Visit https://ebookultra.

com to download the full version and

explore more ebooks or textbooks

Engineering with Excel 4th Edition Edition Ronald

W. Larsen

_____ Click the link below to download _____

https://ebookultra.com/download/engineering-with-excel-4th-
edition-edition-ronald-w-larsen/

Explore and download more ebooks or textbooks at ebookultra.com

Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.

Statistics and Probability for Engineering Applications

with Microsoft Excel William J. Decoursey

https://ebookultra.com/download/statistics-and-probability-for-
engineering-applications-with-microsoft-excel-william-j-decoursey/

Simulation With Arena 4th Edition David W. Kelton

https://ebookultra.com/download/simulation-with-arena-4th-edition-
david-w-kelton/

Financial Analysis with Microsoft Excel 4th Edition

Timothy R.(Timothy R. Mayes) Mayes

https://ebookultra.com/download/financial-analysis-with-microsoft-
excel-4th-edition-timothy-r-timothy-r-mayes-mayes/

Textbook of drug design and discovery 4th ed Edition Povl

Krogsgaard-Larsen

https://ebookultra.com/download/textbook-of-drug-design-and-
discovery-4th-ed-edition-povl-krogsgaard-larsen/
Excel Scientific and Engineering Cookbook 1st Edition
David M. Bourg

https://ebookultra.com/download/excel-scientific-and-engineering-
cookbook-1st-edition-david-m-bourg/

Designing for Human Reliability Human Factors Engineering

in the Oil Gas and Process Industries 1st Edition Ronald
W. Mcleod
https://ebookultra.com/download/designing-for-human-reliability-human-
factors-engineering-in-the-oil-gas-and-process-industries-1st-edition-
ronald-w-mcleod/

Excel Vba Programming For Dummies 4e 4th Edition

Walkenbach

https://ebookultra.com/download/excel-vba-programming-for-
dummies-4e-4th-edition-walkenbach/

Software engineering quality practices 1st Edition Ronald

Kirk Kandt

https://ebookultra.com/download/software-engineering-quality-
practices-1st-edition-ronald-kirk-kandt/

Lean for Systems Engineering with Lean Enablers for

Systems Engineering Wiley Series in Systems Engineering
and Management 1st Edition B. W. Oppenheim
https://ebookultra.com/download/lean-for-systems-engineering-with-
lean-enablers-for-systems-engineering-wiley-series-in-systems-
engineering-and-management-1st-edition-b-w-oppenheim/
Engineering with Excel 4th Edition Edition Ronald W.
Larsen Digital Instant Download
Author(s): Ronald W. Larsen
ISBN(s): 9780132788656, 0132788659
Edition: 4th Edition
File Details: PDF, 18.91 MB
Year: 2012
Language: english
Engineering with Excel

Fourth Edition

RONALD W. LARSEN
Montana State University

Boston • Columbus • Indianapolis • New York

San Francisco • Upper Saddle River • Amsterdam
Cape Town • Dubai • London • Madrid • Milan
Munich • Paris • Montreal • Toronto • Delhi
Mexico City • Sao Paulo • Sydney • Hong Kong
Seoul • Singapore • Taipei • Tokyo
Vice President/Editorial Director, Engineering/Computer Science: Marcia J. Horton
Executive Editor: Holly Stark
Senior Marketing Manager: Tim Galligan
Marketing Assistant: Jon Bryant
Project Manager: Pat Brown
Creative Director: Jayne Conte
Art Director: Kenny Beck
Cover Designer: Bruce Kenselaar
Media Editor: Daniel Sandin
Full‐Service Project Management: Vijayakumar Sekar
Composition: Jouve India
Printer/Binder: Edwards Brothers
Cover Printer: Lehigh-Phoenix

All Microsoft screenshots reprinted with permission from Microsoft. All rights reserved.

Credits and acknowledgments borrowed from other sources and reproduced, with permission, in this textbook appear on appropriate
page within text.

Copyright © 2013, 2009, 2005, 2002 Pearson Education, Inc., publishing as Prentice Hall, One Lake Street, Upper Saddle River, New
Jersey 07458. All rights reserved. Manufactured in the United States of America. This publication is protected by Copyright, and
permission should be obtained from the publisher prior to any prohibited reproduction, storage in a retrieval system, or transmission in
any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording, or likewise. To obtain permission(s) to use material from this
work, please submit a written request to Pearson Education, Inc., Permissions Department, One Lake Street, Upper Saddle River, New
Jersey 07458, or you may fax your request to 201-236-3290.

Many of the designations by manufacturers and seller to distinguish their products are claimed as trademarks. Where those designations
appear in this book, and the publisher was aware of a trademark claim, the designations have been printed in initial caps or all caps.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Larsen, Ronald W.
Engineering with Excel / Ronald W. Larsen. — 4th ed.
p. cm.
Includes index.
ISBN 0-13-278865-9
1. Engineering--Data processing. 2. Microsoft Excel (Computer file) I. Title.
TA345.L37 2013
620.00285'554—dc23
2011044249

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

ISBN 10: 0-13-278865-9

ISBN 13: 978-0-13-278865-6
Contents

ABOUT THIS BOOK vii

1 • INTRODUCTION TO EXCEL 1

1.1 Introduction 1
1.2 What’s New in Excel 2010? 4
1.3 A Little Windows® 6
1.4 Excel Basics 16
1.5 Organizing Your Worksheets 35
1.6 Printing the Worksheet 36
1.7 Saving and Opening Workbooks, Exiting Excel 41

2 • USING EXCEL’S RIBBON 53

2.1 Navigating the Ribbon 54

2.2 Using the Clipboard Group 54
2.3 Using the Font Group 71
2.4 Using the Alignment Group 79
2.5 Formatting Numbers 85
2.6 Using the Styles Group 93
2.7 Inserting, Deleting and Formatting Rows and Columns 104

3 • GRAPHING WITH EXCEL 122

3.1 Introduction 122

3.2 Getting Ready to Graph 123
3.3 Creating an XY Scatter Graph 124
3.4 Editing an Existing Graph 128
3.5 Printing the Graph 146
3.6 Other Types of Graphs 146
3.7 Graphing Web Data 156
3.8 Importing Text Files 158

iii
iv Contents

4 • EXCEL FUNCTIONS 175

4.1 Introduction to Excel Functions 175

4.2 Excel’s Built‐in Functions 176
4.3 Using the CONVERT Function to Convert Units 179
4.4 Simple Math Functions 181
4.5 Computing Sums 183
4.6 Trigonometric Functions 187
4.7 Advanced Math Functions 195
4.8 Error Function 197
4.9 Bessel Functions 198
4.10 Working with Complex Numbers 198
4.11 Working with Binary, Octal, and Hexadecimal Values 198
4.12 Miscellaneous Functions 200

5 • MATRIX OPERATIONS IN EXCEL 221

5.1 Introduction 221

5.2 Matrices, Vectors, and Arrays 222
5.3 How Excel Handles Matrix Math 223
5.4 Basic Matrix Operations 223
5.5 Solving Systems of Linear Equations 237

6 • LINEAR REGRESSION IN EXCEL 256

6.1 Introduction 256

6.2 Linear Regression Using Excel Functions 257
6.3 Linear Regression Using Excel’s Trendlines 259
6.4 Other Two‐Coefficient Linear Regression Models 263
6.5 Polynomial Regression 265
6.6 Linear Regression Using Excel’s Regression Analysis Package 266

7 • EXCEL’S STATISTICS FUNCTIONS 291

7.1 Overview 291

7.2 Populations and Samples 291
7.3 Standard Deviations and Variances 294
7.4 Errors, Deviations, and Distributions 297
7.5 Confidence Intervals 304

8 • EXCEL’S FINANCIAL FUNCTIONS 318

8.1 Time, Money, and Cash Flows 318

8.2 Interest Rates and Compounding 321
8.3 Moving Amounts Through Time 325
8.4 Net Present Value 335
 Contents v

8.5 Internal Rate of Return 338

8.6 Economic Alternatives: Making Decisions 340
8.7 Depreciation of Assets 344

9 • ITERATIVE SOLUTIONS USING EXCEL 357

9.1 Introduction 357

9.2 Iterative Solutions 358
9.3 Using a Plot to Search for Roots 359
9.4 Simple “Guess and Check” Iteration 361
9.5 Direct‐Substitution Technique 363
9.6 Using Goal Seek in Excel 368
9.7 Introduction to Excel’s Solver 371
9.8 Optimization Using the Solver 378
9.9 Nonlinear Regression 383
9.10 Linear Programming 394

10 • SHARING EXCEL INFORMATION WITH OTHER PROGRAMS 415

10.1 Introduction to Sharing Excel Information with Other Programs 415

10.2 Using Copy and Paste to Move Information 416
10.3 Embedded and Linked Objects 428
10.4 External Data Sources 437

11 • EXCEL PIVOT TABLES 451

11.1 Introduction 451

11.2 Preparing to Create a Pivot Table 452
11.3 A Basic Pivot Table 453
11.4 Sorting and Filtering a Pivot Table 455
11.5 Pivoting the Pivot Table 459
11.6 What Can Be Done with a Pivot Table? 461
11.7 Pivot Charts 464

12 • MACROS AND USER‐WRITTEN FUNCTIONS FOR EXCEL 470

12.1 Introduction 470

12.2 Macros and Viruses 471
12.3 Recorded Macros 473
12.4 Programmed Macros (VBA) 504

13 • USER‐WRITTEN FUNCTIONS FOR EXCEL 524

13.1 Introduction 524

13.2 Macro‐Enabled Worksheets 526
13.3 Introduction to Visual Basic for Applications 529
vi Contents

13.4 Writing Your Own Function 534

13.5 Using Your Functions in Other Workbooks 538
13.6 Examples of User‐Written Functions 538

14 • PROGRAMMING IN EXCEL WITH VBA 547

14.1 Introduction 547

14.2 Virus Protection and Macro-Enabled Workbooks 548
14.3 Visual Basic for Applications (VBA) 549
14.4 Projects, Forms, and Modules 551
14.5 Flowcharts 556
14.6 Fundamental Elements of Programming 560
14.7 Working with Forms 583

15 • NUMERICAL DIFFERENTIATION USING EXCEL 605

15.1 Introduction 605

15.2 Finite Differences 605
15.3 Filtering Data 613
15.4 Curve Fitting and Differentiation 620

16 • NUMERICAL INTEGRATION USING EXCEL 631

16.1 Introduction 631

16.2 Integrating for Area under a Curve 632
16.3 Integrating for Area between Two Curves 632
16.4 Numerical Integration Methods 633
16.5 Using Regression Equations for Integration 646

17 • NUMERICAL INTEGRATION TECHNIQUES FOR DIFFERENTIAL

EQUATIONS USING EXCEL 662

17.1 Introduction 662

17.2 Euler’s Method 663
17.3 Fourth‐Order Runge–Kutta Method 671
17.4 Integrating Two Simultaneous ODEs by Using the Runge–Kutta Method 677
17.5 Implicit Integration Methods 683

INDEX 697
About This Book
The Engineering with Excel text has been updated to reflect the latest versions of
Excel and Windows (Excel 2010 operating in Windows 7). Changes from Excel
2007 to Excel 2010 can be described as refinement rather than major changes, but
certain changes, such as the elimination of the Office button, have changed the way
you use the program and the text has been updated to reflect the new approach. In
general, the changes in Excel 2010 streamline the user interface. With the fourth
edition of Engineering with Excel:
• All screen captures have been updated for Excel 2010.
• Menu operations have been updated to reflect Ribbon changes in Excel 2010 (but
commands for previous versions are also listed for those using older versions).
• New methods for accessing chart formatting dialogs are described.
• The Paste menus in Excel 2010 show icons rather than text. The use of these
menus is described in the text.
• The (iterative) Solver has been significantly upgraded with a new dialog. The
use of the new Solver is covered in the text.
• There is a new Print dialog that combines features previously available on using
Print and Print Preview. This is a significant enhancement that Excel users will
appreciate.

vii
This page intentionally left blank
CHAPTER

1 Introduction
to Excel
Objectives
After reading this chapter, you • Some options for organiz-
will know ing your worksheets
• What an Excel worksheet is • How to print your work-
• How to start using Excel sheets
• How the Excel screen is • How to save and reopen
laid out Excel files
• The fundamentals of using
Excel

1.1 INTRODUCTION
Spreadsheets were originally paper grids used by accountants and business people to track
incomes and expenditures. When electronic spreadsheets first became available on per-
sonal computers, engineers immediately found uses for them. They discovered that
many engineering tasks can be solved quickly and easily within the framework of a
spreadsheet. Figure 1.1 shows how a spreadsheet can be used to calculate fuel efficiency.

Figure 1.1
Calculating fuel efficiency
using a spreadsheet.
2 Chapter 1 Introduction to Excel

Powerful modern spreadsheet programs like Microsoft Excel®1 allow very com-
plex problems to be solved right on an engineer’s desktop. This text focuses on
using Microsoft Excel, currently the most popular spreadsheet program in the
world, to perform common engineering problems.
Excel is now much more than just an electronic implementation of a spread-
sheet, and this is reflected in a change of nomenclature; what used to be called a
spreadsheet is now more commonly referred to as a worksheet, and a collection of
worksheets is called a workbook.

1.1.1 Nomenclature
Some conventions are used throughout this text to highlight the types of information:
• Key terms, such as the term “active cell” in the example below, are shown in ital-
ics the first time they are used.
Press [F2] to edit the active cell.
• Variables, formulas, and functions are shown in Courier font.
=B3*C4
• Individual keystrokes are enclosed in brackets.
Press the [Enter] key.
• Key combinations are enclosed in brackets.
Press [Ctrl-c] to copy the contents of the cell.
• Buttons that are clicked with the mouse are shown in a bold font.
Click OK to exit the dialog.
• Ribbon selections are indicated by listing the Tab, group, and button (or text
box) separated by slashes. A boldface font is used for Ribbon selections to help
them stand out in the text.
Use Home/Font/Underline to underline the selected text.
• Menu options for prior versions of Excel are indicated by listing the menu
name and submenu options separated by slashes.
[Excel 2003: File/Open]
• Excel built-in function names are shown as follows:

Excel can automatically calculate the arithmetic mean using the

AVERAGE function.

1.1.2 Examples and Application Problems

We will use sample problems throughout the text to illustrate how Excel can be
used to solve engineering problems. There are three levels of problems included in
the text:
• Demonstration Examples: These are typically very simple examples designed to
demonstrate specific features of Excel. They are usually single-step examples.

1
Excel is a trademark of Microsoft Corporation, Inc.
 1.1 Introduction 3

• Sample Problems: These problems are slightly more involved and typically
involve multiple steps. They are designed to illustrate how to apply specific
Excel functions or capabilities to engineering problems.
• Application Problems: These are larger problems, more closely resembling the
type of problem engineering students will see as homework problems.
The scope of the text attempts to include all engineering disciplines at the
undergraduate level, with emphasis, especially in the first two-thirds of the text, on
topics appropriate to freshman engineering students. There has been an attempt to
cover a broad range of subjects in the examples and application problems and to
stay away from problems that require significant discipline-specific knowledge.

1.1.3 What Is a Spreadsheet?

A spreadsheet is a piece of paper containing a grid designed to hold values. The val-
ues are written into the cells formed by the grid and arranged into vertical columns
and horizontal rows. Spreadsheets have been used for many years by people in the
business community to present financial statements in an orderly way. With the
advent of the personal computer in the 1970s, the paper spreadsheet was migrated
to the computer and became an electronic spreadsheet. The rows and columns of val-
ues are still there, and the values are still housed in cells. The layout of an electronic
spreadsheet is simple, making it very easy to learn to use. People can start up a pro-
gram such as Excel for the first time and start solving problems within minutes.
The primary virtue of the early spreadsheets was automatic recalculation: Any
change in a value or formula in the spreadsheet caused the rest of the spreadsheet
to be recalculated. This meant that errors found in a spreadsheet could be fixed
easily without having to recalculate the rest of the spreadsheet by hand. Even more
importantly, the electronic spreadsheet could be used to investigate the effect of a
change in one value on the rest of the spreadsheet. Engineers who wanted to know
what would happen if, for example, the load on a bridge was increased by 2, 3, or
4% quickly found electronic spreadsheets very useful.
Since the 1970s, the computing power offered by electronic spreadsheets on
personal computers has increased dramatically. Graphing capabilities were added
early on and have improved over time. Built-in functions were added to speed up
common calculations. Microsoft added a programming language to Excel that can be
accessed from the spreadsheet when needed. Also, the computing speed and stor-
age capacity of personal computers has increased to such an extent that a single
personal computer with some good software (including, but not limited to, a
spreadsheet such as Excel) can handle most of the day-to-day tasks encountered by
most engineers.

1.1.4 Why Use a Spreadsheet?

Spreadsheets are great for some tasks, but not all; some problems fit the grid struc-
ture of a spreadsheet better than others. When your task requires data consisting of
columns of numbers, such as data sets recorded from instruments, it fits in a spread-
sheet very well; the analysis of tabular data fits the grid structure of the spreadsheet.
But if your problem requires the symbolic manipulation of complex mathematical
equations, a spreadsheet is not the best place to solve that problem.
The spreadsheet’s heritage as a business tool becomes apparent as you use it.
For example, there are any number of ways to display data in pie and bar charts, but
the available X–Y chart options, generally more applicable to science and engineer-
ing, are more limited. There are many built-in functions to accomplish tasks such as
4 Chapter 1 Introduction to Excel

calculating rates of return on investments (and engineers can find those useful),
but there is no built-in function that calculates torque.
Spreadsheets are easy to use and can handle a wide range of problems. Many, if
not most, of the problems for which engineers used to write computer programs
are now solved by using electronic spreadsheets or other programs on their per-
sonal computers. A supercomputer might be able to “crunch the numbers” faster,
but when the “crunch” time is tiny compared with the time required to write the
program and create a report based on its results, the spreadsheet’s ease of use and
ability to print results in finished form (or easily move results to a word processor)
can make the total time required to solve a problem by using a spreadsheet much
shorter than that with conventional programing methods.
Spreadsheets are great for
• performing the same calculations repeatedly (e.g., analyzing data from multi-
ple experimental runs),
• working with tabular information (e.g., finding enthalpies in a steam table—
once you’ve entered the steam table into the spreadsheet),
• producing graphs—spreadsheets provide an easy way to get a plot of your data,
• performing parametric analyses, or “what if” studies—for example, “What
would happen if the flow rate were doubled?”, and
• presenting results in readable form.
There was a time when spreadsheets were not the best way to handle computa-
tionally intense calculations such as iterative solutions to complex problems, but
dramatic improvements in the computational speed of personal computers has
eliminated a large part of this shortcoming, and improvements in the solution
methods used by Excel have also helped. Excel can now handle many very large
problems that just a few years ago would not have been considered suitable for
implementation on a spreadsheet.
But there are still a couple of things that spreadsheets do not do well. Programs
such as Mathematica®2 and Maple®3 are designed to handle symbolic manipulation
of mathematical equations; Excel is not. Electronic spreadsheets also display only the
results of calculations (just as their paper ancestors did), rather than the equations
used to calculate the results. You must take special care when developing spread-
sheets to indicate how the solution was found. Other computational software pro-
grams, such as Mathcad,4 more directly show the solution process as well as the result.

1.2 WHAT’S NEW IN EXCEL 2010?

While Excel 2007 included a radical change from the menu system to the Ribbon (a
combination of menu commands and some dialog box content), Excel 2010 has
much less dramatic changes, but there are some new and improved features:
• The Office button, introduced with Excel 2007 and used to access file and print
features, has been replaced with a File tab on the Ribbon.
• You can add your own tabs or groups to the Ribbon in Excel 2010.
• The Print dialog has been redesigned in Excel 2010 and now includes print
preview features.

2
Wolfram Research, Inc., Champaign, IL, USA.
3
Waterloo Maple Inc., Ontario, Canada.
4
Mathsodt Inc., Cambridge, MA, USA.
 1.2 What’s New in Excel 2010 5

• Accessing Format dialog for chart elements (e.g., changing the appearance of
an axis on a graph) has been streamlined; you can now open a Format dialog by
double-clicking on a chart element. (This is possible in Excel 2003 and Excel
2010, but did not work in Excel 2007.)
• Pivot tables have been improved.
• There are now more conditional formatting options.
• Statistical functions are more accurate.
• The Solver (iterative solver) has been updated with a new interface and a new
solution algorithm.
• A 64-bit version of Excel is available that allows even bigger Excel workbooks to
be created (requires a 64-bit operating system).
Many of these new features will be mentioned later in the text.

1.2.1 Starting Excel

Excel can be purchased by itself, but it is usually installed as part of the Microsoft
Office® family of products. During installation, an Excel option is added to the Start
menu. To start Excel use the following menu options, as illustrated in Figure 1.2.

Figure 1.2
Start Excel using menu
options: Start/All
Programs/Microsoft
Office/Microsoft Excel
2010.
6 Chapter 1 Introduction to Excel

Figure 1.3
The Excel screen at start-up.

Excel 2010: Start/All Programs/Microsoft Office/Microsoft Excel 2010

Excel 2007: Start/All Programs/Microsoft Office/Microsoft Office Excel 2007
Recently used programs are listed on the left panel of the start menu in
Windows XP. If the Excel icon appears on the start menu (as in Figure 1.2), then
you can simply click the icon to start Excel.
When Excel starts, the Excel window should look a lot like Figure 1.3. Excel can
be configured to suit individual preferences, so your installation of Excel could
look a little different. Also, the number of buttons and boxes displayed at the top of
the window changes depending on the width of the window; if you use a wide win-
dow you will see more information presented.
When you start Excel, a blank workbook is presented that contains, by default,
three worksheets named Sheet1, Sheet2, and Sheet3. You can change the default
number of sheets; this is covered in Section 1.3.7.
Note: The terms worksheet and spreadsheet can be interchanged, but Excel’s help
system uses the term worksheet and that term will be used in this text. A workbook
is a collection of worksheets.
Since Excel runs within a Windows® environment, let’s first review how to work
with Windows.

1.3 A LITTLE WINDOWS®

The look of the windows depends on the version of Windows® that you are running.
Images in this text are from Excel 2010 running in Windows 7. Other versions of
Windows will not change the appearance greatly, but versions of Excel before 2007
will look quite different from the images shown here.
In Figure 1.3, the Excel workbook (called Book1 until it is saved with a different
name) is shown maximized in the Excel Window. You can have multiple workbooks
open at one time, and they may be easier to access if you do not maximize the work-
books, as illustrated in Figure 1.4.
 1.3 A Little Windows® 7

Figure 1.4
The Excel screen with two workbooks displayed.

Notice that the workbook names (Book1 and Book2 in Figure 1.4) are displayed
at the top of the individual workbook rather than at the top of the Excel window as
when the workbooks are not maximized.
There is a lot of command and control information at the top of an Excel
window. Prominent features of Excel are indicated in Figure 1.5.
The top line of the Excel window contains the title bar (labeled 1 in Figure 1.5),
the window control buttons (2), the Microsoft Excel Icon (3), the Quick Access tool-
bar (4), and the Ribbon (5). Each of these items is described in more detail below.

Figure 1.5
Command and control features of the Excel window.
8 Chapter 1 Introduction to Excel

1.3.1 Title Bar

The title bar contains the name of the program running in the window—Microsoft
Excel. If the window has not been maximized to fill the entire computer screen, you
can drag the title bar with your mouse to move the window across the screen.

1.3.2 Control Buttons

The window control buttons allow you to minimize, maximize, or close the window.
• Minimizing a window closes the window on the screen, but leaves a button on
the task bar (usually at the bottom of the Windows® desktop) to allow you to
reopen the window. The Minimize button is the left control button; it looks like
a short line but is supposed to represent the button on the task bar.
• Maximizing a window expands the size of the window to fill the entire screen. If
the window has already been maximized, then clicking the Maximize (or
Restore) button will cause the window to shrink back to the original size, before
the window was maximized. The Maximize button is the middle control button
and is supposed to look like a window.
• The right control button (the X) is used to Close the window. If you attempt to
close Excel without saving a workbook, you will be prompted to save the work-
book before closing the window.
When a window is not maximized, you can usually change the size of the window
by grabbing the border of the window with the mouse and dragging it to a new loca-
tion. Some windows, typically error messages and dialog boxes, cannot be resized.

1.3.3 The Excel Icon

Microsoft Office 2007 had a very important button in the top-left corner of all
Office products, the Microsoft Office Button. In Excel 2010, the functionality of
that button has been replaced with the File tab on the Ribbon, and there is simply
an Excel icon in the top-left corner of the Excel window. The only purpose of the
Excel icon is to indicate that you are using Excel.
The usage of the File tab will be described later in the chapter, after the Ribbon
is introduced.

1.3.4 The Quick Access Toolbar

All of the Office 2010 products feature a Quick Access Toolbar which is usually located
at the left side of the title bar (see item 4 in Figure 1.5). It can also be located just
below the ribbon to provide more space for buttons, if needed. To change the loca-
tion of the Quick Access Toolbar, right-click on the toolbar and select Show Quick
Access Toolbar Below the Ribbon from the pop-up menu.

Customizing the Quick Access Toolbar

The purpose of the Quick Access Toolbar is to provide a place for you to put but-
tons that allow you to access the features that you use frequently. You add buttons by
customizing the Quick Access Toolbar. The down arrow symbol to the right of the
Quick Access Toolbar provides access to the Customize Quick Access Toolbar drop-
down menu, shown in Figure 1.6.
Selecting More Commands… from the Customize Quick Access Toolbar menu
opens the Excel Options dialog shown in Figure 1.7.
You can also access this dialog using the Office button as File Tab/Options to
open this dialog, then selecting the Quick Access Toolbar option on the dialog.
[Excel 2007: Office/Excel Options]
 1.3 A Little Windows® 9

Figure 1.6
Customizing the Quick Access Toolbar.

Figure 1.7
The Quick Access Toolbar panel on the Excel Options dialog is used to customize the Quick Access Toolbar.
10 Chapter 1 Introduction to Excel

The right panel (see Figure 1.7) lists the buttons currently included on the
Quick Access Toolbar. To add a new button, highlight the desired feature on the
left panel then click the Add 77 button located between the two panels.
To remove a button from the Quick Access Toolbar, select the item in the right
panel and click the 66Remove button. Alternatively, you can right-click any button
on the Quick Access Toolbar and select Remove from Quick Access Toolbar from
the pop-up menu.

1.3.5 The Ribbon

The Ribbon, shown in Figure 1.8, was a new feature in the 2007 Microsoft Office
Products. It is intended to provide convenient access to commonly used features.
The Ribbon has a number of tabs across the top. Clicking each tab displays a
collection of related groups of buttons. (Groups are labeled at the bottom of the
Ribbon.) The Home tab, shown in Figure 1.8, provides access to the clipboard opera-
tions (cut, copy, and paste) and a variety of formatting features.
The Ribbon is context sensitive, and additional tabs appear when needed. For
example, if you are working with a graph, such as the example shown in Figure 1.9,

Figure 1.8
The Ribbon, showing the contents of the Home tab.

Figure 1.9
The Ribbon showing Chart Tools tabs appropriate for modifying a graph.
 1.3 A Little Windows® 11

Design, Layout, and Format tabs appear on the Ribbon to allow you to customize
the graph. The title Chart Tools appears on the title bar to let you know that these
tabs are used to modify the appearance of the graph. If you click outside of the
graph (somewhere on the worksheet grid), the Chart Tools tabs will disappear and
the standard Ribbon will be displayed. To gain access to the Chart Tools tabs, simply
click on the graph to select it.

Minimizing the Ribbon

The Ribbon is very useful, but takes up quite a bit of space in the Excel window.
When necessary, you can minimize the Ribbon to show only the major tabs (Home,
Insert, etc.). To minimize the Ribbon, right-click on the Ribbon’s tab bar and select
Minimize the Ribbon from the pop-up menu. When the Ribbon is minimized, click-
ing on any tab causes the groups for that tab to be displayed as a pop-up just below
the tab line.
To display the full Ribbon again, right-click on the Ribbon’s tab bar and click
Minimize the Ribbon from the pop-up menu to de-select (i.e., uncheck) the
Minimize option.

Note: In Excel 2010, there is a Minimize Ribbon Toggle button just to the left
of the Help button (i.e., to the left of the question mark).

1.3.6 Name Box and Formula Bar

Just below the Ribbon are the Name box and Formula bar, as illustrated in Figure 1.10.
The Name box identifies the currently active cell (B3 in Figure 1.10) and the
Formula bar displays the contents of the cell (text or formula). Equations can get
quite long and a nice feature in Excel is the ability to quickly expand the size of the
Formula bar by clicking on the down arrow symbol at the right side of the Formula
bar (indicated in Figure 1.10).

Figure 1.10
The Name box and Formula bar.

The Formula bar is displayed by default, but it can be turned off using the View
tab on the Ribbon (Figure 1.11.) There is a Formula Bar checkbox on the View tab
to activate or deactivate the display of the Formula bar (and Name box).
Other documents randomly have
different content
yksityiskohtaisempi luomistyö. Hänen hengityksensä muodostui
tuuleksi, äänensä ukkoseksi; vasen silmä auringoksi, oikea kuuksi;
hänen verensä muuttui virroiksi, tukkansa kasvoi heininä ja puina,
hänen lihastaan tuli multamaata ja hänen hikensä valui alas sateena.
Ihmissuku syntyi hänen ruumiissaan olleista eläinloisista.

T'ien Ti, 'taivaallinen hallitsija'; Ti Ti, 'maallinen hallitsija';

Ren Ti, 'inhimillinen hallitsija'.

Kukin näistä eli 18.000 vuotta, samoin kuin tuo heidän kuuluisa
edeltäjänsä P'an Ku. Nämä saattavat maailman muodostelemisen
päätökseen. Ti:n asemasta käytetään myös samansisältöistä sanaa
Huang.

Jiu Dž'ao, 'pesän omistaja', asumusten rakentaja.

Sui Ren, (Hsū Ren) 'tulimies', tulen keksijä; opetti myös

käyttämään nuoraan tehtyjä solmuja laskuvälineinä; vastaa
kreikkalaisten Prometheusta.

II. Taruaika.

'Viiden suvereenin' aika, 2852-2357 e.Kr.; noin 500 vuotta.

Fu Hsi, 2852-2737, 'kesäinen henkäys', esiintynyt Mayers'in ja

Giles'in mukaan sata vuotta aikaisemmin; kiinalaisten sivistyksen
kantaisä; mainitaan myös nimellä T'ai Hao, 'suuri Hao' (kirkas
kesäpäivä); kalastuksen, karjanhoidon ja avioliiton säännöstelijä;
kirjoitustaidon ja soittokoneiden keksijä, uhripalvonnan järjestäjä.

Šen Nung, 2737-2697, 'jumalainen maamies', maanviljelyksen ja

lääketaidon isä; mainitaan myös nimellä Jen Ti, 'leimuava hallitsija'.
Asuinpaikka Šan Tung.
 Huang Ti, 2697-2597, 'keltainen hallitsija', almanakan laatija ja
ajanlaskun järjestäjä 60-vuotisiin jaksoihin; kymmenjärjestelmän
käytäntöönpanija. Hänen puolisonsa opetti silkkiäismadon hoitoa ja
silkkipukujen käyttöä. Taivaan temppeli rakennetaan, suitsutuspuikot
otetaan käytäntöön. Auringon, kuun ja viiden kiertotähden, sekä
virtojen ja vuorien palvonta alkaa, esi-isäin palvontaa tehostetaan.

Šao Hao, 2597-2513, 'pieni Hao', järjesti 'Suuren Syvyyden'

musiikin saadakseen ihmiset sopusointuun henkimaailman kanssa.

Džuan Hsii, 2513-2435, 'yksinäinen ja äkäinen, määräsi erikoisen

virkamiehen valvomaan taivaan ja maan palvontaa, olemaan
jonkinlaisena välittäjänä ihmisten ja henkimaailman välillä; Jumalan
palvonnassa käytetään musiikkia, jonka sanotaan johtuvan ukkosen
jäljittelemisestä.

Ti K'u, 2435-2366, 'nopeatoiminen hallitsija', innokas henkien

palvoja ja ahkera tähtien tutkija.

Ti Drï, 2366-2357, 'yritteliäs hallitsija'.

III. Ihanneaika.

Kahden 'jumalaisen' aika, 2357-2205 e.Kr.; noin 150 vuotta.

Ti Jao, 2357-2255, 'jalosukuinen, jumalainen hallitsija', täydellinen

nimi T'ang Ti Jao, mainitaan myös nimellä Fang Hsūin, ('erittäin
ansiokas'), mutta tunnetaan yleisesti pelkällä Jao-nimellä; lienee
kotoisin Dži Li maakunnan eteläosasta, rautatien varrella olevan Pao
Ting Fu-nimisen kaupungin lähettyviltä, jossa yhä on T'ang ('villi')
Hsien-niminen pikku kaupunki (siitä nimi T'ang, 'T'angilainen Jao').
Hallitusistuimensa tällä heimopäälliköllä olisi pitänyt olla Šan Si-
maakunnan eteläosassa, P'ing Jang Fu:ssa. Auringonpimennys;
tähtientutkijoita Hsi ja Hō. Temppeli rakennettiin Šang Ti:lle ja
uhripalvontaa tehostettiin. Keltaisen virran suuri tulva v. 2297; vedet
sai laskeutumaan 8-vuotisella itsensäkieltävällä toiminnallaan eräs
henkilö, joka sittemmin hallitsijana tunnetaan nimellä Y Suuri.
Syrjäyttäen arvottoman poikansa määräsi Jao seuraajakseen Ti
Šuen:in, jolle hän myös antoi kaksi tytärtään vaimoiksi, kuten
Historiakirja kertoo.

Ti Šuen, 2255-2205, 'jalosukuinen, jumalainen hallitsija',

täydellinen nimi Y Ti Šuen, mainitaan myös nimellä Džung Hua
('toinen loistava'), mutta tunnetaan yleisesti pelkällä Šuen-nimellä;
jumalanpalvelusmenojen ja rikoslain laatija; Y ('peto') oli An I'
Hsien:in alue Šan Si:n maakunnan lounaiskulmassa, nykyisen Džie
Džou:n (Kai Džou) pohjoispuolella; Šuen:in kotipaikka ei siis ollut
kaukana Jao:n hallituspaikasta. Šuen:in hallituspaikka oli Jang Hsia,
lähellä nykyistä T'ai Kang:ia Ho Nan-maakunnan itäosassa, Keltaisen
virran alamutkasta ja maakunnan nykyisestä pääkaupungista Kai
Fung Fu:sta kaakkoiseen. Vaikka Šuen:in hallitusalue määritellään
Kan Su:n maakunnan läntisimmästä kulmasta Ning Po:hon
(Šanghai:in eteläpuolella) ja Pekingistä aina Tung T'ing-järven
eteläpuolelle,[81] niin oli se varmaan vielä hyvin hajanainen ja
osoittaa vain hänen valloitussotiensa suuntaviivoja; luoteinen, kapea
ja pitkä kulmake näyttänee kiinalaisten taivallustietä Keski-Aasiasta
Keltaisen virran laaksoon. Jao:n 'rankaisemat' alkuasukasheimot (San
Miao y.m.) kapinoivat usein vielä jälkeenpäinkin; hajanaisuuden tilaa
jatkuu koko kolmen ensimmäisen hallitsijasuvun ajan, aina
Ensimmäiseen Keisariin saakka (221-209 e.Kr.). — Kun Historiakirjan
vanhinta aikaa koskevat osat ovat sen oman esityksen mukaan
jäljestäpäin kirjoitetut, niin ne eivät ole täysin luotettavia; vaikka
niissä mainitaan jo tältä ajalta kaikenlaisia metalleja (kulta, hopea,
vaski, rauta y.m.), niin lienee tämä aika kuitenkin vielä katsottava
kivikaudeksi, aina 3:nnen hallitsijasuvun alkuun saakka (1122 e.Kr.).
[82] — Ennen hallitukseen ryhtymistään Šuen tarkkasi tähtiä, toimitti
sitten uhreja Jumalalle (Šang Ti), 'Kuudelle Arvovallalle', vuorille,
virroille ja hengille ylimalkaan. V. 2254 hän toimitti uhrin Jumalalle
Suurvuorella (T'ai Šan), kuten Historiakirja kertoo.

B. VANHA AIKA.

Noin 2200 e.Kr. — 200 j.Kr.; 2000 vuotta.

I. Esihistoriallinen aika.

Kahden ensimmäisen hallitsijasuvun aika, 2205-1122 e.Kr.; n.

1100 vuotta.

a) Hsia-dynastia.

2205-1766 e.Kr.; 439 vuotta; 17 hallitsijaa.

Y Suuri (Ta Y), 2205-1197, ensimmäisen hallitsijasuvun perustaja,

Šuen:in määräämä hallitusistuimelle, niinkuin tämä oli Jao:n
määräämä. Nämä kolme miestä ovat klassillisen kirjallisuuden
pääsankareita. Y:n nimi ('suuri vapaaehtoinen') viitannee hänen
epäitsekkääseen toimintaansa, samalla kuin hänen kunnianimensä
(Uen Ming, 'valistunut käskynhaltija') viittaa hänen ystävälliseen
suhteeseensa alamaisiin. Hänen kotipaikkansa lienee ollut Džung
lähellä maakunnan pääkaupunkia Si An Fu:ta Šen Si:ssä (nykyinen
Hu Hsien), jossa hänen isällään oli maa-alue. Siten 'kultaisen' ajan
suuruudet (Jao, Šuen ja Y) olisivat kotoisin Kiinan kolmesta
pohjoisesta maakunnasta (Dži Li, Šan Si ja Šen Si). Hallitsijasuvun
nimi Hsia ('kesä') johtuu paikkakunnan nimestä. Ho Nan maakunnan
keskellä, ei kaukana Peking-Harikou-rautatielinjasta, jonka
paikkakunnan Y sai palkkioksi Keltaisen virran tulvien kuivaamisesta
(jota hänen isänsä oli turhaan yrittänyt); nyt on paikan nimi suuren
viljelijänsä mukaan Y Džou. Jao ja Šuen tulevat 'raakalaisten' ja
'petojen' parista, Y tulee 'kesämailta', mikä ei kyllä ole hänen
synnyinseutunsa. Koko Kiinaa mainitaan vielä ensimmäisen
hallitsijasuvun ja sen perustajan mukaan 'kesämaaksi'. —
Patriarkkaalinen järjestelmä, joka Jao:n ja Šuen:in aikana on
muuttunut monarkkiseksi, tulee nyt perinnölliseksi; hallitsijalla on
kuitenkin periaatteessa aina oikeus määrätä seuraajakseen kenen
hän tahtoo, jota oikeutta käyttäen moni on jälkisäädöksellä
määrännyt jonkun nuoremmista pojistaan seuraajakseen. Samalla
kuin keskushallitus nyt yhä lujittuu, alkaa myös ilmetä sitä
heikontavia voimia, jotka kolmannen hallitsijasuvun lopulla
läänityslaitoksen muodossa kehittyvät huippuunsa. Kiinalaisten
sukunimien harvalukuisuus (noin 400) on osoituksena aikaisimmasta
heimojärjestelmästä, joka nyt on siirtynyt syrjään, muuttuakseen
vähitellen vasallijärjestelmäksi. — Ajan yleistä kehityskantaa on
vaikea riittävien todistusten puutteessa oikein arvostella. On väitetty
Historiakirjan mukaan, että kultaa ja hopeaa — tietysti vähemmän
jalostetussa muodossaan — alettiin tähän aikaan käyttää kaupan
välineenä.[83] Tähän voinee kuitenkin sovittaa Mongtsen kuuluisat
sanat: "Jos meidän on uskottava kaikki mitä Historiakirja kertoo,
silloin olisi parempi, ettei meillä olisi koko Historiakirjaa." Eräs
tukikohta tämän suvun aikana on auringonpimennys, jonka olisi
pitänyt tapahtua ruhtinas Džung K'ang:in (2159-2149) neljäntenä
vuonna (2155) 'ensimmäisenä syyskuukautena'. Tätä ei kuitenkaan
ole onnistuttu vielä saamaan sopusointuun tähtitieteellisten
laskelmien kanssa.
 Džie Kuei, 1818-1766, 'viimeinen julmuri', suvun viimeinen
hallitsija, klassillisen kirjallisuuden kauhu, samoin kuin hänen
jalkavaimonsa Mō Sï. Kuningasta mainitaan yleisesti pelkällä Džie-
nimellä.

Pääkaupunki oli Hsia-suvun aikana ensin Šuen:in hallituspaikka

T'ai
Kang Ho Namissa ja dynastian loppuaikoina Šuen:in syntymäpaikka
An
I Šan Si:ssa.

b) Šang-dynastia.

1766-1122 e.Kr.; 644 vuotta; 28 hallitsijaa. (Kaksi nimeä Šang ja

In, kumpikin noin 300 vuotta.)

Dž'eng T'ang, 1766-1753, 'menestyvä T'ang,' mainitaan yleisesti

pelkällä T'ang ('kuuma vesi', 'liemi') nimellä; edellisen hallitsijasuvun
kukistaja ja uuden perustaja; Historiakirjan ja klassillisen
kirjallisuuden sankareita. Tämä Kungfutsen suku johdetaan Šuen:in
'opetusministeristä', jolla oli kuvaava nimi Ts'i (Hsie, 'suuri
pykäläpuu'); T'ang edustaisi 14:ttä polvea hänestä. Tunnustukseksi
palveluksistaan sai Ts'i maa-alueen Šang ('kauppias') Šen Si:n
maakunnan kaakkoiskulmassa, jolla vielä tänä päivänä on sama nimi
(Šang Džou). Martin huomauttaa,[84] että 'kauppiaan' esiintyminen
dynastianimenä tietää uutta edistysaskelta kansan
yhteiskunnallisessa elämässä. T'ang:in sukunimi oli Tzï ('poika',
'lapsi'), henkilönimi Li (Lū, 'kenkä', 'kävely', 'toiminta'); 'T'ang' lienee
kuoltua annettu kunnianimi, kuten yleensä hallitsijoille on ollut
tapana antaa. Hänellä tämä sana lienee käsitettävä
erikoismerkityksessä 'mainehikas', samaan tapaan kuin 'Jao' ja
'Šuen'. Seitsenvuotisen kuivuuden johdosta tahtoi T'ang uhrata
oman henkensä luonnon lepyttämiseksi, mutta tämä alttius jo ilman
varsinaista uhria lepytti taivaan antamaan kuivalle maalle
virvoittavaa sadetta.

Tai Džia, 1753-1720, 'suuri alku', edellisen pojanpoika.

Pääministeri I In, joka jo oli ollut T'ang:in neuvonantajana, sai
tarmokkailla toimenpiteillään ajattelemattoman hallitsijan
seuraamaan iso-isänsä hyverikasta esimerkkiä. Tässä yhteydessä
Historiakirja kertoo että 1 In kirjeellisesti nuhteli hallitsijaa. Kirjojen
käytöstä epäsuorasti mainitaan jo jao-šuenilaiselta ajalta.

P'an Keng, 1401-1373, 'sukujentutkija', muutti pääkaupungin

Keltaisen virran pohjoispuolelta sen eteläpuolelle, paikkakunnalle,
jonka nimi oli In (Jen Szï Hsien, Ho Nan Fu, Ho Nan); siitä tälle
hallitsijasuvulle nimi In, 'voittoisa'. Historiakirja kertoo laajasti tästä
muutosta, vaikka se ei mainitse mitään yli kolmensadan vuoden
ajalta T'ai Džia:n jälkeen.

U Ting, 1324-1265, 'sotilashenkilö', kävi tiettävästi ensimmäisenä

taisteluita tatarien kanssa, v. 1292 e.Kr.

Džou Hsin, 1154-1122, 'kiusallinen satulanauha', mainitaan

tavallisesti pelkällä Džou-nimellä, suvun viimeinen ja kelvottomin
hallitsija, vieläkin kuuluisampi rikoksistaan kuin edellisen dynastian
viimeinen hallitsija Džie Kuei. Džou:n tunnettu jalkavaimo oli Tā Džï.

Missä oli Šang-dynastian pääkaupunki? Siihen ei ole helppo

vastata. Dž'eng T'ang perusti sen paikkakunnalle, jonka nimi oli Po';
mutta siitä ei olla täysin varmoja oliko se itä- vai länsiosassa Ho Nan-
maakuntaa. Historiakirja näyttäisi viittaavan siihen, että Po oli sama
kuin In, johon P'an Keng lopulta tuli. Luultavampaa on kuitenkin että
Po oli Kuei Tē Fu:n alueella maakunnan itärajalla, ei kaukana Šuen:in
hallituspaikasta Jang Ksia:sta (T'ai K'ang). An Huei:n puolella on
täällä Po-niminen piirikunta, Po Džou. Tänne on T'ang:in kotipaikalta,
(Šang Džou, Šen Si) pitkä harppaus, vaikka nämä kaupungit ovatkin
samalla leveysasteella (33° 50'). Tämän jälkeen oli hallitus ainakin
kolmessa paikassa (Hsiao, Hsiang, Keng)[85] ennenkuin se joutui
Jen Szï Hsien:iin Ho Nan Fu:n lähellä. Täydellä syyllä on
huomautettu, että pääkaupungin lakkaamaton muutteleminen ei
osoita Šang-suvun kovinkaan lujaa valta-asemaa.

II. Tosihistoriallinen alkuaika.

Vasallivaltioiden kukoistusaika ja henkisten harrastusten

nousuaika, n. 900 vuotta.

Džou-dynastia.

1122-255 e.Kr.; 867 vuotta; 34 hallitsijaa.

U Uang, 1122-1115, 'sotaisa kuningas', klassillisen kirjallisuuden

ihanteita, samoin kuin hänen veljensä Džou Kung (Džou:n herttua)
ja isänsä Uen Uang, 'kirjallisuuskuningas', Ennekirjan ensimmäisten
mietiskelyjen kirjoittaja. Nämä kolme ovat Kungfutsen erikoisesti
ylistämiä, ja näiden työtä hän sanoo jatkavansa. 'Sotaisa kuningas'
on saanut nimensä siitä, että hän asevoimalla kukisti edellisen
hallitsijasuvun viimeisen kuninkaan (Džou Hsin) ja otti hallitusohjat
omiin käsiinsä. Historiakirja kertoo, kuinka hän juhlallisessa
puheessaan (Ho Nan Fu, Ho Nan; vanha nimi Mong Dzing) pitää
tekoaan taivaan määräyksenä. Tämäkin suku johdetaan yhtä kaukaa
kuin edellinen. Kanta-isän olisi pitänyt olla Šuen:in
maanviljelysministeri Ts'i (hyljätty), joka sai maa-alueen T'ai, Šen Si-
maakunnan länsiosassa (nykyinen Fu Fung Hsien, Fung Hsiang Fu),
Keltaisen virran sivuhaaran (Uei) varrella. Vuonna 1326 e.Kr.
ilmaantuu eräs henkilö nimeltään T'an Fu, väittäen olevansa Ts'i:n
jälkeläisiä, perustaa pikku valtion Džou ('täydellinen') näille maille,
T'si ('vuoripolku')-nimisen vuoren läheisyyteen. Tämä T'an Fu oli U
Uangòn iso-isän isä. Heidän sukunimensä oli Dži. — Olemme
nähneet, että kolme ensimmäistä hallitsijasukua on tullut Šen Si-
maakunnasta. Tulemme vielä näkemään, että sieltä tulee neljäs ja
viideskin. Kansan saadessa rajavartioina puuolustaa maatansa
alituiseen hyökkäileviä raakalaislaumoja vastaan säilyi sen siveellinen
ryhti ja ruumiillinen voima täällä paremmin kuin vaarattomilla ja
viljavilla lakeuksilla. — Historiakirjassa oli alkuaan 38 asiakirjaa
tämän suvun ajalta vuoteen 627 e.Kr. Niistä on säilynyt 30, joista
Legge'n mukaan 20:n todistuskelpoisuus on täysin pätevä. Kahden
ensimmäisen hallitsijasuvun ajalta yhteensä ei ole muistiinpanoja
puoltakaan tästä määrästä. Niiden 45:stä hallitsijasta on
Historiakirjassa mainittu vain yhdeksän. Mihin sitten perustuu tiedot
näistä muista hallitsijoista? Historioitsija Szï-Ma Ts'ien n. v. 109 e.Kr.
mainitsee vain nimeltä useimmat kahden ensimmäisen dynastian
hallitsijat. Tärkeimpänä lähteenä pitävät kiinalaiset vuonna 280 j.Kr.
löytynyttä bambulaattojen kokoelmaa, jossa on aikajärjestyksessä
esitetty Kiinan hallitsijat Huang Ti:sta alkaen Džou-suvun loppuun
(2697-296 e.Kr. noin 2,400 vuoden ajalta). Tämä kokoelma löytyi
Uei-valtion Hsiang-nimisen kuninkaan (kuollut 296 e.Kr.) haudasta.
Kokoelma mainitaan nimellä Džu Šu, Bambuaikakirja. Monet tutkijat
kuitenkin epäilevät sen pätevyyttä. Vain kaksi viittausta on
vanhemmassa klassillisessa kirjallisuudessa kyseessäolevan ajan
pituuteen nähden. Kevättä ja Syksyä teoksen selittäjä Tso Ts'iu Ming
mainitsee että Šang-suku hallitsi 600 vuotta. Mongtse mainitsee
ylimalkaisesti että Jao:sta ja Suen:ista T'ang:iin (ihanneaika ja 1:nen
dynastia) on yli 500 vuotta; T'ang:ista Uen Uang:iin (Šang-dynastian
aika) yli 500 vuotta; ja Uen Uang:ista Kungfutseen yli 500 vuotta.
Kungfutsen historiateos Kevättä ja Syksyä alkaa vuodesta 722 e.Kr.
Auringonpimennykset vuosilta 719 ja 775 ovat varmoja tukikohtia.
Näiden perustuksella voidaan mennä täydellä varmuudella vuoteen
827, toisten mukaan vuoteen 841 e.Kr.[86] — Englantilaiset tutkijat
(Legge y.m.) ovat taipuvaisia antamaan Historiakirjan todistuksille
varhaisemmilta ajoilta monin kohdin ehdottoman sitovuuden.
Saksalaiset sitävastoin (Faber, Richthofen, Hermann) lausuvat
jyrkästi, että Kiinan historia alkaa varsinaisesti vasta Džou-dynastian
alusta. Hermann'in mukaan alkaa nyt vasta pronssikausi.
Tähtitieteen, kielitieteen ja arkeologian avulla ei ole voitu päästä
Kiinan vanhaan aikaan varmuudella Džou-dynastiaa pitemmälle. —
On totta Richthofen'in huomautuksessa, että Historiakirjan mukaan
kiinalaiset jo ammoisina aikoina tiesivät paljon sellaista, mistä he
olivat myöhemmin tietämättömiä. Myöntäen, että Historiakirjaan on
tullut vielä ehkä Kungfutsenkin hyvässä tarkoituksessa tekemiä
värityksiä, voidaan kuitenkin ajatella, että kiinalaiset saattoivat
kadottaa jotakin jo ammoin omistamaansa. Sehän ei ole harvinaista,
ei yksityisten eikä kansojen elämässä. Esimerkkinä Kiinaan nähden
voi mainita nestoriolaisen kristillisyyden, jonka koko olemassaolo oli
unohtunut, kunnes vuonna 1625 löydettiin Si An Fu:n läheltä Šen
Si:stä tuo merkillinen 1780 kirjoitusmerkkiä sisältävä, vuonna 781
pystytetty kivi, jota nyt säilytetään New Yorkissa. Samoilta seuduilta
on löydetty rahaa noin vuodelta 200 e.Kr. Tarvittaisiin vain, että
jonkun onnellisen sattuman kautta vielä paljon vanhempia
muistomerkkejä tavattaisiin. Toisena esimerkkinä ihmisten ja
kansojen kadottamiskyvystä voi mainita, että naisten asema oli
Kiinassa Kristuksen syntymän aikoihin parempi kuin koskaan sen
jälkeen. Olisiko niin mahdotonta että koko kansa olisi noina
levottomina pitkinä vuosisatoina, kahden ensimmäisen hallitsijasuvun
aikana, mennyt kehityksessään alaspäin. Tiedämmehän kuinka
Ensimmäinen Keisari (n. 200 e.Kr.) oli hävittämäisillään paljon
syvällisemmän sivistyksen kuin Jao:n ja Suen:in aikana olikaan. Ja
tama mies oli kiinalainen. Mitä saattoivatkaan sitten vieraat
raakalaislaumat tehdä, raakalaislaumat, joita vastaan epätoivoisesti
taistellessa täytyi lakkaamatta pääkaupunkiakin muuttaa, vieläpä
niinkin myöhään sen tultua täysin ryöstetyksi kuin vuonna 770 e.Kr.
Kiinan suuri muuri, jonka suurin osa on syntynyt ennen ensimmäistä
Keisaria ja jokaisen kaupungin vanhat varustukset puhuvat
epätoivoisesta sivistysaarteiston puolustamisesta. Ja vielä: Olisivatko
pelkät mielikuvituksen luomat henkilöt voineet vaikuttaa niin
valtavasti Kiinan kansaan kuin Historiakirjan sankarit: Jao, Šuen, Y ja
T'ang; Uen, U ja Džou Kung? Edelleen: Jos olisi kysymys
muutamasta vuosisadasta, niin silloin ei kadottaminen olisi voinut
olla niin täydellistä, mutta kun on kysymys kokonaisesta
vuosituhannesta, niin siinä saattoi hukkua paljonkin ajan virtaan.
Levoton Keltainen virta, 'Kiinan suru', teki vielä tuhotöitään. Olemme
siis taipuvaisia ajattelemaan, että kahden ensimmäisen
hallitsijasuvun aikana Kiinan kehitys meni pääasiassa alaspäin. —
Mitä tulee Džou-dynastian aikaan, sen valtiollisiin ja henkisiin
taisteluihin, niin niistä on tehty selkoa Kungfutsen elämäkerran
yhteydessä. Tänä läänityslaitoksen kukoistusaikana on keskushallitus
niin heikko, ettei ole syytä kuninkaita tässä mainita. — Suuri Y,
nähtävästi jo Šuen:in hallituskauden lopulla, jakoi maan yhdeksään
maakuntaan. Suen'istä kerrotaan että hän jakoi maan kahteentoista
maakuntaan. Tämä saattoi tapahtua Y:n jaoituksen jälkeen, vaikka
se ei käy täysin ilmi Historiakirjasta. Kahden hallitsijasuvun aikana ei
tässä kohden tapahdu muutoksia. Džou-dynastian aikana jakautui
maa miltei lukemattomiin pikku ruhtinaskuntiin. — Jao:n aikana oli
maanomistus järjestetty siten, että pääkaupungin ympärillä oli
etenevässä kehässä viisi toisensa sulkevaa neliöpiiriä, kunkin piirin
leveys noin 150 km. Koko valtakunnan läpimitta oli siis noin 1500
km. Näiden kehien nimet olivat 1) Tien Fu', 'kuninkaanpelto'; 2) Hou
Fu', 'ylhäisön alue'; 3) Sui Fu', 'rauhoitettu alue', opetuslaitosta ja
isänmaanpuolustusta varten; 4) Jao Fu', 'puutteellisten alue',
alkuasukasten ja rikollisten alue; 5) Huang Fu', 'villien' heimojen ja
'villiintyneiden' alue.[87] Šsang-dynastian ajalta esitetään seuraava
maan jako. Yhdeksän maa-aluetta, kukin 6 hehtaarin alaa (100
mou:ta) oli annettu kahdeksalle perheelle. Kukin perhe sai viljellä
yhden palstan omaan laskuunsa, mutta keskimmäinen maa-alue oli
viljeltävä yhteisin voimin ja sen tulot annettava hallitukselle veroina.
Kiinalaiset kirjoitusmerkit dzing, 'lähde', 'kaivo', ja t'ien, 'pelto',
kuvaavat tätä 'isojakoa'. Kun tästä ei mainita vanhimmissa
kiinalaisissa sanakirjoissa, niin tohtori Hermann väittää, että tämä
esitys on pelkkää kielitieteellistä rakentelua, ja hän huomauttaa vain,
että kehitys maanomistukseen nähden on Kiinassa ollut suuressa
määrin samankaltaista kuin Europassa. Ajatus, että kaikki maa olisi
oikeudellisesti kuulunut hallitsijalle, ei näytä saavan riittävää tukea.
Džou-dynastian perustajan (U Uang) sanotaan antaneen 1800 eri
maa-aluetta sotapäälliköilleen ja suosikeilleen, jotka jäivät
jonkinlaiseen riippuvaisuuteen. Keskushallituksella oli sitä paitsi oma
maa-alueensa, joka ulottui Si An Fu:sta Ho Nan Fu:hun.

'Sotaisa ruhtinas' (U Uang) perusti pääkaupunkinsa Džou-

dynastian alussa lähelle synnyinseutuaan, muutaman kilometrin
päähän Si An Fu:sta. Sen nimi oli Kao Džing, tai pelkkä Kao (Hao,
'uuni'). Mutta jo hänen seuraajansa v. 1109 oli pakotettu sen
siirtämään turvallisemmille seuduille. Ho-virran sivujoen Lo:n varrella
Lo Jang:issa (Lo I), lähellä Šang-dynastian viimeistä pääkaupunkia ja
nykyistä Ho Nan Fu:ta (Ho Nan-maakunnassa) löydettiin turvatumpi
alue, jota todenteolla ruvettiin rakentamaan vasta 770,
senjälkeenkuin Si An Fu oli pahanpäiväisesti ryöstetty.
 III. Kiinan ensimmäinen suuruudenaika.

Ts'in ja Han-dynastiain aika, noin 200 e.Kr. 200 j.Kr.; 400 vuotta.

a) Ts'in-dynastia.

255-206 e.Kr.; 49 vuotta; 5 hallitsijaa.

Šzï Huang Ti, 221-209, 'Ensimmäinen Keisari' sekä ottamansa

nimen puolesta että asiallisestikin. Usein liitetään hänen nimeensä
dynastianimikin: Ts'in Šzï Huang Ti. Dynastianimi Ts'in ('hienoriisi')
johtuu samannimisestä valtiosta Šen Si:n ja Kan Su:n rajamailta,
josta tämän suvun hallitsijat olivat kotoisin. Ensimmäinen Keisari on
Kiinan suuruuden varsinainen luoja, Kiinan muurin lopullinen
rakentaja, sisäisen yhteyden ja ulkonaisen mahtavuuden
aikaansaaja.

Nimi 'Kiina' (China) johtunee tämän hallitsijasuvun nimestä Ts'in

(Ch'in); 'Kiina' merkitsee siis, kuvaavasti kylläkin, 'riisimaata'. Tämä
nimi on kuitenkin kiinalaisille itselleen vieras, samoinkuin he pitävät
Ensimmäistä Keisaria kauheimpana tyrannina mikä heidän maassaan
on ollut, siitä syystä että tämä antoi vuonna 213 e.Kr. julistuksen
kungfutselaisen kirjallisuuden hävittämisestä, ja julmalla tavalla
tuhosi suuren osan Kiinan oppineista, 460 miestä. —
Pääkaupunkinsa perusti Ensimmäinen Keisari lähelle Si An Fu:ta; sen
nimi oli Kuan Džung. Tästä alkaa varsinaisesti tämän Kiinan
historiassa tärkeimmän kaupungin historia. U Uang oli kyllä yrittänyt
tänne sukunsa pääkaupunkia, mutta hänen jälkeläisillään ei ollut
tarpeeksi valtaa eikä tarmoa säilyttääkseen tätä niin tärkeää
strateegista paikkaa, liikennekeskustaa Kiinan ja Keski-Aasian välillä.
Kaupunki on yhä Kiinan suurimpia (1 milj. asukasta) ja parhaiten
varustettuja.
 b) Han-dynastia.

206 e.Kr. — 221 j.Kr.; 427 vuotta; 26 hallitsijaa. Kao Tsu, 206-194,
'loistava alku', varsinainen nimi Liu Pang, Han-nimisen valtion
ruhtinas Jangtse-virran haarajoen (Han) latvoilla, Šen Si-maakunnan
etelä-osasta; Hankou:n kaupunki Kiinan keskellä on tämän joen
suussa; siitä sen nimi Han K'ou, 'Han-virran suu'. Pääkaupungikseen
Kao Tsu (Tsou) otti Ensimmäisen Keisarin rakentaman Si An Fu:n
('läntinen rauhan kaupunki'), jonka nimi oli nyt Dang An
('pitkäaikainen rauha'), myöskin Uei Nan ja Nui Szï. Nyt alkaa Kiinan
varsinainen nousuaika. Ensi tehtäväkseen Kao Tsu käsittää
klassillisen kirjallisuuden jätteiden kokoamisen. Hän toimittaa
ensimmäisenä Kiinan keisarina uhrin Kungfutsen haudalla Si An
Fu:sta kaukana olevassa Šan Tung:issa. — Tohtori Hermannin
mukaan alkaa nyt rautakausi Kiinassa.

U Ti, 140-80, 'sotaisa keisari', karkoittaa edellisten hallitsijain

aikana maata havitelleet hunnit ja kehittää kiinalaisten sotilasvallan
huippuunsa. Valloitusretkillään tulivat kiinalaiset aina Rooman
valtakunnan rajoille. 'Kuutta vapaata taidetta' viljellään ahkerasti; ne
ovat: seremoniat, musiikki, ampumaurheilu, valjakkojen hoito,
kirjoitus ja laskento (Lï, Jō, Šē, Y, Šū, Sou). Näitä harjoitettiin
tiettävästi jo Kungfutsen aikanakin.

P'ing Ti, 1-6 j.Kr., 'rauhan ruhtinas'; omituinen yhteensattuma

Kristuksen syntymän kanssa. Uang Mang:in kapina 9-23 j.Kr.
Ajanlasku 60-vuotisiin jaksoihin mainitaan hänen ajaltaan. Paljon
levottomuutta, kunnes joku hallitusta kannattavista sotapäälliköistä,
Liu Hsin, saa ohjat käsiinsä, keisarina tunnettu nimellä Kuang U Ti,
25-58 j.Kr., 'loistoisa sotaisa keisari'. Pääkaupunki siirretään Lo
Jang:iin (Ho Nan). Siitä tämän suvun nimi: Jälkimmäinen eli Itäinen
Han-dynastia. Nykyinen maakuntajärjestelmä alkaa; 30 maakuntaa
supistetaan 13:ksi.

Ming Ti, 58-76, 'valistunut keisari'; buddalaisuus tuodaan maahan.

U Ti:n aikana on jo ensimmäisiä hindulaisia saarnaajia tullut Kiinaan.

Ling Ti, 168-190, 'sielukas keisari', antoi vuonna 175 hakkauttaa

Viisi Kaanonia kivipatsaisiin keisarillisen korkeakoulun edustalle Ho
Nan Fu:ssa. Tarkoitus oli taata niiden säilyminen näinä levottomina
aikoina. Ensimmäinen kiinankielinen sanakirja, Sō Uen, on ilmestynyt
v. 121 j.Kr. Tutkinto-järjestelmä on kehittynyt; se mainitaan ensi
kerran vuodelta 132 j.Kr. Sivistysharrastukset kiinalaisille
luonteenomaisina lienevät vähentäneet kansan sotilaallista tarmoa.
—

Han-dynastia on kiinalaisten mielestä ensimmäinen varsinaisesti

kiinalainen, senvuoksi 'Han' on tullut merkitsemään varsinaista
'kiinalaista' vastakohtana muille kansanroduille valtakunnan rajojen
sisällä. 'Han-ren' (ren, ihminen) on yhä vielä parhaimpia kunnianimiä
kiinalaisilla. Kiinalaisille luonteenomaista on myös että Han-dynastian
aikana Kiinassa on esiintynyt kolme Kiinan suurinta valtiollista
vehkeilijää. Yhden, Uang Mang nimisen, olemme jo maininneet
edellisen Han-dynastian aikana esiintyneen. Jälkimmäisen Han-suvun
lopulla esiintyy perätysten kaksi muuta, Tung Džō ja Ts'ao Ts'ao —
kansainvaellusten ja seikkailujen aika tekee tuloaan.

C. KESKIAIKA.

Noin 200-1400 j. Kr.; 1200 vuotta.

I. Tatarien ensimmäinen valloituskausi.

 Noin 200-600 j.Kr.; 400 vuotta.

a) 'Kolme Valtakuntaa'.

221-265 j.Kr.; 44 vuotta; 11 hallitsija.

Seikkailurikas ja sekava aika. Kolme valtakuntaa ovat Šū, Uei ja U,

joista ensinmainittu väitti olevansa varsinainen vallanperillinen; se
rajoittui pääasiallisesti Szï Ts'uan maakuntaan; Uei, Pohjois-Kiina; U,
Etelä-Kiina, Jangtse-virta ylimalkaisesti rajana. Dž'eng Tu, Lō Jang ja
Nan King pääkaupunkeina.

b) Džin-dynastia.

265-420; 155 vuotta; 15 hallitsijaa.

Tämä suku jakautuu vuoden 317 mukaan läntiseen ja itäiseen

Džin-dynastiaan. Pääkaupungit Lo Jang ja Nan King. Džin,
perustajan kotivaltion nimi Šan Si:ssa.

c) Nan Pē-dynastiat.

420-589; 169 vuotta; 27 hallitsijaa.

Kiinan hallitus karkoitettu Jangtse-virran varrelle (Nan King

pääkaupunkina). Tatarit hallitsevat Pohjois-Kiinaa. Siitä nimi: Etelä-
ja Pohjois-dynastiat. Etelässä oli neljä dynastiaa: Liu Sung, Ts'i,
Liang ja Dž'en. — Pohjois-Kiinassa samaan aikaan viisi tatarilais-
dynastiaa: Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Uei, sekä Pohjois Ts'i ja Pohjois-
Džou; yhteensä 386-589; 203 vuotta; 31 hallitsijaa.

II. Kiinan toinen suuruudenaika.

Sui- ja Tang-dynastioiden aika. Noin 600-900 j.Kr.; 300 vuotta.

 a) Sui-dynastia.

589-618; 29 vuotta; 4 hallitsijaa.

Jälleen kansallisen kokoomuksen aika, samanluontoinen kuin

Ts'in-dynastian aika.

b) Tang-dynastia.

618-907; 289 vuotta; 22 hallitsijaa.

Muistuttaa monessa suhteessa Han-dynastian aikaa. Kirjallisuus ja

taide kukoistavat, tutkintojärjestelmä vakaantuu, Han Lin akademia
perustetaan, kirjapainotaito keksitään. Kiinan suurimmat runoilijat Lï
Tai Pē ja Tu Fu esiintyvät. T'ang on tullut merkitsemään todellista
kiinalaista kuten Han. Pääkaupunki on sama kuin Han-dynastian
aikana, Si An Fu. Kristinusko, nestoriolaisuuden muodossa, tuodaan
pääkaupunkiin v. 635.

III. Tatarien toinen valloituskausi.

Noin 900-1400 j.Kr.; 500 vuotta.

a) U Tai, Viisi dynastiaa.

907-960; 53 vuotta; 13 hallitsijaa.

Sotilasmielivallan aikaa. Nuo viisi sukua ovat: 'Jälkimmäisiä':

Liang, T'ang, Džin, Han, Džou.

b) Sung-dynastia.

960-1280; 320 vuotta; 18 hallitsijaa.

 Jälleen kukoistaa Kiinan henkinen elämä, siitä huolimatta että
'Kultaiset tatari (Džin-ren) ovat anastaneet Pohjois-Kiinan ja
pakottaneet Sung-hallituksen lähtemään Kai Fung Fu:sta (Ho Nan) ja
asettumaan v. 1127 Nan King:iin. Siitä nimi Eteläinen Sung-dynastia.
Kumpikin Sung noin 150 vuotta. Varsinkin eteläisen Sung-suvun
aikana on Kiinan henkinen elämä vilkasta. Spekulatiivista ajattelua,
omaperäisiä mielipiteitä. Klassillisen kirjallisuuden selitykset
vakaantuvat. Tunnetuin selittäjä on Džu Hsi (1130-1200).

c) Yen_-dynastia_.

1280-1368; 88 vuotta; 9 hallitsijaa.

Koko Kiina ensi kerran vieraan heimon (mongolien) hallittavana.

Pääkaupunki Peking (Pē King Cambalu).

D. UUDEMPI AIKA.

Noin 1400-1900; 500 vuotta.

I. Kiinalaisten kolmas suuruudenaika.

Ming-dynastia.

1368-1644; 276 vuotta; 17 hallitsijaa.

Pääkaupungit: K'ai Fung Fu ja Nan King.

II. Mandžujen hallituskausi.

Ts'ing-dynastia.

1644-1912; 268 vuotta; 10 hallitsijaa.

 Koko Kiina toistamiseen vieraan heimon (mandžujen) vallassa, ja
kolme kertaa pitemmän ajan kuin ensi kerralla mongoleilla.

E. UUSI AIKA.

Min Kue', Tasavalta.

Tammikuun 1 p:stä 1912.

Kiinalaiset taas isäntiä omassa maassaan — toistaiseksi.

2.

KIINAN MAAKUNTIEN NIMET.

Helpottaaksemme varsinaisen Kiinan kahdeksantoista maakunnan

(Šzï-Pā Seng) havainnollisempaa käsittämistä saakoon tässä sijansa
seuraava esitys.

Panemme ensin merkille Himalaja-vuorilta lähtevän, maan läpi

lännestä itään juoksevan 'Suurvirran' (Tā Kiang, Tā Džiang, 'suuri
vesivoima'), jota mainitaan myöskin nimellä Jangtse Kiang (Jang Tzï
Džiang, 'kirkasvetinen' tai 'Eteläinen Suurvirta'). Sitten seuraamme
(Pohjois-Kiinassa) mutkikkaan ja oikullisen 'Keltaisen virran' (Huang
Hō) uomaa. Nimensä se on saanut siitä, että sen vesi on
lentohiekanpitoisen maaperän läpi virratessaan muuttunut
ympäristönsä näköiseksi. Panemme vielä mieleen alkuperäisen jokien
nimen Ts'uan. Täten on meillä erisuuruisia virtoja Kiang, Hō ja
Ts'uan.
 Etsimme nyt Kiinan merkillisimmän vuoren, 'Suurvuoren' (T'ai
Šan), joka lienee maailman vanhin uhrivucri. Se on Keltaisen virran
alajuoksun oikealla puolella. Vielä on opittava Kiinalle tärkein
vuorensola, Šen (oikeastaan Šan; vain matalampi sävelkorko erottaa
sen 'vuoresta'). Tämä vuorensola on Keltaisen virran suuren
keskuskulman ulkopuolella, siinä missä se muuttaa eteläisen
suuntansa itäänpäin. Sitten etsimme maan keskeltä, 'Suurvirran'
keskijuoksun eteläpuolelta Kiinan tärkeimmän järven, 'Luolajärven'
(Tung T'ing Hū). Olemme nyt oppineet vuoren, vuorensolan ja järven
nimet kiinaksi: Šan, Šen ja Hū.

Nyt opimme ilmansuunnat. Kiinalaisille ovat itä ja länsi auringon

nousu- ja laskusuuntina tärkeämpiä kuin pohjoinen ja etelä, joista
pohjoinen on arvottomin, niin kuin luonnollista onkin. Luettelemme
siis ilmansuunnat kiinalaisten tavoin: itä, länsi, etelä ja pohjoinen:
Tung, Sï, Nan, Pē'. Esimerkkinä kiinalaisesta ajatusjuoksusta
mainittakoon, että tärkeimmät ilmansuunnat, itä ja länsi (niiden
tärkeyttä osoittaa kummankin korkea sävelkorkokin) perättäin
lausuttuina 'itä-länsi' (tung-si) on yhtä kuin 'tavara'.

Nyt voimme ryhtyä tarkastelemaan Kiinan maakuntien nimiä.

Täten tuo ensi katsannolta vaikea asia on tullut hyvinkin
mielenkiintoiseksi. Me näet alamme ymmärtää mitä nuo nimet
merkitsevät. Lähdemme Kiinan merkillisimmästä maakunnasta Šan
Tung. Siinä on meillä heti tuttu nimi: 'Vuoresta (Suurvuori; T'ai Šan)
itäänpäin oleva alue.' Sitten katsomme vanhan Kiinan muita alueita:
Šan Si Vuoresta länteen oleva tienoo'; Šen Si, 'vuorensolasta
länteen'; Hō Nan, 'Ho-virrasta etelään'; Hū Pē', 'järvestä pohjoiseen;
Hū Nan, 'järvestä etelään'.
 Meillä Suomessa on 'Kymmenen virran maa'. Kiinan suurin
maakunta on 'Neljän virran maa', Szï Ts'uan, 'Suurvirran' latvoilla,
jonka haaroja nämä neljä virtaa ovat.

'Suurvirrasta' on kolme maakuntaa saanut nimensä: Kiang Sū,

viljava
Kiang; tässä maakunnassa on 'Suurvirran' suulla oleva Shanghai:n
(Šang Hai, 'merelle menopaikka') suuri kauppakaupunki, Džē Kiang
('Džē- ja Kiang-virtojen tienoo') sekä Kiang Sï (Kiang:in suulta
länteen).

Etelässä on kaksi 'avaraa' maakuntaa, Kuang Sï ('läntinen avara

alue') ja Kuang Tung ('itäinen avara alue'). Jälkimmäisen maakunnan
pääkaupunki Kanton (Canton) äännetään yleispuhekielen mukaan
Kuang Džou Fu. 'Suurvirran' suun eteläpuolella olevien
rannikkomaakuntien kielimurteet eroavat näet jyrkästi
yleispuhekielestä (Kuan Hua).

Kiinan pitkällä rannikolla on vielä kaakkoisosassa 'onnen' (Fū)

maakunta Fū Kien (Fū Džien, 'perustettu onni'). 'Rauhan' (An)
maakunta An Huei (Ngan Hui, 'sulorauha') on Suuren Kiang:in
alajuoksun varrella. Maan eteläosassa on köyhä Kuei Džou ('kallis
saareke'; luultavasti sen vuoksi niin kallis, että alkuasukkaat ja
varsinaiset kiinalaiset ovat siellä useita kertoja kapinoineet kaukaista
keskushallitusta vastaan). Lounaisessa kulmassa on vuorinen Yin
Nan ('pilvien eteläpuolella oleva' tai 'etelän pilvinen maakunta').
Luoteiskulmassa on Kan Sū, joka on saanut nimensä kahden
huomattavan kaupunkinsa nimen mukaan.

Viimeiseksi tulemme siihen maakuntaan (Dži Li, 'oikea

hallituspaikka'), jossa nykyinen 'pohjoinen pääkaupunki', Pēking, (Pē
Džing) sijaitsee. 'Eteläinen pääkaupunki', Nanking, on Jangtsen
varrella Kiang Sū:n maakunnassa. Pekingin virallinen nimi on: Šuen
T'ien Fu, 'Taivasta tarkkaava kaupunki'.

3.

LÄHDEVIITTAUKSIA JA LISÄYKSIÄ.

(Teoksien nimet lyhennetty; kirjallisuusluettelossa täydellisemmin.)

Kiina Kungfutsen aikana.

[1] Williams, Middle Kingdom, 2:nen painos, II, s. 158 ss.

[2] Tschepe, Histoire du Royaume de Ou (1122-473 av J.-C.),

Chang-hai 1896. Kungfutsen kirjoitus on käännetty (s. 49): "Hélas!
hélas! Voici le tombeau du loi de Ou, Ki-tse, prince de Yen-ling!"

[3] Parker, Studies in Chinese Religion-teoksessaan mainitsee (ss.

40-42) samoin tästä mielenkiintoisesta seikasta.

[4] Broomhall, Chinese Empire, s. 164.

[5] Tschepe, Histoire du Royaume de Tch'ou (1122-223 av J.-C.),

Shanghai 1903.

[6] Legge, Encyclopaedia Britannica'ssa.

[7] Grube, Geschichte der chinesischen Litteratur, esittää (s. 125

ss.) näytteitä Jangtsen mielenkiintoisista opetuksista.

[8] Grube, Litteratur, s. 129 ss.

 [9] Giles, History of Chinese Literatuøe, s. 47.

[10] Martin, Lore of Cathay, s. 215 ss.

[11] Martin, Lore, s. 216.

[12] Martin, Lore, s. 217.

Kungfutsen elämän ulkonaiset piirteet.

[13] Douglas, Confucianism, ss. 25-64.

[14] Grube, Litteratur, s. 17 ss.

[15] Allan, Makers of Cathay, s. 1 ss.

[16] Hermann, Chinesische Geschichte, s. 22 ss. Parker, Studies-

teoksessaan (s. 202) selvittelee kiinalaista ajanlaskua ja tulee
johtopäätökseen, että Kungfutse oli noin 18-vuotias naimisiin
mennessään.

Kungfutsen luonteenpiirteitä ja arvostelua.

[17] Williams, Middle Kingdom, I. s. 660 ss.

[18] Martin, Lore, s. 89.

Kungfutsen suku.

[19] Etupäässä on seurattu Parkein Studies-teosta, kirjoitusta The

Family of Confucius, ss .176-197. Osittain myös Tschepe'n
Heiligtumer-teosta.
 Kungfutselaiset peruskirjat.

[20] Päälähteenä on käytetty: James Legge, Sacred Books of

China, sarjajulkaisussa: Max Müller, Sacred Books of the East, vol. 3,
16, 27, 28, 39, 40, ja samantekijän Four Books, sekä alkuperäisiä
kiinankielisiä teoksia. Grube'n ja Giles'in kirjallisuushistorioita on
vertailtu.

[21] Baller, Sacred Edict, 2:nd Edition.

Kungfutselainen kouluopetus.

[22] Seurattu etupäässä Williams'ia (I. ss. 519-577) ja Martinaa

(Lore, ss. 308-328).

Kungfutselainen siveysoppi.

[23] Enimmän saatu apua Martinan Lore-teoksesta, kirjoituksesta

The ethical philosophy of the Chinese (ss. 205-229).

Kiinan kolme uskontoa.

[24] Smith, Proverbs, s. 74.

[25] Doré, Researches into Chinese Superstitions, I, s. 151 ss.

[26] Martin, Lore, s. 195. Useita muitakin ajatuksia on lainattu

tähän samalta taholta. Martin ja Grube (Kultus und Religion der
Chinesen) ovat tässä enimmän seurattuja.

Kiinalaisten vanha uskonto.

 [27] Seurattu pääasiallisesti Grube'n Kultus und Religion-teosta,
ss. 5-54. Vähemmän on ollut apua John Ross'in teoksesta 'The
Original Religion of China'. Giles'in suppeaa teosta 'Religions of
Ancient China' olen myös jossain määrin käyttänyt. Sitäpaitsi
kirjoituksia Chinese Recorder'issa y.m.

Šang Ti-käsitteen synty.

[28] Tässä olen pääasiallisesti käyttänyt kiinankielisiä lähteitä. N.

Söderblomin 'Gudstrons uppkomst' on antanut herätteitä.

[29] Söderblom, Das Werden des Gottesglaubens, s. 227.

[30] Söderblom, Das Werden, s. 229.

Kungfutsen palvonnan historiallinen kehitys.

[31] Esityksessä on seurattu etupäässä Albert Tschepe'n teosta

"Heiligtümer des Konfucianismus in K'u-Fu und Tschou-Hien" ss. 6-
15. Myöskin Parketin Studies-teoksesta olen löytänyt erinäisiä
tiedonantoja.

Kungfutsen palvonta hänen paikallistemppeleissään.

[32] Paitsi omia havaintojani, olen tässä käyttänyt etupäässä

Grube'n 'Kultus und Religion'-teosta 66-73, sekä Tschepe'n
'Heiligtümer'-teosta, osittain myös Parker'n 'Studies'-teosta.
Watters'in vanhempi teos 'A Guide to Confucian Tempels' ei ole ollut
saatavissani.
 Suuri Oppi johdatuksena kungfutselaiseen elämänkatsomukseen.

[33] Hyviä vihjeitä olen saanut Martinan Lore-teoksesta (s. 206

ss.).

[34] Smith, Proverbs, s. 41.

[35] Headland, China's New Day s. 9 ss.

[36] Headland, s. 18. Keisari Kuang Hsi antoi 27 uudistusjulistusta

parin kuukauden kuluessa.

[37] Smith, China in Convulsion, 1. s. 152 ss.

[38] Smith, Convulsion, II. s. 547 s.

Suuri Oppi. Kungfutsen teksti.

[39] Sanallisesti: 'Ovi Hyveeseen'.

[40] Alkutekstissä on sanottu vain, että tie on siinä ja siinä, mutta

imperatiivilla on ajatus tullut paljon painokkaammaksi.

[41] Keisarikunnaksi muuttui Kiina vasta kolmesataa vuotta

Kungfutsen jälkeen, joten 'Taivaan Poika' oli itsevaltias hallitsija noin
2100 vuotta (221 e.Kr. — 1911 j.Kr.). Yhtä pitkän ajan sitä ennen
(2357-221 e.Kr.) sai 'Taivaan Poika' tyytyä olemaan vain
vasalliruhtinaiden nimellisenä päämiehenä. Kungfutsen aikana oli
Taivaan Pojan merkitys jotenkin mitätön; häntä mainittiin
tavallisemmin nimellä kuningas (Uang) eikä keisari (Huang Ti).
Jälkimmäinen nimi tuli käytäntöön vasta vuodesta 221 e.Kr.
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookultra.com