C How to Program 7th Edition Deitel Solutions

Manual download

https://testbankdeal.com/product/c-how-to-program-7th-edition-
deitel-solutions-manual/

Explore and download more test bank or solution manual

at testbankdeal.com
We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankdeal.com
for more options!.

C How to Program 7th Edition Deitel Test Bank

https://testbankdeal.com/product/c-how-to-program-7th-edition-deitel-
test-bank/

C++ How to Program 10th Edition Deitel Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/c-how-to-program-10th-edition-deitel-
solutions-manual/

Visual C# How to Program 6th Edition Deitel Solutions

Manual

https://testbankdeal.com/product/visual-c-how-to-program-6th-edition-
deitel-solutions-manual/

Fundamentals of Human Neuropsychology 7th Edition Kolb

Test Bank

https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-human-
neuropsychology-7th-edition-kolb-test-bank/
Electrical Wiring Industrial Canadian 5th Edition Herman
Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/electrical-wiring-industrial-
canadian-5th-edition-herman-solutions-manual/

E-Commerce 2015 11th Edition Laudon Test Bank

https://testbankdeal.com/product/e-commerce-2015-11th-edition-laudon-
test-bank/

Economics 21st Edition McConnell Test Bank

https://testbankdeal.com/product/economics-21st-edition-mcconnell-
test-bank/

Introduction to Managerial Accounting 8th Edition Brewer

Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/introduction-to-managerial-
accounting-8th-edition-brewer-solutions-manual/

Fundamentals of Pharmacology Australian 7th Edition

Bullock Test Bank

https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-pharmacology-
australian-7th-edition-bullock-test-bank/
Economics 11th Edition Michael Parkin Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/economics-11th-edition-michael-
parkin-solutions-manual/
 9 C Formatted Input/Output

All the news that’s fit to print.

—Adolph S. Ochs

What mad pursuit? What

struggle to escape?
—John Keats

Objectives
In this chapter, you’ll:
■ Use input and output
streams.
■ Use all print formatting
capabilities.
■ Use all input formatting
capabilities.
■ Print with field widths and
precisions.
■ Use formatting flags in the
printf format control
string.
■ Output literals and escape
sequences.
■ Format input using scanf.
 Self-Review Exercises 565

Self-Review Exercises
9.1 Fill in the blanks in each of the following:
a) All input and output is dealt with in the form of .
ANS: streams.
b) The stream is normally connected to the keyboard.
ANS: standard input.
c) The stream is normally connected to the computer screen.
ANS: standard output.
d) Precise output formatting is accomplished with the function.
ANS: printf.
e) The format control string may contain , , ,
and .
ANS: Conversion specifiers, flags, field widths, precisions, literal characters.
f) The conversion specifier or may be used to output a signed
decimal integer.
ANS: d, i.
g) The conversion specifiers , and are used to dis-
play unsigned integers in octal, decimal and hexadecimal form, respectively.
ANS: o, u, x (or X).
h) The modifiers and are placed before the integer conversion
specifiers to indicate that short or long integer values are to be displayed.
ANS: h, l.
i) The conversion specifier is used to display a floating-point value in expo-
nential notation.
ANS: e (or E).
j) The modifier is placed before any floating-point conversion specifier to in-
dicate that a long double value is to be displayed.
ANS: L.
k) The conversion specifiers e, E and f are displayed with digits of precision
to the right of the decimal point if no precision is specified.
ANS: 6.
l) The conversion specifiers and are used to print strings and
characters, respectively.
ANS: s, c.
m) All strings end in the character.
ANS: NULL ('\0').
n) The field width and precision in a printf conversion specifier can be controlled with
integer expressions by substituting a(n) for the field width or for the pre-
cision and placing an integer expression in the corresponding argument of the argument
list.
ANS: asterisk (*).
o) The flag causes output to be left justified in a field.
ANS: - (minus).
p) The flag causes values to be displayed with either a plus sign or a minus
sign.
ANS: p) + (plus).
q) Precise input formatting is accomplished with the function.
ANS: scanf.
566 Chapter 9 C Formatted Input/Output

r) A(n) is used to scan a string for specific characters and store the characters
in an array.
ANS: scan set.
s) The conversion specifier can be used to input optionally signed octal, dec-
imal and hexadecimal integers.
ANS: i.
t) The conversion specifiers can be used to input a double value.
ANS: le, lE, lf, lg or lG.
u) The is used to read data from the input stream and discard it without as-
signing it to a variable.
ANS: assignment suppression character (*).
v) A(n) can be used in a scanf conversion specifier to indicate that a specific
number of characters or digits should be read from the input stream.
ANS: field width.
9.2 Find the error in each of the following and explain how the error can be corrected.
a) The following statement should print the character 'c'.
printf( "%s\n", 'c' );
ANS: Error: Conversion specifier s expects an argument of type pointer to char.
Correction: To print the character 'c', use the conversion specifier %c or change 'c'
to "c".
b) The following statement should print 9.375%.
printf( "%.3f%", 9.375 );
ANS: Error: Trying to print the literal character % without using the conversion specifier %%.
Correction: Use %% to print a literal % character.
c) The following statement should print the first character of the string "Monday".
printf( "%c\n", "Monday" );
ANS: Error: Conversion specifier c expects an argument of type char.
Correction: To print the first character of "Monday" use the conversion specifier %1s.
d) printf( ""A string in quotes"" );
ANS: Error: Trying to print the literal character " without using the \" escape sequence.
Correction: Replace each quote in the inner set of quotes with \".
e) printf( %d%d, 12, 20 );
ANS: Error: The format control string is not enclosed in double quotes.
Correction: Enclose %d%d in double quotes.
f) printf( "%c", "x" );
ANS: Error: The character x is enclosed in double quotes.
Correction: Character constants to be printed with %c must be enclosed in single
quotes.
g) printf( "%s\n", 'Richard' );
ANS: Error: The string to be printed is enclosed in single quotes.
Correction: Use double quotes instead of single quotes to represent a string.
9.3 Write a statement for each of the following:
a) Print 1234 right justified in a 10-digit field.
ANS: printf( "%10d\n", 1234 );
b) Print 123.456789 in exponential notation with a sign (+ or -) and 3 digits of precision.
ANS: printf( "%+.3e\n", 123.456789 );
c) Read a double value into variable number.
ANS: scanf( "%lf", &number );
d) Print 100 in octal form preceded by 0.
ANS: printf( "%#o\n", 100 );
 Exercises 567

e) Read a string into character array string.

ANS: scanf( "%s", string );
f) Read characters into array n until a nondigit character is encountered.
ANS: scanf( "%[0123456789]", n );
g) Use integer variables x and y to specify the field width and precision used to display the
double value 87.4573.
ANS: printf( "%*.*f\n", x, y, 87.4573 );
h) Read a value of the form 3.5%. Store the percentage in float variable percent and elim-
inate the % from the input stream. Do not use the assignment suppression character.
ANS: scanf( "%f%%", &percent );
i) Print 3.333333 as a long double value with a sign (+ or -)in a field of 20 characters with
a precision of 3.
ANS: printf( "%+20.3Lf\n", 3.333333 );

Exercises
9.4 Write a printf or scanf statement for each of the following:
a) Print unsigned integer 40000 left justified in a 15-digit field with 8 digits.
ANS: printf( “%-15.8u”, ( unsigned int ) 40000 );
b) Read a hexadecimal value into variable hex.
ANS: scanf( “%x”, &hex );
c) Print 200 with and without a sign.
ANS: printf( “%+d %d\n”, 200, 200 );
d) Print 100 in hexadecimal form preceded by 0x.
ANS: printf( %#x\n”, 100 );
e) Read characters into array s until the letter p is encountered.
ANS: scanf( “%[^p]”, s );
f) Print 1.234 in a 9-digit field with preceding zeros.
ANS: printf( “%09.3f\n”, 1.234 );
g) Read a time of the form hh:mm:ss, storing the parts of the time in the integer variables
hour, minute and second. Skip the colons (:) in the input stream. Use the assignment
suppression character.
ANS: scanf( “%d%*c%d%*c%d”, &hour, &minute, &second );
h) Read a string of the form "characters" from the standard input. Store the string in
character array s. Eliminate the quotation marks from the input stream.
ANS: scanf( “\”%[^\”]”, s );
i) Read a time of the form hh:mm:ss, storing the parts of the time in the integer variables
hour, minute and second. Skip the colons (:) in the input stream. Do not use the as-
signment-suppression character.
ANS: scanf( “%d:%d:%d:”, &hour, &minute, &second );
9.5 Show what is printed by each of the following statements. If a statement is incorrect, indi-
cate why.
a) printf( "%-10d\n", 10000 );
ANS: 10000
b) printf( "%c\n", "This is a string" );
ANS: A string cannot be printed with the %c specifier.
c) printf( "%*.*lf\n", 8, 3, 1024.987654 );
ANS: 1024.988
d) printf( "%#o\n%#X\n%#e\n", 17, 17, 1008.83689 );
ANS:
021
0X11
1.008837e+03
568 Chapter 9 C Formatted Input/Output

e) printf( "% ld\n%+ld\n", 1000000L, 1000000L );

ANS:
1000000
+1000000
f) printf( "%10.2E\n", 444.93738 );
ANS: 4.45E+02 preceded by one space
g) printf( "%10.2g\n", 444.93738 );
ANS: 4.4e+02 preceded by two spaces
h) printf( "%d\n", 10.987 );
ANS: A floating point value cannot be printed with the %d conversion specifier.
9.6 Find the error(s) in each of the following program segments. Explain how each error can be
corrected.
a) printf( "%s\n", 'Happy Birthday' );
ANS: printf( “%s\n”, “Happy Birthday” );
b) printf( "%c\n", 'Hello' );
ANS: printf( “%s\n”, “Hello” );
c) printf( "%c\n", "This is a string" );
ANS: printf( “%s\n”, “This is a string” );
d) The following statement should print "Bon Voyage":
printf( ""%s"", "Bon Voyage" );
ANS: printf( “\“%s\””, “Bon Voyage” );
e) char day[] = "Sunday";
printf( "%s\n", day[ 3 ] );
ANS: printf( “%s\n”, day ); // to print the entire string
or
printf( “%scc\n”, day[3] ); // to print day[3]
f) printf( 'Enter your name: ' );
ANS: printf( “%s", "Enter your name: “ );
g) printf( %f, 123.456 );
ANS: printf( “%f”, 123.456 );
h) The following statement should print the characters 'O' and 'K':
printf( "%s%s\n", 'O', 'K' );
ANS: printf( “%c%c\n”, ‘O’, ‘K’ );
i) char s[ 10 ];
scanf( "%c", s[ 7 ] );
ANS: scanf( “%c”, &s[ 7 ] );
9.7 (Differences Between %d and %i) Write a program to test the difference between the %d and
%i conversion specifiers when used in scanf statements. Ask the user to enter two integers separated
by a space. Use the statements
scanf( "%i%d", &x, &y );
printf( "%d %d\n", x, y );

to input and print the values. Test the program with the following sets of input data:
10 10
-10 -10
010 010
0x10 0x10

ANS:

1 // Exercise 9.7 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 int i; // loop counter
 Exercises 569

7 int x; // first integer from user

8 int y; // second integer from user
9
10 // loop four times
11 for ( i = 1; i <= 4; ++i ) {
12 printf( "%s", "\nEnter two integers: " );
13 scanf( "%i%d", &x, &y );
14 printf( "%d %d\n", x, y );
15 } // end for
16 } // end main

Enter two integers: 10 10

10 10

Enter two integers: -10 -10

-10 -10

Enter two integers: 010 010

8 10

Enter two integers: 0x10 0x10

16 0

9.8 (Printing Numbers in Various Field Widths) Write a program to test the results of printing
the integer value 12345 and the floating-point value 1.2345 in various size fields. What happens
when the values are printed in fields containing fewer digits than the values?
ANS:

1 // Exercise 9.8 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6
7 // print the integer 12345
8 printf( "%10d\n", 12345 );
9 printf( "%5d\n", 12345 );
10 printf( "%2d\n\n", 12345 );
11
12 // print the floating-point value 1.2345
13 printf( "%10f\n", 1.2345 );
14 printf( "%6f\n", 1.2345 );
15 printf( "%2f\n", 1.2345 );
16 } // end main

12345
12345
12345

1.234500
1.234500
1.234500
 570 Chapter 9 C Formatted Input/Output

9.9 (Rounding Floating-Point Numbers) Write a program that prints the value 100.453627
rounded to the nearest digit, tenth, hundredth, thousandth and ten-thousandth.
ANS:

1 // Exercise 9.9 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 printf( "%.0f\n", 100.453627 );
7 printf( "%.1f\n", 100.453627 );
8 printf( "%.2f\n", 100.453627 );
9 printf( "%.3f\n", 100.453627 );
10 printf( "%.4f\n", 100.453627 );
11 } // end main

100
100.5
100.45
100.454
100.4536

9.10 (Temperature Conversions) Write a program that converts integer Fahrenheit temperatures
from 0 to 212 degrees to floating-point Celsius temperatures with 3 digits of precision. Perform the
calculation using the formula
celsius = 5.0 / 9.0 * ( fahrenheit - 32 );

to perform the calculation. The output should be printed in two right-justified columns of 10
characters each, and the Celsius temperatures should be preceded by a sign for both positive and
negative values.
ANS:

1 // Exercise 9.10 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 int fahrenheit; // holds fahrenheit temperature
7 double celsius; // holds celcius temperature
8
9 printf( "%10s%10s\n", "Fahrenheit", "Celsius" );
10
11 // convert fahrenheit to celsius and display temperatures
12 // showing the sign for celsius temperatures
13 for ( fahrenheit = 0; fahrenheit <= 212; ++fahrenheit ) {
14 celsius = 5.0 / 9.0 * ( fahrenheit - 32 );
15 printf( "%10d%+10.3f\n", fahrenheit, celsius );
16 } // end for
17 } // end main
 Exercises 571

Fahrenheit Celsius
0 -17.778
1 -17.222
2 -16.667
3 -16.111
4 -15.556
5 -15.000
6 -14.444
7 -13.889
.
.
.
204 +95.556
205 +96.111
206 +96.667
207 +97.222
208 +97.778
209 +98.333
210 +98.889
211 +99.444
212 +100.000

9.11 (Escape Sequences) Write a program to test the escape sequences \', \", \?, \\, \a, \b, \n,
\r and \t. For the escape sequences that move the cursor, print a character before and after printing
the escape sequence so it’s clear where the cursor has moved.
ANS:

1 // Exercise 9.11 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 // test all escape sequences
7 puts( "The single quote : \'" );
8 puts( "The double quote : \"" );
9 puts( "The question mark: \?" );
10 puts( "The backslash : \\" );
11 puts( "The bell. \a\n" );
12 puts( "Move cursor back one position on current line. *\b*" );
13 puts( "Move cursor to the beginning of next line. *\n*" );
14 puts( "Move cursor to the beginning of current line. *\r*" );
15 puts( "Move cursor to the next horizontal tab position. *\t*" );
16 } // end main
 572 Chapter 9 C Formatted Input/Output

The single quote : '

The double quote : "
The question mark: ?
The backslash : \
The bell.

Move cursor back one position on current line. *

Move cursor to the beginning of next line. *
*
*ove cursor to the beginning of current line. *
Move cursor to the next horizontal tab position. * *

9.12 (Printing a Question Mark) Write a program that determines whether ? can be printed as
part of a printf format control string as a literal character rather than using the \? escape sequence.
ANS:

1 // Exercise 9.12 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 puts( "Did the \? print at the end of the sentence?" );
7 } // end main

Did the ? print at the end of the sentence?

9.13 (Reading an Integer with Each scanf Conversion Specifier) Write a program that inputs the
value 437 using each of the scanf integer conversion specifiers. Print each input value using all the
integer conversion specifiers.
ANS:

1 // Exercise 9.13 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 int array[ 5 ]; // holds the value 437 five times
7 size_t loop; // loop counter
8
9 // array of table headers
10 char *s[] = { "Read with %d:", "Read with %i:", "Read with %o:",
11 "Read with %u:", "Read with %x:"};
12
13 // prompt the user and read 5 values
14 printf( "%s", "Enter the value 437 five times: " );
15 scanf( "%d%i%o%u%x", &array[ 0 ], &array[ 1 ], &array[ 2 ],
16 &array[ 3 ], &array[ 4 ] );
17
18 // loop through all 5 values
19 for ( loop = 0; loop <= 4; ++loop ) {
 Exercises 573

20
21 // print each of the 5 values
22 printf( "%s\n%d %i %o %u %x\n\n", s[ loop ], array[ loop ],
23 array[ loop ], array[ loop ], array[ loop ], array[ loop ] );
24 } // end for
25 } // end main

Enter the value 437 five times: 437 437 437 437 437
Read with %d:
437 437 665 437 1b5

Read with %i:

437 437 665 437 1b5

Read with %o:

287 287 437 287 11f

Read with %u:

437 437 665 437 1b5

Read with %x:

1079 1079 2067 1079 437

9.14 (Outputting a Number with the Floating-Point Conversion Specifiers) Write a program
that uses each of the conversion specifiers e, f and g to input the value 1.2345. Print the values of
each variable to prove that each conversion specifier can be used to input this same value.
ANS:

1 // Exercise 9.14 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 float a[ 3 ]; // holds the value 1.2345 three times
7
8 // array of table headers
9 char *s[] = { "Read with %e: ", "Read with %f: ", "Read with %g: " };
10
11 // prompt the user and read 3 values
12 printf( "%s", "Enter the value 1.2345 three times: " );
13 scanf( "%e%f%g", &a[ 0 ], &a[ 1 ], &a[ 2 ] );
14
15 printf( "%s%e\n\n", s[ 0 ], a[ 0 ] );
16 printf( "%s%f\n\n", s[ 1 ], a[ 1 ] );
17 printf( "%s%g\n\n", s[ 2 ], a[ 2 ] );
18 } // end main
Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!
 574 Chapter 9 C Formatted Input/Output

Enter the value 1.2345 three times: 1.2345 1.2345 1.2345

Read with %e: 1.234500e+000

Read with %f: 1.234500

Read with %g: 1.2345

9.15 (Reading Strings in Quotes) In some programming languages, strings are entered surround-
ed by either single or double quotation marks. Write a program that reads the three strings suzy,
"suzy" and 'suzy'. Are the single and double quotes ignored by C or read as part of the string?
ANS:

1 // Exercise 9.15 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 char a[ 10 ]; // first string
7 char b[ 10 ]; // second string
8 char c[ 10 ]; // third string
9
10 // prompt user and read three strings
11 puts( "Enter the strings suzy, \"suzy\", and 'suzy':" );
12 scanf( "%s%s%s", a, b, c );
13
14 printf( "%s %s %s\n", a, b, c ); // display strings
15 } // end main

Enter the strings suzy, "suzy", and 'suzy':

suzy "suzy" 'suzy'
suzy "suzy" 'suzy'

9.16 (Printing a Question Mark as a Character Constant) Write a program that determines
whether ? can be printed as the character constant '?' rather than the character constant escape se-
quence '\?' using conversion specifier %c in the format control string of a printf statement.
ANS:

1 // Exercise 9.16 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 const char questionMark = '?'; // define '?' as a char constant
7
8 printf( "This %c can be printed without using the \\\?\n",
9 questionMark );
10 } // end main
 Exercises 575

This ? can be printed without using the \?

9.17 (Using %g with Various Precisions) Write a program that uses the conversion specifier g to
output the value 9876.12345. Print the value with precisions ranging from 1 to 9.
ANS:

1 // Exercise 9.17 Solution

2 #include <stdio.h>
3
4 int main( void )
5 {
6 int i;
7 for (i = 1; i<=9; i++)
8 printf( "Precision: %d, value = %.*g\n", i, i, 9876.12345 );
9 } // end main

Precision: 1, value = 1e+004

Precision: 2, value = 9.9e+003
Precision: 3, value = 9.88e+003
Precision: 4, value = 9876
Precision: 5, value = 9876.1
Precision: 6, value = 9876.12
Precision: 7, value = 9876.123
Precision: 8, value = 9876.1234
Precision: 9, value = 9876.12345
576 Chapter 9 C Formatted Input/Output
Exercises 577
578 Chapter 9 C Formatted Input/Output
Other documents randomly have
different content
The Project Gutenberg eBook of Uuteen
maailmaan
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Uuteen maailmaan

Author: Akseli Järnefelt Rauanheimo

Release date: September 19, 2018 [eBook #57938]

Language: Finnish

Credits: Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK UUTEEN

MAAILMAAN ***
Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen

UUTEEN MAAILMAAN
Romaani Pennsylvanian ensimmäisistä uutisasukkaista

Kirj.

Akseli Järnefelt Rauanheimo

Porvoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1921.
SISÄLLYS:

Alkulause. Historiallinen tausta.

I. Vermlannissa.

Syysmyrskyjen edellä.
Ilta Marttilassa.
Lapsuuden ystävät.
Hirvenajo alkaa.
Erkki joutuu vangiksi.
Hirvenajon päätös.
Vankeudessa.
Erkki toverien jäljillä.
Mieliala Marttilassa.
Pelastusta tarjotaan.
Oikeutta etsimässä.
Maaherran luona.
Punatukkainen huomaa vangin karanneen.
Hävityksiä suomalaismetsissä.
Fryksdalin markkinoilla.
Tuomiot.
Tärkeitä päätöksiä Dalbon talossa.
Matkavalmistuksia suomalaismetsissä.
Erkki ja Stina.
Lähtö Uuteen Maailmaan.

II. Delaware-joella.

Uuden ja Vanhan Maailman välillä.

Uusi maa.
Uuden Ruotsin siirtokunta.
Pietari Rambo.
"Charitas" tuo yllätyksen.
Oman kodin raivaus käy mahdolliseksi.
Erkki ja Stina.
Suomi-siirtola pannaan alulle.
"Marjetan kärki".
Ridder luopuu.
Kuvernööri Printz saapuu.
Uusi vauhti siirtokunnan kehityksessä.
Tervehdykset vanhasta maasta.
Armgard Printz.
Reetalla on ystäviä.
Taikakeinot.
Lemmen nosto.
Reeta ja Stina.
Erkki rakentaa sovintoa.
Väijyvät vaarat.
Tietäjä.
Erkki lähtee hakemaan Gustafia.
Retkellä.
Uudessa Amsterdamissa.
Gustaf vaatii omaansa.
Printzin hovissa.
Pako.
Helme löytää Erkin.
Schuylkill-joella.
Minquasien luo.
Tulijuoma ja tuliluikku.
Loppuselvitys.
Muutamia vuosia jälkeen päin.
ALKULAUSE.

HISTORIALLINEN TAUSTA.

Suomen kansa on korpikansaa. Ammoisista ajoista asuen ja

viihtyen metsämailla on se kehittänyt omat metsäelämään soveltuvat
elämäntavat. Vaikkakin maaperä enimmäkseen oli karu ja
kivikkoinen, kasvatti kansa itse kehittämällään kaskeamismenettelyllä
viljaa niin paljon, että edullisina vuosina sitä voitiin viedä muuallekin.
Jo vanhoina aikoina oli suomalaisilla korvenraatajan maine.

Kun Kustaa Vaasan nuorin poika Kaarle sai herttuakunnakseen

Keski-Ruotsin erämaat ja halusi ne asuttaa, piti hän parhaana
houkutella suomalaisia muuttamaan sinne. Ruotsalaiset olivat tosin
jo asettuneet jokien varsille viljaville seuduille, mutta niiden laajoilla
metsäisillä takamailla liikkuivat vielä vain karhut, hirvet ja muut
metsänelävät. V. 1579 julkaisi herttua Kaarle ensimmäisen
kirjelmänsä, jossa hän lupasi 7 verovapaata vuotta kaikille, jotka
ryhtyvät perustamaan uutistaloja herttuakunnassa oleville
asumattomille aloille, kuten Vermlannin metsiin.

1500-luvun lopulla oli Suomessa katovuosia, sota oli hävittänyt

maata ja sotilasmajoitukset sekä verot rasittivat kansaa. Senvuoksi
suomalaiset, varsinkin liikkumiseen kerkeämmät savolaiset olivatkin
halukkaita noudattamaan herttuan kehoitusta. Heitä muutti jo silloin
sekä erittäin 1600-luvun alkupuoliskolla suuret joukot meren tuolle
puolen, niin että he asuttivat melkein kaikki Keski-Ruotsin
metsäseudut. He elivät noissa metsissä hiljakseen metsästäen ja
kaskea kaataen. Useita vuosikymmeniä he olivat ikäänkuin
piiloutuneina syvimpiin korpiin. Heitä tuskin ollenkaan huomattiin,
paitsi kun he tulivat joukoittain markkinoille tai veronmaksuun,
hävitäkseen taas teille tietymättömille.

Ajanoloon kuitenkin jokivarsien viljelijät kävivät suomalaisille

vihamielisiksi. He katsoivat myöskin maittensa takana olevien
metsäalueiden kuuluvan itselleen, eivätkä voineet sietää sitä, että
suomalaiset taitavina metsänkävijöinä ampuivat riistan. Sattui joskus
niinkin, että suomalaisten kaskenpoltossa pääsi tuli irralleen ja teki
hävitystä ruotsalaisten alueella. Ruotsalaisten ja suomalaisten
välinen viha kiihtyi yhä, johtaen verisiin kahakoihin ja murhiin
molemmin puolin.

Metsäsuomalaisten alueelta löydettiin hyödyllisiä mineraaleja ja

sinne syntyi kaivoksia. Alussa olivat kaivosten omistajien ja
suomalaisten välit hyvät (olivathan suomalaiset olleet useiden
tällaisten alueitten löytäjiä sekä joka tapauksessa hyviä
kaivosmiehiä), mutta vähitellen kehittyi ristiriitaa. Kaivostyötä varten
tarvittiin paljon metsää, jota suomalaiset kaskiviljelyksellään
hävittivät.

Sekä kaivosten omistajat että ruotsalaiset talonpojat tekivät

suomalaisista hallitukselle valituksia ja saivat vihdoin tämän
puolelleen. Niin alkoi vuodesta 1636 suomalaisvainojen aika. Ruotsin
metsäsuomalaisia vangittiin, pantiin pakkotöihin j.n.e. V. 1640 antoi
hallitus käskyn polttaa suomalaisten riihet ja metsiin rakennetut
asunnot, ja määräsi heidän viljansa otettavaksi pois tai poltettavaksi,
"jotta he elintarpeiden puutteessa lähtisivät metsistään." Ainoastaan
ne suomalaiset, jotka olivat hankkineet tiloihinsa täydet
omistusoikeuspaperit, saivat erityisellä luvalla jäädä paikoilleen.

Tämä sattui samoihin aikoihin, jolloin Ruotsin hallitus kokosi

siirtolaisia Uuden Ruotsin siirtokuntaan, jonka se oli perustanut
Eteläjoen (Delawaren) rannalle Amerikassa.

Ruotsalaiset eivät olleet halukkaita lähtemään, sillä heillä ei ollut

taipumusta erämaitten asuttamiseen. Siksi nyt Ruotsin hallitus käänsi
huomionsa suomalaisiin. Heidän kaskenpoltto-innostuksensa soveltui
erittäin hyvin Amerikan erämaissa, joissa he saattoivat olla mitä
parhaimpia siirtolaisia. Lähettämällä suomalaiset Amerikkaan pääsisi
Ruotsi vapaaksi epämieluisista metsänhaaskaajista.

Hallituksen toimesta kierteli Vermlannissa ja muualla

suomalaismetsissä lähettejä, joista Maunu Klinga oli huomattavin.
Kun suomalaiset epäilivät, että heitä houkuteltiin kauniilla lupauksilla,
mutta sitten ruvetaan vainoamaan, kuten oli Ruotsissa tehty, eivät
hekään olleet aluksi valmiita vapaaehtoisesti lähtemään. Ainoastaan
osa ilmoittautui. Silloin hallitus vangitutti heitä useita ja kuljetti
kahleissa laivoihin.

Ensimmäinen varsinainen siirtolaisretkikunta lähti Ruotsista 1641.

Siinä, samoin kuin useimmissa seuraavissakin retkikunnissa, oli
siirtolaisten maanviljelijäaines suurimmaksi osaksi suomalaisväestöä.
Nämä asuttivat laajimman osan Uuden Ruotsin siirtokuntaa.
Suhteellisesti vähän asettui heitä Christina-linnoituksen luo, jotkut,
kuten Tossavaiset, Brandywine-joen varrelle. Enimmäkseen
painautuivat suomalaiset ylämaahan, Delawaren vartta ylöspäin.
Ensimäinen siirtola, jonka he perustivat, sai nimekseen Finland.
Siellä loi muitten muassa Olli Räsänen suvulleen varman
asutuspohjan. Siitä vielä ylemmäs muodostui Ylämaan (Uplannin)
siirtola ja sen taakse Takamaan siirtola. Sinne laskivat viljelyksen
pohjan Martti Marttiset, Pietari Kokkiset, Pietari Rambot ja monet
muut suomalaiset, jotka ovat joutuneet laajojen ja arvokkaiden
amerikkalaisten sukujen kanta-isiksi. Siellä asui Putkosia, Pelkosia,
Kolehmaisia ja muita savolaisia sukuja. Suomalaiset ulottivat
vaikutuksensa myös Delaware-joen toiselle puolelle nykyiseen New
Jerseyn valtioon. Rakuunajoen varsilla on suomalainen asutuspohja,
ja Mullica-Hill (Mulikanmäki) on vielä muistuttamassa suomalaisesta
uutisviljelijästä Erkki Mulikasta.

Amerikkalainen historioitsija Bancroft sanoo, että joka 18:s yankee

polveutuu Delawaren siirtokunnasta. Kun tuon siirtokunnan
pysyväinen, maahan jäänyt aines oli valtavalta osaltaan suomalaista,
on suomalaista verta sangen runsaasti amerikkalaisissa, vaikkakin
suomalaiset sukunimet ovat hävinneet tai muuttuneet
tuntemattomiksi: Marttisesta on tullut Morton, Räsäsestä Rawson,
Kokkisesta Cock ja Cox, Kolehmaisesta Coleman, Tossavaisesta
Thorson ja Tussey, Väinämöstä Vanneaman, Halttusesta Holsten,
Sinikasta Sinnex ja Seneca j.n.e. Suomalaiset ovat
amerikkalaistuneet ja niin kantaneet kortensa yhteiseen kekoon.
Muutamat suomalaisperäiset henkilöt ovat Amerikan historiassa
saavuttaneet huomattavan aseman. Niinpä John Morton,
itsenäisyysjulistuksen mainehikas allekirjoittaja, oli Martti Marttisen
jälkeläisiä.

Suomalaiset joutuivat Uuden Ruotsin siirtokunnassa asumaan

lähinnä intiaaneja. Näiden kanssa he elivät mitä parhaimmissa
väleissä. Kun hollantilaiset ja myöhemmin englantilaiset tarvitsivat
tulkkeja asioidessaan intiaanien kanssa, käyttivät he apunaan
suomalaisia.

Erityinen merkitys on suomalaisilla sen seudun ensimmäisessä

asuttamisessa, jossa nykyään on Philadelphian miljoonakaupunki.
Kaikkein ensimmäisessä hollantilaisessa kartassa on tälle seudulle
merkitty vain yksi nimi: "Sauno". Historia todistaa, että Pietari
Kokkisella ja Rambolla sekä heidän jälkeläisillään oli William Pennin
tulon aikana siellä asumukset laajoine maa-alueineen. William Pennin
ja intiaanien välinen mainehikas neuvottelu nykyisen Philadelphian
paikalla tapahtui Pietari Kokkisen pojan Lassi Cockin maalla.

Tämän asutuskertomuksen ensi osassa luodaan silmäys

Vermlannin metsäsuomalaisten oloihin heidän Amerikkaan
muuttonsa aikoina. Esitetyt tapahtumat samoin kuin kuvatut
henkilötkin ovat enimmäkseen historiallisia. Kertomuksessa käsitelty
murhajuttu nojautuu oikeuden pöytäkirjoihin.

Kertomuksen pääosa käsittelee elämää ja oloja Uuden Ruotsin

siirtokunnassa Amerikassa aivan sen siirtolan alkuaikoina. Se kuvaa
historiallisten lähteitten mukaan vanhaa suomalaista asutusta
nykyisen Philadelphian paikalla ja sen lähimmässä ympäristössä.
Sitkeä ponnistelu uutistalojen perustamiseksi ja viljelysten
raivaamiseksi, väärinkäsitykset ja sovittelut, taikauskon mainingit,
suhteet intiaaneihin ja muihin naapureihin, kaikki se kuuluu sen
aikuiseen historiaan. Luonto on pyritty esittämään sellaisena kuin se
oli niinä aikoina, jolloin ihmiskäsi vasta alkoi painaa siihen leimaansa.
I
VERMLANNISSA.
SYYSMYRSKYJEN EDELLÄ.

Oli lokakuun alku vuonna 1640. Ruis oli leikattu ja aumoihin koottu.
Marttilan talon nuori isäntä Martti Marttinen oli huhdallaan
Lehtovaaran rinteellä Laasarin kulmakunnalla aitaa tekemässä
aumansa ympärille. Hän kokosi huhdan reunalta nokisia rankoja,
jotka olivat kaskenpoltossa jääneet palamatta, ja kantoi niitä
selässään auman luo. Hän tahtoi jouduttaa työtään, sillä hirvet olivat
jo käyneet lyhteitä repimässä ja aumaa hajoittamassa.

Saatuaan työnsä tehdyksi istahti hän kivelle ja loi katseensa

vaaran rinnettä pitkin. Lehtovaara on osa pitkästä selänteestä, joka
muodostuu useista vaaroista. Laajalti on rinnettä autioksi hakattu.
Useampia vuosia on siinä kaskea kaadettu. Martti oli pieni poika, kun
tultiin Suomesta Rautalammilta tänne Vermlannin salolle. Metsä oli
silloin aivan koskematon. Kauas korpeen aluksi tehtiin sauna ja
ensimmäinen kaski kaadettiin sen ympärille. Sitten vuosi vuodelta
hakattiin lohko lohon viereen pitkin rinnettä. Noiden lohkojen
lukumäärästä voi päättää kuinka monen vuoden työ siinä oli ollut.
Nykyinen kaskimaa oli jonkun virstan päässä entisen saunan viereen
rakennetusta talosta. Vanhemmat kaskialueet olivat ottaneet
vesakkoa, joten niitä voi muutaman vuoden päästä ruveta uudelleen
kaatamaan. Talon ympärillä oli kuitenkin palanen sulaa peltoa, jota
kynnettiin ja viljeltiin ruotsalaiseen tapaan.

Martti suuntasi katseensa vaaran rinnettä pitkin metsään päin.

Lähinnä oli siinä lohko, johon äsken kylvetty siemen nyt näkyi
kauniina oraana. Sen — takana oli metsää, metsää ja aina vain
metsää. Onpa siinä vielä kaskeamiselle tilaa pitkiksi ajoiksi, jopa
minun iäkseni, mietti Martti. Kauempana paistoi naapurin, Oinosen
kaskeamisalue. Tuollaisia aukeita, jotka pilkoittivat suurien metsien
sisällä, oli toistenkin vaarojen kupeilla. Ne olivat kuin kellertäviä
saarekkeita tummanvihreässä metsämeressä. Ne olivat kaikki
metsäsuomalaisten asuinaloja.

Laakso vaaran alla oli suona, jonka keskellä oli pitkulainen lampi.
Lammesta kovertui lahti Martin kotirantaan. Muuten olivat lammen
rannat vetelää suota ja täynnä kylmiä lähteitä. Sieltä se tuli halla,
joka toisina vuosina kiipesi huuruisena vaaranrinnettä pitkin
kylvömaille ja vikuutti tähkäpäät. Sen jälkeisinä talvina syötiin
Marttilassa petäjäleipää. Viime aikoina oli Marttilassa kuitenkin niin
vaurastuttu, että aina oli aitassa toki parin vuoden vara, jos sattuisi
hallavuosia tulemaan. Suo oli leppymätön, sen sääliin ei koskaan
ollut luottamista.

Suon takana oli kumpuja, jotka nekin kasvoivat metsää. Ja vasta

tuolla kauempana näkyi pitkä suikale alankoa, Isonjoen laakso,
missä ruotsalaiset peltoviljelijät asuivat. Heitä eli siellä
kyläkunnittain, heillä oli hallussaan multavat jokirannat, joilla halla
vain harvoin kävi.

Isonjoen laakson takana näkyi toisia vaaroja ja selänteitä, näkyi

suurta saloa, jossa Martti tiesi myöskin asuvan suomalaisia
kaskenviljelijöitä, hajallaan siellä täällä. Harvoin nämä jokilaakson eri
puolilla elävät suomalaiset kävivät toisissaan. Laakso oli aluetta,
jonka poikki suomalaiset vain vastahakoisesti kulkivat. Suomalaiset
ja ruotsalaiset olivat huonoissa väleissä keskenään. Ruotsalaiset
väittivät, että suomalaiset olivat anastaneet heidän metsämaansa ja
saivat aikaan metsänpaloja, pidellen tulta varomattomasti kaskia
poltellessaan.

Sivulla häämötti kaukana korkea kaivostorni. Siellä oli uusi

vuorikaivos, jonka suomalainen oli löytänyt ja ilmoittanut
hallitukselle. Se oli luovutettu eräälle Tukholman herralle. Alussa oli
metsäsuomalaisilla ollut hyvät välit kaivoksenhallinnon kanssa, mutta
sitten nekin herrat suuttuivat ja moittivat suomalaisia metsien
hävittämisestä.

Martin herätti ajatuksistaan rasahdus, joka kuului hänen selkänsä

takaa. Ennenkuin hän ennätti käännähtää, syöksähti kaksi hirveä
aukeamalle. Toinen niistä oli komea sarvipää, joka huomatessaan
Martin pysähtyi etujalat jäykkinä ja hajallaan.

Martti kapsahti kiveltä pystyyn, tavoitteli rankaa, jolla hätisteli.

Eläimet säikähtivät, hyppäsivät uuden huhta-aidan yli ja juoksivat
metsään. Vielä kauan jälkeen päin kuului ryske niiden paetessa.

— Eipäs sattunut mukaani pyssyä, päivitteli Martti. — Olisipa

helpolla saanut hyvän paistin.

Hirvet eivät seutukunnalla olleet harvinaisia, vaikka olivatkin

suomalaisten kiihkeän metsästyksen johdosta vähentyneet.
Jokaiseen taloon koottiin syksyllä talven varaksi hirvenlihaa, nahat
vietiin veronkantajalle tai myytiin markkinoilla. Suomalainen ei
säästänyt hirviä senkään vuoksi, kun ne tunkeutuivat kaskimaille ja
söivät tuoretta ruislaihoa ja penkoivat lyhteet irti aumoista.
 Martti hankkiutui lähtemään kotimatkalle, kun alkoi lähestyä
sauna-aika. Hän poikkesi aukeaman alareunaan, missä oli pieni
nauris-huhta. Tuhkan päällä kasvaneet nauriit olivat kehittyneet
maukkaiksi. Hän kokosi niistä hyvän kantamuksen, muistaen että sen
tervetulleempaa lahjaa hän ei voi pojalleen kolmivuotiaalle Martille
viedä. Ja täytyi niitä olla paistikkaiksikin, kun uuni leipomuksen
jäljeltä oli lämmin.

Koira haukahti metsässä rinteen alla, ja pian oli Martin vierellä

naapurin, Pekka Oinosen Killi. Tämä pystykorva oli Suomesta tuotu
ja oli paikkakunnan paras ja suosituin hirvikoira. Martti ei malttanut
olla tuttuaan hyväilemättä ja arvasi, ettei Killin nuori isäntä ollut
kaukana. Sieltä alhaalta nousikin kolme miestä, Pekka Oinonen,
renkimies Paavo ja tunnettu metsänkävijä Luukas. Miehillä oli
selässään vahvat kantamukset heiniä, joita he olivat suolta koonneet
karjan talvirehuksi. Kun ei raivattuja niittyjä ollut, koottiin heinää
vanhoilta huhta-ahoilta ja muualta sen verran, että voitiin elättää
muutamia lehmiä talven yli. Heinät kannettiin syksyllä kotiin, jotta ne
olisivat tarvittaessa lähellä.

— Terve, huusi Martti tulokkaille. — Tulittepa kuin kutsuttuina.

— Onko karhua näkynyt? kysyi Pekka ajatellen laitumella kulkevia

lehmiä, jotka olivat aina vaarassa joutua karhun raadeltaviksi.

— Ei karhua, mutta hirviä ja komeita on nähty aivan tuoreeltaan,

selitti Martti.

Miehet jättivät taakan maahan ja seurasivat Marttia, joka ohjasi

heidät auman luo. He eivät ehtineet montakaan askelta ottaa,
ennenkuin Killi jo keksi hirvien jälet. Koira painoi kuononsa maata
vasten, kulki hiljalleen häntäänsä heilutellen ja nuuski. Vihdoin
ulvahti se innostuksesta, pujahti aidan alitse ja alkoi haukkuen edetä
metsään päin.

— Kutsu Killi pois, kehoitti Martti. Pekka vihelsi ja huusi koiraa

takaisin. Killi ei ollut halukas hylkäämään löytöänsä, mutta totteli
kuitenkin kutsua ja palasi Pekan luo. Luukas sitoi köyden koiran
kaulaan ja piteli sitä siitä kiinni.

— Niin, kyllä Killi jälet tuntee, vakuutti Martti. — Tuskin on hetkistä

siitä kun tästä kulki kaksi hirveä. Ne pysähtyivät ensin minua
katsomaan ja sitten painalsivat poikki huhdan metsään.

— Sieltäpähän löytyvät, arveli tyynesti Luukas, joka oli kaatanut

paljon hirviä.

Kun miehillä ei kellään ollut pyssyä mukana, oli Pekka halukas

sellaisen hakemaan ja kiiruhtamaan hirven ajoon.

— Pimeän tuloon ei ole pitkä aika, huomautti Martti. — Minun

neuvoni on, että Luukas ja Paavo vievät heinät Oinolaan ja tulevat
sitten pyssyineen meille. Me menemme Pekan kanssa sinne jo
edeltäpäin. Mennään tänä iltana saunaan ja lähdetään aamulla
aikaisin ajolle. Mulikan Erkki saadaan myös mukaan. On hyvä, että
meitä on useampia, jos ajo tulisi pitkäksi. Ruotsalaiset ovat taasen
alkaneet metsänkäyntiä hätyyttää. Viime viikolla veivät Tossavaiselta
kaadetun hirven lihat. Olivatpa vähällä tappaa ampujatkin.

Luukas kannatti ehdotusta, otti taakan selkäänsä ja lähti

taivaltamaan Oinolaa kohti Paavon seuratessa taakkoineen perässä.
Lupasivat hetken kuluttua olla Marttilassa.

— Hyvin me saunaan ehdimme, vakuutti Luukas.

 Martti kokosi nauriinsa, Pekka kuljetti Killiä, joka hyppeli
levottomana eikä olisi tahtonut hirvenjäliltä luopua.

Polku johti ahon reunaa. Välillä oli vähän leppäviidakkoa. Lähellä

taloa aukeni pieni pelto. Maa oli kivikkoista, ja paljon oli työtä tuossa
pienessä pellossa, kun olivat kivet koottavat kasoihin. Joukossa oli
suurempiakin kiviä, joiden siirteleminen oli vaatinut voimia, mutta
voimaahan suomalaisilla oli, he kun olivat yli koko valtakunnan
tunnetut väkevyydestään.
ILTA MARTTILASSA.

Marttilan talo oli tehty vahvoista hirsistä ulkonevin nurkin.

Asuinrakennuksen vastassa pihan toisella puolen oli matalampi
rakennus, jossa oli suoja hevosta ja toinen talon lehmiä varten. Piha
oli nurmikkoinen, talon päädyssä pihlaja, jonka lehdet olivat syksyn
vaikutuksesta jo punaisen kellertävät ja marjatertut helakanpunaiset.
Mäen alla, lahteen vieressä oli musta sauna, Marttisten ensimmäinen
asunto tällä uutispaikalla. Saunan takana, näkyi vähän lahtea ja sen
rannassa vene.

Martti, talon nuori isäntä astui vieraansa kera matalasta ovesta

eteiseen ja heitti pärevasuun tuomansa nauriit, joista hän poimi pari
kauneinta pienelle pojalleen tuomisiksi. Tuvassa vallitsi melkoisen
pimeä, vaikka akkunaluukku oli auki. Oven vieressä oli iso kivistä
kokoon kyhätty uuni. Lämmitettäessä tulvi siitä savu pirttiin, josta se
aukon kautta vähitellen haihtui katosta ulos. Lämmittäminen oli
päättynyt ja viimeinen savu oli juuri haihtumassa. Martin nuori
emäntä Leena, Oinosten sukua, Pekan serkku, työnsi parhaillaan
pitkävartisella puulapiolla paistettavia leipäkakkaroita uuniin. Uunin
kupeella, matalalla puurahilla istui talon vanha vaari, Martin isoisä
Heikki Marttinen kiskoen puukollaan päreitä mäntypuun pölkystä.
Lattialla pärekasan ääressä leikki Martin kolmivuotias poika, isänsä
kaima, Martti, joka huomattuaan tulijat, riensi isän luo ja pyrki syliin.

— Isä toi Martille nauriin, huudahti poika ja tempasi isomman

nauriin käteensä. — Jältä se, hyvä isä, jältä se Martille, jokelteli hän.

Tulijat istuutuivat seinänvierustapenkille, ison pöydän ääreen. Isä

halkaisi nauriin ja alkoi veitsellään raapia sen sisustaa, jota poika
ahmi suuhunsa. Kun silmät tottuivat hämäryyteen, huomasivat tulijat
penkillä pihanpuoleisella seinustalla oudon miehen. Tämä istui
äänettömänä etukumarassa, kyynärpäät polvien varassa, käsillään
kannattaen päätänsä. Hampaissa oli hänellä piipunnysä, josta veteli
sauhuja niin että piippu silloin tällöin päästi korahtavan äänen. Väliin
sylkäisi mies pitkän syljen permannolle.

— Mistäs kaukaa vieras on? kysäisi Martti ottaen toisen

nauriinpuolikkaan jältettäväkseen.

— Kaukaa olen tullut, sanoi mies. Hetken perästä hän alkoi kertoa:
— Mitäpä salaisin, kun olen maalaisteni joukkoon tullut. Olen
saapunut aina Saksasta asti. Olen Piikki, peräisin Suomesta, Savosta,
vaikka moniin vuosiin en ole kotimaastani mitään kuullut.

Muutaman savun vedeltyään hän jatkoi:

— Sotamiehenä olen ollut. Jouduin sotaan jo silloin kun

kuninkaamme Kustaa Adolf lähti Saksaan. Lähes 10 vuotta olin ollut
mukana ja saanut useampia miekaniskuja. Sain sitten luodin
jalkaani, polveeni, joka teki kävelemisen jäykäksi. Kun siellä nyt
enimmäkseen vain marssitetaan paikasta toiseen, lännestä itään,
pohjoisesta etelään, katsottiin minut kelvottomaksi ja lähetettiin
kotiin. Pääsin Ruotsiin asti. Hidasta on kävely kankealla jalalla ja
toisinaan on jalassa ollut kova pakotus. Tällä tavoin hiljaa Ruotsia
samotessani ehdin Tukholmaan asti ja odotin suomalaista laivaa,
jolla olisin kotiin päässyt. Siellä alkoivat minua uudelleen sotaväkeen
vaatia. Sanoivat miehiä tarvittavan. Matkalla olivat paperini
hävinneet. Rupesivat selittämään karkuriksi. Katsoin viisaimmaksi
poistua Tukholmasta odottamatta laivaa. Niin olen nyt Ruotsia
kävellyt. Jouduin tuonne Isonjoen laaksoon. Siellä pilkalla kehoittivat
minua menemään toisten suomalaisten luo metsiin, minne muka
muutkin rosvot ja karkurit pakenevat. Siten jouduin tänne ja tuntuu
siltä kuin olisin kotiin päässyt, niin savolaista on teillä puheentapa.

Pekka siirtyi puhujaa lähemmäksi. Leena otti leipiä uunista.

Reeta, Martin sisar oli ollut saunaa lämmittämässä. Hän asettui

uunin nurkkaan rukin ääreen ja ryhtyi kehräämään.

— Mitenkäs ne suomalaiset siellä sodassa menestyvät, kysyi

Martti. — Sanotaan, että heidät pannaan siellä kovimpaan tuleen ja
etunenässä kulkemaan, kun oikein tiukka paikka tulee. Oletko
tavannut muita savolaisia, ehkäpä rautalampilaisiakin?

Piikki sylkäisi ensin ja hieroskeli polveaan. Sitten alkoi selittää:

— Paljonhan siellä suomalaisia on. Sanovat niitä olevan Ruotsin

armeijasta neljännen osan. Meillä on siellä omat joukko-osastomme,
useimmat Torstensonin tai Stålhandsken johdon alaisina, joskus
Wrangelinkin komennuksessa. Monessa tulessa olemme olleet.
Kuuminta, missä olen ollut, oli silloin kun oli kulettava Lech-virran yli
Baierissa. Keisarin sotapäällikkö Tilly piti kovasti puoliaan ja esti
ylitsekulkua. Silloin kuningas huusi 300 savolaista esiin. 'Minä tiedän,
että te ette välitä keisarillisten luodeista. Menkää veneillä virran yli,
valloittakaa vastapäisellä rannalla oleva saari ja luokaa sinne
etuvarustus. Kymmenen taaleria jokaiselle, kun työ on suoritettu.'
Näin sanoi kuningas, ja tietysti me lähdimme. Luoteja tuli kuin
rakeita rankkasateella. Ei siinä kauan viivytty, kun olimme saaren
rannalla. Ja sitten me huusimme "hakkaa päälle!" ja hakkasimme
maahan keisarillisia. Tuo huuto vaikutti yhtä paljon kuin miekan
iskut. Huomasivatpa keisarilliset, että me olimme suomalaisia. Meitä
he olivat oppineet pelkäämään ja tuota huutoamme. He juoksivat
kuin säikähtäneet lampaat kapeaan salmeen, joka erotti saaren
heidän pääjoukoistaan. Ei niistä monestakaan ollut enää
morsiamensa luokse. Me valloitimme saaren, laitoimme varustuksen
ja saimme kukin kuninkaan omasta kädestä 10-taalarisemme. Ja hän
sanoi: Sillä tavalla ne Savon pojat tappelee.

— Hän se kuningas oli, se Kustaa Adolf, lopetti sotilas

innostuneena.

Silmät kiiluvina innostuksesta Pekka kuunteli sotamies Piikin

puhetta. Keskustelun aikana olivat Luukas ja Paavokin saapuneet,
varustauneena hirven ajoon. Killi makasi rauhassa Pekan jalkain
juuressa.

Käytyään ulkona Leena ilmoitti saunan olevan valmiina. —

Miesten kylvettyä oli illan hämärä jo muuttunut pimeäksi. Puinen

luukku vedettiin akkuna-aukon eteen ja päre sytytettiin pihtiin uunin
nurkalle. Lisävalon saamiseksi kokosi Reeta tervaksia takkaan
leivinuunin kupeelle ja sytytti ne tuleen.

Miehet olivat virkeitä ja puheliaita. Kyseltiin Piikiltä uutisia suuresta

maailmasta, joka metsäsuomalaisista tuntui niin kaukaiselta.
 Piikki kertoi havainneensa, että paha metsäpalo, joka oli sattunut
alempana joen varrella, oli ärsyttänyt peltoviljelijöitä tuimasti, he kun
saivat sen käsityksen, että palo oli lähtöisin suomalaisten
kaskitulesta. Se oli polttanut laajalti metsää.

— Sattuuhan se kovalla tuulella kuivana aikana joskus tuli

saamaan vallan sellaisen, ettei sitä voi hallita, myönsi vanha
Marttinen. — Mutta on täällä metsiä palamaankin. Ja palaneesta
alastahan ruotsalaiset saavat parempaa laidunmaata lehmilleen.

— Ruotsalaiset ovat uhanneet ajaa kaikki suomalaiset täältä pois.

Kehuivat hallituksen olevan heidän takanaan, selitti Piikki.

Kuullessaan tätä, vanha vaari puhkesi sanoiksi:

— Vai on jo niin pitkälle jouduttu, lausui hän harvakseen. — Ei ole

enää Kaarle kuningas elossa, sen näkee kaikesta. Hän ei talonpoikia
vainonnut, ei ainakaan suomalaisia. Hän se meitä tänne kehoitti
muuttamaankin, hänen omaan herttuakuntaansa. Ei hän
kaskenpolttoa vihannut, päinvastoin käski meitä huhtia raatamaan.
Saimme kaataa metsää kuinka paljon tahansa, kun vain veromme
maksoimme. Minä en aluksi hennonut Savosta lähteä, kun siellä oli
niin hyvät kalavedet. Olin tottunut muikkuihin ja lahnoihin enkä
luullut eläväni ilman niitä. Mutta tuli sitten minunkin pakko lähteä.
Kaarle kuningas oli jo kuollut ja taaskin saivat herrat valtaa.
Sotaväkeä majoitettiin sinne Rautalammillekin. Ja ne sotamiesten
päälliköt menettelivät hyvin omavaltaisesti, ottivat vaan taloista mitä
saivat ja kantoivat luvattomasti veroja. Missä talossa uskallettiin
vastustaa, siellä ruoskat vinkuivat, ja kostoksi otettiin nuoret miehet
sotaväkeen. Niinpä yhtenä päivänä tuli sotilaitten päällikkö Erik
Knuutinpoika 26 miehen kanssa minun kotiini muka sotamiehiä
ottamaan. Kun muut eivät iän puolesta sopineet, tahtoi hän vangita
renkini Pekka Asikaisen. Pekka asettui vastaan ja kiinniotettaessa löi
puukolla erästä sotamiestä. Hänet pantiin käsirautoihin. Kun en minä
voinut tuollaista vääryyttä suvaita ja kun minusta oli liikaa, että 26
miestä komennettiin yhtä vastaan, asetuin puolustamaan renkiäni.
Poikani tuli minun avukseni. Hänet he tappoivat. Siitälähtien olet
sinä, Martti, ollut isätön. Minut he panivat rautoihin, vaikka koetin
kaikin voimineni taistella vastaan. Minä sain asiani kuitenkin
oikeuteen, joka minut päästi vapaaksi, mutta sain maksaa suuret
sakot. Ja vapaaksi päästyäni oli elämäni sietämätöntä. Äitisi kuoli
surusta ja murheesta jättäen Reetan aivan pieneksi. Minua vainottiin
sentähden, että olin asettunut herroja vastaan. — Niin muutimme
tänne. Kyllä sinä Martti sen muistat; olit jo siinä iässä, kun minun ja
mummovainajan keralla tänne tulit.

— Muistan, muistan, vakuutti nuori Martti-isäntä. — Olinhan jo 10-

vuotias. Muistanhan, kun tulimme tähän korpeen ja sinä, vaari, aloit
raataa.

— Niin, raataneet olemme, noudattaen Kaarle kuninkaan

kehoitusta. Ja verrattain rauhassa olemme saaneet olla. Ei meiltä ole
mitään ryöstetty. Ruotsalaisetkin ovat vasta viime vuosina käyneet
vihamielisiksi, syyttäen, että olemme luvatta heidän mailleen tulleet.

— Eikös meillä ole olleet kirjat, lupakirjat, kysyi Martti.

— Ei täällä mitään kirjoja ole tarvittu, vastasi ukko. — Oli meillä

kyllä paperi, maaherralta saatu ja minä säilytin sitä saunan luona
olevan koivun kolossa. Sieltä se on hävinnyt, lienevätkö sen tikat
hakanneet rikki vai olisiko muuten hukkaan joutunut.

— Mutta jos —, lausui Martti miettiväisenä, — jos ne nyt kuitenkin

vaatisivat, kun ovat käyneet meille vihamielisiksi.
Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.

More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge

connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.

Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and

personal growth every day!

testbankdeal.com