Download the full version of the ebook at

https://ebookfinal.com

DragonArt How to Draw Fantastic Dragons and

Fantasy Creatures 9th ed Edition Neon

https://ebookfinal.com/download/dragonart-how-to-
draw-fantastic-dragons-and-fantasy-creatures-9th-
ed-edition-neon/

Explore and download more ebook at https://ebookfinal.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

How To Draw Magic Fantasy Supersize Coll

https://ebookfinal.com/download/how-to-draw-magic-fantasy-supersize-
coll/

ebookfinal.com

DragonArt Jessica Neon Dragon Peffer

https://ebookfinal.com/download/dragonart-jessica-neon-dragon-peffer/

ebookfinal.com

How to Draw and Paint Fantasy Architecture From Ancient

Citadels and Gothic Castles to Subterranean Palaces and
Floating Fortresses Rob Alexander
https://ebookfinal.com/download/how-to-draw-and-paint-fantasy-
architecture-from-ancient-citadels-and-gothic-castles-to-subterranean-
palaces-and-floating-fortresses-rob-alexander/
ebookfinal.com

How to Draw Your Dragon Sergio Guinot

https://ebookfinal.com/download/how-to-draw-your-dragon-sergio-guinot/

ebookfinal.com
How to draw comics 1st Edition Stan Lee

https://ebookfinal.com/download/how-to-draw-comics-1st-edition-stan-
lee/

ebookfinal.com

Cats How to Draw Them First Edition Melvyn Petterson

https://ebookfinal.com/download/cats-how-to-draw-them-first-edition-
melvyn-petterson/

ebookfinal.com

How to Draw Comics by Ilya 1st Edition Ilya

https://ebookfinal.com/download/how-to-draw-comics-by-ilya-1st-
edition-ilya/

ebookfinal.com

Shojo fashion manga art school how to draw cool looks and
characters 1st ed Edition Irene Flores

https://ebookfinal.com/download/shojo-fashion-manga-art-school-how-to-
draw-cool-looks-and-characters-1st-ed-edition-irene-flores/

ebookfinal.com

Terry Moore s How to Draw Expanded Edition Terry Moore

https://ebookfinal.com/download/terry-moore-s-how-to-draw-expanded-
edition-terry-moore/

ebookfinal.com
DragonArt How to Draw Fantastic Dragons and Fantasy
Creatures 9th ed Edition Neon Digital Instant Download
Author(s): Neon, Jessica; Peffer, Dragon''
ISBN(s): 9781600613852, 1600613853
Edition: 9th ed
File Details: PDF, 41.66 MB
Year: 2009
Language: english
How to Draw Fantastic Dragons
and Fantasy Creatures

J “NeonDragon” Peffer

CINCINNATI, OHIO

www.impact-books.com
 Acknowledgments
I’d like to thank the following people for helping to bring
this monstrosity to life. Lo, you’ve helped to unleash doom
upon the masses, carried within the brightly colored pages of
this seemingly harmless tutorial book:
Alex Kolesar, Christy Pasqualetti, Will Sebree, Joseph Kovell and
Mindy Timpone, for patiently listening to me whine, moan and
ramble incoherently about deadlines that were looming over my
head. Your free counsel was…cheap…and um…invaluable!
Mona Michael, for calling, e-mailing, and nagging the
artwork and text out of me. If not for her, this book probably
wouldn’t be in your hands nearly as soon as it was.
(She makes me sound smart!)
And of course, Mom and Dad for giving birth to me, raising
me, and throwing me—tenderly—out into the world.

DragonArt How to Draw Fantastic Dragons and Fantasy Creatures.

Copyright © 2005 by Jessica Peffer. Manufactured in China. All
rights reserved. No part of this book may be reproduced in any
form or by any electronic or mechanical means including
information storage and retrieval systems without permis-
sion in writing from the publisher, except by a reviewer
who may quote brief passages in a review. Published
by IMPACT Books, an imprint of F+W
Publications, Inc., 4700 East Gal-
braith Road, Cincinnati, Ohio,
45236. (800) 289-0963. First Edition.

Other fine IMPACT Books are available from your local bookstore, art
supply store or direct from the publisher.

11 10 09 08 13 12

DISTRIBUTED IN CANADA BY FRASER DIRECT

100 Armstrong Avenue
EDITED BY Mona Michael
Georgetown, ON, Canada L7G 5S4
DESIGNED BY Wendy Dunning
Tel: (905) 877-4411
PRODUCTION ART BY Kathy Gardner
PRODUCTION COORDINATED BY Mark Griffin
DISTRIBUTED IN THE U.K. AND EUROPE BY DAVID & CHARLES
Brunel House, Newton Abbot, Devon, TQ12 4PU, England
Tel: (+44) 1626 323200, Fax: (+44) 1626 323319
E-mail: [email protected]
Metric Conversion Chart
DISTRIBUTED IN AUSTRALIA BY CAPRICORN LINK To convert to multiply by
P.O. Box 704, S. Windsor NSW, 2756 Australia
Inches Centimeters 2.54
Tel: (02) 4577-3555
Centimeters Inches 0.4
Library of Congress Cataloging in Publication Data
Feet Centimeters 30.5
Peffer, Jessica
DragonArt : how to draw fantastic dragons and fantasy creatures / Jessica Peffer—1st ed. Centimeters Feet 0.03
p. cm. Yards Meters 0.9
Includes index. Meters Yards 1.1
ISBN-13: 978-1-58180-657-1 (pbk. : alk. paper) Sq. Inches Sq. Centimeters 6.45
ISBN-13: 978-1-60061-385-2 (EPUB) Sq. Centimeters Sq. Inches 0.16
ISBN-10: 1-58180-657-4 (pbk. : alk. paper) Sq. Feet Sq. Meters 0.09
1. Dragons in art—Juvenile literature. 2. Animals, Mythical, in art—Juvenile literature. Sq. Meters Sq. Feet 10.8
3. Drawing—Technique—Juvenile literature. I. Title: How to draw fantastic dragons
Sq. Yards Sq. Meters 0.8
and fantasy creatures. II. Title: Dragon Art. III. Title.
Sq. Meters Sq. Yards 1.2
NC825.D72P44 2005
743'.87—dc22 2005013013
 About the Author
J “NeonDragon” Peffer (a.k.a. Jessica Peffer) just finished her senior year
at Columbus College of Art and Design. She hopes to someday work as an illustrator in
the fantasy market full-time—silly dragon…er…girl. Neon has
had her work in print since 2002 when a few little spiffy fairy knick-knacks from Raven
Images launched her into the published world. The paper and
ink that you hold in your hands—feel its power, tingly, yes?—is her
current baby. Hold it close, treat it as something precious. Sleep with it
under your pillow at night. This book is full of power!
Neon runs a spiffy-keen website at www.neondragonart.com
(you’re writing this down, yes?) on which she shares her art, online
comics and a few computer art tutorials. It’s snazzy, and sure to take
up a good seven minutes of your time.
 Introduction
6

How to Use This Book

8

Part One Part Two

Fantastic Dragons Unique Details
14 72

Everything you need to know in order to successfully render the king of Horns, tusks, frills, fins, scales, tails, barbs, feathers and fur!
all mythical beasts. Begin with a basic, no-frills dragon and go on to Discover the easy tricks and tips that make every
detailed lessons for creating dragon expressions and body parts. You’ll creature you create one of a kind.
also practice drawing dragons from every angle before creating
Western and Eastern dragons of your very own!
 Part Three
Other Fantasy Creatures
84

Dragons may rule fantasy worlds but they are by no means alone in
the alternate universe. Let your imagination guide you as you explore
other fantastic beasts using all the skills you learned while drawing
dragons. Learn to create everything from the courageous Pegasus to
malevolent basilisks. There’s always more to create!

Quick Guide to Fantastic Beasts

124

Index
126
 Introduction
f you’ve picked up this book, chances are good that you love fantasy. Fantasy worlds are

I fun vacations from the mundane. They’re inhabited by some of the most exciting creatures
around. Fantasy creatures can’t help but be exciting—there are no limits to what they can
be. After all, the only rules they must follow are the ones your imagination creates for them.

Nevertheless, most fantasy creatures have deep roots in ancient myths, fables and legends.
The phoenix, featured in such books as the Harry Potter series, firmly stands on the Egyptian
legend of the phoenix (page 102). And the Chinese story of the dragon’s pearl has been
repeated countless times in children’s literature.

Other creatures are fairly recent creations of very specific world settings.
Books such as J.R.R. Tolkien’s The Lord of the Rings and video games such as Final Fantasy
go to great lengths to create unique creatures and histories.

Modern-day fantasy creatures are sometimes a spin on an old legend. The Sandman comics and
6
Harry Potter books take well-known creatures of mythology and place them in contemporary
environments, sometimes tweaking the creatures a bit so that they fit more smoothly into those worlds.

Where the creatures spring up affects how they are drawn. In purely mythological stories
you’ll probably want to stick closely to the original description of the creature. With a specific world
setting, you’ll want your creature to look and feel like the others in that universe. With a spin on
a legend, you get to do a little bit of both—allow the creature to retain many of its defining
characteristics, while blending it into the look of the world you’re building.

Take the basics of drawing from the following pages, then use them to create your own creatures.
Fantasy is all about your imagination. Give it space—anything is possible.

Now, let’s draw some dragons!

7
 How to Use This Book
Dragons and fantasy creatures, by their very nature, have no firm blueprints. In made-up
worlds, rules are made to be broken. However, the creatures all share some similar charac-
teristics. Anatomy must be functional. By studying each piece of the anatomy and under-
standing how it works, you’ll learn to build your own beasts.
This book consists mainly of easy-to-follow
step-by-step demonstrations. Each new step
h a simple line of m
in wit otion. of each demonstration is denoted in red. Fol-
Beg
lowing along with the demonstrations will
help you draw several different, truly fantastic
creatures. Look out for Dolosus, your fierce
dragon guide, along the way, too. He shows
up here and there to provide helpful tips and
tricks to ease your passage.
Indicate the head, chest and

1
› ‹ hips with bubble shapes.
Don’t be discouraged if
your first efforts don’t
Add a
snou
t to
the
hea d bubble.
look exactly as you planned. Everything
comes with practice. The more you draw, the
better you’ll get. Through sheer repetition, your
drawings will improve and your own personal style
8 will emerge. If each drawing you make looks a lit-
Place the legs under your
tle bit better then the previous one, you’re get- dragon. If his legs sway too
ting somewhere. much to one side or the other,
it will look like he’s about to
So sharpen your pencils, find your softest
eraser and prepare your trusty inking pen, and
let’s go!
› ‹2 fall over.

Dolosus is Your
Master Helpful Guide!
Hello, I am Dolosus. Behold my majestic visage and
tremble with the proper mix of fear and awe. I
shall guide you through the contents of this
puny art book.
 DRAGON BASIC SHAPES
First things first. Before you can dive into drawing beautiful beasts, you need to arm
yourself with some drawing basics. The easiest way to think about drawing anything is to
think of everything as shapes. Anything you would ever want to draw—tables, chairs,
flowers or unicorns—consists of simple shapes.

Basics Lead to Beasties

Practice drawing these simple
shapes before moving on to more
complicated forms.

10

Drawing Any Creature Begins

With Basic Shapes
Every dragon or creature you’ll learn about in the pages to
follow will begin with simple shapes such as these.

Tools You Need

The wonderful thing about drawing is that you really don’t need much—your own
imagination is the most important thing. To get what’s in your head down on
paper, though, you will need:

Some pencils and a pencil sharpener • A kneaded eraser •

Paper

That’s all that’s required to propel yourself into

fantasy-creature creation readiness!
 Use Basic Shapes to
Figure Out Poses
Posing your creatures may initially cause a lot
11
of trouble. They are so complex, with
dozens of moving parts.
Take a deep breath and simplify. You can put
in details later. Basic shapes will allow you to
work out your pose easily. Once you are happy
with the pose, you can go back in and fill in
all the little details that you want.
 DRAGON SHADING AND 3-D EFFECTS
Dragons appear more realistic when you draw them to look three-dimensional.
It isn’t as hard as it sounds. You just have to pay attention to darks and lights
and how they affect your creature.
Consider first where the light is coming from. This is called the light source. Where the
light source hits your dragon or other object is the lightest spot, called the highlight. The
rest of your creature will likely be in some stage of shadow. As you develop your skills at
shading the shadow areas, your creatures will begin to take on new life.

Simple Pencil Techniques

for Shading

Scribble—Swirl your pencil in

overlapping circles.

Stipple—Place dots close

12 together or far apart.
Practice on Simple Shapes
Polygons (shapes with three or more sides) will often have one side facing the
light source. This side will be considerably lighter then those angled in a dif-
ferent direction. Sides that are completely cut off from the light will be very
Crosshatching—Lay hatch dark, giving you a harsh edge.
marks, one over the other. With round objects there is no clear definition of where things
get cut off from direct light. The answer to this problem is fairly
simple: Because there’s a gradual cutoff from the light, you will
have gradual shadow with no harsh edges! Figure out where your
light is hitting directly, and as things move farther away from
Hatching—Place short that point of light, they should get darker.
lines close together
or far apart.

Be Aware of the
Light Source
Dragons, supreme though they are, remain solid, tangible
objects that follow the same laws as everything else when it
comes to light source. Lighting that comes from a single
direction will yield highlights on the surfaces that it hits,
and shadows on the areas blocked off from the rays.
 PERSPECTIVE AND OVERLAP
Overlap is a great tool for creating perspective, the illusion of space, and is arguably one
of the more important aspects to creating drawings full of depth. When you draw one
object or part of an object overlapping another, the object in front automatically looks
closer while the one in the back looks farther away.
You can use overlapping objects to create a sense of perspective not only in
individual creatures but also in whole scenes. Draw a mountain, then a
house overlapping it followed by a dragon overlapping the house and
you’ve got a foreground, middle ground and background. Once those
are clearly defined, you’ve got a believable drawing.

Overlapping Defines Your Space

Overlapping shapes help clearly define your foreground,
middle ground and background and give friendly dragons
Background Middle ground Foreground like this one a clear sense of solidity.

13

No Perspective or Overlap Overlap Gives a Sense of Order and Ground

Without any overlap or perspective, it is difficult to get an idea of the Overlap provides a sense of space. The brain registers that one object
scale of things. It is also difficult to think of the object as existing within must be in front of the other.
a space. It’s lost, floating on the paper.

Overlap Plus Size Variation Provide Overlap Plus Size Variation Plus
More Perspective Atmosphere Equals Perspective to the Max!
The green dragon is smaller than the brown. When we see it though, we Atmospheric perspective means that things that are closer appear
don’t think he’s actually smaller then the brown. We just assume he’s far- brighter, have greater contrast and look more in focus. As they recede,
ther back in the space that they share. all these effects fade. Using all three perspective techniques gives the
viewer a good sense of depth.
 PART

Fantasy is dragons.
Dragons are the creatures that capture all the magic, mystique and
power of the fantasy realm. They come in all shapes and sizes,
all varieties of powers, and in all types of personalities. From the wise,
benevolent dragons of the east, to the vain, archetypical dragons of
the west, to the new and exciting spin-offs of today, dragons are
always magical and always exciting.

Since there is such a variety in what is considered “dragon,” there

is a lot of freedom in how to draw these mythical creatures. There are
also a few common ideas on dragons. This book will help you master
these familiar bits and pieces of anatomy so that your dragons on
paper are the same as the dragons in your head. Oh…how many
dragons there are in my head!

Without further ado, turn the page and let the madness begin!
 B egin with a basic
dragon ✥ The basic dragon con-
sists of a fire-breathing, four-limbed, winged beast. In Beg
in wit
h a simple line of m
otion.
this project we are going to warm up with a simple pro-
file pose. I’ll cover each aspect of the anatomy in greater
detail later on. For now, concentrate on getting a creature
that is both cool and believable.

Indicate the head, chest and

› ‹1 hips with
bubble shapes.

The chest will usually be thickest, followed

by the hips and then the neck.

Add a
snou
t to
the
hea d bubble.

r d its end.
towa
tail
the
per
16 Place the legs under your Ta
dragon. If his legs sway too
much to one side or the other,
it will look like he’s about to

2
› ‹ fall over.
› ‹3

Flesh out the front limbs.

The limbs get smaller The lower arm will be thinner than
toward the claws. the upper, and the thigh will be
thicker than the calf, which will be
thicker than the ankle.

› ‹6
 Line of Motion
Within dragons there exists
harmony and splendor. That inner
balance is based upon the infer-
nos raging within our being, and
also upon the line of motion. A
line of motion shows the general
flow of the creature and becomes
an excellent base on which to build
the rest of your dragon.

The wing operates much like an arm,

so make sure it has joints at the
shoulder, elbow and wrist.

Move the legs farthest

from you a little to the
front or back of the legs
17
closest to you.

4
› ‹ 5
› ‹

his defif ning detail.

h o rns as
ir of
a pa
Add

The legs on the far side

only require an indication
since they can’t be seen.

7
› ‹
 Lay in the back wing the same
as you did the front.
Fingers bend, and so do the
poles for this sail! Give a
small bend halfway down
each finger to indicate the
knuckle and the ability of
that wing to flex and fold.

Give your dragon something to stand for!

› ‹ 8 I mean—on! Add hands and larger claw-feet.

Dragon front paws can include fingers and
thumbs, much like a human’s.
› ‹ 9
18

Here’s where you really get

to be creative. Add spikes,

11‹ 12‹
Tighten up the line work and fine details.
› frills or claws.
› Erase the construction lines and admire
your handiwork!
 Flesh out the wings in much the same way that
you did the front legs. Make an arc between
each finger to create the wing webbing.

10‹
›

19
Unique markings, patterns, stripes, spots,
patches and blotches of color will give
your creature his own personality.

› 13‹
 BASIC SHAPES BECOME YOUR DRAGON
The great and terrible thing about dragons is that there is no right way to draw them.
Being creatures of fantasy and magic, they are very crafty at dodging photographers.
So the only way you’ll know how to draw a dragon is if you’ve seen one up close.
Don’t try to take its picture though, you’ll likely frighten it away. The last
thing any self-respecting wyrm (that’s just another word for dragon) wants is to end up
on the front of a tabloid at the local supermarket! Instead, cautiously approach the drag-
on, offer it a piece of candy or a little sister, and draw while it happily munches away.
Each dragon you encounter will be just a little different from the next. A good way to
give these unique dragons a definite feel is to work with shapes.You learned
a little bit about how shapes turn into dragons on page 10. Now we’ll take that a
step further as you learn how those shapes actually affect the look of your dragon.

Triangular Dolosus

20

Circular Dolosus

Change the Basics, Change the Dragon

Box-Like Dolosus
As you can clearly see, dragons come in many different shapes that will yield
many different feels. Take all of this into consideration when designing your
dragon. A dragon that is going to be used for a birthday card may look very dif-
ferent from a dragon that is being tattooed on the shoulder of a big, burly biker.

Of course, you shouldn’t mess with perfection. The perfect balance of shaping
exists here before you. Feel honored that you lay eyes upon my being. And get
these imposters out of here!
 Circular Softies
A series of round shapes will yield a friendly, soft-looking dragon. Repeating the shapes throughout the
creature will continue this look. Note: These are the dragons that sit still when fed candy.

21

Triangular Terrors
Triangles and diamonds will give you a harsher, more evil-looking wyrm. Sharp angles are great for
serpentine dragons. Note: These dragons pose best when fed younger siblings.

Box-Like Battle Dragons

Dragons built of boxes are solid, massive-looking creatures. The box shapes give them weight and presence
on your paper. If you encounter a dragon that is larger than a house, you may want to use this approach.
Note: These dragons won’t sit still for any treat smaller than a cow.
 DRAGON FACES AND EXPRESSIONS
Drawing a dragon devoid of personality won’t be fun for long. Make your dragon a real
character by giving it feeling and emotion. How is it reacting to the things around it?
What does it want to do? Much of a dragon’s expression lies in the eyes and mouth.

Slit Pupil
A slit pupil will make your dragon look more
beast-like or evil.

Eyes Show Nature

and Emotion
Your dragon’s eye and the ridge above the eye
Round Pupil
A round pupil will give the dragon the most
(like an eyebrow) are very important parts
warm, intelligent and human-like expressions.
of its character.

No Pupil
An eye devoid of any sort of pupil will look
unemotional, detached and alien.

22

Mouths Need Help to

Show Expression
Dragon mouths just can’t do too much on their
own. They open and they close—how do you
show expression with this type of jaw? All the
emotion of your dragon falls to the area on the
edge. Give your dragon a little bit of fleshy lip
that it can curl up to show teeth when angry or
pull back into a grin when happy.
 Happy Dragon: Cynical Dragon: Sad Dragon: “She just won’t
“She’s drawing me!” “I can’t believe she’s stop drawing me!”
Happy dragons have wide eyes, with raised eye drawing me again!” A truly sorrowful dragon requires a bit
ridges and perked-up ears. Their mouths are Pull off a disinterested, cynical dragon by more than tears. Pull the eyebrows up in the
slightly open and their lips are curled up in a rolling the eyes up into the head, drooping the center of the dragon’s head and give the eyes
good-humored grin. It is very important to ears, and pulling the dragon’s lips down into a a little extra highlight to show wetness.
have wide eyes for a happy face. If your dragon frown. For added disbelief, draw one eye ridge Open your dragon’s jaw slightly (like it
wears a grin on its face with angry eyebrows, higher than the other, like a raised eyebrow. needs a little more air) and pull the lips into
the dragon will appear to be grinning evilly a frown.
(another situation entirely).

23

Sleeping or Emotionless Angry Dragon: Laughing Dragon:

Dragon: “Whew!” “Stop it already!” “I just ate the artist!”
Sleeping dragons can have a hint of a smile or a This little dragon is very angry! The jaw is fully A laughing dragon’s mouth is wide open to
frown on their faces; but in most cases they open exposing all the creature’s very sharp let out the bellow of laughter and allow him
won’t have much expression at all. Relax the teeth. The dragon’s lip curls up in a snarl and to breathe a little harder. Curl the lip into a
eyebrows, close the eyes, droop the ears and the eyes narrow to slits. smile or this wide-open jaw will look like a
have the mouth follow its natural lines without screaming dragon! He may even be smiling
any lip accents. enough to push a cheek up into the eye in a
happy expression. Closed eyes show that
the dragon is truly laughing hard.
 D ragon head, side view ✥ Now that
you’ve explored some of the types of dragon heads and expressions, put your
research to work in creating a basic dragon head from the side. The profile view
of a dragon’s head is very striking and is a great starting point because there is lit-
tle to no foreshortening or perspective involved.

Begin with a circle to indicate the largest

portion of the dragon’s skull. From that,
branch out a line from the base of the skull Draw the eye ridge to give
to help signify where the neck will fall. the dragon a forehead and
expressions, much like
an eyebrow.

Split the dragon’s jaw. Fill out the

neck.
The upper jaw sticks out
farther than the lower.

24
› ‹1 › ‹2
Extra horns can distinguish one
dragon from another.

A cheekbone creates a
sunken area for the
eye socket.

Add the places

where the
Add shape and
horns grow out,
definition to the Lips give you
the spines and
line of the mouth. expression
the scale
options.
Most nostrils details.
have rims.

› ‹4 A line along the neck differentiates

between the belly and the back.
› ‹5
 Finish the basics by adding
decorative horns or frills.

Fill in the
eye.

Line Weight
Dragons are multi-dimensional, infinitely complex creatures. As such,
don’t tie us down to the page with weakling line work. Vary the line width to
Beef out the make your drawings come to life. Things with thicker lines will feel like they have
jawline. more weight while making the objects they encase move toward the foreground.
Details may be better rendered with thin lines.

Add a sharp beak on

the end of the snout,
like a bird of prey.

25
› ‹3
Once you’ve erased the construction
lines and tightened up your line work,
you can begin to color. Start with the
large areas and work to the small. That
way, you can adjust small patches of
color to match the big ones.

Charcoal gray horns

and vibrant yellow eyes and
teeth stand out against the blues.

I colored this dragon’s dark violet-blue hide

6
first. The next largest section is the belly. Gray-
› ‹ blue belly scales match the blue of the hide.
 D ragon head, front view ✥
The dragon’s head construction is basically the same from every view. It’s
merely your perspective on it that changes. The head does not morph just
because it’s seen at a different angle! Dragon heads from the front view can be
more difficult because of the emphasis on perspective and symmetry. The face
must be symmetrical. All vertebrates found on earth typically have mirrored
sides. And most (but not all) fantasy is based on real creatures and bones found
here on earth. If your dragon has a droopy cheek and two eyes on one side, it
will look like an alien creature, not something from fantasy.
Use simple shapes to
place the head, neck
and shoulders.

› ‹ 1
26 The back of
his head is
Shading Styles in the
background
Depending on whether you want more realistic-looking dragons or more
so should
stylized beasts, you can choose between two different types of shading. recede and
Flat cel-style shading uses sharp transitions between lights and darks. look smaller.
Highlights are often depicted with sharp whites. Soft shading, on the
other hand, is, well, soft. It incorporates gradual and smooth transitions
from shadows to highlights for a more realistic look.
Pull out scales,
plates, horns, spikes
Soft shading and give form to the
rest of the creature.

The dragon's nose is

in the foreground.
Draw it larger so
that it’s coming
at you.

Flat cel shading

› ‹4
 The larger the neck, the larger the dragon.
Fairy-sized dragons have thin, long necks,
while large dragons have thick, short necks. Begin details like horns,
frills or manes.

Define the
brow ridges.

Set the eyes behind the brow

ridges to make them look
sunken into the eye sockets.
Pull out the
upper jaw.
Define the lower jaw.

› ‹2 › ‹3
27
When you are
done, you can
begin erasing the
Add your For a comic-like dragon, ink your
construction
final lines. final drawing and fill in your
lines.
colors in a flat cel-style approach.

Dragons have hard,

possibly shiny scales.
Do not be afraid to pop
in harsh highlights.

Fill in textures and

details like wrinkles
around the eyes and
shadows on the nose.
Highlights and shadows
give your dragon form.

› ‹5 › ‹6
 D ragon heads, 3/4 view ✥ The 3/4
view is the most common view to take with a dragon mainly because this view
conveys motion. And dragons, when not holed up guarding their treasure, are
The portion to the left of the shoulder line
should be much larger than the
portion on the right.
always moving. It’s a little harder to draw the 3/4 view because, unlike the profile,
this view displays portions of the other side of the head and it has more complexity
than the simple, symmetric front view. Learning this view will give your dragon a
more dynamic look, because it gives the impression that he’s in motion.

3⁄4 View From Top and Underside

The 3/4 view doesn’t only happen from left to right, it also happens from top
to bottom. Try tilting your dragon’s head to get a better look
at its visage. Remember to include a good portion of the lower jaw Draw simple shapes for the head, neck and
and neck on a shot looking from a worm’s-eye view, while a bird’s-eye shoulders. One side will have a greater portion
view will display more of the skull. of the shapes exposed to you, while the other
will recede into space.

› ‹ 1
28 Erase the construction lines
once you’re happy with your
drawing.
Three frills make this
dragon look almost
aquatic. Add the wrinkle
in the frill.

Add lines to the

front eye ridges to
emphasize their
roundness.

Add any
additional
spikes or
horns.

Draw a highlight in
the eye and a lip

› ‹4 5
› ‹
around the mouth.
Flesh out the neck
and transition into
the shoulders.
Set the eyes behind
the brow ridges.
Pencil in the eye ridges,
making sure that they
curve along the skull for
eye sockets.

Add an upper
and a lower Define the
jaw. Indicate a separate lower jaw.
area for the belly.
You are not looking at the dragon
We are looking down on this dragon’s head at straight on, so the center of the belly will
an angle. If we were looking up at the dragon's be farther away from you. Indicate the
head, the foreground and background shapes center of the belly with a third line.
would be flip-flopped.

› ‹2 › ‹3
29

Since this dragon has aquatic frills it makes

sense to color it in a bluish green to allow it
to blend in with its scenery.
Put several different colors within a single
creature to add interest. The skin of the frills
is bluer than the main body, while the
underside is an aqua.

› ‹6
 DRAGON LIMBS
Drawing the arms and legs of your dragon can be quite daunting. How do they bend?
How do they work? And, most importantly, how many are there? You have to answer
these questions before you can even begin drawing. The answers to
these questions will determine not only how your dragon looks,
but also how it functions in your world.

30 Front Limbs Back Limbs

Front limbs can be either weight-bearing limbs or Back limbs will almost always bear weight,
limbs that are held above the ground and possibly unless you’re creating a dragon that walks
used for manipulating objects. on its hands…which might actually be
kinda cool!

The Basic Approach

A basic design is to give your dragon four legs and
wings on its back, like an animal. This allows for
the dragon to have pretty good balance and ani-
malistic grace, though not a lot of freedom
to use its arms.
 Bat-Dragons
Occasionally, dragons are like bats, with wings in
place of arms. For this you will probably want to
make the wings very muscular, so that your dragon
can still crawl around on the ground. Placing wings
this way makes drawing dragons in flight much easier.

Dinosaur Dragons
Another approach is to have the dragon stand
on two legs with wings in the back. This
dinosaur-type approach frees up the creature’s
31
shorter front limbs and gives it functional limbs
that work like hands.

Numbers Are Largely Irrelevant

Determining how many limbs your dragon has is an aesthetic choice. If you want a sleek, birdlike dragon, two legs and a set of
wings do just fine. If you want a more catlike dragon, four legs may be the way to go. A dragontaur with six legs
may be neat as well! A dragon centipede with a hundred legs…never mind.
 H uman-like front
limbs ✥ You may create a dragon that
you want to act more like a person and less like an ani-
mal. Giving it human-like arms will help an intelligent
dragon get around, read books and build things. These
arms are best paired with a set of claws that have oppos-
able thumbs; thus the dragon will be able to pick things
up, gesture, and interact with its environment in a more
dynamic way. When placing these limbs, consider
whether you want your beast to stand upright on two
legs or to walk on all fours. If the creature walks on all
fours, you’ll want to place the claw flat against the
ground. You’ll shorten the top portion of the limb and
lengthen the bottom portion—the one that spans elbow
to wrist.

Create tubes for

the upper and
32 lower arms, per-
haps indicating a
bulge where a
Connect these joints bicep might be.
with lines to repre-
sent the upper and
lower arm.

Indicate a shoulder,
elbow and wrist.

Taper the
forms into one
another.

› ‹1 2
› ‹
 Uses for Hands
With these great gripping appendages dragons can read
books, count treasure, rest their heads and devour maidens.

Maybe he can pick things up, but I’ve

got all the coolness I can handle packed
into this majestic, compact design.
Hands are overrated.

Use thinner lines

along less impor-

Indicate the
tant shapes.
Use strong 33
biceps and highlights to
forearms further. make your
dragon’s hide
glossy and
Indicate metallic.
a tiny
overlap of
skin where
the shoulder Use a light,
meets the body. delicate touch
for the barely
perceivable
curve of
Add spikes muscle.
or frills.

A medium Emphasize the edges of

line weight the major shapes of the
works best for upper and lower arm with
the individual thick, dark lines.
scales.

3
› ‹ › ‹4 5
› ‹
 A nimal-like front
limbs ✥ If your dragon is not intelli-
gent and is just a really awesome creature, it probably
won’t need hands to manipulate objects like a human’s
would. You may want to think abut using animal-like
front limbs to give your dragon something it can use
to…oh…rip up some knights or deer or something.
Animal-like front limbs almost always make the
creature appear less human.

34

Dragons on Steroids
Doing an arm or a wing without any anatomy detail
will leave your creature looking flat. Add biceps, tri-
ceps, dragonceps, awesomeceps and excessiveceps to
make your drawing pop off the page.
 Turn those sticks into
heavily muscled limbs.
Begin with a
framework.

Indicate the
shoulder, elbow
and wrist.

The limb, in this

case, is pulled up Make the joints
closer to the body. knobby and harsh.

› ‹ 1 › ‹2 › ‹3
35

The legs of your dragon

Once you’re satisfied are likely to be the same
with your drawing and color as the rest of the
have added any extra creature. You can fade
details, clean up your out into a different color
Decide what kind of foot to give your dragon. line work and erase any at the paw or in details
It can be anything: a talon, a paw, a hoof, or construction lines. like frills and crests
something in between. This claw is based on a though.
combination of a hoof and a talon.

› ‹ 4 › ‹5 › ‹6
 D ragon hindquarters
✥ The back legs of a dragon are a bit different
from the front, but just as important. Make sure you
know the proper bends and sizes so that your dragon
looks natural and believable.

Back leg bends Front arm bends

36 A dragon’s back leg

follows the same pattern
as most large predators; Muscular detail
thus the ankle occurs gives simple forms a
farther up, giving it an more natural flow.
extended reach to the
ground.

Taper each section Give the calf a

Place circles to and overlap at the bulge of muscle.
indicate a knee and joint.
an ankle.

Draw connecting
lines between
Tube in the Indicate the knee
these joints.
forms. as a knobby por- Make the
tion that sticks out ankle more
just a wee bit far- angular.
ther then the rest
of the leg.

1
› ‹ 2
› ‹ › ‹ 3
 Legs Help Define
Your Dragon
The kind of legs you give your dragon determines more than
just how he looks. It will also determine his abilities. Raptor-type
(think eagle) legs will provide your dragon with sharp talons good
for swooping and snatching. Canine- or feline-type legs will
make your dragon a superior sprinter.

37

Tighten up your line

work to complete the
drawing, then erase Keep your shadows falling in the same
any construction direction to reflect a solid light source
lines. and you’ll have a very solid leg for your
dragon to stand on!

Any time a muscle

› ‹4 bulges or a bone
sticks out, shadows
and highlights are
created.
› ‹5
 L ion-like paws ✥ Lion-style
paws are great for shorter and stockier dragons with lots
of weight to throw around. Make sure to give a dragon
with these paws big, hulking muscles to match.

Kitty Paws
Have Pads Plantigrade vs. Digigrade
Remember, lion paws are A plantigrade foot has the sole of the foot resting against the ground. These
padded, just like a cat’s. feet are firmly planted against the earth. A digigrade foot walks on its toes.
If your creature is running or Only the toes are planted on the ground, bearing the weight. The rest of the
walking, you’ll have to remember foot remains in the air.
to add them.

38

Evenly space four

small ovals.

Place a large oval shape. The ovals wrap around the shape, so Trace around each oval,
We’re doing digigrade paws so the the two in the middle are farther front making each a toe.
creature’s ankle should be high up in than the two behind.
the air. The weight is on the toes.

› ‹1 › ‹2 › ‹3
Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
The Project Gutenberg eBook of Savolainen
"neekeri" kesäreissulla
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Savolainen "neekeri" kesäreissulla

Pakinoita kesämatkalta Turusta Savoon

Author: Heikki Välisalmi

Release date: June 13, 2024 [eBook #73821]

Language: Finnish

Original publication: Helsinki: Kust.Oy Kansanvalta, 1925

Credits: Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SAVOLAINEN

"NEEKERI" KESÄREISSULLA ***
SAVOLAINEN "NEEKERI" KESÄREISSULLA

Pakinoita kesämatkalta Turusta Savoon

Kirj.

HEIKKI VÄLISALMI

Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta, 1925.

I.

Kuinkas taas Suomen kansa sanookaan: odottaa kuin hepo kesää.

Kyllähän hevonen on hauska ensi kerran väljänmetsään

päästessään, se myönnettäköön, mutta samainen luontokappale on
hauska joskus muulloinkin, kun se on saanut jättää setolkat, länget
ja mäkivyöt. Silloin se kirmaisee oikein riemuisan laukan. Sillä on,
hevosella, vanhuuteen asti poikamaista verta suonissaan, sellaista
riuhtovaa elämäniloa, josta ei ole vapaa ylimystöön kuuluva
kilpaorikaan. Mutta lehmä, se on jo kerran poijittuaan ikävä ja
surumielinen, se ottaa elämän aivan liian vakavalta kannalta ja
kulkee koko kesänkin tylsän harkitseva ilme naamassaan. Keväällä
laitumelle laskettaessa unohtaa sentään ikälehmäkin arvokkuutensa,
tai sanoisiko maailmantuskan, joka sitä painaa kesät talvet. Se tekee
huikeita ilmahyppyjä voittaen melkeinpä keväisen vasikkansakin.

Sellaista laitumelle laskettua lehmää muistuttaa talvikauden

raatanut kynämies kesälomalle lähtiessään. Hän ei ehkä tee
ilmakeikkoja, mutta hän viheltää. Ihan totisesti viheltää, eikä kukaan
ole nähnyt hänen sitä varten talvella huuliaan suppuun vetävän. Hän
viheltelee "Mustalaisruhtinatarta" tai "Bajadeeria" matkalaukkuaan
täyttäessään ja huomaa sitten ensimmäisessä yöpaikassa
unohtaneensa pois yöpaidat ja hammasharjan, vaikka hän juuri
niiden takia laukkunsa mukaan otti. Sensijaan on hänellä runsaasti
mukana maalaisoloihin aivan sopimattomia kovia kauluksia ja puoli
tusinaa kaulaliinoja, lievimmin sanoen koko hänen senlaatuinen
omaisuutensa..

Sangen murheellisin mielin läksin Turusta. Eipä silti eikä sen

vuoksi, että minun olisi ollut surku jättää Turku, vaan siksi, että
kohtalo (ja rahakukkaro, joka ei myöntänyt kiertotietä Helsingin
kautta) oli määrännyt minut matkustamaan Toijalan rataa. Tämä
viimemainittu on yks murheen kryyni jokaiselle matkustavalle
Suomen kansalaiselle.

Kerran minä oikein kauhistuin, kun muuan ulkolainen päivitteli,

että onpa tämä kaunista. Minä en näet missään Suomessa ole
nähnyt mitään niin yksitoikkoista kuin Turun—Toijalan radan varsi.
Tuntuu niinkuin Isä Jumala — jos nyt hän lie tämän maailman
luomista hoitanut — olisi pahasti fuskannut näitä seutuja
luodessaan. Taikka ehkä hän on antanut liikaa suloa Turun saaristolle
ja itselleen kaupungillekin, niin että Kärsämäkeen päästessä ovat jo
aineet loppuneet. Kun ei edes yhtä järvipahasta tai lammensilmää
ole liiennyt!

Ja sitten kulkee juna vielä mahdollisimman hiljaa, että nyt vain

herkeäisit kaiken yksitoikkoisuuden nähdä ja sitä tarpeeksesi
sadatella.

Entä matkustajat! Heissäkin olet huomaavinasi jonkinlaista

uneliaisuutta ja velttoutta. He näyttävät olevan itseensä
sulkeutuneita ja katselevat lähimmäistään karsain silmin. Älä mene
Turun—Toijalan radan matkustajalta kysymään, onko paikka hänen
vieressään vapaana. Jollei hän sinua juuri lyö, niin hän ainakin
näyttää sen näköiseltä, kuin voisi hän vain äärimmäisin ponnistuksin
hillitä haluansa hivauttaa sinua tukevasti korvalle.

Loimaan asema on koko radan varrella ainoa paikka, joka tarjoaa

virkistävää vaihtelua. Siellä näet saa aikaan paremmanpuoleisen
tappelun verraten vähällä vaivalla. Juna seisoo ainoastaan kaksitoista
minuuttia, ja jokaisen on kerjettävä ensimmäisenä ravintolaan
ärjymään itselleen kahvikupponen. Siellä ei pyydetä, kuten muualla,
vaan huudetaan törkeästi kuin hevosmarkkinoilla, sillä tyly ja
räyhäävä käytös kuuluu täällä perinnäistapoihin. Ja hyvin luultavaa
on, että ravintolan henkilökunta karkaisi tiskinsä takaa kuuksi
päiväksi, jos joku vahingossa esiintyisi siivolla. Tai sitten häntä
luultaisiin ulkomaalaiseksi, joka on oppinut maan jompaakumpaa
kotimaista kieltä.

Mutta joskus voi Turun—Toijalankin radalla löytää helmen

matkustajien joukosta. Minä tapasin sellaisen. Vastapäätäni istui
muuan rouvasihminen, joka näytti minusta tämän rataosan
matkustavaiseksi tavallista nöyräluontoisemmalta, vieläpä
kanssakäymiseen taipuisalta, minkä vuoksi minä uskalsinkin ryhtyä
hänen kanssaan mielipiteiden vaihtoon esittäen aluksi ajatukseni
ilmoista, huomauttamalla, että vihdoinkin on tullut kesä. Kun tähän
oli vastattu myöntäen ja lausuttu erinäisiä arveluita kauniitten säitten
jatkuvaisuudesta, siirtyi keskustelu koskettelemaan minun matkani
määrää.

— Menen Savoon kotiseudulle.

— Vai niin, siellä mahtaa olla kaunista?

— Kyllä, kovasti. Sattuuko rouva tuntemaan Savoa?

 — En muuta kuin ohimennen. Menette Kuopioon, onko siellä meri
lähellä?

Rouva oli tuntunut minusta alunperin hyvin sivistyneeltä, mistä

seikasta minä nyt täydellisesti vakuuttauduin. Vastasin arvelematta:

— Kyllä. Kaupunki sijaitsee luonnonihanalla paikalla aivan Tyynen

Valtameren rannalla.

Rouvan silmissä tuntui tuikahtavan pieni epäilys, mutta lopulta olin

minä melkein varma siitä, että hän laskeutuessaan junasta eräällä
väliasemalla tunsi suuresti rikastuneensa henkevästä seurustelusta
Tyynenmeren rannalta kotoisin olevan savolaisen kanssa.

Siltä asemalta lähtien murjotin yksivakaisena nurkassani ja heräsin

vain hetkeksi lähempänä Toijalaa, Sotkian pysäkillä, siinä kun on
ihan oikea järvi; suuri, jylhä ja ihana järvi. Luojamme on siis Turun—
Toijalan rataa ylimääräisellä junalla matkustaessaan ja
luomisprosessia hoidellessaan vihdoin löytänyt vesikarahviininkin.
Vahinko vain, että se on sinne asti ollut kateissa.

Toijalassa ei enää tapella. Siellä ovat ihmiset paljon rauhallisempia,

oikeita gentlemanneja. Etelästäpäin tulleet ovat tuntia aikaisemmin
matkustaneet Hämeenlinnan kukkakerhona ylpeilevän idyllisen
kaupungin ja sen ohitse puikkelehtivan vesinauhan sivuitse;
pohjoisesta matkaansa pitävät taaskin ovat juuri hiljan jättäneet
Lempäälän lumoavat seudut taakseen. Heille on siis kaikille jäänyt
hyviä muistoja, ja meidät turkulaiset on Sotkian järvi ihan viime
tingassa siihen määrin lepyttänyt, ettemme ilkeä tapella vieraitten
ihmisten kanssa. Toiseen junaan siirtyminen käy täydessä sovussa,
ja pian olen iloisessa juttelussa tamperelaisen liikemiehen kanssa.
Minä en häntä tunne, vaan se ei asiaa pahenna. Keskustelemme
reippaasti kaikista taivaan kannen alaisista asioista, ja hän taitaa
toisinaan sinutellakin.

Hän näkyy tietävän, että tulen Turusta, mutta kysyy kuitenkin sitä,
ikäänkuin kohteliaisuuden vuoksi. Myönnän.

— Ikävä taival se Turun—Toijalan rata. Ei ole muita nähtävyyksiä

kuin sahoja kuivalla maalla. Muualla sellaiset tehdään vesien varsille.
Mitenkähän mahtavat pärjätä? Vaikka johan ne ovat vanhoja
laitoksia, tottapa ovat toimeentulleet.

Hän kysyy ja vastaa itse, joten minä en ehdi muuta kuin

nyökytellä ymmärtäväisesti päätäni sekä kysymyksille että
vastauksille ja ottaa mahdollisimman vaihtelevan ilmeen kasvoilleni
aina asian laadun mukaan. Itsestään Turun kaupungista hän kuuluu
pitävän, koska hän nyttemmin katsoo voivansa antaa sille ainakin
osittain kulttuurikehdon merkityksen. Hänelle tuntuu olevan tuttu
vanha vitsi, että Turku on kulttuurikehto vain sikäli, että siellä
kulttuuri on kehdossaan, mutta hänen mielestään on moinen
sanonta kevytmielisesti ja vahvasti liioiteltu. Tämä liikemies on
tulossa messuilta, missä sanoo uhranneensa kolmetoistatuhatta
markkaa tyhjään reklaamiin, mutta ei suostu lähemmin selittämään,
minkälaista on "tyhjä reklaami". On tavannut messuilla turkulaisiakin
liikemiehiä, joitten kanssa kertoo tulevansa yleensä hyvin toimeen,
vaikkakin he kuuluvat olevan jonkin verran jäykkiä ja epäluuloisia
kaiken uuden suhteen. Tampereella sensijaan käy kauppa kuin
siimaa; siellä yritetään, se on pääasia, vedetään milloin mistäkin
nuorasta, mutta aina ollaan vain hienossa touhussa. Tampere kuuluu
olevan Suomen ensimmäinen liikekaupunki, ja sitten vasta Helsinki.
Turku on muuten fiini ja aristokraattinen.
 Hän kertoo hyvin paljon afääriasioista, ja minä kuuntelen pelkkänä
korvana, koettaen näyttää niin asianymmärtävältä kuin suinkin
mahdollista. Sitten ryhtyy matkatoverini kehua riuhtomaan
Tampereen merkillisyyksiä, mainitsematta kuitenkaan mitään
erikoisesti mielenkiintoista.

Tampereella oli minun odotettava Pohjanmaan junaa neljä tuntia,

minkä tein verraten keveällä sydämellä. Tampereella vartoilee aina
ilman suurempaa katkeruutta kaikkia muita paitsi Porin junaa.
Minulla on näet vakiintunut käsitys, että Poriin matkustaminen on
hirveän suuri rangaistus, joka voi seurata ainoastaan millään muulla
tavoin sovittamattomista synneistä. Pori on, nähkääs, maailman
ikävin kaupunki, josta hyvällä syyllä voisi tehdä vaikka
rangaistussiirtolan.

Siitä on jo kauan aikaa, taitaa tulla viisitoista vuotta, kun olen

käynyt Porissa, enkä muista kaupungilla olleen juuri muita hyviä
ominaisuuksia kuin että se sijaitsee Kokemäenjoen varrella, minkä
seikan hyvällä tahdolla voi todeta Porissa käymättäkin
Tietosanakirjasta tai alkeiskoulujen maantiedon oppikirjasta. Yksi
kätevä ajuri Porissa siihen aikaan eli ja ammattiaan harjoitti. En
tiedä, elääkö hän vielä, mutta jos voisin olla siitä varma, että hän
yhä edelleen istuu pukillaan vanhassa ominaisuudessa, lähettäisin
hänelle virallisella postikortilla sydämellisimmät terveiseni. Hän näet
hyvin fiksusti ansaitsi minulta markan, Suomen silloin ennen
vanhaan hyvässä kurssissa olleen hopeamarkan.

Tapaus oli seuraava. Meitä harhaili suurempi retkue (sanan

hyvässä merkityksessä) Porin teatteritalolta asuntoomme, erääseen,
matkailijakotiin, mutta kun hetki oli sangen myöhäinen ja vallitsi
oikea Egyptin pimeys sekä Kokemäenjoesta nousi synkkä syksyinen
sumu, emme millään opilla tahtoneet löytää majapaikkaamme.
Silloin keksimme eräästä kulmasta yksinäisen ja nähtävästi surullisiin
ajatuksiin vaipuneen pika-ajurin. Ja koska tämä löytö, kuten sanottu,
oli pika-ajuri, kysyimme häneltä, voisiko hän hyvin pikaisesti
toimittaa meidät asuntoomme, jonka osoitteen onneksi muistimme.

— Kyllä, pian se käy, vastasi löytö. — Mutta ei herrasväki

kokonaisuudessaan sovi minun roskaani.

— No, ajakaa te edellä, me kuljemme pikamarssissa jäljessä,

ehdotti herrasväki.

Niin siitä lähdettiin, ja porilaisen pika-ajurin kunniaksi — vai Porin

kaupungin asemakaavanko eduksi, siitä ei riidellä — on mainittava,
että löysimme asuntomme hyvin pian. Se oli vain kymmenkunnan
askeleen päässä. Taksa kuului olevan yksi markka, jonka me kiltisti
suoritimme.

Niin, tämä nyt oli syrjähyppy, mutta suotakoon anteeksi, niitä voi
tulla useampiakin, eikä tämä Pori-hyppy ehkä ole niin ikävä kuin Pori
yleensä. Sillä ajurilla oli ainakin huumorintajua.
II.

Kun on ottanut tavaransa Tampereen aseman "Säilytystavarain

talletuksesta" — mikä ihmeellisen omintakeinen osoite! —ja
sulloutunut niitten kanssa Pohjanmaan yöjunaan, huomaa
joutuneensa kokonaan uuteen maailmaan. Kävelit Tamperetta
iltatunnit ja tunsit itsesi vapaaksi kaupunkilaiseksi, jolla on ympärillä
välkeyttä ja raitista ilmaa, sillä tehdashirviöitten kiukkuinen savu
leijailee jokseenkin kauvatse yläpuolellasi, sinä maanpintaa
polkevana saat ilmaa keuhkoihisi iltasella ihan kylläksesi. Ja
Tammerkoskikin on tänä kesänä ollut tavallista uhkeampi, se on
jaksanut leväyttää ympärilleen oikein hyvän annoksen näsijärveläistä
vedenhenkeä. Se on tämän suven leikitellyt Imatraa ja ihmetyttänyt
itseään tamperelaistakin, saatikka muukalaista, joka ottaa sen
melkein todesta, oikeasta patoja sietämättömästä koskesta. Tämä
kesä on ollut koskien kesä. Imatrakin on pauhannut mielipuolena,
ikäänkuin osoittaen voimaansa viimeisen kerran, koska ensi kesäksi
ihmiskäsi — ja kone, jonka senkin ihmiskäsi panee liikkeeseen — on
jo kai alistanut sen talouden palvelukseen.

Mutta minähän työnnyin äsken juuri sisälle Pohjanmaan yöjunaan

ja tapasin siellä uuden ja oudon maailman. Se on se matkustavaisten
maailma. Mikä siinä lie, että ihminen aina muuttuu toiseksi matkalla.
Hermostunut ja huonouninen ihminen nukkuu rautatievaunussa
melkoisen rauhallisesti, ja laivassa häntä ei tahdo saada ylös millään.
Mies, joka pehmeillä patjoillaan pyöriskelee levottomana
aamupuolelle yötä, ja kun vihdoin pääsee unen päästä kiinni,
ähkyilee hirveän painajaisen kourissa nähden kymmenpäisiä lehmiä
ja kammottavia merikäärmeitä muulloinkin kuin mätäkuussa,
torkahtaa kohta junan liikkeelle lähdettyä penkilleen ja vetelee pian
hirsiä nojautuneena vaunun ikkunan laitaa vasten, tai kuorsaa
syvässä ja rauhallisessa unessa kysymysmerkkinä lyhyellä penkillä.
Kovallakin alustalla kykenee hän liitelemään höyhensaarille, eikä
edes matkatoveri voi sellaista kansalaista pitää hereillä pitempää
aikaa, vaan hukkuu tämä hyvinkin vilkaskielisen kanssaihmisen
käsiin.

Mutta annas kun junaan tulee levollinen lähimmäisemme, jota

tavallisessa elämässä ei nähdä oikein valveilla milloinkaan ja joka
kammoaa kaikkea kirjallisuutta siinä määrin, että nukkuu hermoja
tärisyttävän jännitysromaanin ensimmäiselle sivulle, jota pitemmälle
hän harvoin kotona ollessaan pääseekään, niin tämä ahmii parin ensi
aseman välillä sen monesti turhaan aloitetun romaaninsa ja yhden
yön matkalta kerääntyy hänelle kokonainen kirjasto mitä
vaihtelevinta hengen herkkua.

Tietysti on olemassa suuri joukko välimuotoja, mutta nämä kaksi

tyyppiä ovat kaikkein edustavimmat.

Pohjanmaan yöjuna on siitä ominainen, ettei siinä koskaan ole

yhtään istumapaikkaa vapaana, jos joutuu tarkastelemaan tilannetta
noin silmämäärällä. Riippuu hyvin paljon kohtalosta, saako siinä
junassa matkustaa luonnollisella, tavalla istuallaan, vai pitääkö
seisoskella ja asianmukaisesti huojua junan vauhdin ja kurvien
mukaan. Jos kohtalo on sinulle suopea ja ohjaa sinut sellaiseen
vaunuun, johon on majoittunut enemmistö koto-oloissaan
sulkeutuneita ja umpimielisiä kansalaisia, jotka siellä tekevät sen
vaikutuksen kuin hautoisivat vähintään itsemurhaa ja joista, jos
mahdollisesti sen tekisivät, sanomalehtien uutisissa mainittaisiin, että
"vainaja oli jo pitemmän ajan ollut synkkämielinen", niin löytyy aina
istumapaikka. Nämä itsemurhaajakanditaatit, jotka tavallisissa
oloissa eivät huomaa lähimmäistään olevankaan, ovat
rautatievaunussa mitä herttaisimpia ja kohteliaimpia olentoja. He
ovat aivan kuin auttavaisuus itse. He sovittavat itsensä vaikka kuinka
pieneen tilaan, kunhan vain voivat auttaa toista. Usein nostavat he
kapsäkkisi hyllylle ja sieltä taas pois ja koettavat tehdä olosi niin
onnelliseksi kuin mahdollista. Jos sinua nukuttaa, lainaavat he
mielellään olkapäänsä tyynyksesi; jos sinä taas pysyt hereillä,
kertovat he suunnattoman joukon meheviä juttuja lieventääkseen
matkasi yksitoikkoisuutta, ja heidän mielikuvituksellaan on matkalla
sellainen lento, ettei tavallisessa elämässä osaisi aavistaakaan.

Mutta jos kohtalo haluaa sinua kiusata, johdattaa se sinut

ärtyisten ja itsekkäitten ihmisten valtakuntaan, sellaiseen vaunuun,
jota enemmistönä hallitsevat kotonaan sävyisät ja auttavaiset
olennot, mutta täällä ilkeät, villiytyneet, pahansuovat. He tuskin
kesälomalleenkaan mennessään suvaitsevat muita kuin itseään. He
katsovat oikeudekseen matkustaa tasavallan rautateillä pitkin tai
poikin, miten milloinkin haluttaa, ja junailijakin on heidän suhteensa
voimaton. Heissä herää kohta matkalle lähdettyään tyranni,
diktatuuri-ihminen, neuvostokommunisti tai fascisti, eikä heihin
vaikuta miehen sulavasanaisuus, ei naisen hymy eikä lapsen itku. He
leviävät kauheasti rautatievaunussa ja ovat valmiita tappeluun, jos
joku aikoo heitä kaventaa luonnolliseen muotoonsa.
 Meillä puhutaan paljon vaunupulasta ja tungoksesta Suomen
valtion rautateillä, S.V.R:llä, jotka kirjaimet ennen ryssäläisaikaan oli
aikomus muuttaa S.R.R:ksi, Suomen Ruunun Rautateiksi, koska
Suomi ei muka saanut olla mikään valtio. Kuitenkin riippuu
pääasiassa ihmisen, matkustajan, onnesta, joutuuko hän tungoksen
uhriksi, vai saako hän matkustaa säädyllisesti, niinkuin edellä olen
osoittanut.

*****

Siinä mennään yön hiljaisuudessa ohi Kangasalan, jätetään taakse

Orivesi. Tämän aseman nimeä sanoessaan ei enää tarvitse hihkaista,
sillä se ei enää ole Orihvesi, kuten ennen sotaa. Vanhan
suomenkielen muisto, h-kirjain, on poistettu muutama vuosi sitten.

Vähitellen alkaa valjeta heinäkuun alkupuolen aamu. Se lupaa olla

sees ja houkuttelee miehen hikisestä vaunusta sillalle.

Siinä sen sitten näki auringon komean nousun. Oikein piti aukaista
ovi, että silmälle olisi ollut enemmän vapaata alaa. Se tämä ihminen,
joka on kasvanut maalla, mutta sitten joutunut turhamaisen ja
hoppuisen kaupunkilaiselämän pyörteisiin, joissa ei milloinkaan jouda
näkemään edes kesäisen auringon kehrän juhlallista kohoamista
taivaanrannalle, joutuu ihan synnintuntoon sen ihanuuden joskus
tavatessaan.

Oikein tuli mieli kiitolliseksi, kun en torkahtanut ja menettänyt tätä

näkyä, jota ei rahalla makseta. Koettaisitpa kerran, kaupunkilainen,
uhrata yhden kuulakan kesäaamun ja nousta jollekin korkeammalle
paikalle, jommoinen toki jokaisessa kaupungissa löytyy, niin et usko,
miten valtavan vaikutelman saisit. Voit mennä jonakin iltana vähän
aikaisemmin nukkumaan ja panna herätyskellosi pärisemään
puolisen tuntia sitä ennen kuin almanakastasi olet havainnut
auringon nousevan. Mutta sitten sinulla pitää olla myöskin niin paljon
tahdonlujuutta, että todella nouset, etkä viskaa herätyskelloasi
nurkkaan, mikä seikka aiheuttaisi sinulle, paitsi aineellista vahinkoa,
myöskin suuren ja korvaamattoman henkisen menetyksen.

Se aurinko taisi nousta jossakin Vilppulan tienoilla. Tapaus kiinnitti

huomioni siinä määrin, etten joutanut panemaan merkille edes
Vilppula—Mäntän kapearaiteista rataa, ennenkuin vasta jälkeenpäin.
Ne ovat nämä kapeat raiteet sellaisia merkillisyyksiä, joista Suomen
kansa tekee humoristisia huomioita. Forssan pikkujunan veturissa oli
ennen — taitaa olla vielä nytkin — vain yksi silmä keskellä. Kun tämä
veturi pahasti keinuen tulla vohkasi pimeässä, niin sanoi kansa, että
se kulkee kuin juopunut mies sikari suussa. Ei muuten ennen
vanhaan oltu niin kovin nuukia pysäyttelemistenkään suhteen.
Otettiin maitotonkka ja matkustavainenkin mukaan sieltä, missä
sellaisia tavattiin. Kerrottiinpa, ehkä sentään hiukan liioitellen,
junailijan käyneen taloissakin kuulostelemassa, olisiko mahdollisesti
mukaan lähtijöitä.

Kirjailija Aleksander Kuprin kertoo vanhan Venäjän radoista, että

kun junan seistyä asemalla viisikolmatta minuuttia — aikatauluun
merkityn kahden asemasta — lopulta ruvettiin puuhaamaan sitä
taipaleelle, niin ei kuljettajaa löytynyt mistään. Joku matkustajista
tiesi selvittää tämän pulman siten, että kuljettaja oli mennyt kolmen
virstan päässä asemalta asuvan tätinsä luo teetä juomaan. Hänen
sieltä palattuaan saatiin juna onnellisesti liikkeelle.

Meidän pikku ratojemme kulkunopeudesta antaa sopivan kuvan

seuraava tunnettu tapaus.
 Muuan vanha mies kävellä vihkasi aika kyytiä maantietä pitkin
radan vartta pikku junan ajaessa sivulla. Kuljettajan tuli sääli kovassa
kuumuudessa talsivaa miestä. Hän huomautti:

— Tule pois ukko junaan, pääset ilmaiseksi.

Johon ukko vastasi:

— Kiitoksia vaan, mutta ei minun passaa, on vähän kiiru.

Semmoisia juttuja. Niitä kulkee kansan suussa paljon. Tässä ei

kuitenkaan riitä tilaa kaikille, eikä puolillekaan.
III.

Pohjanmaan yöjunaa ei tarvitse sietää muuta kuin Haapamäelle asti.

Lyhyen kesäisen yönnikaman siinä parahiksi taittaa. Ei ole muuten
ollenkaan hullumpi matka, vaikka sillä ei ole antaa sitä tunnelmaa
kuin Haapamäen—Pieksämäen radalla. Haapamäeltä alkaa aamu, ja
vaunussa on kodikas tuntu. Nämä vaunut ovat sellaisia toisesta
luokasta yksinkertaistutettuja laitoksia. Ulkoväri, istuinten muoto ja
verkot ylhäällä muistuttavat entisestä komeudesta, istuinlihaksia
vastaava pehmennys vain on poistettu ja vaunun kupeeseen
maalattu yksi roomalainen ykkönen lisää. Sieltä on katsottava vielä
kertaalleen, ennenkuin uskoo sijoittautuneensa oikeaan "rankiin".
Tottumattoman päähän pistää epäilys, että täällä maan sydämessä
katsotaan kovan "reikätuolin" — istuimessa on näet paljon pieniä
reikiä — riittävän mainiosti keltaisenkin lipun omistajalle.
Toiskertainen vilkaisu vaunun sivuun kuitenkin vakuuttaa, että on
oikeutettu astumaan tähän puoliluokkaan.

Sitten se alkaa. Nytkytetään hiljaista lönkkäjuoksua ja jokaisessa

pienessäkin ylämaassa ähkytään, täsmällisemmin sanoen: veturi
ähkyy, kauheasti. Mutta aina päästään ylös, ja aikaa on varattu
riittävästi. Vaikk'ei vauhti päätä huimaakaan, on tällä Haapamäen—
Jyväskylän rataosalla sentään eräänlainen sivistynyt leima. Jokaisen
aseman seinässä on matkustajalle opettavaisia tietoja. Niissä
osoitetaan numeroilla, miten kaukana kulloinkin ollaan Helsingistä, ja
miten korkealla mikin kohta on meren pinnasta. Muuten ei
matkalainen tulisi näihin asioihin huomiota kiinnittäneeksikään, ja
hyvä on toki tietää Keski-Suomen mittasuhteita, kun siitä nyt taitaa
tulla oma maakuntansa ja vielä ihan oma omituinen lääninsäkin.
Keskisuomalaisen ei siis kohta tarvitse epäröidä sanoessaan olevansa
kotoisin Keski-Suomesta. Ennen joku näet saattoi ylimielisesti
huomauttaa, ettei hän tiedä sellaisen maakunnan olemassaolosta. Ja
pölyisestä Jyväskylästä tulee läänin pääkaupunki. Sitten siellä pitää
kivetä kadut ja ruveta ajamaan kumipyöräisillä rattailla, ettei
maaherran sieraimia pöly sulje eikä rattaiden rämy halkaise hänen
korvakalvoaan. Jyväskyläläisille itselleen se on "kansallinen
onnettomuus", perinnäistapojen menetys, mutta sitä pitää tulla
perässä, vaikka yleinen kehitys loukkaisi kaikkein pyhintäkin.

Mutta pysytään nyt vielä siinä sekasikiöisessä vaunussa, joka on

joskus kuljettanut hienompiakin matkustajia, Jyväskylän
yhteiskuntaelämän pylväitä. Ne ovat nykyään pylväätkin muuttuneet,
känsäkouraisia miehiä istuu jo kuntien neuvospöydissä
järäyttelemässä julki yksinkertaisen kansanmiehen ajatuksia
kunnallisesta huushollista. Tämä seurakunta tässä Jyväskylän
vaunussa on aivan toisenlaista kuin pääradalla. Siellä istuttiin
eriseuraisina ja jutusteltiin korkeintaan omanpenkkiläisten kanssa,
mutta täällä innostuu koko vaunu, kun oikein mielenkiintoinen
kysymys esille putkahtaa. Kerran jouduin minä Haapamäen ja
Jyväskylän välillä väittelyyn erään tuttavan kanssa kapinasta ja sen
seurauksista. Siitä syntyi huomattava valistustilaisuus. Mutta kun
koko vaunu kerääntyi meidän ympärillemme, ja kun sillä tavalla
syntyi tungos, samanlainen kuin entisissä torikokouksissa, ja kun
molempien asianomaisten väittelijäin selässä makasi tiedonjanoinen
kansa, täytyi arvokas tilaisuus keskeyttää terveydellisistä syistä.

Tälläkin kertaa herää kysymyksiä, jotka vaativat kaikkien

matkustajain huomion, joskin nyt pysytään rajoitetummalla alalla ja
jutellaan ylipäänsä vuodentulosta y.m. kansantaloudellisista
kysymyksistä, horjahtamatta politiikan livettäville poluille.

Tällä radalla ei junailijakaan tee yhtä virallista vaikutusta kuin

äskeisellä, hän on puvultaankin paremmin proletaarin näköinen, sillä
virkatakkiin on aika jättänyt ahneitten hampaittensa jälkiä. Hän jää
mielellään, kun ei mitään erikoisempaa kiirettä ole, juttelemaan
kyydittäviensä kanssa, lausuen silloin tällöin omankin mielipiteensä
esilläolevista kysymyksistä.

Niin, yleensä tuntuu täällä hyvin kodikkaalta ja hauskalta. Kaikki

ihmiset junailijaa myöten ovat kuin vanhoja tuttavia, ja kun jollakin
asemalla juna seisoo kauemmin, poikkeamme pienelle
tervehdyskäynnille veturin ääreen. Siltä käynniltä jää sellainen
vaikutelma, että niin kuljettaja kuin lämmittäjäkin mieluummin
istuisivat meidän seurassamme kolisevassa vaunussa, jossa arvaavat
pohdittavan jokaiselle aikaansaseuraavalle kansalaiselle tärkeitä ja
mielenkiintoisia kysymyksiä, kuin istuvat veturinsa ikävässä
yksinäisyydessä, ainoana seuranaan kello ja kilometrintolpat.

Sitten päästään Jyväskylään, Suomen Ateenaan. Meillä oli tällä

kertaa ollut verraten virma höyryhevonen edessä, sillä emme
pysähtyneet laittomasti yhtään kertaa. Äijälänjoki näkyi melkein
savuna ja Jyväsjärvestä, jota jokainen alkuasukas pitää vähintään
valtamerenä, pisti silmään vain pieni ja epäilyttävä pilkku.
 Kerran saavuin Jyväskylään paljon huonommalla kyydillä. Siitä on
nyt jo aikaa. Oli hämärä syksyinen päivä, mielessäni uinui hiljainen
rauha, ja se sama näkyi saaneen vallan myös junaa vetävässä
koneessa. Tämä viimemainittu ei tuntunut olevan lainkaan halukas
vierittämään eteenpäin allekirjoittaneen kallista persoonaa.
Haapamäen ja Jyväskylän välillä on muistaakseni vain yksi
kahviasema, mutta tällä puheenaolevalla matkalla niitä sattui tuon
tuostakin, tai, jos suoraan puhun, ei juuri kahviasemia, vaan
puolukkapysäyksiä, sillä valtion kyyti antoi minulle tilaisuuden täyttää
ei niinkään vaatimattoman vatsani metsän tuoreilla antimilla. Asian
laita on näet niin, että me seisoimme kolme, neljä kertaa jokaisen
aseman välillä. Jyväskylään vihdoinkin päästyämme käännyin
kuljettajan puoleen kysymyksellä:

— Mistä tämä tämmöinen etevä vauhti?

Johon kuljettaja vastasi minuun ymmärtäväisesti silmäten:

— No, kun juuttaat, en paremmin sano, poltattavat vanhoja

ratapölkkyjä.
Ymmärtää sen herra itekki, ettei niillä höyry pysy.

Kaupunkiin vihdoin päästyäni ei minulla ollut selkoa vanhan hyvän

ystäväni asuinpaikasta, minkä vuoksi käännyin haukottelevan ja
ankarasti ikävystyneen asemamiehen puoleen näin kysyen:

— Missä se ja se asuu?

— Kyllä se jossai tiällä assuu.

Tämän sangen vähän lohduttavan vastauksen saatuani marssin

laukkuineni ynsiällä mielellä läpi koko Jyväskylän tatsuunan, kunnes
löysin ainokaisen ajurin asemahuoneen edustalta.

— Tiijättäkö työ, missee se ja se assuu?

— Tiijänhän minä. Mänkee tuosta nyt tätä sammoo katua ja sitten

kiäntäkee tuolle toiselle kaulle.

— Ettekö työ sentään ois niin hyvä ja ajasija sinne?

— Ruahtiihan tuonnii tehä.

Ja sitten me läksimme ajamaan. Matkalla kääntyi ajuri puoleeni:

— Outtako työ sen vel?

— Oun. Mistee sen arvasija?

— Näystä vuan piättelin.

Todellisuudessa on asianlaita niin, että me emme ole veljeksiä ja

että kahta niin erinäköistä ihmistä kuin minä ja se tuttava Luoja
harvoin lienee luonut. Mutta ehkä kysymyksessä olikin vain
jyväskyläläinen kohteliaisuus. Sellaiseksi minä ainakin sen käsitin.
IV.

Keski-Suomen pääkaupunkiin jää joukko matkustajia, mutta onneksi

tulee uusia tilalle, vieläpä yhtä lahjakkaita keskustelijoita, niin että
seurustelua vaunussa jatkuu. Aluksi kiertyy keskustelu Pönttövuoren
tunnelin ympärille. Se on tämän seudun ylpeys ja nähtävyys,
sellaista ei ole missään muualla koko maassa. Joku koiranleuka
muistaa, että sen siloitustyöhön on käytetty punavankeja ja siksi siitä
on tullutkin niin etevä, paras tunneli Pohjoismaissa, koska kapinakin
oli paras kapina, mitä yleensä täällä tunnetaan, sillä minkään muun
kapinan jälkeen ei ole seurannut niin monta armahdusta. Taitaa olla
puhuja itse kokenut, koskapa laskettelee semmoista hevosleikkiä!
Seurakunta on kuitenkin sekalaista: joku naurahtaa, toiset pysyvät
totisina, ja tunnelin läpi päästyä siirrytään taas puolueettomille
aloille.

Tämän radan varsi on kaunista, hymyilevää luontoa. Se on toki

kaikille yhteistä, ja siihen lopulta jäädään, katsellaan ja lausutaan
ilmi ihastus. Täytyy antaa tunnustus sen puolen ihmisille, heillä on
yleensä silmää luonnon ihanuuksille, mikä kiitettävä ominaisuus
eräiltä Suomen heimoilta puuttuu. Uusimaalainen ei ole kovin herkkä
tässä suhteessa, ja varsinaissuomalainen ei ymmärrä luonnosta
kerrassaan mitään. Viimemainitun esi-isä hämäläinen on jo koko
lailla herkempi, puhumattakaan keskisuomalaisesta ja eritoten
savolaisesta, jolle tämän maailman luoja onkin tuhlannut täysin käsin
antimiaan. Pohjalaista en tunne, hänen sanotaan kyllä rakastavan
lakeuttaan, mutta kärkäs hän on Amerikkaan muuttamaan ja usein
pysyykin siellä. No, mitäpä näistä viisastella, itsekullakin on omat
ajatuksensa heimo-ominaisuuksista, ja toinen voisi tehdä kokonaan
toisenlaisen erittelyn. Tämän kirjoittajaa saatettaisiin ehkä syyttää
savolaisrakkaudesta, ja minkäpä sille mahtaa, että on savolainen,
vaikka olen erinomaisesti tullut toimeen Hämeessä ja Vanajaveden
kivikkorantoihin asuu rinnassani edelleenkin salainen rakkaus. Nyt
ollaan kuitenkin matkalla oman heimon luo, ja pitää mennä otollisella
mielellä.

Joskus toiste sitten ylistetään Hämettä ja vaikka Satakuntaakin

vuorollaan, jos sinnepäin satutaan kesäretkelle.

Jyväskylästä se oikeastaan alkaakin "meijän mua". Täällä puolen

on lähimmäisen rakkaus jo siksi kehittynyt, että on tehtävä tarkka
selvä henkilöllisyydestään toisille saman vaunun matkustajille, jos
aikoo säilyttää kansalaisluottamuksensa vikaantumattomana. Kaikki
tapahtuu eräänlaisen yleisen maantavan kautta melkeinpä laiksi
hyväksytyn kaavan mukaan. Ensin on selvitettävä sukupuu suoraan
alenevassa ja ylenevässä polvessa mahdollisimman kauaksi ja sitten
kaikki sivusukulaisuudet, minkä vuoksi kehoitan kaikkia Haapamäen
—Pieksämäen reitille aikovia tutustumaan erikoisen huolellisesti
sukuluetteloonsa, voidakseen tehdä matkansa nostattamatta ylleen
yleistä halveksumista. Sukuselvityksen perästä on annettava tarkat
tiedot kaikista asuinpaikoistaan ja ammatistaan ja, jos suinkin
mahdollista, tiedettävä ainakin yleispiirtein kaikkien työtoveriensa
elämäkerta.
 Jos näin kykenet tyydyttämään kanssamatkustajiesi ehtymättömän
tiedonhalun, ja — vielä parempi — jos pistäydyt ainakin
läheisimmissä vaunuissa molemmin puolin esitelmämatkalla samoista
aineista, niin saavutat lähimmäistesi jakamattoman luottamuksen ja
voit olla varma, että omatkin tietosi tällä matkalla huomattavasti
laajentuvat, sillä sinulla on tilaisuus syventyä vuorostasi naapuriesi
elämään aivan yksityiskohtia myöten. Näin kuluu matka rattoisasti
Pieksämäkeen asti, ja saat taas olla varma, ettei tiedonjano
mainitulta asemalta Kuopiota kohti lähtiessäsi ainakaan vähene.
Päinvastoin on hyvin mahdollista, että sinulle jo Suonenjoella on
ilmestynyt muutamia samassa junassa matkustavia sukulaisia. Ellet
heitä näet jo ole tavannut Pieksämäellä.

Pieksämäen asema on yksi suuren maailman keskuksia, joissa aina

tapaa tuttavia, Kouvola on toinen sellainen ja Riihimäki kolmas.
Sensijaan esimerkiksi Toijala harvoin näyttää niitä, ja muut
risteysasemat vieläkin harvemmin. Kun allekirjoittanut yhteen aikaan
elämässään joutui matkustelemaan melkoisen paljon, pidettiin
Kouvolassa ja Riihimäellä aina kongresseja tuttavain kanssa,
satuttiinpa niihin mihin vuorokauden aikaan tahansa. Pieksämäki oli
vielä silloin hiljainen saloseudun asema, jolla ei ollut sanottavaa
kulttuurimerkitystä, mutta nyt siitä on tullut koko savolaisen
matkustuksen napa, ja aseman ympärille on kasvanut iso
paikkakunta.

Pieksämäellä näkee tavallisesti Savosta siirtyneitä helsinkiläisiä

liikemiehiä pasteerailemassa arvokkain askelin pitkin asemasiltaa. He
ovat joskus lähteneet kotipitäjistään "piällysmiehen paikkaa"
hakemaan ja lopulta sen löytäneet. Mutta samalla on heistä karissut
hyvätuulinen ja lupsakka savolaisuus, heidän ei enää passaa sanoa:
meijän puojissa, vaan hienon maailman tapaan: meitän puotissa,
eivätkä he katsele ympärilleen siinä mielessä, että tuttavan näkisivät.
He kuvittelevat, että heidän ulkomuodostaan jo näkyy, minkälaisia
"vinanssineroja" siinä menee, ja että jo toki poskeinenkin huomaa,
kuinka tasavallan taloudellisen elämän ankara paino ja edesvastuu
on laskettu heidän harteilleen. Mutta, kuten sanottu, he eivät enää
ole savolaisia, vaan sekarotuisia kauppasaksoja, joita nousee joka
heimosta ja jotka menettävät heimonmerkkinsä.

Ja miten kunnollista väkeä näiden nousukkaiden vanhemmat vielä

olivatkaan! Heidän kotonaan kukoisti mitä kaunein kestiystävyys.
Vieraalle annettiin ilomielellä mitä talossa parasta löytyi, ja jos hintaa
kysyi, niin pahastuivat ja silmistä loisti tyytymättömyys: miksi te
meitä luulette… Mutta pojasta polvi muuttuu, sanotaan, ja pojat ovat
varmaan osanneet antaa rahalle toisenlaisen arvon. Eivätköhän
vanhempansa häpeisi näitä luiruja poikiaan, jos eläisivät ja kaikki
heidän matkansa tietäisivät, aivan niinkuin nämä nykyiset "Monacon
konsulit" ja muut häpeävät reiluja vanhempiaan ja saapuvat vasta
heidän hautajaisiinsa. Nyt reissuavat nämä rikkaat liikemiehet kerran
kesässä köyhtyneiltä raatajilta halvalla ostamiansa maatiloja
katsomassa.

Menkööt menojaan, nämä yhteiskunnan pylväät, kulkekoot

kulkuaan asemasillalla, siirtykööt siitä rauhassa vieteröityihin
"kupeihinsa" torkkumaan niin levollisesti kuin heidän omatuntonsa
sallii — tuleehan siellä junaa muuttavata vastaan "oikeita
immeisiäkin", ja heidän seurassaan sopii jatkaa matkaa.

Siellä onkin eri seura taas koolla vaunussa. On vankkoja

kokoomukselaisia, tunkiopuhtaita maalaisliittolaisia, ehkä siemeneksi
edistysmielisiäkin, ja tietysti savolaisessa kolmannen luokan
vaunussa matkustaa aina kirkkaan luokkataistelun kannattajia,
Moskovan oikeauskoisen kirkon pellavatukkaisia opetuslapsia. Mutta
he ovat erinomaisen kilttejä ja tekevät yhteiskuntaa säilyttävän
aineksen kanssa kompromisseja ilmoista, vuodentulon toiveista y.m.
luokkarajoja epäselventävistä seikoista. Olen nyt kolmena kesänä
perättäin kulkenut Savossa ja saanut sen käsityksen, että
kommunistinen herätys siellä ei ole kaikkein äkäisintä laatua.

Maalaisessa asustaa itsepintaisesti entinen halu isäntämieheksi,

jollainen monesta on tullutkin lunastuskin nojalla, ja hän antaa
palttua maan yhteiskunnallistuttamiselle. Yritäppähän ottaa
maatilkkua pois oppilaaltasi, Moskovan maailmanvallankumouksen
kirkkoherra, niin tulee varmasti tupenrapinat! Ei, oma sen olla pitää,
olkoonpa häntä kuinka vähän hyvänsä. Eivätkä nämä savolaiset
porhotkaan ole yhtä ärhäköitä kuin esimerkiksi jossain Etelä-
Suomessa. Nämä ikäänkuin ymmärtävät, että samoja pulliaisia se on
tuokin moskovalainen, vaikka se väliin "ruukkoo suutaan", kun ei ole
parempaakaan hommaa; mutta mitäpä tuosta: ainahan täällä
meidän puolessa on sana kukkinut.

Oivallisesti toimeentullaan vaunussa. Kukin koettaa leikata

mahdollisimman leveän vitsin, ja riita ja tora ovat kaukana.
V.

Kuopion asema!

Siihen liittyy monta muistoa. Ennen pienenä, alle kymmentalviaana

punkerona, laskettiin minut väliin kesäisin maalta vierailemaan
syntymäkaupunkiini, ja minulle kehittyi siellä kaksi intohimoa: pyytää
Pappilanpurosta paljain käsin nahkiaisia, joita turhaan "Talstin
saunalle" kaupittelin — mistä lienee levinnyt perätön huhu, että niitä
siellä ostettaisiin 10 pennillä kappale… ja istua pitkät tovit asemalla
katselemassa junan "vekslausta". Se oli ihanaa aikaa, ja minusta tuli
niin täydellinen tärkeimmän kulkulaitoksemme tuntija, että
edelleenkin hyvällä syyllä uskoisin olevani itseoikeutettu
kulkulaitosministerin paikalle. Niin usein kuin hallitukset ovat
vaihdelleetkin, ei persoonaani kuitenkaan, valitettavasti, ole
hoksattu.

Minun lapsuuteni aikana oli Kuopion asemalla aina riittävästi

"vossikoita". Pulaa ei syntynyt vahingossakaan. Nyt on toisin. Jos
keltä tahansa ajurilta kysyt, vastaa hän säännöllisesti:

— Minn oun tilattu.

 Kuka ihme heidät sitten lie kaikki tilannutkin, mutta jo kolmannen
kerran jouduin toteamaan saman seikan. Nyt tuli kuitenkin sattuma
avuksi. Olin muitten samanlaiseen tilanteeseen joutuneitten kanssa
sadatellut poliisia, jonka velvollisuus on tämänkaltaisissa asioissa
kestää kaikkien ahdingossa olevien kansalaisten pahantuulen
ilmaukset, mikä muuten on hyvin luonnollista, kun kerran mies on
poliisiksi ruvennut. Silloin kääntyi muuan vanha ajuri puoleeni
kysyen:

— Outtako työ sen entisen al’upsier Heikki-vainoon poikia?

— Ounpa tietennii…

— Se on niät jo isässii hauvassa. Myö oltiin ennen hyvättii tutut,

palaveluskampraatit. Yhtä aikoo oltiin tualla Kuopijan pataljoonassa.

Minusta tuntui tämä odottamaton tuttavuus muuttavan tilanteen

koko lailla valoisammaksi. Katsoin uskaltavani ryhtyä jo suoraan
asiaan:

— Vai outta niiv vanahoja tuttuja. No, ettäkö veis kaupuntii?

— Vienpä tok hyvinnii, Annappahan tänne laukkus…

Ja niin me lähdimme kaikkien kyydittä jääneitten kateellisin,

melkeinpä vihaisin katsein seuratessa. Lukija kuitenkin huomatkoon,
ettei matkamme käynyt kovin joutuisasti, sillä me pääsimme perille
vasta sen jälkeen, kun minun kertomukseni isäni elämästä —
sotaväessäoloajasta hamaan kuolinpäivään saakka — sekä omista
sekavista vaiheistani oli onnellisesti loppuun suoritettu.

Maksua ei kuitenkaan kannettu ajan, vaan matkan mukaan, ja niin

minä olin näyttänyt maailmalle sen ihmeen, että olin ajanut ajurilla
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookfinal.com