Download the Full Version of the Ebook with Added Features ebookname.

com

Simulation The Practice of Model Development and

Use 1st Edition Stewart Robinson

https://ebookname.com/product/simulation-the-practice-of-
model-development-and-use-1st-edition-stewart-robinson/

OR CLICK HERE

DOWLOAD NOW

Download more ebook instantly today at https://ebookname.com

Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...

Development Democracy and the State Critiquing the Kerala

Model of Development 1st Edition K. Ravi Raman (Editor)

https://ebookname.com/product/development-democracy-and-the-state-
critiquing-the-kerala-model-of-development-1st-edition-k-ravi-raman-
editor/
ebookname.com

Discrete and Continuous Simulation Theory and Practice 1st

Edition Susmita Bandyopadhyay

https://ebookname.com/product/discrete-and-continuous-simulation-
theory-and-practice-1st-edition-susmita-bandyopadhyay/

ebookname.com

Mosfet Modeling for VLSI Simulation Theory And Practice

Arora

https://ebookname.com/product/mosfet-modeling-for-vlsi-simulation-
theory-and-practice-arora/

ebookname.com

The Unequal Effects Of Globalization 1st Edition Pinelopi

Koujianou Goldberg

https://ebookname.com/product/the-unequal-effects-of-
globalization-1st-edition-pinelopi-koujianou-goldberg/

ebookname.com
Policing in America 8th Edition Edition Larry K. Gaines

https://ebookname.com/product/policing-in-america-8th-edition-edition-
larry-k-gaines/

ebookname.com

The SAGE Handbook of Conflict Resolution 1st Edition Jacob

Bercovitch

https://ebookname.com/product/the-sage-handbook-of-conflict-
resolution-1st-edition-jacob-bercovitch/

ebookname.com

Swift Game Programming for Absolute Beginners 1st Edition

Arjan Egges

https://ebookname.com/product/swift-game-programming-for-absolute-
beginners-1st-edition-arjan-egges/

ebookname.com

The Antislavery Origins of the Fourteenth Amendment

Jacobus Tenbroek

https://ebookname.com/product/the-antislavery-origins-of-the-
fourteenth-amendment-jacobus-tenbroek/

ebookname.com

Julio Herrera y Reissig and the Symbolists Bernard

Gicovate

https://ebookname.com/product/julio-herrera-y-reissig-and-the-
symbolists-bernard-gicovate/

ebookname.com
Religion Politics and Cults in East Africa Gods Warriors
and Marys Saints 1st Edition Emmanuel K. Twesigye

https://ebookname.com/product/religion-politics-and-cults-in-east-
africa-gods-warriors-and-marys-saints-1st-edition-emmanuel-k-twesigye/

ebookname.com
 Simulation: The Practice of Model
Development and Use

Stewart Robinson
Warwick Business School
Simulation: The Practice of Model
Development and Use
 Simulation: The Practice of Model
Development and Use

Stewart Robinson
Warwick Business School
Copyright  2004 John Wiley & Sons Ltd, The Atrium, Southern Gate, Chichester,
West Sussex PO19 8SQ, England

Telephone (+44) 1243 779777

Email (for orders and customer service enquiries): [email protected]

Visit our Home Page on www.wileyeurope.com or www.wiley.com

All Rights Reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system or transmitted in
any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording, scanning or otherwise, except under
the terms of the Copyright, Designs and Patents Act 1988 or under the terms of a licence issued by the Copyright
Licensing Agency Ltd, 90 Tottenham Court Road, London W1T 4LP, UK, without the permission in writing of
the Publisher. Requests to the Publisher should be addressed to the Permissions Department, John Wiley & Sons
Ltd, The Atrium, Southern Gate, Chichester, West Sussex PO19 8SQ, England, or emailed to
[email protected], or faxed to (+44) 1243 770620.

This publication is designed to provide accurate and authoritative information in regard to the subject matter
covered. It is sold on the understanding that the Publisher is not engaged in rendering professional services. If
professional advice or other expert assistance is required, the services of a competent professional should be
sought.

Other Wiley Editorial Offices

John Wiley & Sons Inc., 111 River Street, Hoboken, NJ 07030, USA
Jossey-Bass, 989 Market Street, San Francisco, CA 94103-1741, USA

Wiley-VCH Verlag GmbH, Boschstr. 12, D-69469 Weinheim, Germany

John Wiley & Sons Australia Ltd, 33 Park Road, Milton, Queensland 4064, Australia
John Wiley & Sons (Asia) Pte Ltd, 2 Clementi Loop #02-01, Jin Xing Distripark, Singapore 129809

John Wiley & Sons Canada Ltd, 22 Worcester Road, Etobicoke, Ontario, Canada M9W 1L1

Wiley also publishes its books in a variety of electronic formats. Some content that appears
in print may not be available in electronic books.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Robinson, Stewart, 1964-

Simulation : the practice of model development and use / Stewart Robinson.
p. cm.
Includes bibliographical references and index.
ISBN 0-470-84772-7 (pbk.)
1. Computer simulation. 2. Simulation methods. I. Title.

QA76.9.C65R63 2003
003
.3 – dc22
2003063093

British Library Cataloguing in Publication Data

A catalogue record for this book is available from the British Library

ISBN 0-470-84772-7

Typeset in 10/12pt Goudy by Laserwords Private Limited, Chennai, India

Printed and bound in Great Britain by Biddles Ltd, Guildford and King’s Lynn
This book is printed on acid-free paper responsibly manufactured from sustainable forestry
in which at least two trees are planted for each one used for paper production.
For Jane, Naomi, Martha and Aaron
CONTENTS

ACKNOWLEDGEMENTS xv

PREFACE xvii

CHAPTER 1
www.simulation: What, Why and When? 1
1.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
1.2 What is simulation? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
1.3 Why simulate? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
1.3.1 The nature of operations systems: variability,
interconnectedness and complexity . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
1.3.2 The advantages of simulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
1.3.3 The disadvantages of simulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
1.4 When to simulate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
1.5 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Exercises . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

CHAPTER 2
Inside Simulation Software 13
2.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
2.2 Modelling the progress of time . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
2.2.1 The time-slicing approach . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
2.2.2 The discrete-event simulation approach
(three-phase method) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
2.2.3 The continuous simulation approach . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
2.2.4 Summary: modelling the progress of time . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
2.3 Modelling variability . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
2.3.1 Modelling unpredictable variability . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
 [ viii ]
CONTENTS

2.3.2 Random numbers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

2.3.3 Relating random numbers to variability in a simulation . . . . . . . . . 27
2.3.4 Modelling variability in times . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
2.3.5 Sampling from standard statistical distributions . . . . . . . . . . . . . . 30
2.3.6 Computer generated random numbers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
2.3.7 Modelling predictable variability . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
2.3.8 Summary on modelling variability . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
2.4 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Exercises . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

CHAPTER 3
Software for Simulation 37
3.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
3.2 Visual interactive simulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
3.3 Simulation software . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
3.3.1 Spreadsheets . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
3.3.2 Programming languages . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
3.3.3 Specialist simulation software . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
3.3.4 Comparing spreadsheets, programming languages and specialist
simulation software . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
3.4 Selection of simulation software . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
3.4.1 The process of software selection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
3.4.2 Step 1: Establish the modelling requirements . . . . . . . . . . . . . . . 44
3.4.3 Step 2: Survey and shortlist the software . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
3.4.4 Step 3: Establish evaluation criteria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
3.4.5 Step 4: Evaluate the software in relation to the criteria . . . . . . . . . 45
3.4.6 Step 5: Software selection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
3.5 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

CHAPTER 4
Simulation Studies: An Overview 51
4.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
4.2 Simulation studies: an overview of key modelling processes . . . . . . . . . . . . 51
4.2.1 Simulation modelling is not linear . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
4.2.2 Something is missing! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
4.3 Simulation project time-scales . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
4.4 The simulation project team . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
4.5 Hardware and software requirements . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
4.6 Project costs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
4.7 Project selection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
4.8 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
 [ ix ]
CONTENTS

CHAPTER 5
Conceptual Modelling 63
5.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
5.2 Conceptual modelling: important but little understood . . . . . . . . . . . . . . . 63
5.3 What is a conceptual model? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
5.4 Requirements of the conceptual model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
5.4.1 Four requirements of a conceptual model . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
5.4.2 Keep the model simple . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
5.5 Communicating the conceptual model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
5.5.1 Simulation project specification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
5.5.2 Representing the conceptual model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
5.6 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
Exercise . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

CHAPTER 6
Developing the Conceptual Model 77
6.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
6.2 A Framework for conceptual modelling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
6.2.1 Developing an understanding of the problem situation . . . . . . . . . 78
6.2.2 Determining the modelling objectives . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
6.2.3 Designing the conceptual model: the inputs and outputs . . . . . . . . 82
6.2.4 Designing the conceptual model: the model content . . . . . . . . . . . 83
6.2.5 The role of data in conceptual modelling . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
6.2.6 Summary of the conceptual modelling framework . . . . . . . . . . . . 86
6.3 Methods of model simplification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
6.3.1 Aggregation of model components . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
6.3.2 Excluding components and details . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
6.3.3 Replacing components with random variables . . . . . . . . . . . . . . . 89
6.3.4 Excluding infrequent events . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90
6.3.5 Reducing the rule set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90
6.3.6 Splitting models . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90
6.3.7 What is a good simplification? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
6.4 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
Exercises . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93

CHAPTER 7
Data Collection and Analysis 95
7.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
7.2 Data requirements . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
7.3 Obtaining data . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
7.3.1 Dealing with unobtainable (category C) data . . . . . . . . . . . . . . . 98
 [ x ]
CONTENTS

7.3.2 Data accuracy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

7.3.3 Data format . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
7.4 Representing unpredictable variability . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
7.4.1 Traces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
7.4.2 Empirical distributions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
7.4.3 Statistical distributions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
7.4.4 Traces versus empirical distributions versus statistical distributions . 107
7.4.5 Bootstrapping . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
7.4.6 Further issues in representing unpredictable variability: correlation
and non-stationary data . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
7.5 Selecting statistical distributions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
7.5.1 Selecting distributions from known properties of the process . . . . . 112
7.5.2 Fitting statistical distributions to empirical data . . . . . . . . . . . . . . 112
7.6 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
Exercises . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124

CHAPTER 8
Model Coding 127
8.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
8.2 Structuring the model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
8.3 Coding the model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128
8.3.1 Separate the data from the code from the results . . . . . . . . . . . . . 129
8.3.2 Use of pseudo random number streams . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130
8.4 Documenting the model and the simulation project . . . . . . . . . . . . . . . . . 133
8.5 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
Exercises . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136

CHAPTER 9
Experimentation: Obtaining Accurate Results 137
9.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
9.2 The nature of simulation models and simulation output . . . . . . . . . . . . . . . 137
9.2.1 Terminating and non-terminating simulations . . . . . . . . . . . . . . 138
9.2.2 Transient output . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
9.2.3 Steady-state output . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
9.2.4 Other types of output . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
9.2.5 Determining the nature of the simulation output . . . . . . . . . . . . . 140
9.3 Issues in obtaining accurate simulation results . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
9.3.1 Initialization bias: warm-up and initial conditions . . . . . . . . . . . . 141
9.3.2 Obtaining sufficient output data: long runs and multiple replications 142
9.4 An example model: computer user help desk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
9.5 Dealing with initialization bias: warm-up and initial conditions . . . . . . . . . . 143
9.5.1 Determining the warm-up period . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
 [ xi ]
CONTENTS

9.5.2 Setting initial conditions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150

9.5.3 Mixed initial conditions and warm-up . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
9.5.4 Initial conditions versus warm-up . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
9.6 Selecting the number of replications and run-length . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
9.6.1 Performing multiple replications . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
9.6.2 Variance reduction (antithetic variates) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
9.6.3 Performing a single long run . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
9.6.4 Multiple replications versus long runs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
9.7 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
Exercises . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167

CHAPTER 10
Experimentation: Searching the Solution Space 169
10.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
10.2 The nature of simulation experimentation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
10.2.1 Interactive and batch experimentation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
10.2.2 Comparing alternatives and search experimentation . . . . . . . . . . . 172
10.3 Analysis of results from a single scenario . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
10.3.1 Point estimates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
10.3.2 Measures of variability . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
10.4 Comparing alternatives . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177
10.4.1 Comparison of two scenarios . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
10.4.2 Comparison of many scenarios . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
10.4.3 Choosing the best scenario(s) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183
10.5 Search experimentation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183
10.5.1 Informal approaches to search experimentation . . . . . . . . . . . . . . 184
10.5.2 Experimental design . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186
10.5.3 Metamodelling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
10.5.4 Optimization (‘‘searchization’’) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192
10.6 Sensitivity analysis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
10.7 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195
Exercises . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198

CHAPTER 11
Implementation 201
11.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
11.2 What is implementation? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
11.2.1 Implementing the findings . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
11.2.2 Implementing the model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
11.2.3 Implementation as learning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
11.3 Implementation and simulation project success . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
11.3.1 What is simulation project success? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
 [ xii ]
CONTENTS

11.3.2 How is success achieved? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204

11.3.3 How is success measured? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
11.4 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207

CHAPTER 12
Verification, Validation and Confidence 209
12.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209
12.2 What is verification and validation? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209
12.3 The difficulties of verification and validation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
12.3.1 There is no such thing as general validity . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
12.3.2 There may be no real world to compare against . . . . . . . . . . . . . . 213
12.3.3 Which real world? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
12.3.4 Often the real world data are inaccurate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
12.3.5 There is not enough time to verify and validate everything . . . . . . 214
12.3.6 Confidence not validity . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214
12.4 Methods of verification and validation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214
12.4.1 Conceptual model validation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214
12.4.2 Data validation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
12.4.3 Verification and white-box validation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
12.4.4 Black-box validation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
12.4.5 Experimentation validation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
12.4.6 Solution validation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
12.5 Independent verification and validation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
12.6 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
Exercises . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224

CHAPTER 13
The Practice of Simulation 227
13.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
13.2 Types of simulation model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
13.3 Modes of simulation practice . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
13.3.1 Three modes of practice . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
13.3.2 Facets of the modes of simulation practice . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
13.3.3 Modes of practice in business and the military . . . . . . . . . . . . . . . 233
13.4 Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235

APPENDIX 1: Wardeon Cinema 237

APPENDIX 2: Panorama Televisions 259

APPENDIX 3: Methods of reporting simulation results 279

Other documents randomly have
different content
kumma kulkija kylältä, mies kapea, kaksijalka, tassut kaikki
taata pitkät!"

Repo kuuli rengin huudon, luuli jo tuhon tulevan, jousen

vaarnalta varasi savuna pihalle saapi: "Seis! Seiso henkesi
uhalla! Mikä mies, mikä asia?"

Sanoi seppo Ilmarinen: "Mikä lienen miehiäni! Liekö sotka

suolle saanut vai rauku vesirajahan, ilves tehnyt iljenelle,
suokurki sulalle maalle; oon emoa etsimässä, taattoa
tavoittamassa."

Repo vastahan remahti: "Ei ole sukua sulla tämän ilman

kannen alla! Min' olen metsän henkiherra, veen riistan verolle
viejä, saukon kummi, mäyrän kuoma, ylikaitsija kanojen;
tunnen kaikki tuulen karjat, maan kävijät, tien tulijat, jalan
neljän juoksevaiset, siiven kahden kantamaiset; kaikki on
kirjoissa minulla, kaikki mulla muistossani — ei siellä sinun
näköistä!"

Selitellä seppo koitti; "Minkäpä minä osannen, kun olen

kerran tänne luotu, syntynyt sysimäelle —!"

"Sin' olet syntynyt luvatta, lurjus, vastoin maan lakia! Kursi

tiehesi, tahikka —!"

Läksi seppo läylimielin kangasta kävelemähän; pilkoin hälle

puut puheli, kukat viittoi vilkusilmin, oravat osoittelivat, linnut
lennosta ivasi angervon avuttomuutta, heimotuutta herjan
lapsen.
 Astui seppo allamielin, itkuvirttä vieritellen, astui päivän
järven päitä toisen vaaroja vaelsi, päivänäpä kolmantena suo
suuri etehen aukes'.

Astui seppo allamielin, orvon virttä vieritellen: "Kun oisin

syntynyt sudeksi taikka karhuksi kasunut, oisi turkki
tuulisäällä, koti ois' kovalla säällä, kodissa korea liesi, liedellä
punainen loimo, emo lieden liepehellä, mie itse emon sylissä
— ja minun sylissä onni!"

Jo väsähti väki sepolta, uupui jo urohon voima, vaipui miesi

maan varahan, tuskissansa turpehelle, otsa suohon, suu
norohon, rinta rimpeä halaten.

Lauloi rauta rahkan alta, soi suosta teräksen soitto: "Kussa

viivyt, maan kuningas, raudan ruhtinas väkevä, joudu joukkos'
johtajaksi, valtasi vapahtajaksi! Tääll' on miehet miekka
vyöllä, sota-orhit ohjaksissa, pyssyt on pamahtamassa, torvet
on torahtamassa, kun vain saapuisi kuningas, sois' käsky
sotien herran!"

Jo tunsi sukunsa seppo, tiesi työnsä työn hakija, kimmahti

kohoksi maasta, viskasi vasaratansa, tuli suihki suonten
päissä, koski rinnassa kohisi, voiton liekki, voiman virta,
kutsumus kuningastöiden.

Kohotti kätensä seppo kohti kuusten korkeutta, vannoi

maalle valan ikuisen, sanan Luojalle lupasi: "Tahdon ma
takoa ilmi luonnon voimat maan lumosta, herättää vesien
henget, ainehet norojen alta; tahdon tehdä maan hyväksi,
manteret hymyäviksi, lehdot leivän kasvaviksi, pelloiksi
petojen korvet; tahdon taivahan takoa yli maani onnellisen,
 taivahalle tähtikehrät, kuut, Otavat, päivät kummat — tahdon
luoda luonnon onnen oman onneni heraksi!"

Näin se vannoi vanhin seppo, vannoi ruhtinasvalansa.

1897.

Hymyilevä Apollo

Hymni (1898.)
I.

Höyhensaaret.

Mitä siitä, jos nuorna ma murrunkin tai taitun ma talvisäihin!

Moni murtunut onpi jo ennemmin ja jäätynyt elämän jäihin.

Kuka vanhana vaappua tahtoiskaan?

Ikinuori on nuoruus laulujen vaan
ja ulpukat lemmen ja unelmien;
ilot kuihtuvat ihmisten.

Mitä siitä, jos en minä sammukaan

kuin rauhainen, riutuva liesi,
jos sammun kuin sammuvat tähdet vaan
ja vaipuvi merillä miesi!

Kas, laulaja tähtiä laulelee, hän meriä suuria seilailee ja

hukkuvi hyrskyhyn, ennen kuin käy purjehin reivatuin.

Mitä siitä, jos en minä saanutkaan, elon aamu min niin

lupas varmaan, kun sain minä toivehet suuret vaan ja
kaihojen kantelon armaan! ja vaikka ma lien vähä lapsi vain,
niin jumalten riemut ma juoda sain ja juoda ne täysin
siemauksin — niin riemut kuin murheetkin.

Ja vaikka ma laps' olen syksyn vaan ja istuja pitkän illan,

sain soittaa ma kielillä kukkivan maan ja hieprukan hivuksilla,
niin mustat, niin mustat ne olivat; ja suurina surut ne tulivat,
mut kaikuos riemu nyt kantelen vielä kertani viimeisen!

Ah, kantelo pitkien kaihojen, sinä aarteeni oma ja ainoo! Me

kaksi, me kuulumme yhtehen, vaikk' kohtalot kuin mua
vainoo. Me kuljemme kylästä kylähän, ohi kylien koirien
räkyttäväin, ja keskellä raition raakuuden sävel soipa on
jumalien.

Me kaksi, me tulemme metsästä, salon suuren me ilmaa

tuomme, me laulamme nuoresta lemmestä ja lempemme
kuvan me luomme, me luomme sen maailman tomusta niin
kuin Jumala ihmisen Eedeniin, ja korvesta kohoitamme me
sen kuin vaskisen käärmehen.

Te ystävät, joiden rinnassa kyyt yön pitkät pistää ja kalvaa,

te, joita jäytävi sydämen syyt ja elämä harmaja halvaa, oi,
helise heille, mun kantelein, oi, helise onnea haavehein ja
unta silmihin unettomiin — mun silmäni, suljit sa niin.

Kas, ylläpä mustien murheiden on kaunihit taivaankaaret ja

kaukana keskellä aaltojen on haaveiden höyhensaaret, ja ken
sinne lapsosen kaarnalla käy, ei hälle ne haavehet yölliset
näy, vaan rinnoin hän uinuvi rauhaisin kuin äitinsä helmoihin.

Mitä siitä, jos valhetta onkin ne vaan ja kestä ei päivän

terää! Uni totta on, siksi kuin valveutaan ja vaivat ne jällehen
herää. Moni nukkui nuorikin toiveisiin ja heräsi hapsihin
hopeisiin: hän katsahti ympäri kummissaan ja uinahti —
uudestaan.

Miks' ihmiset tahtovat, taistelevat ja koettavat korkealle?

Kuin korsi he sentään katkeavat ja murtuvat murheen alle.
Ois' lempeempi, lauhempi kuolevain vain hyviä olla ja hymytä
vain ja katsoa katsehin kirkkain niin vain sielunsa syvyyksiin.

Näät unessa murheet ne unhottuu ja rauhaton rauhan

saapi, näät unessa vankikin vapautuu, sen kahlehet
katkeaapi, moni köyhä on rikas kuin kuningas maan, kevyt
kantaa kruunu on ruhtinaan, ja kaikki, kaikki on veljiä vain —
oi, onnea unelmain!

Oi, onnea uinua uudelleen nuo nuoruuden siintävät sillat, ja

itkeä jällehen yksikseen yöt armaat ja kuutamo-illat; taas
uskoa, että on aamu vaan, kaikk' että voi valjeta uudestaan,
uus' leikki ja lempi ja laulu ja työ — uus' uhata myös sydän-
yö!

Taas uskoa kaikuhun kanteleen, tulilippuhun pilvien linnan,

punaruusuihin, lempehen puhtaaseen taas kahden puhtahan
rinnan, taas uskoa itsensä rikkahaks' ja maailman suureks' ja
avaraks' — ah, tiedä en auvoa armaampaa, kun nuorna sen
uskoa saa!

Ei tiedä hän auvoa armaampaa, joka kaiken sen kadotti

kerran, joka häkistä katseli maailmaa, näki siitä vain vaaksan
verran, haki haavettaan, löys' elämää, löys' maailman
markkinavilinää, näki räyhäävän raakuuden, tyhmyyden —
niit' aikoja unhota en!
 Kun muistelen, kuinka ma kerjännyt olen koirana lempeä
täällä, miten rikasten portailla pyydellyt olen tuiskulla,
tuulisäällä vain lämpöä hiukkasen, hiukkasen vain — ja kun
minä muistelen, mitä ma sain ja mitä ma nielin ja vaikenin, ja
mitä ma ajattelin!

Miten oon minä kulkenut, uskonut, etteivät ne unhoitukaan!

ja sentään ne oon minä unhoittanut kuin unhoittaa voi kukaan.
Ja sentään se nousi, min kohtalot kaas', ja sentään ma
seppona seison taas, taas taivahan kansia taon ja lyön — oi
onnea tähtisen työn!

Ne saapuvat, saapuvat uudestaan mun onneni orhit

valkeet, ne painavat vanhalla voimallaan mun rintani
jättipalkeet, taas kirkas on taivas ja kukkii maa, taas säkenet
suustani suitsuaa, mun ääneni on kuni ukkosen, soi maan yli
jylinä sen.

Mitä siitä, jos haaveeni langat vain lie lankoja hämähäkin!

Mitä siitä, jos auvoni nyt ja ain' ois' laulua laineiden näkin! Sitä
sinne ma seuraan, se minne mun vie, vaikk' oisi mun eessäni
manalan tie ja heräis' en täällä, en sielläkään — unen
laulavan lapseksi jään.

Elon arpani tahdon ma ainoisen, elon onnesta osani kerta!

Olen imenyt rintoja totuuden, mut niistä vaan tuli verta. Siis
tulkaa, te utaret unelmien, minä vaivun valtahan taikuuden,
luon silmäni sielujen kuutamohon — unen loihtu on
loppumaton.

Oi, kauniisti mulle te kaartukaa, mun tahtoni taivaankaaret!

mua hiljaa, hellästi tuudittakaa, — te henkeni höyhensaaret!
 Mua katsokaa: sama lapsi lien kuin aamussa alkavan eloni
tien, samat mullekin olkaa ja antakaa sama mulle taivas ja
maa!

Mua murhe ja vaivat murtelee,

toki tahtois' vielä en kuolla.
Mut kuulkaa, jo äitini huhuilee
Manan aaltojen tuollapuolla.
Oi, odota hetkinen, äityein!
En viel' olis' valmis ma matkallein,
sydän tää on synkeä, syyllinen —
suo, että sen valkaisen!

Suo, että ma ensin huuhdon vaan nämä huonot tunteet ja

aatteet, suo, että ma päälleni ensin saan ne puhtahat, valkeat
vaatteet, jotk' ompeli onneni impyinen, hän, hämärän impeni
ihmeellinen, min kuvaa kannan ma sydämessäin siit' asti kuin
hänet näin.

Me tulemme, äitini armahain!

Oi, katso, meitä on kaksi!
Ah, arvaa, ken mulla on kupeellain!
Niin oisitko rikkahaksi
sinä uskonut koskaan kuopustas?
Ja katso, me pyydämme siunaustas,
sun poikasi synkeä, syyllinen
ja mun impeni puhtoinen.

Kas, kuin hän on kaunis ja valkoinen ja muistuttaa niin sua!

Hän on niin hellä ja herttainen, vaikk' ei hän lemmi mua. Älä
kysele häitä, miks' tänne mun toi, mut usko, se niin oli
parhain, oi, ja usko nyt, ett' olen onnellinen kuin päivinä
lapsuuden!

Älä kysele multa sa laaksoista maan! Ei olleet ne luodut

mulle. Mut jos sinun silmäsi tutkii vaan, voin laulaa ma laulun
sulle kuin lauloin ma lapsen aikoihin — kas, lauluna helkkyy
se helpommin ja kyynelet kuuluvat kantelehen; niit' ilmoita
muuten ma en.
II.

Laulu metsästä.

Voin laulaa ma laulun yhden vaan: "Oli lahden rannalla talo,

ja kauaksi yöhön kaameaan sen vilkkui ikkunan valo. Mut
kaikista, kaikista kauimmaks' sen huonehen kuumotti valoa
kaks,' miss' äiti se valvoi vuoteellaan ja vuotteli kuopustaan.

Tuli kuopus se kerran kotihin. Oli sammunut ikkunan valo.

Oli autio huone se armahin, ja tyhjä, tyhj' oli talo. Mut
kirkkomaall' oli kumpu uus, ja kummulla humisi koivu ja kuus
ja kasvoi kukkaset tuttavat, emon ennen kastelemat.

Ja poika se matkasi maailmaan, ei vilkkunut ikkunan valo.

Oli ympäri huojuvat hongat vaan ja synkkänä huokasi salo.
Kävi yksin kulkea raskahaks', hän löysi kumppanin, löysi
kaks', löys' myöskin maantien mahtavan, tien kullan ja
kunnian.

Oli kylmät ne mieron nuotiot, ei vilkkunut ikkunan valo, Oli

ympäri korvet autiot ja peikkoja vilisi salo. Ja tulilla öisillä
kuulla sai niin paljon, niin paljon pahaa vain ja maailman
markkinarähinää, vain harvoin ystävää.

Ja poika se erosi yksikseen, ei vilkkunut ikkunan valo. Mut

oli kuin korpehen yölliseen ois' kohonnut pikkunen talo. Oli
kuin hän katsellut kaukaa vaan ois' riemuja, murheita mustan
maan ja elellyt pienessä töllissään, yön helmassa, yksinään.

Oli pimeä mökki se erakon, ei vilkkunut ikkunan valo. Oli

kolkko se humina hongikon, kuin kuoloa saneli salo. Ei
viihtynyt erakko tuvassaan, hän metsiä hiihti ja harhaili vaan,
ja kylmä kylm' oli mökin lies — ja kylm' oli mökin mies.

Mut kerran kun palas hän töllilleen, kas, vilkkuvi ikkunan

valo! Oli hongikko huolittu hopeiseen ja kullassa kulisi salo. Ja
kun hän astahti mökkihin, oli permanto peitetty kukkihin, oli
lämmin, lämmin nyt mökin lies — ja lämpeni mökin mies.

Ei yksin hän töllissä ollutkaan, siks' vilkkui ikkunan valo,

siks' hongat kaikk' oli hopeissaan, pyhävaatteissa viita ja salo.
Ei olleet ne kultia kunnian, ei helyjä mammonan, maailman,
oli linnunlaulua sydämen — oli riemuja rakkauden.

Mökin lasilla lintunen lauleli Ja vilkkui ikkunan valo! Ja

katso, katto se kohosi, ja mökistä suur' tulitalo. Kas, mökki
laajeni maailmaks', maa itse aavaks' ja ihanaks', oli laulua
täys' koko avaruus ja aurinko oli kuin uus'!

Se lauloi laulua kotoista, miten vilkkuvi ikkunan valo, vaikk'

ympäri korpi on kaamea ja kuoloa sanovi salo. Se lemmen
lämpöä lauleli, oman kodin se onnea ylisti, myös joulua
kuusten ja kynttiläin, ja lapsien leikkiväin
 Se lauloi pienestä kädestä, joka sytytti ikkunan valon, joka
hoiteli liettä lämmintä ja kukkihin kylvi salon, joka kädelle
toiselle tukena ois' ja pyyhkisi otsan ryppyjä pois, kun surut ne
yölliset saapuvat tai aavehet kolkuttavat.

Mut laulu se muuttavi muotoaan,

yhä vilkkuvi ikkunan valo.
Mut erakko mökkiä kiertävi vaan,
jost' tullut suuri on talo.
Ne saapuvat, aavehet yölliset,
ne tunnon tuskat ja pimeydet,
ne pistot syyllisen sydämen —
ja ne pistävät syvällen.

Ja erakko tutkivi itseltään:

"Mulle vilkkuisko ikkunan valo?
Se ei mulle vilkkunut ennenkään.
Munko ois' tämä suuri talo?
Ei, ei, minun mökkini pieni on vain.
Tää lienevi linnoja unelmain!
Mill' oisin ma ansainnut, onneton,
"niin korkean auringon?"

Taas laulu se muuttavi muotoaan,

yhä vilkkuvi ikkunan valo.
Mut erakko metsiä hiihtää vaan
ja synkkänä huojuvi salo.
Hän yksin hiihtää ja harhailee,
hän kanssa peikkojen kamppaelee,
ja kanssa syömmensä syyllisen —
hän kamppaelee katuen.
 Niin suurina surut ne saapuivat, mut vilkkuvi ikkunan valo!
Mökin lasit on suuret ja valoisat ja tölli on suuri talo. Mik' ihme!
Hän katsovi mökkiin päin, jumal'auta! hän aavehet voittaa
näin saa rauhan ja uskoo ja riemuitsee — ja hän saapuvi
mökilleen.

Taas laulu se muuttavi muotoaan, oli valhetta ikkunan valo!

Oli härmää ne honkien hopeat vaan, taas synkkänä huojuvi
salo. Mut erakko yksin hän vuoteellaan vain kattohon katsoo
ja katsoo vaan, ja liettä kylmää hän koettelee ja hymyy ja
hyräelee:

"Mitä siitä, jos minulle ilkkuvi vaan tuon ihanan ikkunan

valo, jos kuuset ne kuurassa olikin vaan ja valhetta jos oli talo!
Toi valhe voiton mun sydämehen. Siis uskon, siis uskon ma
valheeseen, ja suljen jällehen silmät kiin' — taas onneni näen
mä niin."

Ja laulu se muuttavi muotoaan, kas, vilkkuvi ikkunan valo,

taas hongat kaikk' ovat hopeissaan ja kullassa kuultaa salo.
Taas katto kaartuvi taivaihin, mökin permanto peittyy kukkihin,
taas lämmin, lammin on mökin lies — ja lammin on mökin
mies.

Hän uneksii pienestä kädestä, joka sytytti ikkunan valon,

joka hoiteli liettä lämmintä ja kukkihin kylvi salon. Hän uskoo
ja toivoo ja uinuvi vain, ja kiittävi onnea unelmain, kun surut
ne yölliset saapuvat tai aavehet kolkuttavat.

Ja näin hän kiittävi onneaan:

"Oi, vilkkuos ikkunan valo!
Mitä siitä, jos pieni on mökkini vaan,
kun mulle se suuri on talo!
Mitä siitä, jos lieteni kylmä on,
kun mulle se antavi auringon,
ja muut jos ei lintua kuulekaan,
kun mulle se laulavi vaan!"

Hän istuu ja hymyy ja hyräilee,

yhä vilkkuvi valkeen valo.
Mika lie, joka kaukaa humisee?
Vai onko se vaan sinisalo?
Vai onko mökkiä ollenkaan?
Ja onko mökissä istujaa?
Ja onko valhekin olematon?
Ken varma on, vastatkohon!
III.

Aurinkolaulu.

Näin lauloin ma kuolleelle äidillein ja äiti mun ymmärsi heti.

Hän painoi suukkosen otsallein ja sylihinsä mun veti: "Ken
uskovi toteen, ken unelmaan, viis siitä, kun täysin sa uskot
vaan, sun uskos' se suurin on totuutes' — usko, poikani,
unehes'!"

Miten mielelläin, niin mielelläin hänen luoksensa jäänyt

oisin luo Tuonen virtojen viileäin, mut kohtalot päätti toisin.
Vielä kerran viimeisen viittasi hän kuin hän vain viitata tiesi;
taas seisoin ma rannalla elämän, mut nyt olin toinen miesi.

Nyt tulkaa, te murheet ja vastukset niin saatte te kokea

muuta! Nyt raudasta mulla on jänteret, nyt luuni on yhtä luuta.
Kas, Apolloa, joka hymyilee, sitä voita ei Olympo jumalineen,
ei Tartarus, Pluto, ei Poseidon; hymyn voima on voittamaton.

Meri pauhaa ja ukkonen jylisee — Apollo saapuu ja hymyy.

Ja katso! Ukkonen vaikenee, tuul' laantuu, lainehet lymyy.
Hän hymyllä maailman hallitsee, hän laululla valtansa
vallitsee, ja laulunsa korkea, lempeä on; lemmen voima on
voittamaton.

Kun aavehet mieltäni ahdistaa, niin lemmi! ja aavehet

haihtuu. Kun murheet sun sielusi mustaks' saa, niin lemmi! ja
iloks' ne vaihtuu. Ja jos sua häpäisee vihamies, niin lemmellä
katko sen kannan ies, ja katso, hän kasvonsa kääntää pois
kuin itse hän hävennyt ois'.

Kuka taitavi lempeä vastustaa? Ketä voita ei lemmen kieli?

Sitä kuulee taivas ja kuulee maa ja ilma ja ihmismieli. Kas,
povet se aukovi paatuneet, se rungot nostavi maatuneet, taas
kutovi lehtihin, kukkasiin ja uusihin unelmiin.

Paha ei ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi

toista. On hyvää rinnassa jokaisen, vaikk' aina ei esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä ja itkeä ei voi ilkeä: miss'
ihmiset tuntevat tuntehin, liki liikkuvi Jumalakin.

Oi, antaos, Herra, sa auringon, mulle armosi kultaiset kielet,

niin soittaisin laulua sovinnon, ett' yhtehen sais' eri mielet. Ei
tuomita voi, ken ymmärtää. Sävel selvittää, mikä salahan jää,
näin ihmiset toistansa lähemmä vie sen kautta vie jumalan tie.

Oi, onnellinen, joka herättää noin voimia hyviä voisi! Oi,

ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks'
emme me yhdessä käydä vois'? Jos murtuis' yks', muut
tukena ois'. Oi, ihmiset, toistanne suvaitkaa!

Niin suuri, suuri on maa. Tääll' on toki tilaa kaikilleni on

ketoja auran kääntää, on lehtoja laulella neitojen ja saloja
sulhojen vääntää. Kas, lempi maailman levittää! Oi, ihmiset,
toistanne lempikää ja laivahan ääriä tavoittakaa!

Niin pieni, pieni on maa. Niin pienet, pienet on piirit maan,

mut taivas on suuri ja laaja, kupu jumalten kuultava
korkeuttaan, pyhä kirkkaus tähtistä aja: yks' vaan on taivas,
yks' jumala vaan, on jokaisella se sielussaan, ja taivas on
rauha täytetyn työn; se estävi aavehet yön.

Sun mieles' jos kaäntyvi murheisaks' elon pitkillä

pientaroilla, niin aitaa sarka ja aitaa kaks' ja onnes' sa löydät
noilla. Ja kohtalos' kuinka se muuttuukin, käy elosi päivään tai
pilvihin, niin yksi, yksi on varma ain': työn onni on oikea vain.

Oi, kaikuos, kantelo, kautta maan, soi, soittoni, kodasta

kotaan, niin mökkiin kuin linnahan ruhtinaan, kaikk' kutsuen
suurehen sotaan! Oi, kaikuos kauniisti, kantelein, oi, helise
hellästi, sydämein, nyt sykkiös kerrankin päivähän päin työn
onnea ylistäin!

Se talo, min portilla kilpi on: "Tässä talossa tehdään työtä,"

se talo on pyhä ja pelvoton ja pelkää ei se yötä. Työs olkoon
suurta tai pientä vaan, kun vain se tähtää suurempaan, ja kun
sitä palkan et tähden tee, se arvonsa ansaitsee.

Työ raatajan riemulla palkitsee ja tekijän terveydellä, työ

himoja huonoja hillitsee myös syyttömän sydämellä. Oi,
rauhaa päätetyn päivätyön! Hyvät enkelit suojaavat
työmiehen yön, ja nuorena, vankkana nousevi hän taas
uutehen päivähän.
 Ah, antaos, Herra, sa armas sää, kun raatajan ilta raukee!
Hyvät enkelit, kauniisti hymyilkää, kun työmiehen hauta
aukee! Ah, nouskosi kirkasna päivyt uus', kun loppuvi
raatajan rauhattomuus ja päättyvi pitkä päivätyö! Herra,
valkaise vaivamme yö!

On monta uskoa päällä maan ja toinen toista kiittää, mut

laulajalla yks' usko on vaan, elin-ijäksi hälle se riittää: min
verran meissä on lempeä, sen verran meissä on iäistä, sen
verran meistä myös jäljelle jää, kun päättyvi päivä tää.

Ja yhden ma varman tiedän sen, kun löydy ei tietä mistään:

on työtä tehtävä jokaisen, puu tutaan hedelmistään. Se usko,
mi sitä ei opeta, sitä uskoa täällä ei tarvita, se on uskoa
usmien, haamujen, ei uskoa ihmisten.

Kuka tietävi, mistä me tulemme ja missä on matkamme

määrä? Hyvä, että me sitäkin tutkimme, ei tutkimus ole väärä.
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan me kuljemme
kumpuja mustan maan, ja täällä meidän on eläminen, miten
taidamme parhaiten.

Me olemme kaikki nyt laivalla ja kynnämme suurta merta.

Me synnyimme tänne vaivalla ja vaivalla kuolemme kerta. Mut
se mikä niiden on välillä, se olkohon lämpöä, lempeä. Kas,
yössä kun yhtehen sattuu kaks, käy kulkukin helpommaks.

Mut emmehän yössä vain astukaan, myös aamussa

astelemme. Vaikk' kuljemme kumpuja mustan maan, niin
maassa tok' kiinni emme. Tääll' onhan niin paljon muutakin
kuin multaa, on kaunista, kultaakin, kun elämän ääriltä
etsimme vain tai kuiluista kuolevain.
 Tai katsokaa, miten lainehet ikikauniisti rantoja kaulaa! Tai
kuunnelkaa, miten lintuset ikilempeesti lehdossa laulaa! Tai
ootteko nähnehet illan kuun ja kuullehet kuisketta
metsänpuun, min ylitse valkeat hattarat suvitaivaalla
vaeltavat?

Tai ootteko koskaan te painaneet

pään kesäistä nurmea vastaan,
kun heinäsirkat on helisseet
ja raikunut laulu rastaan.
Sinikellot tokko ne keinuivat?
Lepinkäiset tokko ne leijuivat?
Ne tuoksuiko kukkaset tuhannet? —
Sitä hetkeä, tuoksua unhota et.

Tai ootteko mennehet milloinkaan te aamulla järven

rantaan, kun aurinko noussut on aalloistaan ja paistanut
valkosantaan? Vesi välkkyikö tyynenä heijastuin? Sumun
keskeltä nousiko seijastuin sadun saaret, niemet ne
terheniset? — Sitä utua unhota et.

Oi, ootteko silloin te tunteneet maan luonnossa maailman

Luojan? Oi, ootteko silloin te löytäneet yön aaveilta aumahan
suojan? Ja ootteko silloin te itkeneet ja hyviä olleet ja
hymyilleet, oi, ootteko silloin te lempinehet? — Sitä lempeä
unhota et.

Oi, ootteko silloin te uneksineet utuneitoa tummatukkaa, ja

ootteko silloin te rakastaneet joka puuta ja joka kukkaa? Ja
oliko veli joka ihminen? Ilo loistiko silmistä jokaisen? Ja oliko
kaikilla kasvoillaan iki-armaus ihanan maan?
 Ken yhtä ihmistä rakastaa, hän kaikkia rakastaapi. Ken
kerran itsensä unhottaa, hän unten onnen saapi. Ken kerran
itse on onnellinen, hän tahtois' onnehen jokaisen ja antaa ja
antaa ja antaa vain poven paisuvan riemua ain'.

Mitä siitä, jos ei sua lemmi hän, sa jolle lempesi annoit! Hän
antoihan sulle elämän, ja kuvaa sa kaunista kannoit. Ja
vaikka hän vaatisi elosi taas, niin kulkeos riemulla kuolemaas
ja julista virsillä Jumalaa, kun kaunis niin oli maa!

Siis kiitos, Luojani armollinen, joka hetkestä jonka elin, kun

sain minä ruumihin tervehen, sydänlämmön, mi läikähteli, kun
annoit sa vankkaa kättä kaks', kaks' silmää sieluni ikkunaks',
ja hengen herkän ja avoimen, joka tuutia tuulosen.

Sua kiitän ma, Jumala armollinen, kun annoit sa kodin

hyvän, soit äidin niin hellän ja herttaisen, isän iloisen ja syvän,
kun annoit sa myös pari ystävää ja ne hyvää, en pyydä ma
enempää, ja annoit sa armahan syntymämaan, jota kyntää ja
lempiä saan.

Ja kiitospa vihdoin viimeinen, kun laulun lahjan sa annoit,

kun riemut ja murheet lapsosen näin sävelten siivillä kannoit;
sen Sulta, Sulta ma yksin sain ja Sinulle siitä ma vastaan
vain, tilin leiviskästäni kerran teen, miten käytin ma kanteleen.

Soi, helise, siis sävel hempe'in! Halo aaltoja laulajan

haaksi! Käy purjehin täysin ja pullistuvin, jätä välkkyvä jälki
taaksi! Ja vaikka mun nuorena laineet vei, niin eipä se
hukkahan vaipunut, ei, joka upposi laulujen laineisiin ja
untensa unelmiin.
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookname.com