ja hänellä on vapaus toimia.

Stina ei puhunut siihen mitään. Hän toivoi sydämestään, että

komentaja todellakin ryhtyisi häntä vapauttamaan Gustafista. Siitä
lähtien hän, kohdatessaan komentajan, käytöksellään melkein
rohkaisi tätä ja niin saattoi vanhan miehen siihen luuloon, että hän
oli saavuttanut tytön sydämessä sijaa.

Komentaja tulikin jonkun ajan kuluttua Nils Dalbon luo, ilmoitti

aikeistaan ja pyysi häneltä rehellisesti sekä koruttomasti Stinaa
vaimokseen.

Nils Dalbo ei omasta puolestaan sanonut mitään, vaikkakin asia oli

hänelle sangen mieleinen. Ilmoitti vain Stinan kuulutuksesta Gustafin
kanssa.

— Ei suinkaan tyttärenne voi pitää tuosta miehestä, koska on

lähtenyt yksinään tänne? kysyi Ridder.

Dalbo myönsi rehellisesti, että tyttö ei suosi tuota avioliittoa.

— Minä voin siis ryhtyä toimenpiteisiin kuulutuksen purkamiseksi?

kysyi komentaja.

— Voitte tehdä kuten tahdotte, vastasi Dalbo.

Komentaja käsitti tämän myöntymykseksi. Pian sen jälkeen hän

kirjoitti kirjeitä, joita hollantilaisella laivalla lähetti Eurooppaan ja
joissa hän ystäviään pyysi järjestämään asian.

Stina tunsi tuntoaan jonkun verran vaivaavan, että hän oli

käytöksellään houkutellut komentajaa tällaisiin toimenpiteisiin.
Komentaja ei kuitenkaan ollut tungetteleva, vaan ritarillisena odotti
Stinan vapautumista avioliittokuulutuksen siteestä.

Pitäessään silmällä Stinaa tuli myöskin Erkki rauhattomaksi. Hän

oli nähnyt komentajan tiheät käynnit sekä Stinan suopean käytöksen
häntä kohtaan. Vihdoin hän päätti puhua asiansa Stinan kanssa
selväksi. Olihan selvitys joka tapauksessa tarpeen. Hän ei ollut vielä
koskaan suoraan kosinut Stinaa ja pyytänyt häntä vaimokseen. Ei
Stinakaan ollut sanoillaan ilmaissut rakkautta, vaikka Erkki katsoi
voivansa uskoa, että Stina rakasti häntä.
Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.

More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge

connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.

Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and

personal growth every day!

ebookmasss.com