Explore the full ebook collection and download it now at textbookfull.

com

Practical Python Data Visualization: A Fast Track

Approach To Learning Data Visualization With
Python Ashwin Pajankar

https://textbookfull.com/product/practical-python-data-
visualization-a-fast-track-approach-to-learning-data-
visualization-with-python-ashwin-pajankar/

OR CLICK HERE

DOWLOAD EBOOK

Browse and Get More Ebook Downloads Instantly at https://textbookfull.com

Click here to visit textbookfull.com and download textbook now
 Your digital treasures (PDF, ePub, MOBI) await
Download instantly and pick your perfect format...

Read anywhere, anytime, on any device!

GNU Octave by Example: A Fast and Practical Approach to

Learning GNU Octave Ashwin Pajankar

https://textbookfull.com/product/gnu-octave-by-example-a-fast-and-
practical-approach-to-learning-gnu-octave-ashwin-pajankar/

textbookfull.com

Matplotlib for Python Developers Effective techniques for

data visualization with Python 2nd Edition Yim

https://textbookfull.com/product/matplotlib-for-python-developers-
effective-techniques-for-data-visualization-with-python-2nd-edition-
yim/
textbookfull.com

Practical Data Science Cookbook Data pre processing

analysis and visualization using R and Python Prabhanjan
Tattar
https://textbookfull.com/product/practical-data-science-cookbook-data-
pre-processing-analysis-and-visualization-using-r-and-python-
prabhanjan-tattar/
textbookfull.com

Python Data Analysis: Perform data collection, data

processing, wrangling, visualization, and model building
using Python 3rd Edition Avinash Navlani
https://textbookfull.com/product/python-data-analysis-perform-data-
collection-data-processing-wrangling-visualization-and-model-building-
using-python-3rd-edition-avinash-navlani/
textbookfull.com
Data Visualization with Python and JavaScript Scrape Clean
Explore Transform Your Data 1st Edition Kyran Dale

https://textbookfull.com/product/data-visualization-with-python-and-
javascript-scrape-clean-explore-transform-your-data-1st-edition-kyran-
dale/
textbookfull.com

Python Unit Test Automation. Practical Techniques for

Python Developers and Testers 1st Edition Ashwin Pajankar

https://textbookfull.com/product/python-unit-test-automation-
practical-techniques-for-python-developers-and-testers-1st-edition-
ashwin-pajankar/
textbookfull.com

GNU Octave by Example A Fast and Practical Approach to

Learning GNU Octave 1st Edition Ashwin Pajankar Sharvani
Chandu
https://textbookfull.com/product/gnu-octave-by-example-a-fast-and-
practical-approach-to-learning-gnu-octave-1st-edition-ashwin-pajankar-
sharvani-chandu/
textbookfull.com

Learning Data Mining with Python Layton

https://textbookfull.com/product/learning-data-mining-with-python-
layton/

textbookfull.com

Learn Keras for Deep Neural Networks: A Fast-Track

Approach to Modern Deep Learning with Python 1st Edition
Jojo John Moolayil
https://textbookfull.com/product/learn-keras-for-deep-neural-networks-
a-fast-track-approach-to-modern-deep-learning-with-python-1st-edition-
jojo-john-moolayil/
textbookfull.com
Practical Python
Data Visualization
A Fast Track Approach To Learning
Data Visualization With Python
—
Ashwin Pajankar
Practical Python Data
Visualization
A Fast Track Approach
To Learning Data Visualization
With Python

Ashwin Pajankar
Practical Python Data Visualization: A Fast Track Approach To Learning
Data Visualization With Python
Ashwin Pajankar
Nashik, Maharashtra, India

ISBN-13 (pbk): 978-1-4842-6454-6 ISBN-13 (electronic): 978-1-4842-6455-3

https://doi.org/10.1007/978-1-4842-6455-3

Copyright © 2021 by Ashwin Pajankar

This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or
part of the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of
illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way,
and transmission or information storage and retrieval, electronic adaptation, computer software,
or by similar or dissimilar methodology now known or hereafter developed.
Trademarked names, logos, and images may appear in this book. Rather than use a trademark
symbol with every occurrence of a trademarked name, logo, or image we use the names, logos,
and images only in an editorial fashion and to the benefit of the trademark owner, with no
intention of infringement of the trademark.
The use in this publication of trade names, trademarks, service marks, and similar terms, even if
they are not identified as such, is not to be taken as an expression of opinion as to whether or not
they are subject to proprietary rights.
While the advice and information in this book are believed to be true and accurate at the date of
publication, neither the authors nor the editors nor the publisher can accept any legal
responsibility for any errors or omissions that may be made. The publisher makes no warranty,
express or implied, with respect to the material contained herein.
Managing Director, Apress Media LLC: Welmoed Spahr
Acquisitions Editor: Aditee Mirashi
Development Editor: James Markham
Coordinating Editor: Aditee Mirashi
Cover designed by eStudioCalamar
Cover image designed by Freepik (www.freepik.com)
Distributed to the book trade worldwide by Springer Science+Business Media 1 New York Plaza,
New York, NY 10004. Phone 1-800-SPRINGER, fax (201) 348-4505, e-mail orders-ny@springer-
sbm.com, or visit www.springeronline.com. Apress Media, LLC is a California LLC and the sole
member (owner) is Springer Science + Business Media Finance Inc (SSBM Finance Inc). SSBM
Finance Inc is a Delaware corporation.
For information on translations, please e-mail [email protected]; for
reprint, paperback, or audio rights, please e-mail [email protected].
Apress titles may be purchased in bulk for academic, corporate, or promotional use. eBook versions
and licenses are also available for most titles. For more information, reference our Print and eBook
Bulk Sales web page at http://www.apress.com/bulk-sales.
Any source code or other supplementary material referenced by the author in this book is available
to readers on GitHub via the book’s product page, located at www.apress.com/978-1-4842-6454-6.
For more detailed information, please visit http://www.apress.com/source-code.
Printed on acid-free paper
I dedicate this book to Abhijit Banerjee, Nobel Laureate
economist of Indian origin
Table of Contents
About the Author���������������������������������������������������������������������������������ix

About the Technical Reviewers�����������������������������������������������������������xi

Acknowledgments�����������������������������������������������������������������������������xiii
Introduction����������������������������������������������������������������������������������������xv

Chapter 1: Introduction to Python��������������������������������������������������������1

Python Programming Language����������������������������������������������������������������������������1
History of Python���������������������������������������������������������������������������������������������2
Python Enhancement Proposals����������������������������������������������������������������������3
Applications of Python�������������������������������������������������������������������������������������4
Installing Python on Various Platforms�����������������������������������������������������������������5
Installing on a Windows Computer������������������������������������������������������������������5
Installing on Ubuntu and Debian Derivatives���������������������������������������������������8
Python Modes�������������������������������������������������������������������������������������������������������9
Interactive Mode��������������������������������������������������������������������������������������������13
Script Mode���������������������������������������������������������������������������������������������������14
Summary������������������������������������������������������������������������������������������������������������16

Chapter 2: Exploring Jupyter Notebook����������������������������������������������17

Overview of Jupyter Notebook����������������������������������������������������������������������������18
Setting up Jupyter Notebook������������������������������������������������������������������������������19
Running Code in Jupyter Notebook���������������������������������������������������������������������25
Summary������������������������������������������������������������������������������������������������������������29

v
Table of Contents

Chapter 3: Data Visualization with Leather����������������������������������������31

Running OS Commands in Jupyter Notebook�����������������������������������������������������31
Introduction to Leather���������������������������������������������������������������������������������������33
More Types of Visualizations�������������������������������������������������������������������������������37
Scales�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������43
Styling�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������45
Summary������������������������������������������������������������������������������������������������������������48

Chapter 4: Scientific Python Ecosystem and NumPy�������������������������49

Scientific Python Ecosystem�������������������������������������������������������������������������������50
NumPy and Ndarrays������������������������������������������������������������������������������������������51
More Than One Dimension����������������������������������������������������������������������������53
Ndarray Properties����������������������������������������������������������������������������������������������54
NumPy Constants������������������������������������������������������������������������������������������������55
Summary������������������������������������������������������������������������������������������������������������56

Chapter 5: Data Visualization with NumPy and Matplotlib�����������������57

Matplotlib������������������������������������������������������������������������������������������������������������58
Visualization with NumPy and Matplotlib������������������������������������������������������������59
Single Line Plots�������������������������������������������������������������������������������������������������64
Multiline Plots�����������������������������������������������������������������������������������������������������66
Grid, Axes, and Labels�����������������������������������������������������������������������������������������68
Colors, Styles, and Markers��������������������������������������������������������������������������������73
Summary������������������������������������������������������������������������������������������������������������79

vi
 Table of Contents

Chapter 6: Visualizing Images and 3D Shapes�����������������������������������81

Visualizing the Images����������������������������������������������������������������������������������������81
Operations on Images�����������������������������������������������������������������������������������������85
3D Visualizations�������������������������������������������������������������������������������������������������93
Summary����������������������������������������������������������������������������������������������������������100

Chapter 7: Visualizing Graphs and Networks�����������������������������������101

Graphs and Networks���������������������������������������������������������������������������������������101
Graphs in Python 3��������������������������������������������������������������������������������������102
Visualizing Graphs in Python 3��������������������������������������������������������������������������105
More Types of Graphs���������������������������������������������������������������������������������������107
Assigning Custom Labels to Nodes�������������������������������������������������������������������114
Summary����������������������������������������������������������������������������������������������������������115

Chapter 8: Getting Started with Pandas�������������������������������������������117

Introduction to Pandas��������������������������������������������������������������������������������������117
Series in Pandas������������������������������������������������������������������������������������������118
Basic Operations on Series�������������������������������������������������������������������������120
Dataframes in Pandas���������������������������������������������������������������������������������������121
Reading Data Stored in CSV Format������������������������������������������������������������127
Visualizing with Pandas������������������������������������������������������������������������������������128
Summary����������������������������������������������������������������������������������������������������������136

Chapter 9: Working with COVID-19 Data������������������������������������������137

The COVID-19 Pandemic and the Data Set�������������������������������������������������������137
Data Sources for COVID-19 Data�����������������������������������������������������������������138
Visualizing the COVID-19 Data��������������������������������������������������������������������������142
Summary����������������������������������������������������������������������������������������������������������155

Index�������������������������������������������������������������������������������������������������157

vii
About the Author
Ashwin Pajankar holds a Master of Technology from IIIT Hyderabad,
and he has more than 25 years of programming experience. He started
his journey in programming and electronics at the tender age of
seven with the BASIC programming language and is now proficient in
Assembly programming, C, C++, Java, Shell scripting, and Python. His
other technical experience includes single-board computers such as
Raspberry Pi and Banana Pro, and Arduino. He is currently a freelance
online instructor teaching programming bootcamps to more than 60,000
students from tech companies and colleges. His YouTube channel has an
audience of 10,000 subscribers and he has published more than 15 books
on programming and electronics with many additional international
publications.

ix
About the Technical Reviewers
Lentin Joseph is an author, roboticist, and
robotics entrepreneur from India. He runs
robotics software company Qbotics Labs
in Kochi and Kerala. He has ten years of
experience in the robotics domain, primarily
in Robot Operating System (ROS), OpenCV,
and PCL. He has authored eight books on ROS,
including Learning Robotics Using Python,
Mastering ROS for Robotics Programming, ROS
Robotics Projects, and Robot Operating System for Absolute Beginners. He
has pursued his master’s degress in robotics and automation in India and
also worked at the Robotics Institute at Carnegie Mellon University. He has
also been a TEDx speaker.

Aarthi Elumalai is a programmer, educator,

entrepreneur, and innovator. She has a
Bachelor of Engineering degree in computer
science from Anna University, Chennai,
India. She has launched a dozen web apps,
plug-ins, and software applications that are
being used by thousands of customers online.
She has more than 15 years of experience in
programming. She is the founder of DigiFisk,
an e-learning platform that has more than 70,000 students worldwide.

xi
About the Technical Reviewers

Her courses are well-received by the masses, and her unique,

project-based approach is a refreshing change for many. She teaches
the complex world of programming by using practical exercises and
puzzles along the way. Her courses and books always come with
hands-on training in creating real-­world projects so her students are
better equipped for the real world.

xii
Acknowledgments
I want to express my gratitude to all of the technical reviewers for helping
me to make this book better. I would also like to express my gratitude to the
team from Apress. Aditee Mirashi helped us to coordinate the entire book
process. I am also grateful to Celestin Suresh for giving me the opportunity
to write this book.

xiii
Introduction
I have been working with the Python programming language for more than
15 years now. I have used it for a variety of tasks like automation, graphics,
Internet of Things (IoT), and data science. I have found that it is a very
good tool for generating scientific and data-driven business visualizations.
It takes fewer lines of code to generate visualizations with Python. Python
is capable of fetching data from various type of sources. Combining this
feature with various third-party visualization libraries makes Python the
perfect tool for various types of visualization requirements.
This book covers the basics of Python, including setup and various
modes, and many visualization libraries. I have also made a modest
attempt to visualize real-life data related to the ongoing COVID-19
pandemic.
I encourage readers to read all of the material and not to skip anything,
even if you are familiar with the particular topic. I have written this book
in such a way that every topic and demonstration builds confidence in the
reader for the next topic. This truly is a step-by-step guide for beginners
and experts alike.
After reading this book, you will be empowered by the knowledge of
data visualization with Python and will be able to apply this knowledge
in real-life projects at your workplace. It will also instill confidence in you
to explore more libraries for data visualization in Python, as most of the
support the scientific Python ecosystem and NumPy library discussed in
detail in this book.
I hope that readers of this book will enjoy reading it and following the
demonstrations as much as I enjoyed writing it.

xv
CHAPTER 1

Introduction to
Python
I welcome you all to the exciting journey of learning data visualization with
Python 3. This chapter provides details to get you started with the Python
programming language, including its history, features, and applications.
This chapter is focused on general information about Python 3 and its
installation on various popular operating system (OS) platforms, such as
Microsoft Windows, Ubuntu, and Raspberry Pi Raspbian. We will be writing
a few basic Python programs and learn how to execute them on various
platforms. Here is the list of topics that we will cover in this chapter.

• Python programming language

• Installing Python on various platforms

• Python modes

After completing this chapter, you should be comfortable with

installation and usage of Python 3 programming language in various modes.

Python Programming Language

Python 3 is a high-level, interpreted, general-purpose programming
language. This section provides a general discussion about the Python
programming language and its philosophy.

© Ashwin Pajankar 2021 1

A. Pajankar, Practical Python Data Visualization,
https://doi.org/10.1007/978-1-4842-6455-3_1
Chapter 1 Introduction to Python

History of Python
Python is a successor to the ABC programming language, which itself
was inspired by the ALGOL 68 and SETL programming languages. It was
created by Guido Van Rossum as a personal side project during vacations
in the late 1980s while he was working at CWI Centrum Wiskunde &
Informatica in the Netherlands. From the initial release of Python through
July 2018, Van Rossum was the lead developer and Benevolent Dictator
for Life for this project. Since then, he has gone into a state of permanent
vacation and now works on a steering committee for Python. The following
timeline details the important milestones in Python’s release.

• February 1991: Van Rossum published the code

(labeled version 0.9.0) to alt.sources.

• January 1994: Version 1.0 was released.

• October 2000: Python 2.0 was released.

• December 2006: Python 3.0 was released.

• December 2019: Python 2.x was officially retired

and is no longer supported by the Python Software
Foundation.

Python 2.x versions are retired and no longer supported. In addition,

Python 3 is not backward compatible with Python 2. Python 3 is the latest
and currently supported version the language. We therefore use Python
3 throughout the book to demonstrate programs for data visualization.
Unless explicitly mentioned, Python denotes Python 3 throughout this
book.

2
 Chapter 1 Introduction to Python

Python Enhancement Proposals

To steer the development, maintenance, and support of Python,
the Python leadership team came up with the concept of Python
Enhancement Proposals (PEPs). These are the primary mechanism for
suggesting new features and fixing issues in Python project. You can read
more about the PEPs at the following URLs:

• https://www.python.org/dev/peps/

• https://www.python.org/dev/peps/pep-0001/

P
 hilosophy of Python
The philosophy of Python is detailed in PEP20, known as The Zen of
Python, available at https://www.python.org/dev/peps/pep-0020/. Here
are some of the points from that PEP.

1. Beautiful is better than ugly.

2. Explicit is better than implicit.

3. Simple is better than complex.

4. Complex is better than complicated.

5. Flat is better than nested.

6. Sparse is better than dense.

7. Readability counts.

8. Special cases aren’t special enough to break the rules.

9. Although practicality beats purity.

10. Errors should never pass silently.

11. Unless explicitly silenced.

12. In the face of ambiguity, refuse the temptation to guess.

3
Chapter 1 Introduction to Python

13. There should be one—and preferably only

one—obvious way to do it.

14. Although that way may not be obvious at first unless

you’re Dutch.

15. Now is better than never.

16. Although never is often better than *right* now.

17. If the implementation is hard to explain, it’s a bad

idea.

18. If the implementation is easy to explain, it may be a

good idea.

19. Namespaces are one honking great idea—let’s do

more of those!

These are among the general philosophical guidelines that influenced

the development of the Python programming language and continue to
do so.

A
 pplications of Python
Because Python is a general-purpose programming language, it has
numerous applications in the following areas:

1. Web development.

2. Graphical user interface (GUI) development.

3. Scientific and numerical computing.

4. Software development.

5. System administration.

Case studies of Python for various projects are available at ­https://

www.python.org/success-stories/.

4
 Chapter 1 Introduction to Python

Installing Python on Various Platforms

A Python implementation is a program or an environment that supports
the execution of programs written in Python. The original implementation
created by Van Rossum is known as CPython and serves as a reference
implementation. Throughout the book, we use CPython. It is available on
the Python website and we will learn how to install it in this section.
I prefer to write Python programs on a Windows computer or a Raspberry
Pi computer with Raspberry Pi OS. Let us learn how to install Python on
both of these platforms.

Installing on a Windows Computer

Visit the Python 3 download page located at https://www.python.org/
downloads/ and download the Python 3 setup file for your computer. It will
automatically detect the OS on your computer and show the appropriate
downloadable file, as displayed in Figure 1-1.

Figure 1-1. Python Project home page with download options

5
Chapter 1 Introduction to Python

Run the setup file to install Python 3. During installation, select the
check box related to adding Python 3 to the PATH variable (Figure 1-2).

Figure 1-2. Python Installation Wizard

Click Customize Installation, which provides the customization

options shown in Figure 1-3.

6
 Chapter 1 Introduction to Python

Figure 1-3. Python installation options

Select all the check boxes and click Next to continue the setup.
Complete the setup. The name of the binary executable program for
Python is python on Windows OS. Once installation is finished, run the
following command at the Windows command prompt cmd.

python -V

It will return the version of Python 3 as follows:

Python 3.8.1

We can also check the version of pip3 as follows:

pip3 -V

pip stands for Pip installs Python or Pip installs Packages; its name is
a recursive acronym. It is a package manager for the Python programming
language. We can install the other needed Python libraries for our
demonstrations using the pip utility.

7
Chapter 1 Introduction to Python

To determine the exact locations of Python, you can run the where
command as follows:

where python

It returns the following result:

C:\Users\Ashwin\AppData\Local\Programs\Python\Python38-32\
python.exe

Similarly, we can learn the location of the pip3 utility by running the
following command:

where pip3

Installing on Ubuntu and Debian Derivatives

Debian is a popular distribution. Ubuntu Linux and Raspberry Pi OS are
other popular distributions based on Debian. Python 3 and pip3 come
preinstalled on all the Debian distributions and derivatives like Ubuntu
or Raspberry Pi OS, so we do not have to install them separately. I use
Raspberry Pi OS on a Raspberry Pi 4B with 4 GB RAM. Both the major
Python versions, Python 2 and Python 3, come preinstalled on Debian
derivatives. Their executables are named python and python3 for Python 2
and Python 3, respectively. We must use python3 for our demonstrations.
To determine the versions and locations of the needed binary executable
files, run the following commands one by one.

python3 -V
pip3 -V
which python3
which pip3

Almost all the other popular Linux distributions come with Python
preinstalled, too.

8
 Chapter 1 Introduction to Python

P
 ython Modes
Python has various modes that we will discuss one by one. First, though, we
need to learn about the integrated development and learning environment
(IDLE). This is an integrated development environment (IDE) developed
by the Python Software Foundation for Python programming. When we install
the CPython implementation of Python 3 on Windows, IDLE is also installed.
We can launch it on the Windows OS in various ways. The first way is to search
for it in the Windows Search bar by typing IDLE as shown in Figure 1-4.

Figure 1-4. Python IDLE on Windows

9
Chapter 1 Introduction to Python

The other way is to launch it from the command prompt (cmd) by

running the following command:

idle

This will launch the window shown in Figure 1-5.

Figure 1-5. Python IDLE

Before we proceed, we need to configure it to be easy to read. We

can change the font by selecting Options ➤ Configure IDLE as shown in
Figure 1-6.

Figure 1-6. Configuring IDLE

The window shown in Figure 1-7 opens. There you can change the font
and size of the characters in IDLE.

10
 Chapter 1 Introduction to Python

Figure 1-7. IDLE configuration

11
Chapter 1 Introduction to Python

Adjust the font settings according to your own preferences.

All the Linux distributions might not come with IDLE preinstalled. We
can install it on Debian and its derivatives (Ubuntu and Raspberry Pi OS)
by running the following commands in sequence.

sudo apt-get update

sudo apt-get install idle3

Once the installation is complete, we can find IDLE on the menu (in
this case the Raspberry Pi OS menu) as shown in Figure 1-8.

Figure 1-8. IDLE on the Raspberry Pi OS menu

12
 Chapter 1 Introduction to Python

We can also launch IDLE on Linux by running the following command:

idle

Now let us discuss the various Python modes.

I nteractive Mode
Python’s interactive mode is a command-line type of shell that executes
the current statement and gives immediate feedback in the console. It runs
the previously fed statements in active memory. As new statements are fed
into and executed by the interpreter, the code is evaluated. When we open
IDLE, we see a command-line prompt that is Python’s interactive mode.
Let’s look at a simple example. Let’s type in the customary Hello World
program in the interactive prompt as follows:

print('Hello World!')

Press Enter to feed the line to the interpreter and execute it. Figure 1-9
presents a screenshot of the output.

Figure 1-9. Python interactive mode on IDLE

13
Chapter 1 Introduction to Python

We can launch Python interactive mode from the command prompt,

too. At the Linux command prompt (e.g., lxterminal), we must run the
command python3 and at the Windows command prompt cmd, we have
to run the command python to launch it. Figure 1-10 is a screenshot of the
interactive mode at the Windows command prompt.

Figure 1-10. Python interactive mode at the Windows command

prompt

Script Mode
We can write a Python program and save it to disk. Then we can launch it
in multiple ways. This is known as script mode. Let us demonstrate it in
IDLE. We can use any text editor to write the Python program, but because
IDLE is an IDE, it is convenient to write and run the Python programs with
IDLE. Let’s look at that first. In IDLE, select File ➤ New File to create a
blank new file. Add the following code to that:

print('Hello World!')

Save it with the name prog01.py on the disk (Figure 1-11).

14
 Chapter 1 Introduction to Python

Figure 1-11. A Python program in the IDLE code editor

On the menu, click Run ➤ Run Module. This executes the program at
the IDLE’s prompt, as shown in Figure 1-12.

Figure 1-12. A Python program under execution at the IDLE

prompt

We can even launch the program with Python’s interpreter at the

command prompt of the OS, too. Open the command prompt of the OS
and navigate to the directory where the program is stored. At the Windows
command prompt, run the following command:

python prog01.py

On the Linux terminal, we must run the following command prompt:

python3 prog01.py

Then the interpreter will run the program at the command prompt and
the output (if any) will appear there.

15
Chapter 1 Introduction to Python

In Linux, there is another way we can run the program without

explicitly using the interpreter. We must add a shebang line to the
beginning of the code file. For example, our code file looks like this:

#!/usr/bin/python3
print('Hello World!')

The first line of this code is known as a shebang line. It tells the shell
what interpreter to use and its location. Run the following command to
change the file permission to make it executable for the owner as follows:

chmod 755 prog01.py

Then we can directly launch our Python program file like any other
executable with ./ as follows:

./prog01.py

The shell will execute the program and print the output to the terminal.
Note that this is applicable only for Unix-like systems (Linux and macOS)
as they support executing programs like this. We will learn more about the
Python programming as and when we need from the next chapter onward.

Summary
This chapter started with the basics of the Python programming language.
You learned how to write basic Python programs and execute them in
various ways. You learned to work with Python on various OSs, including
Windows and Linux. You also learned about various Python modes and
how to launch them from the command prompts of various OSs.
In the next chapter, we will learn how to install Jupyter Notebook and
take a brief tour of Jupyter Notebook.

16
CHAPTER 2

Exploring Jupyter
Notebook
In Chapter 1, we acquainted ourselves with Python and learned how to
write a very simple program with Python. We also saw how to use Python
in both interactive mode and script mode. In this chapter, we explore
Jupyter Notebook. In Chapter 1 we saw that interactive mode offers us
the immediate feedback of Python statements. We will continue using
the interactive mode of Python throughout the book almost all of the
demonstrations. However, rather than using Python’s built-in interactive
mode with an interpreter, we will use another and much better tool known
as the Jupyter tool. This entire chapter is dedicated to this topic.
You will learn about the following topics in this chapter:

• Overview of Jupyter Notebook.

• Setting up Jupyter Notebook.

• Running code in Jupyter Notebook.

After you complete this chapter, you should be comfortable with

Python programming using Jupyter Notebook.

© Ashwin Pajankar 2021 17

A. Pajankar, Practical Python Data Visualization,
https://doi.org/10.1007/978-1-4842-6455-3_2
 Another Random Document on
Scribd Without Any Related Topics
 Selvitys tapahtui toisena joulupäivänä. Meiltä oli tietenkin kaikki
lopussa, raha, vehnäleipä, viini, milteipä tupakkakin. Istuimme
nyrpeillämme kotosalla ja lueskelimme. Aatto-vierailu oli jo
unohtunut; neitoset olivat kysyneet, miksi emme tulleet, kun oli ollut
niin hauskaa, ja me olimme vastanneet, ettei kreiviltä päästy. Silloin,
illan suussa, alkaa lappaa huoneeseemme vierasta, herraa ja neitiä,
käherrettyjä, sieviä, puuteroituja hienottaria ja korkeakauluksisia
nuorukaisia peilinkiiltävissä kengissä, ja loppujen lopuksi astuvat
sisään nuo neljä Steglitzerin suomalaista jääkäriä. Esitellään,
rupatellaan, rämpytellään pianoa, mutta kaikilla on ikävystynyt ilme
ja sietämätön pingotus vallitsee. Jokainen saa polttaa omia
tupakoitaan, meillä ei ole tarjota, omat neitosemme katsovat meihin
ikäänkuin tahtoen kysyä, että eikö sieltä nurkkakaapista löydy
mitään ja näyttävät hieman noloilta. Vihdoin tuodaan teetä, mutta
vehnäleipä on lopussa ja sokeria kovin vähän.

Siirryn erään amiraali-esikunnan miehen viereen ja kysyn

suomeksi.

— Kuules, mitähän tämä oikein pyytää olla?

— En minä ymmärrä. Meitä kutsuttiin tänne kiven kovaan.

— Kutsuttiin? Eikä meille sanottu mitään! Ahaa, mutta odotapas…

Ja yhtäkkiä muistan, että neitoset päivemmällä kysyivät,

olisimmeko illalla kotona. Se tapahtui tietysti tätä varten.

Kuinka hämmästynkään kuultuani toverini selonteon: He saivat

eräältä berliniläiseltä tuttavaltaan lahjaksi joulukinkun ja riemuissaan
tästä suurenmoisesta onnenpotkauksesta päättivät viettää neljän
kesken hauskan joulun. Pennit lyötiin yhteen, ostettiin konjakkia,
viiniä ja punssia ja aiottiin oikein herkutella. Kun pensionin tyttö
kattoi illallispöytää tarjosi yksi jääkäreistä tälle tuskin kuuttatoista
täyttäneelle sulottarelle viiniä ja täytti toveriensa lasit konjakilla.

— Suvaitseeko neiti?

— Kiitos, mieluummin tätä, vastasi tyttö hymyillen ja tyhjensi

konjakkilasin nähtävästi suurella nautinnolla. Poikia hieman
hämmästytti.

— Saako olla lisää?

— Mielellään… Mutta saanko kutsua toverini. Näin oli pöytään

tullut kaksi henkeä lisää. Mutta tuskin oli illallinen syöty, kun alkoi
saapua enemmän: serkkuja, pikkuserkkuja, tuttavia neitiä ja herroja,
joilla oli talon tyttärille välttämätöntä asiaa. Ja sitten seurasi
hymyilevä, kaino pikkukysymys.

— Saanko kutsua serkkuni sisään? Olin luvannut olla tänään hänen

kanssaan.

— Tietysti! Olkaa hyvä! Sepä hauskaa. Täytyi kiristää uudelleen

pussia ja ostaa lisää juomatavaraa — talon neitoset osasivat siinä
antaa arvokasta apua. Kieltämättä oli hauskaa ja näillä ihmisillä oli
sydämellinen ja herttainen seurustelutapa. —

Tällainen oli toverin kertomus, jonka minä täydensin omilla

tiedoillani, mainitsemalla, kuinka tänne oli lähetetty sana heidän
kemuistaan ja kuinka meitäkin oli niihin kutsuttu. Ja nyt oltiin
vastavierailulla. Meikäläiset tytöt olivat arvelleet, että kaiketi toverini
ja minä pistämme samanlaiset lystit pystyyn ja umpimähkään
kutsuneet koko seuran tänne. Vahinko vain, että meillä oli Matti
kukkarossa.

*****

Samansuuntaisia huomioita tein syntymäpäivänäni. Olin ostanut

pullon Abtei-likööriä, vahvaa, munkin makuista juomaa ja päätin
pitää pienet kotoiset kekkerit. Toverini joutui kuitenkin olemaan
kylällä jostakin välttämättömästä syystä ja me asetuimme pöytään
vain kolmisin, neitoset ja minä, vanhan rouvan puuhaillessa vielä
kyökissä. Mutta tuskin olimme päässeet alkuun, kun ovesta
työnnetään sisään pitkä, kuikelo herrasmies ja vanha akka toimittaa
lipevästi.

— Täällä on muitakin nuoria, herra X. Olkaa hyvä ja käykää tänne.

Sali on niin kylmä ja palvelijatar on ulkona. (Talossa ei ollut
kumpaakaan.)

Tapahtui esittely. Tulokas oli jonkun kustannusyhtiön

palveluksessa, puhui alituiseen kirjallisuudesta, mutta tavalla, joka ei
ainakaan minua kiinnittänyt, ja näytti olevan muorin vävypoika-
ihanne. Hänelle tuotiin lasi, jonka minä kiiruhdin täyttämään ja
sitten: olkaa hyvä vaan.

Kieltämättä loukkaannuin. Nythän oli minun syntymäpäiväni, jota

vietettiin minun huoneessani, enkä suvainnut ollenkaan
kutsumattomia vieraita. Kuitenkin tänne oli tuotu ihminen, jota en
koskaan ollut nähnyt, mutta joka siitä huolimatta, kiitos rouvan
liukkaan kielen, veti kaiken huomion puoleensa ja muutti koko
hetken luonteen. En maistanut enää tippaakaan lasistani ja puheeni
oli raamatun mukaista: on, on; ei, ei; mutta vieraan lasin täytin
ehtimiseen, eikä häntä kovinkaan näkynyt vaivaavan ottaa se
yksinään pohjaan. Neitoset kyllä huomasivat, että olin pahalla päällä,
mutta olivat voimattomia… Viimein tulivat sekä vieras, että varsinkin
muori niin toiselle kymmenelle, että puhevirta oli tulvia yli
äyräittensä, ja saksalaisten kiitettävään tapaan, joka karttaa
lopullista humaltumista, vieras nousi, nähtävästi sangen
tyytyväisenä, kiitteli kohteliaasti, huomautti jotakin häiritsemisestä,
heitti hyvästit ja meni. Meni yhtä kuulumattomiin kuin kolme
neljännestä minun Abtei-pullostani.

*****

Aivan toista oli, jos milloin osuimme saksalaisen sivistyneistön

kosketukseen, vaikka se valitettavasti tapahtui harvoin. He osoittivat
meille harvinaista myötätuntoa ja ymmärtämystä. Asiamme
innostutti ja lämmitti heitä ja herätti mitä suurimmassa määrin
heidän mielenkiintoaan. Sydämestään he toivottivat menestystä
meidän aikeillemme, joiden rohkeutta he ihailivat, ja monet heistä
tunsivat maamme oloja hämmästyttävän tarkkaan.

4.

OLUT-TUPA BURGHOF.

Saman talon kellarikerroksessa, missä pataljoonamme toimisto

sijaitsi, oli pieni saksalainen oluttupa. Sitä piti rouva Borasch,
vaaleaverinen, ystävällinen nainen, joka nuoruutensa päivinä
varmaankin oli ollut hyvin kaunis, sekä hänen täysi-ikäinen
tyttärensä, viehättävä ja lempeä neiti Erna. Mies oli Romanian
sotanäyttämöllä ja ikävissään odotteleva rouva oli meille niin
ystävällinen ja herttainen, että häntä yleisesti kutsuttiin nimellä
"muti". Paitsi olutta ja kahvia, oli hänellä tarjolla ruokaa ja pienempi
määrä väkeviä.

Tässä pienessä ravintolassa tapasi meikäläisiä miltei aina. He

muodostivat kantajoukon, joka suurimmaksi osaksi syrjäytti muut
vieraat, ja istuskelivat päivät päästään pöytien ääressä pelaten
skruuvia, poltellen ja keskustellen. Täällä oli kokonaan toista kuin
jossakin suomalaisessa tarjoilupaikassa, missä aletaan katsoa
pitkään sellaista henkilöä, joka on syönyt tai juonut tilaamansa
annokset, mutta viipyy yhä pitäen tarpeettomasti paikkaa hallussaan.
Saattoi kulua monia tuntia, ettemme tilanneet edes olutlasia,
istuskelimme vain vilkkaasti jutellen, ja sangen usein tulivat sekä
rouva että tytär, joka ahkerasti opetteli suomea, meille seuraa
pitämään. Vallitsi sydämellinen suhde, ikäänkuin perheessä, ja olo
tuntui kodikkaalta, seikka, joka suomalaisessa ravintolassa tuskin on
ajateltavissa.

Myöhempinä aikoina tämä alituinen oleskelu kapakassa herätti

päällystössä pahaa verta ja meitä syytettiin juopottelusta tavalla,
jota emme ansainneet. Olihan se selvää: me, kaukaisen maan pojat,
jotka nyt oleskelimme maailman kaupungissa kieltä taitamattomina
ja outoina, saimme viipyä täällä päivästä päivään ilman vakinaista
työtä. Kun aamuesitelmästä oli suoriuduttu, ei ollut enää mitään
erityistä tehtävää, lukuunottamatta ainaista odotusta. Emmehän me
tienneet milloin oli lähdettävä, tänäänkö vai huomenna. Mihinkäpä
muuhun silloin osasi ryhtyä, kuin mennä "mutin" luo, missä tiesi
tapaavansa tovereita. Sitäpaitsi oli joukossamme nuoria,
elämänhaluisia miehiä, eikä ollut ihme, jos nämä toisinaan — ja
usein ei se tapahtunut — ottivat jonkun naukun miestä väkevämpää
ja pistivät laulun pystyyn.
 Kuitenkin on myönnettävä, että erinäisiä paheksuttavia tapauksia
sattui. Paitsi meitä kuuttatoista, oleskeli nimittäin tässä ravintolassa
myöskin meriyliesikunnan palveluksessa olevia poikia. He olivat
syksystä saakka, jopa kauemminkin, eläneet Berlinissä. Toisia oli
lähetetty Suomeen, toisia oli sieltä palannut, eikä heilläkään ollut
muuta tehtävää kuin odottaminen. Näin pitkä-aikainen oleskelu
vapaana ja toimettomana oli muutamiin vaikuttanut turmiollisesti ja
opettanut heitä liiaksi kiintymään alkohooliin.

Mainitsen vain verrattoman kapteeni Maxin, joka ei ollut suinkaan

mikään maa- eikä merikapteeni, olipahan vain tummaverinen, pieni
ja hoikka suomalainen juoppo. Hän oli tehnyt pari ansiokasta retkeä
Muurmannin rannikolle, josta oli mukanaan kuljettanut joukon
saksalaisia sotavankeja ja kokenut moninaisia seikkailuja. Mutta
Berlinissä, liian kauan toimettomana vetelehtiessään, oli hän yltynyt
juomaan. Kun hän astui mutin kapakkaan, nousi heti aika ilo ja
ensimäiseksi sanoikseen huudahti tulija:

— Roosa täräys, muti.

Ja sitä seurasi tervehdys tovereille:

— Hesputei!

Nämä kaksi termiä, joista pommarit tunsi kuin sovitusta merkistä,

olivat alkujaan kapteeni Maxin yksityisomaisuutta. Edellinen oli
johtunut tavallisesta saksalaisesta ravintolapyynnöstä: ein grosses
Bier, bitte! jonka Max jäykkäkielisenä suomalaisena oli lausunut:
roosa piir! ja sittemmin roosa ryyppy, roosa täräys. Jälkimäinen taas
aiheutui tunnetusta laulusta:
 Hamburg ist ein schönes Städtchen. Ist ja wohl!
Weil es an der Elbe liegt. Ist ja wohl.
Drinnen giebt es schöne Mädchen
giebt es schöne Mädchen,
aber keine Jungfrau mehr. Ist ja wohl.
—————
Lebe wohl! Lebe wohl! Lebe wohl! Lebe wohl!
Lebe wohl! Auf wiederseh'n!

Tämä saksalaisten yleinen marssilaulu oli suomennettu

seuraavasti:

Hampuri on kaunis kaupunki. Ninkus näät.

Helsinki on vielä kauniimpi. Ninkus näät.
Siell' on monta kirkast' knääkkää,
monta kirkast' knääkkää.
muita ei siell' nääkkään. Ninkus näät.
—————
Hesputei, knääkkä hei! Hesputei, knääkkä hei!
Hesputei, knääkkä hei!

Kun urhokas kapteeni sitten oli ottanut riittävän monta näitä roosa
täräyksiä, joita ystävällinen muti päätään pudistellen antoi hänelle
velaksikin, ei hän enää ollenkaan pysynyt tuolillaan, vaan alkoi
notkuvin polvin, perin hiljaa ja sammuneen näköisenä hiipiä ympäri
huonetta, ihmeen taitavasti ja läikyttämättä kantaen lasiaan ja tavan
takaa hokien:

— Minä hihtelen vaan. Minä hihtelen vaan.

Niin hän hihteli iltakauden pöydästä pöytään, välittämättä

vähääkään toveriensa kielloista ja esitteli nauraville ihmisille: roosa
täräys! hesputei!

*****

Samaisessa ravintolassa saimme myöskin tietoja, pataljoonasta.

Ne miehet, jotka olivat päässeet lomalle Berliniin, joutuivat täällä
ikäänkuin piintyneiden sanomalehtiselostajain kuulusteltaviksi ja
saivat tehdä selvää kaikesta, erittäinkin kuuluisasta talviretkestä,
joka lienee ollut pataljoonan vaikein koko sotatoiminnan aikana.
Vastikään oli majuri pitänyt Libaussa pojille puheen, jossa hän selitti,
ettei enää mentäisi rintamalle, vaan jäätäisiin odottamaan Suomen
kysymyksen esilletuloa, vieläpä päästettäisiin osa miehistä
siviilielämään Saksaan. Juuri siihen aikaan teki ryssä voimakkaan
hyökkäyksen Mitaun kaupunkia kohti, sai murretuksi saksalaisten
etulinjan ja eteni uhkaavasti. Ja noin pari tuntia yllämainitun puheen
jälkeen hälyytettiin pataljoona nopeasti ja vietiin junalla Tuckumiin.
Varhain aamulla noustiin vaunuista ja lähdettiin marssimaan muuatta
kylää kohti, jota ryssät yrittivät vallata. Perille ei kuitenkaan ehditty
riittävän aikaisin, sillä joukot eksyivät metsässä, harhaillen, monta
tuntia samalla alueella, lopen näännyksissä. Kun vihdoin päästiin
paikalle, olivat ryssät jo ennättäneet saada kylän haltuunsa ja
pataljoona palasi Tuckumiin. — Täällä eroitettiin joka komppaniasta
parhaat hiihtäjät ja muodostettiin heistä keveä, suksilla liikkuva
hyökkäysjoukko, jonka avulla toivottiin voitavan saada suuria aikaan.
Ja tämä hiihtokomppania etunenässä painuttiin uudelleen rintamalle.
Oli tavattomat pakkaset. Tuon tuostakin tavattiin jäätyneitä
vihollisruumiita, joista monet olivat jähmettyneet elävän ihmisen
luonnolliseen asentoon. Monta kertaa jouduttiin ankaraan tuleen;
niinpä onnistui vihollisen kerrankin päästä ampumaan Aa-joen poikki
kulkevaa kolonnaa, mutta sama satumainen onni, joka oli
aikaisemmin pataljoonaa seurannut, ei jättänyt sitä nytkään. Ryssä ei
saanut aikaan suuriakaan vaurioita riveissä, paljoa enemmän teki
pakkanen. Usea palellutti jalkansa, toiset sairastuivat muuten.
Vuorokausia täytyi viettää taivasalla ja asunnot olivat koko ajan aivan
kehnot, milloin maattiin tiilitehtaassa, milloin tallissa, milloin
kylmässä kirkossa. Pilke, Skangal, Mangal, ne nimet muistuttavat
mieleen kovia kärsimyksen päiviä, jotka kuitenkin niin urhokkaasti
kestettiin — Onni oli, että miehistö sai kerrankin syödä kyllikseen.
Kun rintamalinjan siirtyessä suuria varastohuoneita oli jäänyt
alueelle, jossa niiden joutuminen vihollisen käsiin saattoi olla
mahdollista, yritettiin niitä voimien mukaan tyhjentää ja miehistö otti
siitä runsaan osansa. Sitäpaitsi annettiin pojille päivittäin hiukan
rommia, jonka avulla he saivat edes hetkeksi verensä liikkeelle. —
Kolmisen viikkoa kestäneen yhtämittaisen palelemisen perästä vietiin
rasittunut pataljoona vihdoin takaisin Libauhun. [Katso V.E. Tuompon
oivallista kuvausta. Suomen Jääkärit ss. 230-259. Tekijän huom.]

*****

Koko tämän ajan, jonka kuluessa pataljoona niitti kunniaa ja sai

kokea kovia, täytyi meidän viettää Berlinissä laiskan elämää. Mitä
oppimista oli, se oli jo aikoja sitten käyty läpi, nyt vain odotimme
lähtöä, jonka Napa ilmoitti tapahtuvaksi milloin kolmen, milloin
neljän päivän perästä, mutta josta koskaan ei tullut mitään. Aluksi
viipyi kartta, joka erikoisesti meitä varten valmistettiin ja joka tuli
maksamaan huikeita summia, piirustuskonttorissa tavattoman kauan
ja Napa huomautti aina: "ylihuomenna valmistuu kartta, silloin heti
matkaan." Sitten alkoi Ruotsista tulla huonoja uutisia: meidän
tavaroitamme ei oltu voitu kuljettaa määräpaikalle, oli syntynyt
sellaisia ja sellaisia esteitä, varmasti oli vihollisella aikeistamme vihiä.
Retkemme onnistuminen edellytti ehdottomasti talvea, mutta nyt oli
jo helmikuu käsillä, eikä mitään ollut valmiina. Yhä selvemmin ja
selvemmin alettiin huomata, että kaikki raukeaisi tyhjiin ja se
synnytti pojissa katkeruutta. Miksei annettu meidän toimia? Miksei
meille uskottu niitä rahoja, jotka nyt Ruotsissa tuhlattiin hukkaan, ja
päästetty omin päin matkalle?

Mutta kuinka ällistyimmekään, kun epäonnistumisen johdosta

alettiin syyttää meitä. Kukaan ei voinut sitä käsittää, eikä meillä ollut
paljoakaan aavistusta siitä, ennenkuin eräänä päivänä meidät kaikki
kutsuttiin kreivi Schwerinin puheille. Tämä jo iäkäs, kookas ja
harmaapartainen ukko, joka aina oli ollut niin ystävällinen ja joka
jouluna oli kustantanut meille yhteisen illanvieton ja lausunut
sydämellisiä sanoja, piti nyt puheen, joka masensi meidät kokonaan.

— Minä olen tarkastellut teitä suomalaisia rintamalla, leirillä ja

täällä Berlinissä ja joka paikassa olette te käyttäytyneet niin, että jos
saksalainen sillä tavoin esiintyisi, ei hänellä olisi oikeutta olla
sotamiehenä. Teillä on kyllä täsmällinen sotilaallinen käytös, eikä
teidän urhoollisuuttanne ja rohkeuttanne voi kukaan epäillä, mutta te
juotte ja lörpöttelette kuten ainakin puolisivistynyt kansa, joka ei voi
pidättäytyä huonoista nautinnoista. Minulle on ilmoitettu, kuinka te
täällä olette päivät päästään istuneet kapakassa, eikä kuten
saksalaiset, olutlasin ääressä, vaan juoden paloviinaa, joka tekee
teidät raivoiksi. Humalapäissänne te olette kertoneet tärkeät
salaisuutenne ravintolatytöille, kahviloiden tarjoilijattarille, ties
kenelle ja nyt on vihollinen saanut tiedon aikeistanne. Te ette ole
osanneet tukkia suutanne, vaan olette antaneet vihollisen vakoojain
puhuttaa itsenne pussiin. Ja kuitenkin pitäisi teidän olla valiojoukko,
luotetuimpia miehiä. Millaisia ovatkaan sitten muut! Teidät
lähetetään nyt leirille oppimaan uudestaan sotilaskuria. Ja
rangaistukseksi menettelystänne ei teistä kukaan saa liikkua
leirialueen ulkopuolelle, eikä mennä kylälle vapaahetkinä. Toivon,
että käyttäydytte hyvin. Älkää koskaan nauttiko väkeviä, sillä viina on
teille vaarallisempi vihollinen kuin ryssät. Se vaikuttaa teidän
mielialaanne, joka muuten on niin hiljainen ja harkitseva, muuttaen
teidät villeiksi, jotka eivät tiedä, mitä tekevät…

Tähän tapaan herra majuri meille lasketteli.

Vai niin. Sen takia oli kaikki mennyt myttyyn, että me olimme
lörpötelleet, me, joista vain muutamat osasivat saksaa. Ja me
olimme juoneet itsemme raivoiksi, vaikka yksikään meistä ei ollut
esiintynyt ainakaan niin humalassa, että olisi puhunut
sopimattomia… Miksei meitä päästetty rintamalle, mistä meidät oli
tänne kutsuttu, takaisin pataljoonaan, jonka kirjoista meidät oli
pyyhitty pois? Nyt meidät komennettiin leirille jatkamaan
harjoituksia, joihin luulimme jo pystyvämme. Tosin huomautettiin
ikäänkuin salaa, että yritystämme ei vielä oltu kokonaan hyljätty, ja
että meidän tuli odottaa suotuisampia aikoja, mutta kuka siihen enää
uskoi. —

Napa ei ollut viime päivinä lainkaan näyttäytynyt ja hänen

ilmoitustensa perusteella meitä kai tällä tavoin kohdeltiin. Ikävälle
leirille odottamaan! Miksei, täällähän me tuotimme tarpeettomia
kustannuksia, olisi pitänyt jo aikoja sitten siirtää meidät jonnekin.
Mutta ei moisella evästyksellä.

Lähtö oli määrätty seuraavaksi aamuksi, mutta illalla päätimme

vielä kerran kokoontua mutin luo, viettääksemme erojaisia. Ja silloin
sitä ryypättiin, ihan uhalla. Siitähän meitä kuitenkin syytettiin, eikä
meillä ollut mitään keinoa puhdistautua. Eikö silloin ollut parempi,
että menettelimme maineemme mukaan; siten ei tarvinnut
viattomana kärsiä moitteita? Niin me ajattelimme katkeroituneina.
 Rouva Borasch kertoi, että häneltä oli käyty urkkimassa meidän
elämäämme. Oli kyselty kuinka paljon me tavallisesti joimme viinaa
ja konjakkia, ja kun rouva oli ihmeissään vastannut, että me
useimmiten tilasimme vain olutta tai viiniä ja ainoastaan harvoin
otimme ryyppyjä, ei häntä silminnähtävästi uskottu.

Tästä sukeutui keskustelu, jonka käänteissä pujahti varmaankin

liian äänekkäästi muutamia katkeria sanoja. Muuan siviilipukuinen
hauptmanni, jolla oli rinnassa ensi luokan rautaristi ja joka sangen
usein poikkesi mutin ravintolassa, sattui kuulemaan niistä jonkun.
Hän oli monet illat istunut lasinsa ääressä katsellen Maxin
"hihtelemistä", tai vaihtaen meidän kanssamme jonkun sanan. Ja nyt
sekaantui hän asiaan, pyysi kohteliaasti saada kuulla mistä meitä
syytettiin, nousi sitten ylös ja piti meille puheen, jonka vertaista en
ole kuullut. Paremmin kuin aavistimmekaan hän tunsi meidät. Hänen
komppaniassaan oli miehiä, jotka olivat Schmardenissa taistelleet
yhdessä suomalaisten kanssa ja hän veti nyt esille tuon kahakan
muistot. Niiden kansalaisten puolesta, jotka täällä Berlinissä olivat
erehtyneet meidän suhteemme — sen hän ravintolan jokapäiväisenä
vieraana väitti itse paraiten tietävänsä — tahtoi hän esittää
anteeksipyynnön ja ehdotti monta maljaa suomalaisten ja Suomen
onneksi. — Mieliala oli tuossa tuokiossa muuttunut, ikävää leirille
lähtöä ei enää ajateltu ja, kuten sanottu, sinä iltana kyllä ryypättiin.

5.

MÜNSTERIN LEIRILLÄ.
 Pataljoonamme reservi-joukko, joka koko ajan oli ollut
Lockstedtissä, ja josta rintamalle silloin tällöin oli tuotu
täydennysryhmiä, oli vastikään siirretty Münsterin leirille, joka sijaitsi
samannimisen kaupungin lähettyvillä. Joukko ei ollut suuri. Siihen
kuuluivat ainoastaan ne miehet, jotka vasta viime-aikoina olivat
tulleet Suomesta ja joiden siis oli saatava sotilaskasvatus ennen
rintamalle lähtöä. Sitäpaitsi vietiin tänne kaikki sairaaloista päässeet
haavoittuneet ja sairaat, joita vähitellen opetettiin uudelleen
tottumaan sotilaselämän rasituksiin, ja kaikki ne, jotka olivat liian
heikkoja voidakseen menestyksellä toimia pataljoonassa. Joukko,
jota johti ystävällinen ja miellyttävä hauptmanni Aubert, oli jaettu
kahteen pieneen komppaniaan. Kuri ei ollut likimainkaan sellainen
kuin meidän aikanamme Lockstedtissa. Harjoiteltiin paljon
vähemmän, tuvat eivät olleet läheskään niin siistit ja niin hyvässä
järjestyksessä, ja monesti nukuttiin aamulla vielä kauan sen jälkeen
kuin päivystäjä oli huutanut ylös — seikka, jota ennen vanhaan ei
voinut kuvitellakaan. Mutta ruoka oli sensijaan perin huonoa. Aina
vain lanttusoppaa, lihattomina päivinä lanttua, suolaa ja vettä,
muulloin jokunen rasvan muru lisäksi. Ja sunnuntaina saatiin
hapankaali-keittoa, jota emme voineet syödä senkään vertaa.

Tänne, nahkapoikien ja sairaiden joukkoon siirrettiin nyt meidät,

kääntymään parempaan elämään. Loistava kymmenen markan
päiväpalkkamme aleni 33 penniin ja herrasvaatteemme vaihtuivat
kuluneeseen, paikattuun jalkaväen pukuun. Kuten sanottu, meillä ei
ollut edes oikeutta pistäytyä vapaa-aikoina kylällä, vaan parturiinkin
mennessä piti pyytää erikoinen lupa. Sellainen oli meidän
suurenmoisen retkemme lopputulos.

Eikä siinä kyllin. Pian tuli Berlinistä uusia ikävyyksiä.

Ryhmänjohtaja St. kutsuttiin eräänä päivänä juhlallisesti
hauptmannin puheille. Hänelle luettiin kreivin kirjelmä, jossa häntä
syytettiin siitä, että hän viimeisenä iltana ennen lähtöämme oli
ylenantanut majurin oven taa töhräten ja saastuttaen kaikki paikat,
ja jossa hänelle määrättiin rangaistukseksi 7 vuorokautta pimeätä
arestia sekä sen lisäksi arvon alennus. Edellä on jo kerrottu, että me
kysymyksen alaisena iltana olimme kaikki olleet yhdessä ja joka mies
tiesi, ettei St. ollut voinut edes käydä samoissa portaissakaan. Kaikki
oli vaan johtunut väärästä ilmiannosta, jonka muudan kreivin
palveluksessa oleva ryssä oli kostoksi ja persoonallisesta vihasta
tehnyt. — Selvää on, kuinka noloksi ryhmänjohtaja kävi moista
syytöstä kuullessaan. Hauptmannikin tuntui ihmettelevän ja kysyi,
mitä hänellä oli sanottavaa puolustuksekseen.

— Siinä ei ole aluksikaan totta, kuului vastaus. Seurasi epäilevä,

tutkiva katse.

— Jos sen voitte todistaa, niin tehkää kirjallinen valitus. Mutta

rangaistus on kärsittävä, ymmärrättehän.

— Ymmärrän.

Ja niin istui viaton mies viikon vedellä ja leivällä.

Tietysti me muut kiihkoilimme, uhkasimme lähettää yhteisen

adressin ja niin poispäin. Mutta olimmehan jo useasti nähneet, ettei
napina aiheuttanut muuta kuin ikävyyksiä, senvuoksi päätimme
odottaa, kunnes syytetty itse ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Putkasta päästyään oli tämä kuitenkin välinpitämätön ja
katkeroitunut. Joitakin aikeita hänellä lienee aluksi ollut, kävipä hän
puhuttelemassa hauptmanniakin, mutta sitten hän tuntui väsähtävän
ja tuumaili yksikantaan:
 — Olkoon. En minä viitsi ruveta kaivelemaan tätä likaista juttua.
Mitä se hyödyttää?

Asia selveni kuitenkin Berlinissä. Lähemmin kuulusteltuaan sai

kreivi tietää, että ilmianto oli ollut väärä. Ryhmänjohtajaa ei
alennettu, vieläpä meillekin myönnettiin lupa käydä kylällä — mikäli
olimme esiintyneet siivosti leirillä.

Ponnistimme kaiken kykymme päästäksemme Libauhun pääjoukon

yhteyteen, takaisin entisiin komppanioihimme, pois tältä
tympäisevältä harjoitus-alueelta, jossa meitä pidettiin kunnottomina
syntipukkeina. Anottiin suullisesti ja kirjallisesti, hauptmanni,
hyvännahkainen mies, lupasi puhua puolestamme, mutta mikään ei
auttanut. Kerran oli lähtö jo niin lähellä, että meille oli annettu uudet
varustukset ja vaatteet, jopa määrätty lähtöpäiväkin, kun yhtäkkiä
tuli käsky käydä varastohuoneella vaihtamassa vanhat puvut jälleen
päälle. Silloin syntyi metakka, eikä määräystä toteltu; pojat eivät
enää tahtoneet pukeutua kurjiin harjoitteluryysyihin ja jäädä tänne,
johan täällä oltiin kuukausi viruttu. Vääpeli syöksyi sisään
kauhistuneena, huusi ja noitui, kysyen emmekö vielä tietäneet, ettei
sotaväessä milloinkaan niskotella. Nähtävästi hän pelkäsi rettelöitä,
koska ilmoitti, että jos me nyt heti käymme muuttamassa vaatteet,
niin hän puolestaan antaa asian unohtua, eikä ilmoita sitä ylemmäs.
Mikäs siinä auttoi kuin totella pois.

Se, josta tätä viipymistämme saimme kiittää, oli Napa. Luullakseni

oli häntä yli-esikunnassa soimattu retkemme epäonnistumisen
johdosta, koska hän oli uudestaan ryhtynyt ankariin toimenpiteisiin,
jopa lähettänyt pari meikäläistä Ruotsiinkin valmistelemaan uutta
yritystä. Joka tapauksessa hän eräänä kauniina päivänä tulla pöllähti
Münsterin leirille, kutsui meidät ympärilleen ja alkoi selitellä
aikeitaan. Kieltämättä hän oli hieman hämillään ja epävarma, eikä
sanallakaan muistuttanut Berlinin tapahtumista. Nyt lähdettäisiin
tosiaankin, vaikka ei aivan kaikki enää, pienempi miesmäärä riittäisi.
Ja nyt mentäisi yli meren.

— Te ette voi arvatakaan millä keinoin. Laivasta ei puhettakaan.

— Lentokoneella, kuului suhinaa ympäriltä. Joku paatunut kuiskasi

ilkeyksissään: — Junalla.

— Ei, ei lentokoneella.

— No vedenalaisella sitten.

Sormi lennähti nenänpäähän, kulmakarvat kohosivat ja kasvot

saivat miettiväisen ilmeen. — Te ette ole tyhmiä, sanoi hän.

Sitten alkoi entinen muistikirjan kopeloiminen taskusta ja

keskustelu jatkui vanhaan malliin. —

Ja nyt ryhdyttiin jälleen ankariin valmistusharjoituksiin. Kaikki

Berlinissä opitut asiat käytiin uudelleen läpi. Rankkasateessa
vaelsimme salaperäisinä penikulmamääriä synkkiin metsiin, missä
räjäytettiin mädäntyneitä kantoja ilmaan, tai rakentelimme
puusiltoja, jotka sitten ammuttiin rikki, vaikka ne paraiten olisivat
totelleet paria kelpo lyöntiä kirvespohjalla. Aikaa kului. Tuli huhtikuu.
Vihdoin lähti kolme miestä matkaan — heillekin sattui onnettomuus
Ruotsissa. Ja niin oli Navan suuri ekspeditsiooni lopussa.

*****

Sunnuntaisin, kun mentiin lomalle, tarjosi Münsterin paikallisjuna

oivaa apuaan. Vaivatta pääsi läheisiin kyliin, Hermannsburgiin,
Beckedorfiin j.n.e. etsimään jotakin suuhunpantavaa. Sillä kerjuussa
me kävimme kuin mustalaiset, talosta taloon, leipurista leipuriin, ja
samoin tekivät saksalaisetkin sotilaat. — Rohkaisten mieltään astui
jääkäri sisään.

— Hyvää päivää. Olisiko teillä munia myödä?

— Täällä on käynyt tänä aamuna jo niin monta. Mutta minä

koetan katsoa.

Ihmeellistä väkeä nämä saksalaiset maalaiset. Kaikilla oli heillä

sodan kanssa jotakin tekemistä. Kellä oli poikia, kellä puoliso, kellä
veli rintamalla. Ja aina heidän kärsivällisyytensä ja
hyväntahtoisuutensa riitti. He säälivät ja rakastivat sotilaita
arvatenkin omaisiaan muistellen. Vaikka kaikkinainen myynti oli
kiellettyä, eivät he voineet ajaa nälkäistä isänmaan urhoa auttamatta
pois, vaan ennemmin rikkoivat. Tietenkin oli sellaisia, jotka tekivät
sitä voiton pyynnöstä, mutta heitä voi pitää poikkeuksina; monet
antoivat melkein ilmaiseksi. Ja vaikka sotilaita kävi kuin virtaa
aamusta iltaan heidän taloissaan, eivät he tuskastuneet, vaan
koettivat jakaa kaikille, minkä suinkin riitti. Vahinko vain, että heidän
murrettaan oli kovin vaikea ymmärtää. —

Kun munat ovat paperiin käärityt, saattaa ostaja jatkaa aina

senmukaan minkälaisen käsityksen hän on talosta saanut.

— Ehkä teillä olisi palanen leipää?

— Ei, ei, hyvä mies, vastataan päätä pudistellen.

— Makkaraa sitten, tai juustoa?

— Jaa… Ei ole antaa.

 — Eiköhän sentään hiukan. Ajatelkaahan, olen muukalainen.
Minulla ei ole täällä ketään omaisia, eikä ketään tuttavia. Kukaan ei
lähetä minulle pakettia, jossa olisi voita, sokeria, tupakkaa. Sellaista
saavat saksalaiset joka viikko omaisiltaan…

Emäntä katselee lempeillä silmillään.

— Odottakaa. Koetan etsiä…

Jos pyytäjä ilkeää olla itsepintainen, voi hän kenties saada voitakin
palasen. Kaikesta tästä hyvästä suorittaa hän pienen maksun, joka
kuitenkin kovasti koettelee hänen ohutta pussiaan. —

Radan varrella olevissa kylissä liikkui näitä ruoan ostajia niin

paljon, että monesti sai palata kovin niukka saalis pussissa. Joka
tahtoi hyötyä enemmän, meni kaukaisiin syrjäkyliin, pitkästä
marssista huolimatta. Varsinkin Wizendort, jonne oli 15 kilometrin
matka, oli suosittu paikka; sieltä onnistui joskus saamaan sokeriakin,
puhumattakaan suurista, maukkaista leivistä, joita siellä salavihkaa
kaupattiin ja jotka olivat toista kuin perunalla sekoitettu sotilaskakku.
— Tätä kolmipeninkulmaista taivalta tehdessään johtui usein
ajattelemaan, kuinka täydellisesti olosuhteet sentään muuttavat
ihmisen. Miten monesti olikaan ennen kotona ruokapöydässä
huudahtanut: en voi syödä tätä; paistihan on sitkeää kuin kissanliha;
leipä on vanhaa; tai jotakin muuta samantapaista. Nyt marssi kevein
jaloin näin pitkän matkan ja oli tyytyväinen, jos oli saanut
vaihdetuksi ainoat penninsä leipään, tai mitättömään
makkarapalaan. —

Huhtikuun loppupuolella tuli vihdoin vapahdus.

 Eräänä päivänä saapui Münsterin leirille pitkä, laiha ja omituisen
kulmikas siviilipukuinen herra, jolla oli huomiota herättävän suuret
korvat. Hän oli hauptmanni H., meri-yliesikunnan palveluksessa
olevien suomalaisten päällikkö ja vastasi siis tavallaan Napaa. Tämä
Ruotsissa paljon oleskellut ja vakoilua johtanut mies, jota pojat
kutsuivat Sankariksi, ryhtyi kyselemään, kutka entisistä maa-
yliesikunnan komennuksessa olleista haluaisivat lähteä Suomeen
erityisille asioille. Suomessa oli tähän aikaan vapaammat tuulet
puhaltamassa. Venäjän vallankumous oli, kuten tunnettu, paljon
muuttanut meikäläisiäkin oloja. Edusmiehiämme pussailtiin aito
ryssäläisellä tavalla, huudettiin vapautta ja kansojen itsemääräämis-
oikeutta ja maallemme tarjoiltiin itsenäisyyttä kuin rihkamatavaraa.
Jääkärit unohdettiin ja ellei heitä unohdettukaan kokonaan niin
vaiettiin tai koetettiin muuttaa niitä syitä, jotka olivat saaneet heidät
Saksaan lähtemään. Useat pitivät heidän uhraustaan turhana. He
eivät olleet ymmärtäneet ottaa vallankumousta laskuihinsa. Nyt heitä
rinnastettiin Anjalan miesten kanssa. Huumaantuneina uskottiin taas
venäläisten liukkaihin lupauksiin ja kirottiin jääkäreitä, jotka olivat
käyneet Suomessa tekemässä pahaa. — On niin omituista,
melkeinpä katkeraa nähdä, kuinka taivaaseen asti tämä kansa nyt
nostaa näitä poikiansa. He ovat nyt sankareita, joille mikään ei ole
liikaa. Mutta ei olisi tarvinnut kuin hiukan vastoinkäymistä, niin
samat suut, jotka nyt äänekkäimmin toitottavat, olisivat kironneet
heitä maan pettureina ja kavaltajina. Väkisinkin pysyy sydän kylmänä
sekä kiitokselle että moitteelle ja mieleen johtuvat Anjalan miehet,
jotka historia tähän saakka on leimannut kavaltajiksi, mutta joilla
kumminkin oli meidän ajatuksemme, Suomen itsenäisyyden suuri
unelma. "Mutta he turvautuivat ryssään", sanotaan. Niin, he tekivät
niin, mutta mistä he saattoivat silloin tietää, mitä on uskoa
Venäjään? Ja mistä me tiedämme…?
 Kun siis Sankari kyseli, halusimmeko lähteä hänen asioilleen,
kuvaili hän Suomen muuttuneita oloja ja viittasi siihen
mahdollisuuteen, että me kenties emme saisi enää omain
kansalaistemme apua toimiessamme. Omasta puolestaan hän
kuitenkin oli vakuutettu, että venäläisystävällinen virtaus olisi pian
ohitse ja me yhdyimme häneen täydellisesti. Sitäpaitsi halutti meitä
millä keinoin tahansa päästä pois leiriltä, joka alkoi tulla yhä
kuumemmaksi ja kuivemmaksi. Ja niin alkoi huhtikuun lopulla Navan
kuuluisan retkikunnan miehiä jälleen saapua Berliniin, pienissä
ryhmissä, taskussaan tällä kertaa amiraali-esikunnan pontevat
paperit.

5.

SUOMEEN.

Olin joutunut niiden kolmen joukkoon, joiden oli määrä

ensimäiseksi lähteä.

Oli viivytty Berlinissä jonkun aikaa ja sitten, yhtäkkiä, oli tullut

määräys niin nopeasti, ettei meille oltu ennätetty hankkia passeja —
kenties ei niitä tahdottu antaa — ja nyt istuimme tanskalaisessa
junassa. Saksalainen sotilas oli kuljettanut meidät Warnemündeen ja
muuatta paperia tarkastusmiehille näyttämällä toimittanut meidät
lautalle. Rantaan saavuttuamme olimme nousseet Köpenhaminan
junaan ja porhalsimme nyt hyvää kyytiä eteenpäin. Oli vapunpäivä
juuri.
 Yhtäkkiä tuli virkapukuinen mies kysymään meiltä passeja.
Hämmästyimme ja katsoimme toisiimme; johan tulli oli sivuutettu,
mitään muuta tarkastusta emme osanneet odottaakaan. Toverini
pisti hätävalheen.

— Ei meillä ole mitään passeja. Ne annettiin pois ennenkuin

astuimme lautalle, eikä niitä ole tuotu takaisin.

Kysyjä katsoi meihin ihmeissään ja epäillen, mutta poistui

kuitenkin enempää vaivaamatta. Hän oli puhunut saksaa ja piti meitä
arvatenkin saksalaisina.

Mutta hetken kuluttua hän palasi jälleen.

— Ei voi olla mahdollista, että paperinne ovat jääneet lautalle.

Keitä te olette? kysyi hän.

— Olemme saksalaisia.

— Nimenne?

Sanoimme hänelle väärät nimet, jotka hän merkitsi muistiin ja

jatkoi sitten.

— Minnekä te matkustatte?

— Ruotsiin.

— Ruotsiin! Mutta mitenkä te pääsette rajan yli ilman passia?

Eihän se ole mahdollista.

— Ei suinkaan Tanskan ja Ruotsin välillä ole niin tarkkaa kontrollia,

nehän ovat rauhan maita?
 — Tietysti rajalla on tarkastus.

— No, senhän saamme sitten nähdä. Kunhan nyt aluksi annatte

meidän täällä Tanskassa kulkea rauhassa. Voimmehan me
Köpenhaminasta sähköttää paperimme…

Tarkastusmies, joka puhui saksaa huonommin kuin me, ja kaiketi

todellakin piti meitä saksalaisina, poistui jälleen, tyytymättömän
näköisenä.

Mutta meille tuli levoton vappu. Mielestämme oli varmaa, että

meidät pidätettäisiin Köpenhaminassa ja että meitä siellä
kuulusteltaisiin. Silloin ei enää selviytyisi saksalaisena. Olisi suoraan
sanottava, että olimme suomalaisia. Mutta miten selittää matkamme,
ilmaisematta sen todellista tarkoitusta? Koska tulimme Saksasta,
emme olisi saattaneet tekeytyä tavallisiksi pakolaisiksi, joita näihin
aikoihin liikuskeli ulkomailla. Jos taas saataisiin selville, että olimme
jääkäreitä, niin meidät ehkä vangittaisiin, sillä nykyään oli alettu
meikäläisiä Ruotsissakin ahdistella…

Koko matkan me vaivasimme ankarasti päätämme. Syntyi

moninaisia suunnitelmia, mutta jännitys ei hellittänyt. Köpenhaminan
asemalla ei meillä kuitenkaan ollut minkäänlaista hätää, eikä meitä
kukaan pitänyt silmällä. Riemuissamme ja vapautuneina me
lähdimme samoamaan tätä vilkasta kaupunkia, jonka elämää monet
kiittävät maailman rattoisimmaksi. Oli rahaa, oli vapaus ja ennen
kaikkea oli ruokaa. Ja kyllä me söimmekin, söimme niin, että
tarjoilija ravintolassa katsoi pitkään; mutta hänelle me tyrkkäsimme
runsaat juomarahat käteen tuumien, että tuosta saat sinäkin kerran.
Entäs kahvi! Hyvää kermaa, oivallista vehnäleipää ja pikku leivoksia!
Olipa siitä kulunut erinäisiä hetkiä, kun viimeksi kääntelimme nisua
kourissamme. Kelpasi, koira vieköön, olla irtolaispoikana suuressa
maailmassa!

Mutta kun taas piti astua Malmöhön menevään laivaan, veti

sydäntä sykkyrälle ja naamaa totiseksi. Tanskan puolella ei ollut
kylläkään mitään hätää, näytimme vain matkalaukut tullimiehelle ja
sillä hyvä. Mutta miten oli käyvä Ruotsissa?

Kun laiva laski rantaan Malmössä, johdettiin matkustajat suureen

huoneeseen, josta heidät yksitellen päästettiin menemään, sen
jälkeen kuin olivat näyttäneet tavaransa ja passinsa. Jättäysimme
aivan viimeisiksi ja odotimme. Kun vuoromme vihdoin tuli ja me
yritimme rohkeasti, noin ilman muuta vain sivuuttaa tarkastajan,
kysyi tämä terävästi.

— Passi?

— Ei ole.

— Eikö teillä ole minkäänlaisia papereita?

— Ei.

— Kuinka niin?

— Me olemme suomalaisia pakolaisia.

— Vai niin. Niitä, joita valtiollisista syistä ahdistellaan?

— Juuri niin.

Ympärillemme oli kerääntynyt muitakin virkailijoita, jotka

tarkastelivat meitä uteliaina ja hyväntahtoisen näköisinä.
 — Oletteko ylioppilaita?

— Olemme kyllä.

— Kauanko olette olleet pois Suomesta?

— Noin puoli vuotta jo.

Muuan herroista toi meille eräänlaiset listat, joihin oli merkittävä

nimi, kotipaikka, syntymävuosi, ammatti j.n.e.

— Tehkää hyvin ja täyttäkää nämä, sanoi hän. Senjälkeen

päästettiin meidät ilman muuta menemään ja toivotettiin
ystävällisesti onnea matkalle.

Meiltä pääsi helpotuksen huokaus ja varsin iloisin mielin me

tallustelimme Malmön kaduilla, ostellen puodeista matkatarpeita.
Sitten vain junaan ja huristamaan läpi Ruotsin valoisin toivein.

Uumajassa oli meidän ilmoittauduttava saksalaiselle agentille,

jonka tuli antaa meille viimeinen voitelu: tarkat toimintaohjeet ja
matkarahat. Paitsi tätä saksalaista, oleskeli kaupungissa myöskin
suomalaisia etappimiehiä, joita pataljoonan puolesta oli sinne
lähetetty. Pari heistä asui saaristossa, eräässä kalamajassa ja heidän
tehtävänään oli toimia niiden miesten luotsina, joiden oli määrä
mennä Suomeen, sekä samalla pitää silmällä merta ja olla oppaana
niille, jotka mahdollisesti yhä vielä yrittivät Merenkurkun yli Ruotsiin.
Näille miehille oli Tukholman suomalaiselta komitealta tullut
määräys, jonka mukaan "pommareita" ei nykyään saanut laskea
Suomeen muuttuneiden valtiollisten olosuhteiden takia. Se olikin
aivan oikein; asiat olivat sillä kannalla, että jääkäreiden oli parasta
pysyä loitolla kotimaastaan. Meillekin selitettiin tämä moneen
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

textbookfull.com