Business Analytics Data Analysis and Decision

Making 6th Edition Albright Test Bank download

https://testbankdeal.com/product/business-analytics-data-
analysis-and-decision-making-6th-edition-albright-test-bank/

Explore and download more test bank or solution manual

at testbankdeal.com
Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankdeal.com

Business Analytics Data Analysis and Decision Making 6th

Edition Albright Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/business-analytics-data-analysis-and-
decision-making-6th-edition-albright-solutions-manual/

Business Analytics Data Analysis And Decision Making 5th

Edition Albright Test Bank

https://testbankdeal.com/product/business-analytics-data-analysis-and-
decision-making-5th-edition-albright-test-bank/

Business Analytics Data Analysis and Decision Making 5th

Edition Albright Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/business-analytics-data-analysis-and-
decision-making-5th-edition-albright-solutions-manual/

Chemical Process Equipment Design 1st Edition Turton

Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/chemical-process-equipment-
design-1st-edition-turton-solutions-manual/
Organic Chemistry 5th Edition Brown Test Bank

https://testbankdeal.com/product/organic-chemistry-5th-edition-brown-
test-bank/

Chemistry A Molecular Approach with MasteringChemistry 2nd

Edition Tro Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/chemistry-a-molecular-approach-with-
masteringchemistry-2nd-edition-tro-solutions-manual/

Financial Reporting Financial Statement Analysis and

Valuation 7th Edition Whalen Test Bank

https://testbankdeal.com/product/financial-reporting-financial-
statement-analysis-and-valuation-7th-edition-whalen-test-bank/

PFIN 6th Edition Billingsley Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/pfin-6th-edition-billingsley-
solutions-manual/

Fundamentals of Machine Component Design 5th Edition

Juvinall Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-machine-component-
design-5th-edition-juvinall-solutions-manual/
South Western Federal Taxation 2013 Corporations
Partnerships Estates and Trusts 36th Edition Hoffman
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/south-western-federal-
taxation-2013-corporations-partnerships-estates-and-trusts-36th-
edition-hoffman-solutions-manual/
Ch7
1. A sample in which the sampling units are chosen from the population by means of a random mechanism is a:
a. probability sample b. judgmental sample
c. stratified sample d. systematic sample
ANSWER: a
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-2 Sampling Terminology
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

2. A judgmental sample is a sample in which the:

a. sampling units are chosen using a random number table
b. quality of sampling units judged before they are added to the sample
c. sampling units are chosen according to the sampler’s judgment
d. sampling units are all biased and vocal about it
ANSWER: c
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-2 Sampling Terminology
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

3. Potential sample members, called sampling units, are:

a. people b. companies
c. households d. all of these choices
ANSWER: d
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-2 Sampling Terminology
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

4. In sampling, a population is:

a. the set of all humans
b. the set of all members about which a study intends to make inferences
c. any group of test subjects
d. a random group of individuals, households, cities, or countries
ANSWER: b
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-2 Sampling Terminology
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

5. A list of all members of the population is called a:

a. sampling unit b. probability sample
c. frame d. relevant population
ANSWER: c

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 1

Ch7
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-2 Sampling Terminology
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

6. A list of all members of the population from which we can choose a sample is called a frame, and the potential sample
members are called sampling units.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-2 Sampling Terminology
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

7. A probability sample is a sample in which the sampling units are chosen from the population by means of a random
mechanism such as a random number table.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-2 Sampling Terminology
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

8. We can measure the accuracy of judgmental samples by applying some simple rules of probability. This way,
judgmental samples are not likely to contain our built-in biases.
a. True
b. False
ANSWER: False
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-2 Sampling Terminology
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

9. A sample chosen in such a way that every possible subset of same size has an equal chance of being selected is
called a(n):
a. interval estimation b. point estimation
c. simple random sample. d. statistic
ANSWER: c
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

10. The sampling method in which a population is divided into blocks and then selected by choosing a random
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 2
Ch7
mechanism is called a:
a. random sampling b. systematic sampling
c. stratified sampling d. cluster sampling
ANSWER: b
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

11. Which of the following is not a consideration when determining appropriate sample size?
a. the cost of sampling b. the timely collection of the data
c. interviewer fatigue d. the likelihood of nonsampling error
ANSWER: c
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

12. Identifiable subpopulations within a population are called:

a. clusters
b. samples
c. blocks
d. strata
e. none of these choices
ANSWER: d
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

13. The defining property of a simple random sample is that:

a. every sample of a particular size has the same chance of being chosen
b. the easiest method to access samples are chosen
c. the fewest samples necessary for statistical significance are chosen
d. every fourth subject is chosen as a sample
ANSWER: a
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

14. Selecting a random sample from each identifiable subgroup within a population is called:
a. demographic sampling
b. systematic sampling
c. stratified sampling
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 3
Ch7
d. cluster sampling
e. none of these choices
ANSWER: c
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

15. Which of the following are reasons for why simple random sampling is used infrequently in real applications?
a. Samples can be spread over a large geographic region.
b. Simple random sampling requires that all sampling units be identified prior to sampling.
c. Simple random sampling can result in underrepresentation or overrepresentation of certain segments of the
population.
d. All of these choices are valid reasons.
ANSWER: d
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

16. Which statement is true of proportional sample sizes?

a. The proportion of a stratum in the sample is independent of the proportion of that stratum in the population.
b. The proportion of a stratum in the sample is the same as the proportion of that stratum in the population.
c. The proportion of a stratum in the sample is greater than the proportion of that stratum in the population.
d. The proportion of a stratum in the sample is less than the proportion of that stratum in the population.
ANSWER: b
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

17. Simple random samples are samples in which each member of the population has the same chance of being chosen.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

18. A simple random sample is one where each member of the population has a known chance (this may differ from one
member to another) or probability of being chosen.
a. True
b. False
ANSWER: False
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 4
Ch7
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

19. In systematic sampling, one of the first k members is selected randomly, and then every kth member after this one is
selected. The value k is called the sampling interval and equals the ratio N / n, where N is the population size and n is the
desired sample size.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

20. In stratified sampling, the population is divided into relatively homogeneous subsets called strata, and then random
samples are taken from each stratum.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

21. In stratified sampling with proportional sample sizes, the proportion of each stratum selected differs from stratum to
stratum.
a. True
b. False
ANSWER: False
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

22. In cluster sampling, the population is divided into subsets called clusters (such as cities or city blocks), and then a
random sample of the clusters is selected. Once the clusters are selected, we typically sample all of the members in each
selected cluster.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 5
Ch7

23. The probability of being chosen in a simple random sample of size n from a population of size N is:
a. 1/N b. N – 1/n
c. N/n d. n/N
ANSWER: d
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

24. The key to using stratified sampling is:

a. identifying the strata b. selecting the appropriate strata
c. defining the strata d. randomizing the strata
ANSWER: b
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

25. If systematic sampling is chosen as the sampling technique, it is probably because:

a. systematic sampling has better statistical properties than simple random sampling
b. systematic sampling is more convenient
c. systematic sampling always results in more representative sampling than simple random sampling
d. none of these choices
ANSWER: b
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

26. The primary advantage of cluster sampling is sampling convenience (and possibly less cost). The downside, however,
is that the inferences drawn from a cluster sample can be less accurate, for a given sample size, than for other sampling
plans.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

27. The finite population correction factor is a correction for the standard error when the sample size is fairly large relative
to the population size.
a. True
b. False

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 6

Ch7
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

28. Simple random sampling can result in under-representation or over-representation of certain segments of the
population. This is one of several reasons that simple random samples are almost never used in real applications.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

29. Stratified samples are typically not used in real applications because they provide less accurate estimates of
population parameters for a given sampling cost.
a. True
b. False
ANSWER: False
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

30. Cluster sampling is often less convenient and more costly than other random sampling methods.
a. True
b. False
ANSWER: False
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

31. One obvious advantage of stratified sampling is that we obtain separate estimates within each stratum – which we
would not obtain if we took a simple random sample from the entire population. A more important advantage is that we
can increase the accuracy of the resulting population estimates by using appropriately defined strata.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 7

Ch7
32. Systematic sampling is generally similar to simple random sampling in its statistical properties.
a. True
b. False
ANSWER: True
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

33. Consider the frame of 50 full-time employees of Computer Technologies, Inc (CTI). CTI’s human resources manager
has collected annual salary figures for all employees and she has calculated a mean of $47,723, a median of $41,082 and
a standard deviation of $24,167. A simple random sample of 10 employees is presented below (salary is in $1,000’s).
Compute the mean, median, and standard deviation for the sample and compare these statistics with the measures for
the entire company.

Employee 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Salary 38.8 46.7 61.1 49.6 58.5 78.8 36.7 46.5 47.6 56.7
ANSWER: Sample statistics: mean = $52,100, median = $48,600, standard deviation = $12,279.5
Population parameters: mean = $47,723, median = $41,082, standard deviation = $24,167
The sample mean and median are larger than the corresponding population mean and median, but the
sample standard deviation is much smaller (about 51%) of the population standard deviation.
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Application
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

34. A sales manager for a company that makes commercial ovens for restaurants is interested in estimating the average
number of restaurants in all metropolitan areas across the entire country. He does not have access to the data for each
metropolitan location, so he had decided to select a sample that will be representative of all such areas, and will use a
sample size of 30. Do you believe that simple random sampling is the best approach to obtaining a representative subset
of the metropolitan areas in the given frame? Explain. If not, recommend how the sales manager might proceed to select
a better sample of size 30 from this data?
ANSWER: Using a simple random sample may not be the best approach. If you are trying to determine the number
of restaurants in metropolitan areas, it seems as though this would be somewhat dependent on the size
(population) of the metropolitan areas under investigation. It may be better to stratify the samples. You
could divide the metropolitan areas into several strata based on their population and then sample within
each stratum. This may be more representative of the metropolitan areas across the country.
POINTS: 1
DIFFICULTY: Moderate | Bloom’s: Analysis
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

The manager of a small computer company has collected current annual salaries and number of years of post-secondary
education for 52 full-time employees. The data are shown below:

Current annual salaries:

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 8

Ch7

Number of years of post-secondary education:

35. (A) Compute the mean, median, and standard deviation of the annual salaries for the 52 employees in the given
frame.

(B) Use Excel® to choose a systematic sample of size 13 from the frame of annual salaries.

(C) Compute the mean, median, and standard deviation of the annual salaries for the 13 employees included in your
systematic sample in (B)

(D) Compare your statistics in (C) with your computed descriptive measures for the frame in (A). Is your systematic
sample representative of the frame with respect to the annual salary variable?

(E) Assume that we wish to stratify these employees by the number of years of post-secondary education, select such a
stratified sample of size 15 with approximately proportional sample sizes.

(F) Compute the mean, median, and standard deviation of the annual salaries for the 15 employees included in your
stratified sample in (E).

(G) Compare these statistics in (F) with your computed descriptive measures for the frame obtained in (A). Is your
stratified sample representative of the frame with respect to the annual salary variable?
ANSWER: (A) The mean, median, and standard deviation of the given frame were computed using StatTools as
shown below:

(B) In order to generate a systematic sample, we must first divide the frame size by the desired sample
size to find the relevant intervals from which we will sample. The sampling interval in this case is 4,

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 9

Ch7
meaning that every 4th salary will be included in the sample. Next, we randomly choose a number
between 1 and 4. Suppose that this number happens to be 1. This will be our starting point in the first
block of 4 salaries. To identify every 4th salary thereafter, we first developed an index column to assign
an index value to each salary. We then used the MOD function in Excel® to label every 4th salary with a
"1" in column C. Lastly, we used an IF statement to identify every value that has a "1" assigned to it. We
have now generated a systematic sample of size 13. The sample consists of the following values shown
below (read across rows):

$38,450 $109,285 $87,489 $49,638 $76,927 $90,473

$89,867 $28,743 $39,205 $54,199 $49,987 $21,750
$31,008

(C)

(D) After generating the summary measures for both the frame and the sample, we can conclude that the
sample does not represent the frame well. The mean, median, and standard deviation of the frame are all
much smaller than the mean, median, and standard deviation of the sample.

(E) This portion of the solution involves several steps. First, we noted the total sample size needed.
Second, we developed the strata we will use to separate the given frame: in this case we placed every
two years in a new stratum as shown below. Next, we generated a column labeled "Category", to place a
number between 1 and 5 next to the salary that corresponds with the stratum of that number. For
example, if the annual salary was of a person who only had 2 years of education beyond secondary
education, then a number 2 for Stratum 2 was placed next to the salary. The "Category" column was
generated using an IF statement. We then unstacked the categories in order to count the number of
salaries in each stratum. This was done by using StatTools's Data Utilities/Unstack function. Once this
was completed, we used the COUNT function in Excel® to count the number of values in each stratum
and then generated proportional numbers for each stratum with respect to the size of the given
population. Once the proportions are generated, we used the random number function in Excel® to assign
a random number to each salary. Then, by using Excel® to sort the salaries in each stratum by their
random number (in this case by ascending number) we selected the salaries in each stratum that will be
included in the sample. These salaries are shown below.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 10

Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!
Ch7

(F)

(G) When looking at the mean, median, and standard deviation of both the sample and population, we
can conclude that the stratified sample represents the population fairly well, although the summary
measures are all slightly lower than those of the population.

POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Application
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

Suppose that you are an entrepreneur interested in establishing a new Internet-based auction service. Furthermore,
suppose that you have gathered basic demographic information on a large number of Internet users. You currently have
information on 1000 individuals related to their gender, age, education, marital status, annual household income, and
number of people in household. Assume that these individuals were carefully selected through stratified sampling.

36. (A) To assess potential interest in your proposed enterprise, you would like to conduct telephone interviews with a
representative subset of the 1000 Internet users. How would you proceed to stratify the given frame of 1000 individuals to
choose 50 for telephone interviews? Explain your approach.

(B) Explain how you could apply cluster sampling to obtain a sample size of 50 from this frame. What are the advantages
and disadvantages of employing cluster sampling in this case?
ANSWER: (A) Which of these factors will have an impact on the use of the auction service? You may want to use
gender, age, and annual household income. You should attempt to gather data on individuals that
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 11
Ch7
represent the different gender, age, and annual income groups that represent your customers. You may
find that you have different responses between these groups.
(B) You may decide that you want to sample 50 people in your immediate area. You can use your local
phone directory and call customers in your area. This type of sampling is convenient and is less costly.
The drawback is that the inference drawn from this type of sample may not be representative of the entire
population.
POINTS: 1
DIFFICULTY: Moderate | Bloom’s: Analysis
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

A statistics professor has just given the final examination in his introductory statistics course. In particular, he is interested
in learning how his class of 50 students performed on this exam. The data are shown below.

78 72 73 75 79 72 75 77 71 78
83 84 71 81 82 79 71 73 89 74
75 93 74 88 83 90 82 79 62 73
88 76 76 76 80 84 84 91 70 76
74 68 80 87 92 84 79 80 91 74

37. (A) Using these 50 students as the frame, use Excel® to generate a simple random sample of size 10 from this frame.
(B) Compute the mean scores in the frame and the simple random sample you generated in (A).

(C) Compare the mean scores you computed in (B). Is your simple random sample a good representative of the frame?
Why or why not?

(D) Using these 50 students as the frame, use Excel® to generate a systematic sample of size 10 from this frame.

(E) Compare the mean scores in the frame with that in the systematic sample in (D). What do you conclude?
ANSWER:
In order to solve this problem, we first generated an index value for each score in the given frame. Then
we used StatTool’s Random Sample tool in the Data Utilities section to generate a simple random sample
of scores from the population. Lastly, we used VLOOKUP function to find the corresponding score for
each index value. This process resulted in the following sample:

Index 6 34 37 10 26 24 32 36 4 33
Score 72 76 84 78 90 88 76 84 75 76

(B) Population mean score = 78.92, Sample mean score = 79.90 in the above case.

(C) The mean of the sample generated from the given frame of scores is clearly very close to the mean of
the population. Therefore we may conclude that the simple random sample is fairly representative of the
population of introductory statistics final exam scores.

(D) In order to generate a systematic sample, we must first divide the frame size (50) by the desired
sample size (10) to find the relevant intervals from which we will sample. The sampling interval in this
case is 5, meaning that every 5th score will be included in the sample. Next, we randomly choose a
number between 1 and 5. Suppose that this number happens to be 1. This will be our starting point in the
first block of 5 scores. To identify every 5th score thereafter, we first developed an index column to assign
an index value to each score. We then used the MOD function in Excel® to label every 5th score with a “1”
assigned to it. We have now generated a systematic sample of size 10. The sample consists of the
following values: 78, 72, 83, 79, 75, 90, 88, 84, 74, and 84.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 12

Ch7

(E) The means of the frame and of the sample were found to be 78.92 and 80.7, respectively. We see
that these means are very close. From this analysis, we can conclude that the systematic sample is fairly
representative of the frame or population.

POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Analysis
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

A university bookstore manager is mildly concerned about the number of textbooks that were under-ordered and thus
unavailable two days after the beginning of classes. The manager instructs an employee to pick a random number, go to
the place where that number book is shelved, examine the next 50 titles, and record how many titles are unavailable.

38. (A) Technically, this process does not yield a random sample of the books in the store. Why not?

(B) How could a truly random sample be obtained?

ANSWER: (A) For true random sampling, all possible combinations of 50 books must have equal probability of being
sampled. In this process, books that are shelved far from each other could not be in the same sample.
Thus not all combinations would have equal probability; some would have probability 0.
(B) Obtain an inventory list of all book titles and number the books. Use a table of random numbers (or
computer generated random numbers) to select 50 books to be examined.
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Analysis
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

Sally Bird of Big Rapids Realty has received data on 60 houses that were recently sold in Mecosta County in Michigan.
The data are recorded in the table shown below. Included in this data set are observations for each of the following
variables:

· The appraised value of each house (in thousands of dollars)

· The selling price of each house (in thousands of dollars)
· The size of each house (in hundreds of square feet)
· The number of bedrooms in each house

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 13

Ch7

39. (A) Suppose that Sally wishes to examine a representative subset of these 60 houses that has been stratified by the
number of bedrooms. Use Excel® to assist her by finding such a stratified sample of size 10 with proportional sample
sizes.

(B) Explain how Sally could apply cluster sampling in selecting a sample of size 15 from this frame.

(C) What are the advantages and disadvantages of employing cluster sampling in this case?
ANSWER:
(A) In this problem, the stratified sample was found by using strata that were based on the number of
bedrooms in the house. Once we established how to stratify the frame, we unstacked the prices
according to the strata (in this case, the number of bedrooms). This was done by using StatPro’s Data
Utilities/Unstack variables. Once this was completed, we counted the number of houses in each stratum
and then assigned a proportional size to each stratum relative to the size of the frame (in this case, size
of the frame is 60). After the proportions were generated, we used Excel to generate a random number
for each price in each stratum. Next, we used the sort function in Excel® to place the prices in order of
ascending random numbers. We then chose the prices to be included in the stratified sample. These
results are shown below. Note that the stratified sample size is 11 (not 10) due to rounding.

HOUSE # BEDROOMS PRICE

17 2 132.54
29 2 111.95
18 2 114.33
2 2 111.70
1 3 132.98
45 3 136.16
27 3 153.69
34 3 127.30
12 4 136.51
32 4 155.46

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 14

Ch7
6 5 162.03

(B) In this situation, Sally could have selected a few neighborhoods within Mecosta County, Michigan,
and obtained all the sample information from the selected neighborhoods.

(C) By using cluster sampling, Sally would be able to generate her sample more quickly and conveniently.
The disadvantage of cluster sampling in this case is that Sally would have to make sure she selected
neighborhoods that fairly represented the variety of households in the county. For example, if the county
had a large variety of homes with only 2 bedrooms, but the sample neighborhoods selected mostly
contained homes with 4 bedrooms, the sample information would not fairly represent the entire frame. If
this were the case, cluster sampling would not be a good way to select a sample.
POINTS: 1
DIFFICULTY: Moderate | Bloom’s: Application
TOPICS: A-Head: 7-3 Methods for Selecting Random Samples
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

40. The standard error of sample mean is large when the observations in the population are spread out (large ), but
that the standard error can be reduced by taking a smaller sample.
a. True
b. False
ANSWER: False
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Comprehension
TOPICS: A-Head: 7-4 Introduction to Estimation
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

41. Which of the following statements correctly describe estimation?

a. It is the process of inferring the values of known population parameters from those of unknown sample
statistics.
b. It is the process of inferring the values of unknown sample statistics from those of known population
parameters.
c. It is the process of inferring the values of known sample statistics from those of unknown population
parameters.
d. It is the process of inferring the values of unknown population parameters from those of known sample
statistics.
ANSWER: d
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-4 Introduction to Estimation
OTHER: BUSPROG: Analytic | DISC: Statistical Inference

42. A sampling error is the result of:

a. measurement error b. nonresponse bias
c. nontruthful responses d. "unlucky" sampling
ANSWER: d
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy | Bloom’s: Knowledge
TOPICS: A-Head: 7-4 Introduction to Estimation
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 15
Other documents randomly have
different content
ainoastaan määrättyjä edellytyksiä, jotka tekevät tieteellisen
tutkimisen yleensä mahdolliseksi, vaan myöskin erityisiä tarpeita,
jotka kiihottavat tieteelliseen tutkimiseen. Eivät suinkaan kaikki
yhteiskunnat ja kaikki yhteiskuntaluokat kaipaa, vaikka tarpeellisia
edellytyksiä olisikin, syvällisempää tutkimusta luonnon ja
yhteiskunnan todellisista syysuhteista. Häviävä luokka tai yhteiskunta
kokee aina peitellä todellisuutta. Se ei käytä älyään selittääkseen
olevaista, vaan keksiäkseen syitä rauhottaakseen, lohduttaakseen ja
pettääkseen itseään, puhumatta välttämättömyydestä pettää
vastustajiaan voimaansa ja elinkykyynsä nähden.

Tiedettä eivät voi muut edistää kuin ylöspyrkivät yhteiskuntaluokat

ja yhteiskunnat. Sillä, jolle tulevaisuus todella kuuluu, on harrastusta
tutkia todellisuutta ja poistaa kaikki sen suhteen vallitseva
epäselvyys.

Kun antikinen yhteiskunta hävisi, kävi sen tieteenkin samalla

tavalla. Ihmiset pakenivat yhä enempi todellisuuden maailmasta,
jonka surkeus heitä painoi, epätodellisen, haaveellisen, salaperäisen
aloille, joita he voivat vapaasti muovailla tarpeittensa mukaan. Missä
he epäilivät itseään, siinä yliluonnollisten olentojen voima heitä kyllä
auttaisi. Kiliasmi rehotti tässä maaperässä, ihmeusko ja mystiki.

Kun germanit saivat roomalaisen maailmanvallan perinnön, perivät

he myöskin kristinuskon opit, jotka olivat kasvaneet tästä
ilmapiiristä; mutta he antoivat niille toisen sisällyksen. Nuo reippaat
ja elämänhaluiset barbarit eivät voineet ymmärtää tuota synkkää,
alakuloista todellisuudesta irtaantumista, tuota tuskallista
mietiskelemistä ja oman sisimpänsä tutkimista, joka on
huomattavana alkukristillisyyden mystikkojen piirteenä. He eivät
kyenneet tieteellisesti voittamaan kristinuskoa; mutta käsittivät sen
niin luonnollisen aistillisesti, että mystisismi lakkasi olemasta elävä
voima ja hädin tuskin pysyi pystyssä muutamissa luostareissa.

Sitten kehittyivät tavaratuotanto ja tavarakauppa kristityssä

germanisessa maailmassa ja mullistivat sen olosuhteet kokonaan.
Taasen alkoivat aluksi kaupungeissa, nousevan sivistyksen
tyyssijoissa, salaperäiset apokalyptiset opit ja mystilliset aatteet
voittaa alaa. Ne vastasivat samojen yhteiskuntakerrosten tarpeita,
joita alkukristillinen kommunismi oli tyydyttänyt. Toisen mukana
kehittyi toinenkin.

Tulevaisuus ei tähän aikaan ollut suinkaan köyhien ja sorrettujen,

vaan rikkaiden ja mahtavien, ruhtinoiden ja kapitalistien. Näillä olikin
kaikki syy edistää tiedettä, joka palveli vallassaolevien etuja sitä
enempi, mitä selvemmin se selitti todellisuutta. Mutta sielläkin, missä
se ei ollut heidän palvelustyttönään, edisti se ruhtinas- ja
kapitalistivaltaa.

Mutta sorretuille kansankerroksille näyttäytyi todellisuus

lohduttomalta. Ihme ainoastaan saattoi kukistaa "pedon", heidän
sortajansa ja riistäjänsä, ja tuoda kärsiville joukoille hyvinvoinnin ja
vapauden. Mutta sellaista he pyysivät sydämensä pohjasta, heidän
täytyi siihen uskoa, etteivät olisi joutuneet epätoivoon.

Niinpä he alkoivat vihata vastasyntynyttä tiedettä, tätä heidän

sortajiensa palvelijaa, melkein yhtä paljon kuin kirkon oppia. He
alkoivat kääntyä pois lohduttomasta todellisuudesta ja vajota
mietiskellen tutkimaan sisimpäänsä, saadakseen siitä lohdutusta ja
luottamusta. He asettivat tiedettä ja tosioloja vastaan sisimmän
mielialansa, "Jumalan äänen", "ilmestyksen" tai "sisäisen valon",
mikä todellisuudessa oli samaa kuin oman kaipuunsa, omat
tarpeensa. Sitä voimakkaammin kaikuivat nämä sisäiset äänet, mitä
enempi mietiskelijä itse erkaantui yhteiskunnasta, karkotti kaiken
häiritsevän luotaan ja kiihotti mielikuvitustaan hurmauksen eri
keinoilla, erittäinkin nälällä ja rukouksilla. Niinpä rupesivat nämä
haaveksijat uskomaan ihmeitä, mikä usko vihdoin muuttui heissä niin
lujaksi, että he ilmottivat siitä toisillekin, jotka samoista syistä
tunsivat samoja tarpeita ja haluja.

Tämän suunnan luoteenomaisia esimerkkiä tapaamme esim.

Thomas Münzerin, tuon ruhtinoiden ja suurporvarien
uskonpuhdistuksen vastustajan, suuren saksalaisen
talonpoikaissodan merkkimiehen, kirjotuksissa.

Selittäessään Danielin kirjan 2:sta lukua kuningas Nebukadnezarin

unesta — tuosta jättiläiskuvasta, jolla oli savesta tehdyt jalat ja jonka
sitten kivi särki, mikä on vallankumouksellisille selityksille varsin
kiitollinen uni — sanoo Münzer kirjanoppineiden väittävän, ettei
Jumala enään ilmesty rakkaille ystävilleen näkyväisesti eikä
suullisesti, mutta senvuoksi täytyy jokaisen pysyä kiinni kirjotuksissa.
He pilkkaavat niiden varotuksia, jotka ovat tekemisissä jumalallisen
ilmestyksen kanssa, kuten juutalaiset pilkkasivat Jeremiasta, joka
ennusti Babylonian vankeutta. Sellaisia kirjanoppineita olivat myöskin
Nebukadnezarin viisaat merkkienselittäjät, jotka eivät osanneet
selittää unta. "He olivat jumalattomia teeskentelijöitä ja imartelijoita,
jotka puhuivat sitä, mitä herrat halusta tahtoivat kuunnella, samoin
kuin meidän päivinämme tekevät kirjanoppineet, jotka mielellään
elää letustelevat hoveissa. He olivat tuon väärän uskon sokaisemia,
etteivät muka ilman pyhän hengen apua voisi erottaa hyvää pahasta.
Mutta sana tulee Jumalasta suoraan sydämeen. Ja se ihminen, joka
ei ole tätä havainnut Jumalan elävän todistuksen kautta, ei tiedä
sanoa mitään perusteellista Jumalasta, vaikkapa hän olisikin lukea
ahminut satatuhatta raamattua."
 "Jos nyt ihmisen pitäisi huomata sanaa ja olla herkkätuntoinen,
täytyy jumalan ottaa hänestä lihallinen himo, ja kun jumalallinen
liikutus tulee sieluun, tulee hänen kuolettaa kaikki lihan himot, että
se pääsisi vaikuttamaan. Sillä eläimellinen ihminen ei tajua, mitä
jumala sielussa puhuu" (1 Kor. 2)… Jumalan ilmestystäkin varten
pitää ihmisen erota kaikesta maallisesta ja vakavasti ikävöidä
totuutta, ja täytyy hänen sellaista totuutta harjottaen erottaa
pettämättömät näyt vääristä.

Muutamassa toisessa kirjotuksessa hän kuvaa sitä räikeää

vastakohtaa, mikä on totisen kristityn, joka epäilyksen, huolien ja
vapistuksen alaisena odottaa ilmestyksiä, ja itseensä tyytyväisen
kirjanoppineen välillä, joka saarnaa penseyttä ja nauraa
sieluntaisteluille. "Voi, minua raukkaa", valittelee edellinen, "mihin on
minun ryhtyminen? Jumala koettelee omaatuntoani epäuskolla ja
epäilyksellä, ja ulkoapäin uhkaavat minua sairaus, köyhyys, valitus ja
kaikellainen hätä pahojen ihmisten puolelta j.n.e.!"

Tässä hädässä kääntyy epäilijä kirjanoppineen puoleen kysymään

neuvoa. "Silloin sanoo tämä, joka jo ennakolta tuntuu lopen
happamalta, sillä sellaisten yksikin sana maksaa jo monta kirkasta
lanttia: 'Niin, hyvä mies, jos et tahdo uskoa, niin mene helvettiin!' —
'Oi, kaikkein oppinein tohtori, minä tahtoisin niin mielelläni uskoa,
mutta epäusko painaa mieltäni'. — Silloin oppinut sanoo: 'Niin, hyvä
mies, älä huolehdi sellaisista korkeista asioista. Usko vain
yksinkertaisesti ja karkota pois ajatukset. Se on pelkkää
mielikuvitusta. Mene ystäviesi luo ja ole iloinen, niin unohdat
huolesi.' Katso, sellaista lohdutusta eikä mitään muuta on tarjottu
kirkoissa. Sellainen lohdutus on häväissyt kaiken kristillisen
vakavuuden… Pyhä Pietari sanoo sinulle, kutka ovat syöttöporsaita:
niitä ovat kaikki uskottomat, väärät oppineet, olkootpa sitten mitä
lahkoa tahansa. He juovat ja mässäävät, heidän koko halunsa on
hyvinvoinnissa, ja he näyttävät teräviä hampaitaan kuin koirat, jos
vaan sanankin sanoo heitä vastaan."

Münzer halveksii samalla tavalla oppineita ja maallisia iloja.

Uuden tulevan yhteiskunnan kuvittelee Münzer kiliastisella tavalla

mitä ylenpalttisemmin varustetuksi maan päällä olevaksi paratiisiksi.
"Niin", huudahti hän, "me lihalliset, maalliset ihmiset muutumme
jumaliksi, senvuoksi että Kristus tuli ihmiseksi, ja siis hänen kanssaan
olemme Jumalan oppilaita ja hänen itsensä opettamina tulemme
jumaliksi. Tai pikemmin kokonaan muutumme häneksi, niin että
maallinen elämä muuttuu ikäänkuin taivaassa tapahtuvaksi".

Tämä olkoon pienenä näytteenä apokalyptisestä mystikistä. Mutta

sen kanssa saattaa varsin hyvin viihtyä mitä karkein realismi. Ellei
jumala täyttänyt Münzerin toiveita ilmestyksien suhteen, niin lausui
tämä sangen ylenkatseellisesti, varsinkin jos saamme luottaa
Melanktoniin, joka kauhistuen asiasta kertoo: "Hän sanoo julkisesti,
niin että on kerrassaan kauheata kuullakin sitä, että hän tahtoo
antaa palttua Jumalalle, ellei Jumala tahdo puhella hänen kanssaan
kuten Abrahamin ja muiden patriarkkain kanssa."

Tämä mystisismi, joka käy käsi kädessä askesin,

itsensäkidutuksen, kanssa, on uuden ajan köyhälistölle vieras.
Meidän päivinämme näkee jokainen, joka ei ole sokea huomaamaan
ajan merkkejä, että tulevaisuus on köyhälistön ja että muut luokat
tähän verraten yhä enempi kadottavat yhteiskunnallisen
merkityksensä ja samalla myöskin valtiollisen valtansa, älykkyytensä
ja siveellisen voimansa. Nykyään juuri todellisuus lupaa köyhälistölle
voiton ja lupaa sen sitä varmemmin kuta paremmin todellisuutta
tulkitaan ja mitä selvemmin nykyisen yhteiskunnallisen kehityksen
tarkotukset astuvat päivän valoon. Tiede, joka on ottanut
tehtäväkseen puolueettomasti etsiä totuutta, on nyt yksinään
köyhälistön edun mukainen. Ainoastaan köyhälistöllä on harrastusta
totuuden tutkimiseen.

Totta kyllä kukoistaa mystisismi, ylimaailmallisten voimien

ikävöiminen, taasen meidän päivinämme. Mutta se ei enään ilmene
köyhälistössä, ei enään kommunisteissa — heistä on tullut
todellisuusfilosofeja, materialisteja, — vaan hallitsevien luokkien
piirissä, jotka tuntevat, että heidän hetkensä ovat pian luetut.

Mutta näiltä puuttuu kumminkin uskon tulta, niitä ei pidä pystyssä

sellainen innostus, joka keski-ajan kommunistisille mystikoille antoi
voimaa kestämään kovimpiakin vainoja, vieläpä astumaan ilolla
kuolemaankin. Meidän aikamme porvarillinen mystisismi ja taikausko
ei enään kykene luomaan sankareita tai marttyyreitä; puolueeton
henki hallitsee sitä yhtä vähän kuin porvariston tiedettäkin. Se lainaa
mielellään tältä kaapun voidakseen esiintyä salongeissa ja taipuu
yleensä ylhäisien mielen mukaan.

V. Askesi.

Paitsi mystillistä piirrettä, joka erottaa keski-ajan loppupuolen ja

uskonpuhdistuksen ajan kommunismin uudenaikaisesta, on vielä
mainittava toinenkin ero, sen asketinen luonne.

Keskiajalla, samoin kuin kukistuvan Roomanvallan aikana, ei

tuotanto vielä ollut niin kehittynyt, että se olisi kyennyt hankkimaan
kaikille hienostuneen elämännautinnon. Sen, joka vaati kaikkien
tasa-arvoisuutta, täytyi silloin nähdä paha ei ainoastaan
ylellisyydessä, vaan myöskin taiteessa ja tieteessä, jotka itse asiassa
useinkin esiintyivät vain ylellisyyden palvelijoina. Mutta kommunistit
menivät yleensä vielä pitemmälle. Tavattomaan kurjuuteen nähden
näytti heistä useinkin ei ainoastaan vallattomuus ja kevytmielisyys,
vaan yleensä kaikellainen ilo, kaikki nautinto, viattominkin,
synnilliseltä. Esimerkkejä sellaisesta on meillä jo yllämainituissa
kohdissa Münzerin kirjotuksista. Niitä voisi helposti mainita
useampiakin. Melankton kääntyykin närkästyneenä häntä vastaan:
"Hän opettaa, että jokaisen täytyy kiusata ja kiduttaa ruumistaan
paastoomalla ja pitämällä huonoja vaatteita, puhua vähän, olla
katkeran näköinen eikä ajella partaansa. Sellaista lapsellista kuria
hän kutsuu lihan kuolettamiseksi ja ristiinnaulitsemiseksi, josta
evankeliumissa kirjotettu on." Tämä synkkä puritanisuus saattoi
kommunistit ristiriitaan ei ainoastaan hallitsevien luokkien, vaan
monesti myöskin aikansa työtätekevien luokkien kanssa, jotka vielä
olivat täynnä alkuperäistä elämäniloa ja ilomielisyyttä. Talonpoikien
ja käsityöläisten seassa vihattiin kommunisteja usein, väittäin heidän
olevan tekopyhiä. Vasta myöhemmin alkoi puritaninen henki voittaa
alaa talonpoikien ja pikkuporvarien keskuudessa. Se tapahtui silloin
kun uskonpuhdistus kehittyessään painoi nämä luokat rajattoman
ruhtinasvallan alle, ja ennen kaikkea silloin kun kapitalistinen
tuotantotapa teki tuloaan ja teki "säästäväisyyden" pikku riistäjän
paraimmaksi hyveeksi, koskapa se tie oli ainoa, joka antoi hänelle
toivon voida kohota suurien riistäjien joukkoon.

Mutta sama kapitalistinen tuotantotapa, joka istutti puritanisuuden

talonpoikiin ja pikkuporvareihin, karkottaa sen sijaan sen
köyhälistöstä. Köyhälistöön kuuluvan on selvästi toivotonta koettaa
yksilöllisen ponnistelemisen kautta hankkia itselleen parempaa
asemaa. Yksityisen henkilön on mahdotonta saavuttaa valoisampaa
tulevaisuutta, onpa mieletöntä uhrata nykyhetkeä tulevaisuuden
vuoksi. Carpe diem — pidä vaari ajasta, älä laiminlyö mitään
tilaisuutta nautintoon, joka tarjoutuu, se tulee köyhälistöläisen
mielilauseeksi. Hänen asemansa tekee hänet huolettomaksi — mikä
ei suinkaan ole samaa kuin huolista vapaaksi — ja kevytmieliseksi,
molemmat suurimpia kuolemansyntiä, mitä puritaninen poroporvari
saattaa ajatellakaan.

Mutta samalla synnyttää kapitalistinen tuotantotapa myöskin

toivoisaa mieltä proletarissa, köyhälistöläisessä: joskin köyhälistöön
kuuluvan yksilöllinen tulevaisuus on toivoton, niin näyttää se hänelle
koko luokan tulevaisuuden sitä valoisampana. Päivä päivältä kasvaa
köyhälistöläisessä toiverikas voitonvarmuus. Yhä lähempänä näkee
hän sen päivän, jolloin hän tulee kaikkien niiden aarteiden herraksi,
jotka hän on tuottanut. Ja minkälaisia ovat nuo aarteet!

Se ei ole niin paljon rikkaiden ylellisyys, joka herättää nykyajan

työmiehissä suuttumusta. Heitä suututtaa se tosiasia, että heidän
täytyy kärsiä puutetta kaikkien tavaroiden keskellä ja juuri niiden
yltäkylläisyyden johdosta. He tietävät, että ne tavattomat
tuotantovoimat, joita nyt käytämme, voisivat hyvin hankkia kaikille
yltä kyllin, mitä tarvitaan.

Jos siis kapitalistinen tuotantotapa saa aikaan huolettomuutta ja

kevytmielisyyttä siinä köyhälistöläisessä, jolla on ainoastaan oma
yksilöllinen kohtalonsa silmämääränä, niin synnyttää se korkeampia
elämänilon ja ilomielisyyden muotoja niissä, jotka ottavat osaa
luokkansa taisteluun ja jotka tuntevat ja ajattelevat luokkansa
mukaan ja sen paraan puolesta.

Keski-ajan köyhälistöön kuuluvien täytyi ajatella ja tuntea toisin —

mikäli he yleensä johtuivat itsenäisesti ajattelemaan ja tuntemaan.
Mutta niin kovin kuin heidän puritanisuudellansa olikin kosketuskohta
kristinuskon, ja erittäinkin ensimäisten vuosisatojen kristinuskon
asketismiin, niin erosi se kumminkin tästä oleellisissa kohdin.

Ensimäisten kristittyjen itsensäkiduttaminen sai luonteensa

pääasiallisesti heidän keskuudessaan olevasta ryysyläisköyhälistöstä.
Ne piirteet, jotka siinä ovat enin huomattavia, ovat laiskuus, likaisuus
ja tylsämielisyys — se, joka tahtoo saarnata siveyttä, sanokoon niitä
vioiksi. Kristillinen askesi ei ollut pohjaltaan mitään muuta kuin
keinokas menettelytapajärjestelmä, jonka avulla tahdottiin kehittää
näitä ryysyläisköyhälistön ominaisuuksia täydellisyyden huippuun.
Tässä on se indialaisen (sekä brahmalaisen että buddhalaisen)
askesin kaltaista, joka on kehittynyt samallaisissa yhteiskunnallisissa
olosuhteissa.

Vuosikausia, jopa vuosikymmeniäkin nuo hurskaat miehet ja naiset

elää nutustivat samalla paikalla, liikkumatta, välittämättä mistään
ulkonaisesta vaikutuksesta, ei kuumuudesta eikä pakkasesta, ei
sateesta eikä kuivuudesta, milloinkaan peseytymättä, leikkaamatta
hiuksiaan ja kynsiään, huolimatta syöpäläisistä, jotka elivät heidän
ruumiissaan. Monet näistä pyhistä katumuksentekijöistä — pyhiähän
he kaikki olivat suuremmassa tai vähemmässä määrässä — olivat
vieläpä liian laiskoja syömäänkin ja hurskaiden ihailijoiden täytyi
heitä syötellä.

Keskiajan köyhälistö oli jo suureksi osaksi työtätekevää. He eivät

eläneet toisten armahtavaisuudesta, s.o. toisten riistämisestä, vaan
omalla työllään. Heidän täytyi liikkua ja huolia maailmasta, elleivät
tahtoneet nääntyä nälkään. Ei tylsämielisyys eikä laiskuus saanut
vallata heitä, jos tahtoivat pysyä hengissä, ja he olivat vielä siksi
vähän sorretussa asemassa, olivat vielä liian lähellä hyvinvoipaa
talonpoikais- ja käsityöläissäätyä, että olisivat voineet löytää erityistä
tyydytystä likaisuudesta. Kaikkein vähimmin tuli tämä kysymykseen
niiden suhteen, jotka olivat siksi korkealla kannalla, että kykenivät
ottamaan vastaan kommunistisia aatteita. Kaikki kertojat ovat
yksimielisiä siitä, että juuri tämän ajan kommunististen lahkojen
jäsenet olivat ahkeruutensa, siisteytensä ja kunnollisuutensa
puolesta ympäristönsä edellä. Tämän vuoksi heitä paikottain
kerettiläisyydestään huolimatta mielelläänkin otettiin työhön.

Huvittavan esimerkin antavat tästä Mährin uudestikastajat. Keisari

Maksimilian ehdotti v. 1567 valtiopäivillä, että, niinkuin oli ennenkin
menetelty kerettiläisten suhteen, nämä uudestikastajat nyt jonkun
määrätyn ajan kuluessa karkotettaisi maasta pois. Mutta silloin
tapahtui jotakin aivan odottamatonta. Aatelisto vastusti — saamatta
pappien säädyn ja kaupunkien kannatusta — tätä esitystä sillä
perustuksella että "uudestikastajat ovat sangen hyödyllisiä alamaisia,
joita vielä vähemmän kuin juutalaisia saattoi karkottaa
aikaansaamatta maalle suurta aineellista vahinkoa". He olivat
todellakin, lisää asiasta kertoessaan Gindely, jolla ei ole
minkäänlaista hengenheimolaisuutta heidän kanssaan, erinomaisen
ahkeria, säästäväisiä ja kohtuullisia ja muuten taitavimpia työmiehiä
koko Mährissä.

Mitään samallaista ei kukaan voine sanoa kristinuskon alkuajan

apokalyptisistä haaveilijoista ja askesin harjottajista.

VI. Kansainvälisyys ja vallankumouksellinen henki.

Yhdessä oleellisessa kohdassa ovat ne kolme eri kommunismilajia,

joita olemme tässä tarkastaneet, alkukristillinen, keskiajan ja
uudenaikainen, kaikki samankaltaisia, ne ovat kansainvälisiä, kun
taasen platonilainen on paikallinen, vain yksityistä kaupunkia ja sen
ympäristöä tarkottava. Aina kristinuskon alusta alkaen vaikuttaa
jokainen kommunisti koko ihmisyyden tai ainakin koko
kansainvälisen sivistyspiirinsä hyväksi, missä hän itse elää.
Platonilaisen kommunismin paikallinen rajottuvaisuus vastaa
talonpoikais- ja käsityötuotannon erikoisuuksia, koska tämä
tuotantotapakin on pääasiassa paikallista laatua. Vasta kapitalistit ja
köyhälistöläiset voittavat tämän paikallisen rajottuvaisuuden.
Kauppias ei elä vain paikallisen ostajapiirinsä nojalla, vaan etupäässä
liikkeestä kotiseudun ja vieraiden seutujen kanssa. Kuta vilkkaampi
ja helpompi tämä liike, sitä paremmin menestyy hän. Sen vuoksi on
kauppias kansainvälisyyden, tai paremmin sanoen paikkainvälisyyden
harrastaja. Missä hän voi voittaa, siellä hän on kotonaan.

Muista perusteista johtuu köyhälistön paikkainvälinen mieli. Se ei

omista mitään, mikä sen kiinnittäisi paikalleen; sen kotiseutu ei
tarjoa sille mitään, mitä hän ei muualtakin löytäisi, riistämistä ja
sortoa. Pieninkin toive saada muualla paremman kohtalon riittää
saattamaan hänet muuttamaan.

Mutta näissä kummassakin tapauksessa on kysymyksessä aivan

erilainen paikkainvälisyys. Kauppiaan koko asema maan ulkopuolisiin
markkinoihin riippuu oleellisesti sen kansan voimasta, johonka hän
kuuluu. Hän tarvitsee voimakkaan valtion, jolla on vahva sotavoima.
Hän onkin senvuoksi aina isänmaallinen, asukoonpa hän sitten
kotona tai ulkomailla — jälkimäisessä tapauksessa usein vielä
enempi kuin muuten. Aina keskiajasta alkaen huomaammekin
kauppiaiden senvuoksi asettuvan hallitsijavallan ja kansalliskiihkon
puolelle.

Köyhälistöön kuuluvan taasen täytyy katsella valtiovaltaa kokonaan

toisilla silmillä. Tämähän on kaikkien niiden paras suojelija, jotka
riistävät ja sortavat häntä. Aina Rooman tasavallan häviöstä
19:nteen vuosisataan saakka ei köyhälistöllä ollut mitään toiveita
voida vallata valtiota haltuunsa. Valtio oli köyhälistön suurin
vihollinen. Ei ihme, että tämä helposti johtui vetämään
johtopäätökset tästä seikasta. Ei ainoastaan välinpitämättömyys,
vaan suorastaan vastenmielisyys valtiota, politiikkaan tai
maanpuolustukseen osanottoa vastaan on ollut ominaisena piirteenä
kaikille kommunistisille lahkoille aina alkukristillisyyden ajoilta asti.
Anarkismi on meidän päivinämme vielä tämän virtauksen jälkikaikua.
Ainoastaan ajottain voitettiin tämä taipumus, vallankumouksellisina
aikoina, kun näytti siltä, että vanha valtiovalta sortuisi, ja että
proletariati kykenisi valtaamaan sen. Mutta sitä ratkaisevammin
jätettiin kaikki politiikka sitten taasen taantumuksen aikoina. Niin
kävi Böhmin veljien Taborin häviön jälkeen, niin oli laita
uudestikastajien talonpoikaissodan perästä ja mennonitien Münsterin
hävittämisen jälkeen, kuten edempänä tulemme näkemään.

Mutta aina ja kaikissa olosuhteissa kommunistit ovat

alkukristillisyyden ajoilta asti terottaneet kansainvälisen tai
paikkainvälisen yhteenkuuluvaisuuden velvollisuuksia.

Kauppias esiintyy ulkomailla kilpailijana kotimaisten vastustajana.

Hän ei luota heidän hyväntahtoisuuteensa, vaan voimaansa tai
valtionsa voimaan, joka häntä suojelee.

Köyhälistöön kuuluvalla on taasen ulkona taisteltava samallaista

nylkemistä ja sortoa vastaan kuin kotimaassakin. Eikä hän siinä voi
luottaa oman valtionsa apuun, vaan vain sen seudun köyhälistöön,
jonne hän on muuttanut, joiden kanssa hän taistelee samallaista
taistelua.
 Mutta jos köyhälistöläinen esiintyy enempi työvoimansa myyjänä
kuin taistelijana, niin voi kyllä sattua että hän vieraissa tovereissaan
näkee enempi kilpailijoita kuin taistelutovereita ja silloin katsoo
helposti kansainvälisen yhteenkuuluvaisuuden tunne.

Mutta näin ei ole milloinkaan laita kommunistien. Nämä ovatkin

ensisijassa taistelijoita nylkemistä ja sortoa vastaan, tapaavat
kaikkialla samoja vastustajia, kärsivät samaa vainoa. Se sitoo heidät
lujasti yhteen. Aina alkukristillisyyden ajoista asti ovat myöskin kaikki
kommunistien tutkijat huomanneet heidän erityiseksi
erikoisuudekseen sen, että he kaikki muodostavat yhteensä
ikäänkuin yhden suuren perheen, että vierasseutulainenkin toveri oli
veli yhtä hyvin kuin kotoinenkin, että hän oli kuin kotonaan joka
paikassa missä tapasi tovereja. Tämä ominaisuus ja kommunistien
omaisuudettomuus — rikkaanhan, joka heihin liittyi, täytyi jakaa
omaisuutensa köyhille — tekevät helpoksi heidän taisteilijoilleen ja
kiillottajilleen matkustaa paikasta toiseen. Nämä ovatkin alituisesti
matkoilla, ja he kulkevat kaikista vaikeuksista huolimatta matkoja,
joita täytyy pitää kunnioitettavina rautateidenkin aikakaudella. Niinpä
olivat esim. Böhmin valdolaiset alituisessa yhteydessä Etelä-
Ranskassa olevien kanssa.

Senvuoksi heillä olikin aivan erikoinen merkitys aikansa kaikille

alaluokkien vallankumouksille liikkeille. Näiden suurimpana esteenä
oli talonpoikien ja pikkuporvarien ahdasnäköinen
nurkkapolitikoiminen, joka oli heille suureksi haitaksi hyvin
järjestyneisiin vastustajiin verraten. Kaikkialla, missä jossain määrin
onnistuttiin poistaa tämä ahdasnäköisyys ja luoda jonkinlainen
yhteys eri seutujen vallankumouksellisten liikkeiden välille, oli se
varsinaisesti matkustavien kommunistisaarnaajien ansio. Ne
menestykset, jotka talonpoikaiskapina Englannissa v. 1381 alussa
saavutti ja samaten Böhmin taborilaisen liikkeen voitot täytyy
suureksi osaksi lukea niiden kokoavan vaikutuksen ansioksi. Suuren
saksalaisen talonpoikaissodan aikana v. 1525 olivat he vaikuttamassa
samalla tavalla, erittäinkin on mainittava Thomas Münzer, mutta
saksalainen Partikularismi[19] oli liiaksi suuri heidän sitä
voittaakseen. Tämä kapina onnistuikin huonosti pää-asiallisesti juuri
siinä ilmenneen eripuraisuuden vuoksi.

Tässä olemme joutuneet koskettelemaan toistakin tärkeätä

piirrettä, joka on huomattava kerettiläiskommunismissa, piirrettä,
joka sen erottaa jyrkästi alkukristillisyyden kommunismista, mutta
osottaa sitä vastoin sen sukulaisuuden uudenaikaisen kanssa: sen
vallankumouksellista henkeä.

Ryysyläisköyhälistöön kuuluva on arka ja nöyrämielinen. Hän vihaa

rikkaita, vähintäin yhtä paljon kuin työtätekevä köyhälistö. Myöskin
evankeliumissa tapaa jälkiä sellaisesta, esim. rikkaan miehen ja
Lazaruksen vertauksesta (Luukkaan 16: 19-26).

Tässä vertauksessa ei suinkaan ole kysymys rikkaan ja köyhän

siveellisistä ominaisuuksista. Lazarus joutuu Abrahamin helmaan, ei
senvuoksi, että hän oli hyvä ihminen, vaan siksi että hänellä oli maan
päällä huono oltava. Eikä rikkaasta miehestä sanota mitään pahaa,
hänen rikkautensa on riittävänä syynä siihen, että hän joutuu
kärsimään ikuisia helvetin tuskia, joita Abraham ei voi eikä
nähtävästi tahdokaan lievittää. Jollei tämä ole vihaa rikasta kohtaan
sen vuoksi että hän on rikas, peittämätöntä luokkavihaa, niin silloin
ei ole mitään luokkavihaa maailmassa.

Mutta vertaus köyhästä Lazaruksesta osottaa myöskin miten

ryysyköyhälistöläisen luokkaviha näyttäytyy: unelmissa. Hän keksii
kauheimpia kärsimyksiä rikkaalle ja riemuitsee niitä nähdessään —
mutta vain ajatuksissaan. Hän vihaa rikasta, mutta samalla hän
tuntee, kuinka hän itse on liikaa yhteiskunnassa, että hän elää vain
rikkaan armosta, ja niin liehakoi tätä sitä arempana mitä enempi hän
häntä vihaa. Erittäin huomattavasti näkyi tämä Rooman keisari-
aikana, yhteiskunnassa, jossa kaikki olivat kadottaneet tasavaltaiset
kansalaishyveensä, jossa mikään luokka ei enään uskonut itseensä,
ja pelkuruus sekä nöyrämielisyys olivat levinneet kaikkialle. Ei ihme,
että tältä aikakaudelta peräisin olevat kristittyjenkin kirjotukset
sisältävät siitä mitä selvimpiä jälkiä.

Yksinvallalle, jonka ensimäiset alut esiintyivät keskiajan lopulla,

olivat senvuoksi, huolimatta sen omasta materialistisuudesta, Uuden
Testamentin kirjotukset yhtä tervetulleena auttajana kuin
roomalainen oikeus, joka on peräisin samalta ajalta. Siitä
uskonnosta, ajattelevat he, täytyy meidän pitää huolta, että kansa
pysyy alallaan.

Toisin ajattelivat sitävastoin sorretut luokat, talonpojat,

pikkuporvarit ja köyhälistö. Nyt oli kansa toisellaista kuin se, joka oli
elänyt Rooman yhteiskunnassa sen kukistuessa. Sen aseisiin
tottuneissa ja uhkamielisissä aineksissa ei ollut suinkaan mitään
ymmärrystä sellaista oppia kohtaan, joka määräsi, että jos joku löisi
sinua korvalle, niin tulisi sinun kääntää hänelle toinen, tai ettei saisi
turvautua omaan apuunsa, koska "kosto on minun, sanoo Herra", tai
että "se joka miekkaan rupee, se miekkaan hukkuu", joka selitti
hiljaisen kärsimisen ja sietämisen kristityn velvollisuuksiksi. Niin pian
kuin kansa yleensä alkoi itse tutustua raamattuunsa — katolinen
papisto tiesi kyllä, miksi se tahtoi tehdä tätä tuntemista omaksi
yksinoikeudekseen — otti se Uudesta Testamentista oppia, ei sen
opetuksista nöyryyteen ja kuuliaisuuteen, vaan sen vihamielisyydestä
rikkaita kohtaan. Eniten pidetyksi kirjotukseksi Uudessa
Testamentissa tulikin kerettiläisten alaluokkien keskuudessa
Apokalypsi, Ilmestyskirja, nämä yhden ensimäisen kristityn
vallankumoukselliset ja veriset mielikuvitelmat, joissa hän riemuiten
ennustelee vallitsevan yhteiskunnan perikatoa niin kamalalla tavalla,
että siihen verrattuna tähän asti esiintynyt radikalisinkin anarkismi
uhkauksineen ja toimineen näyttää varsin viattomalta. Mutta paitsi
Ilmestyskirjaa viljelivät kerettiläiset alaluokat mielellään Vanhaa
Testamenttia, joka on vielä täynnä jälkiä talonpoikaisesta
kansanvallasta, eikä siinä opeteta ainoastaan vihamielisyyttä
tyranneja, rikkaita ja mahtavia vastaan, vaan myöskin tarmokkaasti
ja säälimättömästi taistelemaan heitä vastaan.[20]

Tämä ei jäänyt vaikuttamatta kommunististen lahkojen

kannattajiin. He olivat tosin liian heikkoja, heidän olemassaolonsa
riippui liiaksi rikkaiden ja mahtavien sietämisestä, niin ettei heissä
rauhallisina aikoina voinut syntyä ajatustakaan vallitsevan
yhteiskunnan väkivallalla kukistamisesta ja kommunistisen
asettamisesta sen sijaan. Aina uskonpuhdistuksen aikaan saakka
olivat kommunistit yleensä, joskaan ei liehakoivia ja matelevia kuin
rappeutuneen Rooman ryysyläisköyhälistö, kuitenkin yleensä
rauhaarakastavia. Heidän rauhallista ja maltillista mielialaansa
mainitsevatkin kirjailijat järjestänsä samallaisena heidän
luonteesensa kuuluvana ominaisuutena kuin heidän ahkeruuttaan ja
siisteyttään.

Mutta kun vallankumoukselliset ajat tulivat, kun talonpojat ja

käsityöläiset nousivat kapinaan heidän ympärillään, silloin
kommunisteihinkin tarttui vallankumouksellinen innostus. Silloin
heistä — tai ainakin osasta, sillä he olivat usein eri mieltä tässä
kysymyksessä — näytti se aika tulleen, jolloin Jumala on heikoissa
väkevä eikä mikään ihme näytä mahdottomalta. Silloin ryhtyvät he
vallankumoukselliseen liikkeeseen ottaakseen sen kommunismin
palvelukseen. Ja kun ei heihin nähden, jos he ovat kerran mukana,
voi olla kysymystä mistään sovitteluista vallassaolijain kanssa, heidän
mielestään kun ei saata ajatellakaan parantaa vallitsevaa
yhteiskuntaa, saavat he pian voiton horjuvista ja epäröivistä
aineksista. Heistä tulee helposti liikkeen johtajia, — niin käy esim.
taborilaisten hussilaisten joukossa, niin Münzerin ja hänen
puoluelaistensa Thüringin talonpoikaissodan kapinoitsijain joukossa.
Täten saa itse liikekin kommunistisen värityksen, ja kommunismilla
on näennäisesti sellainen voima, jommoista sillä itse asiassa ei vielä
todellisuudessa ole ollut. Mutta juuri tästä vuorostaan seuraa, että
kaikki omistavat ainekset yhtyvät sitä vastaan, ja tuskallisen raivon
villitseminä musertavat he sen perinpohjin.

Tämä vallankumouksellinen henki, joka alempien kansanluokkien

kommunistisilla liikkeillä on ollut aina keski-ajan myöhemmiltä ajoilta
asti, onkin sellainen tuntomerkki, joka yleensä muista
yhtäläisyyksistä huolimatta jyrkimmin erottaa nämä
alkukristillisyyden kommunismista ja mitä selvimmin osottavat niiden
sukulaisuuden köyhälistön nykyisien kommunistisien liikkeitten
kanssa.

Alkukristillinen kommunismi ei ollut valtiollista, ja se oli toimetonta.

Aina keski-ajasta asti on sitävastoin köyhälistöläisellä kommunismilla
välttämättömyyden pakosta pyrkimys suotuisien seikkojen sattuessa
tulla valtiolliseksi ja kapinalliseksi. Samoin kuin nykyaikainen
sosialidemokratia, asettaa sekin päämääräkseen köyhälistön
ylivaltiuden, pitäen sitä tehokkaimpana keinona kommunistisen
yhteiskunnan aikaansaamiseksi.
III LUKU.

Italian ja Etelä-Ranskan kerettiläiskommunismi.

1. Brescian Arnold.

Me huomautimme jo tämän osan alussa, että keski-ajan

kaupunkilaitos kehittyi ensin Italiassa ja Etelä-Ranskassa ja että
näissä seuduissa tapaamme keski-aikaisen kommunismin
varhaisimpia yrityksiä. Mutta myöskin ensimäiset kerettiläisyyden
ilmaukset, ensimäiset uskonpuhdistukselliset liikkeet, huomaamme
näissä maissa.

Saksalaiset tiedemiehet ovat esittäneet sen mauttoman väitteen,

että ainoastaan germanisissa kansoissa on ollut vallalla sellainen
sydämellisyys, sellainen totinen jumalanpelko, josta kirkkoa
puhdistavat yritykset saattoivat lähteä. Mutta todenperäisesti esiintyi
uskonpuhdistusliikkeitä Italiassa, ennenkuin Saksassa sellaista
ajatellunkaan.

Sellaisia syntyi ensin itse Roomassa, kristikunnan pääkaupungissa.

Rooma oli keski-ajalla "Europan sydän", samalla tavalla, mutta vielä
paljon suuremmassa määrin, kuin Parisi suuresta vallankumouksesta
vuosien 1870-71 sotaan saakka. Ei siinä kyllin, että kaikki kirkolliset
asiat — ja ne täyttivät keski-ajalla koko elämän —, hoidettiin ja
ratkaistiin Roomassa, tämä kaupunki oli myöskin taiteen ja tieteen
pesäpaikka, ylin tuomari kaikissa, maallisissakin, riidoissa ja, sitä ei
pidä unohtaa, keinokkaimpien ilojen ja nautintojen pääpaikka.
Roomaan lähtivät kaikki ne, jotka katsoivat vääryyttä kärsineensä,
kaikki, jotka tahtoivat päästä sen korkeamman viisauden ja
kehittyneemmän taiteen pariin, sekä vihdoin ne, joille olo kotona
kävi pitkäksi ja joilla oli liikaa rahaa. Rooma eli vieraista, se tuli
niiden kustannuksella suureksi ja rikkaaksi, ja muukalaisliikenteen
edistäminen tulikin paavien yhdeksi tärkeimmäksi toimeksi.

Maailmannäyttelyjä ei oltu vielä keksitty muukalaisten

houkuttelemiseksi. Keski-ajan paavit keksivät toisen, ajallaan yhtä
tehokkaan keinon: riemusynninpäästön eli pyhät vuodet. Jokainen,
joka määrätyn vuoden kuluessa teki pyhiinvaelluksen Roomaan, sai
täydellisen synninpäästön. Se naula veti. Aivan kuin ihmiset vuonna
1889 tuhansittain virtasivat Parisiin muka jotain nähdäkseen ja
oppiakseen mutta itseasiassa huvitellakseen, samoin vaellettiin
pyhien vuosien aikana Roomaan, missä ihmiset saivat perinpohjin
nauttia kaikista silloin tunnetuista synneistä ja paheista ja kuitenkin
palasivat kotiinsa synnittömämpänä kuin olivat lähteneet.

Ensimäiseksi riemuvuodeksi julisti paavi Bonifasius VIII vuoden

1300. Gibbon kertoo senaikuisten todistuksien mukaan, ettei Rooma
nähnyt milloinkaan muuriensa sisällä tämän vuoden kuluessa
vähempää kuin kaksisataatuhatta muukalaista, ja että koko
väentulva laskettiin kahdeksi miljoonaksi. "Kun kukin antoi pienenkin
lahjan, niin kokoontui siitä suunnattomia aarteita, ja kaksi pappia
seisoi yötä ja päivää haravat kädessä ja kasasi, tietysti vallan
laskematta talteen ne kulta- ja hopealäjät, jotka pyhiinvaeltajat
panivat pyhän Paavalin alttarille. Onneksi vallitsi rauha ja hyvät ajat,
ja vaikka kaikki oli kallista, olivat kuitenkin Bonifasiuksen toimekas
politiikka ja roomalaisten voitonhimoinen vieraanvaraisuus
hankkineet loppumattomia varastoja leipää, viiniä, lihaa ja kalaa."

Alkuaan piti ainoastaan joka sadannen vuoden olla "pyhä", mutta

liike kävi siksi oivallisesti, että paavit ja roomalaiset tulivat
kiusaukseen pitää niitä useammin. Väliajat toisesta riemuvuodesta
toiseen kävivät yhä lyhyemmiksi, ne pienennettiin 50:ksi, 33:ksi ja
vihdoin 25:ksi vuodeksi.

Tämä vain yhdeksi esimerkiksi niistä keinoista, joilla houkuteltiin

muukalaisia ja heidän rahojaan Roomaan. Mutta jo kauan ennen
riemuvuosien keksintöä oli Rooma päässyt nousemaan
alennuksestaan ja aikaisemmin kuin mikään muu keski-ajan
kaupunki kohosi se valtaan ja merkitykseen, ja samalla kasvoi senkin
väestön itsetietoisuus ja itsenäisyydentunne. Roomalaiset kokivat,
niinkuin kaupunkilaiset yleensä, päästä vapaiksi herroistaan, milloin
paavista, milloin keisarista, milloin molemmista. Keski-ajan Rooma
oli, samoin kuin Parisi vuodesta 1789 vuoteen 1871, myöskin
vallankumouksien pääpaikka.

Katsotaanpas, kuinka Bernhard Clairvauxlainen 1100-luvulla

kammoo Rooman levotonta väestöä. "Kukapa ei tunne", huudahtaa
hän, "roomalaisten hävyttömyyttä ja vallattomuutta. Se on kansa,
joka on kasvanut kapinoiden keskellä, joka villinä ja kesyttömänä
halveksii kuuliaisuutta, paitsi silloin kun se on liiaksi heikko
vastarintaan. Maan ja taivaan vihaamia, Jumalaa pilkkaavia,
keskenään kapinoivia, naapureitaan kohtaan kateellisia kun ovat, ei
heitä kukaan rakasta. He eivät tahdo alistua kenenkään hallittaviksi,
mutta eivät osaa myöskään itse hallita, he ovat uskottomia
ylempiään kohtaan, kiittämättömiä hyväntekijöilleen, ja yhtä
hävyttömiä vaatimaan kuin kieltäytymään." Gibbon, joka lausunnosta
kertoo, huomauttaa, että "tämä kuvaus ei ole juuri kristillisen
rakkauden siveltimellä tehty". Luulisipa todellakin kuulevansa jonkun
porvarin herjaavan parisilaisen kommunin päiviä!

Kun paavien valta kristikunnassa oli korkeimmillaan, olivat he

voimattomia itse Roomassa. "Ei missään", sanoo Giesebreht, "ollut
paavin valta pienempi kuin heidän omassa kaupungissaan.
Pakolaisina ovat he saaneet useinkin kuleksia ylt'ympäri, kansansa
kirousten saattamina." Paraiten, mutta ei suinkaan yksinään, todistaa
tätä Gregorius VII:nnen historia.

Hänen, joka pakotti Saksan keisarin Henrik IV:nnen tulemaan

Canossaan katumuksentekijänä, täytyi lähteä Roomasta, koska hän
ei tuntenut olevansa siellä turvassa, ja kuoli vapaaehtoisessa
maanpaossa Salernossa.

Vasta 1400-luvulla, kun ruhtinasten yksinvalta kaikkialla oli

nousemassa, onnistui myöskin paavien päästä kapinoivien
alamaistensa herraksi. Eugenius IV oli viimeinen paavi — Pius
IX:nteen v. 1848 — jonka täytyi paeta roomalaisten kapinaa v. 1433.

Näin hillitön ja epäkirkollinen väestö johtui tietysti pian haluamaan

palauttaa papiston takaisin evankeliseen köyhyyteen, s.o. omistaa
itselleen kirkon riistetyt ja Roomaan kootut rikkaudet. Mutta yhtä
käsitettävää on, että muutamat paavittomat vuodet riittivät sille
osottamaan, missä heidän olemassaolonsa pysyväinen lähde oli.

Ei ihme, että Rooma oli se paikka, missä ilmaantui ensimäinen

vakava yritys kirkollisen uudistuksen aikaansaamiseksi. Tätä yritti
Brescian Arnold. Hän vastusti mitä kiivaimmin papiston maallista
omaisuutta, vedoten, kuten kaikki myöhemmät uskonpuhdistajatkin,
alkukristillisyyteen. Hän ei kumminkaan suinkaan ollut kommunisti.
Kirkon omaisuutta ei pitänyt jakaa kansalle, vaan antaa maallisille
vallanpitäjille.

Arnold, joka Parisissa oli ollut Abelardin oppilaana, ajettiin

"kerettiläisyytensä" takia pois Ranskasta ja hän pakeni Sveitsiin. V.
1145 hän lähti Roomaan, sai suojaa silloin ilmikapinassa olevalta
kansanvallalta ja ryhtyi sen palvelukseen.

Tuskin kymmenen vuoden kuluttua raukesi tämä liike. Roomalaiset

huomasivat, että he eivät voineet liian kovakouraisesti käydä
vastustamaan paavinvaltaa, se olisi ollut samaa kuin tappaa kana,
joka muni heille kultamunia. Eiväthän Rooman suuruus ja rikkaus
riippuneet sen teollisuudesta eikä kaupasta, vaan paaviuden
harjottamasta koko kristikunnan nylkemisestä. Keskiajan roomalaiset
elivät riistämällä maailmaa, niinkuin entisen tasavallankin
roomalaiset. Menettelytavat vaan olivat muuttuneet toisiksi.
Roomalaiset tekivät v. 1154 rauhan paavin kanssa ja karkottivat
Brescian Arnoldin. Hän joutui kuuluisan Fredrik I Barbarossan käsiin.
Tämä kiirehti luovuttamaan hänet paavin kätyreille, jotka muitta
mutkitta polttivat tuon yleisen maineen saavuttaneen kerettiläisen.

II. Valdolaiset.

Syvemmät juuret sai kerettiläisyys Pohjois-Italian ja erittäinkin

Etelä-Ranskan kaupungeissa. Jollemme ota huomioon Etelä-Italiaa,
se kun keskiajalla itse asiassa oli lähempänä Itämaita kuin Länsi-
Europaa ja sen sivistys oli pikemmin bysantilainen ja sarasenilainen
kuin kristillisgermaninen, niin alkoivat Pohjois-Italiassa ja Etelä-
Ranskassa kauppa ja kaupunkilaisteollisuus länsimaissa ensiksi
kukoistaa, syntyi porvaristo, ensimäiset joukkoteollisuuden ja
vientiteollisuuden alut näyttäytyivät ja niiden ohessa ensimäiset syyt
kapitalistisesti riistetyn köyhälistön muodostumiseen.

Näiden kaupunkien rikkaus kiihotti aikaisin paavien ahneutta.

Mutta juuri tämä rikkaus antoi niille myöskin pian kylliksi voimaa
pyrkimään itsenäisyyteen, useinpa sen hankkimaankin ja heittämään
paavilaisuuden ikeen hartioiltaan.

Kuitenkin vaikuttivat Pohjois-Italian kaupungeissa monet seikat

siihen suuntaan, että ne asettuivat suosiollisiksi paaviutta kohtaan.
Eivät ainoastaan paavit tahtoneet saada Italian kaupunkien
rikkauksia omikseen, vaan myöskin näiden kilpailijat Italian
nylkemisessä, Saksan keisarit. Kuta vähemmän nämä voivat saada
taloudellisesti jälkeenjääneestä Saksasta, sitä enempi koettivat he
hyötyä Italian rikkaista kaupungeista. Ja miten voimattomia he lievät
Saksassa olleetkin, voivat he, kun oli kysymys ryöstöretkistä Italiaan
— näistä "Rooman matkoista", joita saksalainen kansallinen
historiankirjotus on kertoellut mitä kauneimmassa ihanteellisessa
valossa — aina luottaa saavansa lukuisasti seuralaisia.

Pohjois-Italian kaupungit olivat, heikkoja kun olivat, siis tavallisesti

siinä asemassa, että niiden tarvitsi tehdä liitto toisen sortajan kanssa
kyetäkseen karkottamaan toisen kimpustaan. Kysymys oli vain siitä,
kumpiko oli vaarallisempi, paaviko, jolla oli mitätön asevoima, mutta
joka oli lähellä ja jolla aina kaupunkien papistossa oli vahva tuki, vai
keisariko, jolla saattoi olla suuri sotavoima, mutta tavallisesti oli
kaukana. Aina asianhaarain mukaan ratkaistiin tämä pulma, ja sama
kaupunki liittoutui milloin keisariin, milloin paaviin, seuraavana
päivänä hyökätäkseen hänen tai hänen ystäviensä kimppuun ja
päinvastoin. Mutta joka kaupungissa oli myöskin keisarillinen, 1200-
luvulta alkaen n.k. ghibelliläinen, puolue ja paavillinen n.k.
guelfiläinen puolue. Luokka- ja puoluevastakkaisuudet Pohjois-Italian
kaupungeissa supistuivat näennäisesti kaikki vastakohdaksi
keisarillisten ja paavillisten välillä; ja jos toinen luokka tai puolue sai
suojaa keisarilta, tai tämä sen voitti, voi olla varma siitä, että sille
vihollinen puolue taipui paavilaisuuteen.

Ymmärtää helposti, että paavius tällaisissa oloissa saavutti

myötätuntoisuutta Pohjois-Italian kaupungeissa, aika ajoin olikin
sellaista olemassa aimo tavalla eikä se koskaan kokonaan kuollut.
Lisäksi tuli se seikka, että pyhiinvaellustie Roomaan ja osaksi
Jerusalemiinkin kulki Pohjois-Italian kautta, mikä suuresti edisti siellä
olevien kaupunkien taloudellista kehitystä. Mutta molemmat
riippuivat siitä, että paavilaisuus piti ylivaltansa kristikunnassa.

Mutta toisellakin tavalla kietoontuivat Pohjois-Italian kaupungit

harrastamaan sitä, että paavilaisuus yhä edelleen sai nylkeä
Europaa. Näissä kaupungeissa kehittyi alku pankki- ja
vekseliliikkeeseen. Niiden kauppiaat tulivat paavien ensimäisiksi
pankkiireiksi. Heille virtasivat kaikki ne summat, joita paavit
kiskoivat, he hoitivat niitä paavin laskuun ja — omaksi edukseen.
Heidän käsissään tulivat paavien aarteet koronkiskonta- ja
kauppapääomaksi; niitä lainattiin ruhtinaille ja kaupungeille, herroille
ja luostareille. Niin tuli paavin riistämisjärjestelmä yhdeksi Pohjois-
Italian taloudellisen kukoistuksen perustaksi.

Samoin kuin Roomassa harrastettiin siis Pohjois-Italian

kaupungeissakin sitä, että paavin ylivalta kristikunnassa pysyi
voimassa. Samoin kuin roomalaiset, kapinoivat Pohjois-Italian
kaupungitkin usein paavilaisuutta vastaan, koska he pitivät
parempana saada nylkeä sitä, kuin itse olla sen nylettävinä, mutta,
Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.

More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge

connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.

Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and

personal growth every day!

testbankdeal.com