Download the full version of the ebook now at ebooksecure.

com

Metal Oxide Powder Technologies:

Fundamentals, Processing Methods and
Applications (Metal Oxides) 1st Edition Yarub
Al-Douri (Editor) - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/metal-oxide-
powder-technologies-fundamentals-processing-
methods-and-applications-metal-oxides-ebook-pdf/

Explore and download more ebook at https://ebooksecure.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

Metal Oxide-Based Nanofibers and Their Applications 1st

Edition - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/metal-oxide-based-nanofibers-and-
their-applications-ebook-pdf/

ebooksecure.com

Metal oxide-based photocatalysis : fundamentals and

prospects for application 1st edition - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/metal-oxide-based-photocatalysis-
fundamentals-and-prospects-for-application-ebook-pdf/

ebooksecure.com

Metal Oxides for Optoelectronics and Optics-Based Medical

Applications 1st Edition - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/metal-oxides-for-optoelectronics-and-
optics-based-medical-applications-ebook-pdf/

ebooksecure.com

Microsoft SQL Server 2016 a beginner's guide Sixth Edition

Petkovic - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/microsoft-sql-
server-2016-a-beginners-guide-ebook-pdf/

ebooksecure.com
Marketing 16th Edition Roger A. Kerin - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/marketing-ebook-pdf/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Educational Research: Competencies for

Analysis and Applications 12th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-educational-research-
competencies-for-analysis-and-applications-12th-edition-2/

ebooksecure.com

TSV 3D RF Integration: High Resistivity Si Interposer

Technology 1st Edition Shenglin Ma - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/tsv-3d-rf-integration-high-
resistivity-si-interposer-technology-ebook-pdf/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Classical Mythology in Context by Lisa

Maurizio

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-classical-mythology-in-
context-by-lisa-maurizio/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Empires and Colonies in the Modern World: A

Global Perspective

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-empires-and-colonies-in-the-
modern-world-a-global-perspective/

ebooksecure.com
(Original PDF) Clinical Psychomotor Skills 5th Australia

https://ebooksecure.com/product/original-pdf-clinical-psychomotor-
skills-5th-australia/

ebooksecure.com
Metal Oxide Powder Technologies
The Metal Oxides Book Series Edited by Ghenadii Korotcenkov

Forthcoming Titles
G
Metal Oxide Powder Technologies, Yarub Al-Douri, 9780128175057
G
Palladium Oxides Material Properties, Synthesis and Processing Methods, and
Applications, Alexander M. Samoylov, Vasily N. Popov, 9780128192238
G
Solution Processed Metal Oxide Thin Films for Electronic Applications, Zheng Cui,
9780128149300
G
Metal Oxides for Non-volatile Memory, Panagiotis Dimitrakis, Ilia Valov,
9780128146293
G
Metal Oxide Nanostructured Phosphors, H. Nagabhushana, Daruka Prasad, S.C. Sharma,
9780128118528
G
Nanostructured Zinc Oxide, Kamlendra Awasthi, 9780128189009
G
Metal Oxide-Based Nanostructured Electrocatalysts for Fuel Cells, Electrolyzers, and
Metal-Air Batteries, Teko Napporn, Yaovi Holade, 9780128184967
G
Multifunctional Piezoelectric Oxide Nanostructures, Sang-Jae Kim, Nagamalleswara Rao
Alluri, Yuvasree Purusothaman, 9780128193327
G
Titanium Dioxide (TiO2) and its applications, Leonardo Palmisano, Francesco Parrino,
9780128199602
G
Transparent Conductive Oxides, Mirela Petruta Suchea, Petronela Pascariu, Emmanouel
Koudoumas, 9780128206317
G
Metal oxide-based nanofibers and their applications, Vincenzo Esposito, Debora Marani,
9780128206294
G
Metal Oxides in Nanocomposite-Based Electrochemical Sensors for Toxic Chemicals,
Alagarsamy Pandikumar, Perumal Rameshkumar, 9780128207277
G
Metal-oxides for Biomedical and Biosensor Applications, Kunal Mondal, 9780128230336
G
Metal Oxide-Carbon Hybrid Materials, Muhammad Akram, Rafaqat Hussain, Faheem K
Butt, 9780128226940

Published Titles
G
Colloidal Metal Oxide Nanoparticles, Sabu Thomas, Anu Tresa Sunny, Prajitha V,
9780128133576
G
Cerium Oxide, Salvatore Scire, Leonardo Palmisano, 9780128156612
G
Tin Oxide Materials, Marcelo Ornaghi Orlandi, 9780128159248
G
Metal Oxide Glass Nanocomposites, Sanjib Bhattacharya, 9780128174586
G
Gas Sensors Based on Conducting Metal Oxides, Nicolae Barsan, Klaus Schierbaum,
9780128112243
G
Metal Oxides in Energy Technologies, Yuping Wu, 9780128111673
G
Metal Oxide Nanostructures, Daniela Nunes, Lidia Santos, Ana Pimentel, Pedro
Barquinha, Luis Pereira, Elvira Fortunato, Rodrigo Martins, 9780128115121
G
Gallium Oxide, Stephen Pearton, Fan Ren, Michael Mastro, 9780128145210
G
Metal Oxide-Based Photocatalysis, Adriana Zaleska-Medynska, 9780128116340
G
Metal Oxides in Heterogeneous Catalysis, Jacques C. Vedrine, 9780128116319
G
Magnetic, Ferroelectric, and Multiferroic Metal Oxides, Biljana Stojanovic,
9780128111802
G
Iron Oxide Nanoparticles for Biomedical Applications, Sophie Laurent, Morteza
Mahmoudi, 9780081019252
G
The Future of Semiconductor Oxides in Next-Generation Solar Cells, Monica Lira-Cantu,
9780128111659
G
Metal Oxide-Based Thin Film Structures, Nini Pryds, Vincenzo Esposito, 9780128111666
G
Metal Oxides in Supercapacitors, Deepak Dubal, Pedro Gomez-Romero, 9780128111697
G
Transition Metal Oxide Thin Film-Based Chromogenics and Devices, Pandurang Ashrit,
9780081018996
Metal Oxides Series

Metal Oxide Powder

Technologies
Fundamentals, Processing Methods
and Applications

Edited by

Yarub Al-Douri
Nanotechnology and Catalysis Research Center
(NANOCAT), University of Malaya,
Kuala Lumpur, Malaysia
University Research Center, Cihan University
Sulaimaniya, Sulaimaniya, Iraq
Department of Mechatronics Engineering,
Faculty of Engineering and Natural Sciences,
Bahcesehir University, Istanbul, Turkey

Series Editor

Ghenadii Korotcenkov
Elsevier
Radarweg 29, PO Box 211, 1000 AE Amsterdam, Netherlands
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
Copyright © 2020 Elsevier Inc. All rights reserved.
No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means,
electronic or mechanical, including photocopying, recording, or any information storage and
retrieval system, without permission in writing from the publisher. Details on how to seek
permission, further information about the Publisher’s permissions policies and our
arrangements with organizations such as the Copyright Clearance Center and the Copyright
Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.
This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by
the Publisher (other than as may be noted herein).
Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and
experience broaden our understanding, changes in research methods, professional practices,
or medical treatment may become necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in
evaluating and using any information, methods, compounds, or experiments described
herein. In using such information or methods they should be mindful of their own safety
and the safety of others, including parties for whom they have a professional responsibility.
To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or
editors, assume any liability for any injury and/or damage to persons or property as a matter
of products liability, negligence or otherwise, or from any use or operation of any methods,
products, instructions, or ideas contained in the material herein.
British Library Cataloguing-in-Publication Data
A catalogue record for this book is available from the British Library
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
A catalog record for this book is available from the Library of Congress
ISBN: 978-0-12-817505-7
For Information on all Elsevier publications
visit our website at https://www.elsevier.com/books-and-journals

Publisher: Matthew Dean

Acquisitions Editor: Kayla Dos Santos
Editorial Project Manager: Rachel Pomery
Production Project Manager: Vignesh Tamil
Cover Designer: Miles Hitchen
Typeset by MPS Limited, Chennai, India
Contents

List of contributors xiii

About the author Ghenadii Korotcenkov xix
About the author Yarub Al-Douri xxi
Preface to the series xxiii
Preface xxvii

1 Physical studies of metal oxide powders 1

Y. Al-Douri, Yasmin Abdul Wahab and Nor Aliya Hamizi
1.1 Introduction 1
1.2 Metal oxides 2
1.3 Metal oxides powder in dielectric materials 5
1.4 Physical properties 6
1.5 Properties of GaO 7
1.6 Characterization and analysis 7
1.7 Conclusion 12
References 12

2 Chemical studies of metal oxide powders 17

Nur Azimah Abd Samad, Chin Wei Lai and Mohd Rafie Johan
2.1 Introduction 17
2.1.1 Chemical bond present in metal oxide 17
2.1.2 Defects and diffusion in metal oxides 18
2.2 Titanium dioxide chemical studies 20
2.3 Zinc oxide chemical studies 22
2.4 Modification of metal oxide 24
2.5 Conclusion 25
Acknowledgments 26
References 26

3 Synthesis and preparation of metal oxide powders 31

C.H. Voon, K.L. Foo, B.Y. Lim, S.C.B. Gopinath and Y. Al-Douri
3.1 Introduction 31
3.2 Synthesis and preparation of metal oxide powders 32
3.2.1 Chemical methods 32
3.2.2 Physical methods 45
3.2.3 Biological methods 52
3.3 Concluding remarks 53
References 54
vi Contents

4 Sintering behaviors of Fe3O4 and CaO powders roasted under

CO CO2 N2 atmosphere 67
Yuanbo Zhang, Zijian Su, Tao Jiang and Jicheng Liu
4.1 Introduction 67
4.2 Experimental 68
4.2.1 Materials 68
4.2.2 Methods 68
4.3 Results and discussion 70
4.3.1 Phase diagrams of CaO Fe3O4 system under CO CO2 N2
and air atmosphere 70
4.3.2 Phase transformation of CaO and Fe3O4 mixtures in
CO CO2 N2 atmosphere 70
4.3.3 Liquid phase formation of CaO Fe3O4 system in
CO CO2 N2 atmosphere 73
4.3.4 Reaction mechanism between CaO and Fe3O4 under
CO CO2 N2 atmosphere 76
4.4 Conclusions 80
Acknowledgments 81
References 81

5 Surface modification, including polymerization, nanocoating, and

microencapsulation 83
Riyadh A. Al-Samarai, Amjed Saleh Mahmood and Y. Al-Douri
5.1 Introduction 83
5.2 Classification of surface treatment 84
5.3 Surface treatment including polymerization 87
5.4 Effects of coating process on tribological properties of polymer and
alloys 89
5.5 Surface treatment including nanocoating and microencapsulation 90
5.6 Effects of WS2 nanoparticles lubricants on polymer and alloys 92
5.7 Conclusion 94
Acknowledgment 95
References 95

6 Application of metal oxides in composites 101

Said Eray
6.1 Introduction 101
6.1.1 Application of metal oxide powders in ceramic matrix
composites 102
6.1.2 Application of metal oxide powders in metal matrix
composites 109
6.1.3 Application of metal oxides in polymer matrix composites 115
6.2 Conclusion 118
References 118
Contents vii

7 Metal-oxide powder technology in biomedicine 121

Faisal Ahmad, Y. Al-Douri, D. Kumar and S. Ahmad
7.1 Introduction 121
7.2 Syntheses 123
7.3 Cytotoxicity 125
7.4 Applications 126
7.4.1 Bioimaging and theranostics 126
7.4.2 Biosensing 128
7.4.3 Therapeutic applications 128
7.5 Antibacterial behavior 140
7.5.1 Replacing antibiotics 144
7.5.2 Orthopedic and dental formulations 151
7.6 The antibacterial pathways 153
7.7 Discussions and conclusion 158
References 160

8 Mechanical and physical methods for the metal oxide powders

production 169
Said M. Al Azar and Ahmad A. Mousa
8.1 Introduction 169
8.2 Production of metal oxides powder by using crushing and milling 170
8.2.1 Mechanical alloying 176
8.2.2 Mechanical milling (MM) or grinding 176
8.2.3 Mechanical disordered 177
8.3 Production of metal oxides powders using evaporation techniques 178
8.3.1 Simple (or thermal) evaporation technique 178
8.3.2 Laser evaporation technique 178
8.4 Atomization for metal oxide powder production 178
8.4.1 Atomization mechanism 180
8.5 Physical vapor deposition 182
8.6 Mixed methods 182
8.6.1 Mechanochemical method 182
8.6.2 Reactive milling technique 183
8.6.3 Cold stream (spray) process 183
8.7 Conclusion 183
Acknowledgment 185
References 185

9 Chemical processes of metal oxide powders 189

Alfarooq O. Basheer, Y. Al-Douri and Zaira Zaman Chowdhury
9.1 Introduction 189
9.2 Sol gel method 191
9.3 Microwave-assisted synthesis 192
9.4 Thermal decomposition 196
9.5 Solvothermal synthesis 196
viii Contents

9.6 Evaporation condensation technique 198

9.7 Thermal oxidation technique 199
9.8 Hydrothermal technique 199
9.9 Atomic or molecular condensation 199
9.10 Cryochemical synthesis 200
9.11 Hydrothermal synthesis 201
9.12 Coprecipitation methods 202
9.13 Microemulsion technique 203
9.14 Template/surface derivatized methods 203
9.15 Conclusion 205
References 205

10 Thermal protection coatings of metal oxide powders 209

K.V. Madhuri
10.1 Metal oxides—Introduction 209
10.1.1 Classification of metal oxides 209
10.2 Necessity of protection coatings 210
10.3 Various coating technologies 213
10.3.1 Chemical vapor deposition techniques 213
10.3.2 Physical vapor deposition 219
10.4 Conclusion 228
References 229

11 Metal oxide nanoparticles in biomedical applications 233

Sudtha Murthy, Paul Effiong and Chee Chin Fei
11.1 Introduction and overview of metal oxides in biomedical
applications 233
11.2 Structural diversity and its relationship to the properties of the
metal oxides 233
11.3 Important considerations and challenges for the use of metal
oxides in biomedical applications 234
11.4 General synthesis of metal oxides and highlight on the biological
synthesis of metal oxides 235
11.5 Commonly used metal oxides in biomedical applications 236
11.5.1 Iron oxides 236
11.5.2 Zinc oxide 237
11.5.3 Titanium oxide 238
11.5.4 Other metal oxides used in biomedical applications 238
11.6 Biomedical application of metal oxides 238
11.6.1 Drug delivery and theranostic applications 239
11.6.2 Cancer therapy 239
11.6.3 Implants 241
11.6.4 Antibacterial treatment and wound healing 241
11.7 Toxicology of metal oxides 243
11.7.1 Oxidative stress 244
Contents ix

11.7.2 Cytotoxicity 245

11.7.3 Genotoxicity 246
11.7.4 Inflammation 246
11.8 Conclusion 247
References 248

12 Metal oxides powder technology in energy technologies 253

Amjed Saleh Mahmood, Riyadh A. Al-Samarai and Y. Al-Douri
12.1 Introduction: importance of energy technologies in our life 253
12.2 Fuel cells and metal oxides powder technology 254
12.3 Applications of SOFC 255
12.4 Solar cells and metal oxides powder technology 255
12.5 Metal oxides powder technology 256
12.6 Supercapacitor and metal oxides powder technology 257
12.7 Industrial emissions and metal oxides powder technology 258
12.8 Conclusion 259
References 259

13 Metal oxides in electronics 263

Ali Abu Odeh and Y. Al-Douri
13.1 Introduction 263
13.2 Transistors 265
13.3 Diodes 269
13.4 Photodetectors 272
13.5 Conclusion 274
References 274

14 Metal oxide powder technologies in catalysis 279

Yanet Rodriguez Herrero and Aman Ullah
14.1 Introduction 279
14.2 Supported metal oxides 280
14.2.1 Catalyst molecular structure 280
14.3 Synthesis methods of supported catalyst oxides 281
14.3.1 Impregnation method 281
14.3.2 Precipitation/coprecipitation 281
14.3.3 Grafting 282
14.3.4 Chemical vapor deposition 282
14.3.5 Sol gel method 282
14.3.6 Hydrothermal method 283
14.3.7 Flame hydrolysis 283
14.4 Applications 284
14.4.1 Catalytic oxidation of methanol 284
14.4.2 Selective catalytic reduction of NOx 285
14.4.3 Catalytic hydrogenation of carbon monoxide 286
14.4.4 Catalytic metathesis of olefins 288
Visit https://testbankfan.com
now to explore a rich
collection of testbank or
solution manual and enjoy
exciting offers!
x Contents

14.4.5 Catalytic polymerization of olefins 290

14.5 Summary 292
References 293

15 Metal oxide for heavy metal detection and removal 299

Nurhaswani Alias, Siti Azlina Rosli, Nurliyana Abu Hasan Sazalli,
Haslinda Abdul Hamid, Sarasijah Arivalakan, Siti Nur Hanisah Umar,
Beh Khi Khim, Bibi Nadia Taib, Yeoh Kar Keat, Khairunisak Abdul Razak,
Yeoh Fei Yee, Zuhailawati Hussain, Elmi Abu Bakar, Noor Fazreena
Kamaruddin, Asrulnizam Abd. Manaf, Naoki Uchiyama, Tan Wai Kian,
Atsunori Matsuda, Go Kawamura, Kazuaki Sawada, Akihiko Matsumoto
and Zainovia Lockman
15.1 Introduction 299
15.2 Distribution of heavy metal in Malaysia 301
15.3 Heavy metal detection 303
15.3.1 Electrochemical technique for detection of heavy metal 303
15.3.2 Biosensor 315
15.4 Heavy metal ions removal 318
15.4.1 Adsorption method 318
15.4.2 Photocatalyst 321
15.5 Conclusion 324
Acknowledgments 324
References 324

16 Solution combustion synthesis of metal oxide nanoparticles for

membrane technology 333
A. Jegatha Christy, M. Umadevi and Suresh Sagadevan
16.1 Introduction 333
16.2 Experimental procedures 336
16.2.1 Introduction 336
16.2.2 Preparation of metal oxides by solution combustion
method 337
16.2.3 Synthesis of CuO, NiO, and ZnO nanoparticles 337
16.2.4 Assay for antimicrobial activity of metal oxide
nanoparticles against microorganisms 339
16.3 Result and discussion 339
16.3.1 Structural analysis 339
16.3.2 Surface morphological studies 341
16.3.3 Antimicrobial activity of floral CuO nanoparticles 342
16.3.4 Antimicrobial activity of octahedral NiO nanoparticles 344
16.3.5 Antimicrobial activity of ZnO nanoflakes 345
16.4 Conclusion 347
Acknowledgment 348
References 348
Contents xi

17 Three-dimensional printing of ceramic powder technology 351

Waleed K. Ahmed and Y. Al-Douri
17.1 Using three-dimensional printed ceramic for medical applications 351
17.2 Application of three-dimensional printed ceramic in mechanics 355
17.3 The three-dimensional printing technology in physics 364
17.4 Conclusion 379
References 379

18 Metal oxides powder technology in dielectric materials 385

Yasmin Abdul Wahab, Sharifah Fatmadiana, Muhammad Nihal Naseer,
Mohd Rafie Johan, Nor Aliya Hamizi, Suresh Sagadevan, Omid Akbarzadeh,
Zaira Zaman Chowdhury, Thennarasan Sabapathy and Y. Al-Douri
18.1 Introduction 385
18.2 Dielectric materials: properties and behaviors 386
18.2.1 Dielectric materials 386
18.2.2 Types of dielectric materials 387
18.2.3 Dielectric fundamentals 387
18.3 Metal oxide powder in dielectric materials 389
18.3.1 ZnO, TiO2, and other metal oxides 389
18.3.2 Dielectric materials: ferroelectric and application 391
18.3.3 Dielectric properties of metal oxides powder
dispersions in paraffin oil 392
18.4 Review of metal oxides powder technologies in dielectric materials 393
18.4.1 Introduction: metal oxides powder as dielectric materials 393
18.4.2 Properties of the metal oxide powders as dielectric
materials 394
18.5 Conclusion 395
References 395

Index 401
List of contributors

Nur Azimah Abd Samad Nanotechnology & Catalysis Research Centre

(NANOCAT), Institute for Advanced Studies (IAS), Universiti Malaya, Kuala
Lumpur, Malaysia

Faisal Ahmad Iris Worldwide, Gurugram, India

S. Ahmad JC Bose University of Science & Technology, YMCA, Faridabad, India

Waleed K. Ahmed ERU and Mechanical Engineering Department, College of

Engineering, United Arab Emirates University, Al Ain, United Arab Emirates

Omid Akbarzadeh Nanotechnology & Catalysis Research Centre, Deputy Vice

Chancellor (Research & Innovation) Office, University of Malaya, Kuala Lumpur,
Malaysia

Y. Al-Douri University Research Center, Cihan University Sulaimaniya,

Sulaimaniya, Iraq; Nanotechnology and Catalysis Research Center (NANOCAT),
University of Malaya, Kuala Lumpur, Malaysia; Department of Mechatronics
Engineering, Faculty of Engineering and Natural Sciences, Bahcesehir University,
Istanbul, Turkey; Nanotechnology & Catalysis Research Centre, Deputy Vice
Chancellor (Research & Innovation) Office, University of Malaya, Kuala Lumpur,
Malaysia

Nurhaswani Alias School of Materials and Mineral Resources, Universiti Sains

Malaysia, George Town, Malaysia

Riyadh A. Al-Samarai Electromechanical Engineering Department, College of

Engineering, University of Samarra, Samarra, Iraq

Sarasijah Arivalakan School of Materials and Mineral Resources, Universiti

Sains Malaysia, George Town, Malaysia

Said M. Al Azar Department of Research and Development, Ontario-Academy,

Amman, Jordan; Department of Basic Sciences, Middle East University, Amman,
Jordan
xiv List of contributors

Elmi Abu Bakar School of Aerospace Engineering, Universiti Sains Malaysia,

George Town, Malaysia

Alfarooq O. Basheer Department for Earth Sciences and Environment, Faculty of

Science and Technology, Universiti Kebangsaan Malaysia, Bangi, Malaysia

Zaira Zaman Chowdhury Nanotechnology & Catalysis Research Centre, Deputy

Vice Chancellor (Research & Innovation) Office, University of Malaya, Kuala
Lumpur, Malaysia

A. Jegatha Christy Department of Physics, Jayaraj Annapackiam College for

Women, Periyakulam, India

Paul Effiong Faculty of Applied Sciences, UCSI University, Kuala Lumpur,

Malaysia

Said Eray Patnos Vocational School, Ağrı İbrahim Çeçen University, Ağrı, Turkey

Sharifah Fatmadiana Department of Electrical Engineering, Faculty of

Engineering, University of Malaya, Kuala Lumpur, Malaysia

Chee Chin Fei Nanotechnology and Catalysis Research Centre, University of

Malaya, Kuala Lumpur, Malaysia

K.L. Foo Institute of Nano Electronic Engineering (INEE), University of Malaysia

Perlis, Kangar, Malaysia

S.C.B. Gopinath Institute of Nano Electronic Engineering (INEE), University of

Malaysia Perlis, Kangar, Malaysia; School of Bioprocess Engineering, University
of Malaysia Perlis, Arau, Malaysia

Haslinda Abdul Hamid School of Materials and Mineral Resources, Universiti

Sains Malaysia, George Town, Malaysia; Faculty of Applied Sciences, Universiti
Teknologi MARA, Permatang Pauh, Malaysia

Nor Aliya Hamizi Nanotechnology & Catalysis Research Centre, Deputy Vice
Chancellor (Research & Innovation) Office, University of Malaya, Kuala Lumpur,
Malaysia; Nanotechnology and Catalysis Research Center (NANOCAT), University
of Malaya, Kuala Lumpur, Malaysia

Yanet Rodriguez Herrero Department of Agricultural, Food & Nutritional

Science, University of Alberta, Edmonton, AB, Canada

Zuhailawati Hussain School of Materials and Mineral Resources, Universiti Sains

Malaysia, George Town, Malaysia
List of contributors xv

Tao Jiang School of Minerals Processing & Bioengineering, Central South

University, Changsha, P.R. China

Mohd Rafie Johan Nanotechnology & Catalysis Research Centre, Deputy Vice
Chancellor (Research & Innovation) Office, University of Malaya, Kuala Lumpur,
Malaysia; Nanotechnology & Catalysis Research Centre (NANOCAT), Institute for
Advanced Studies (IAS), Universiti Malaya, Kuala Lumpur, Malaysia

Noor Fazreena Kamaruddin School of Aerospace Engineering, Universiti Sains

Malaysia, George Town, Malaysia

Go Kawamura Department of Electrical and Electronic Information Engineering,

Toyohashi University of Technology, Toyohashi, Japan

Yeoh Kar Keat School of Materials and Mineral Resources, Universiti Sains
Malaysia, George Town, Malaysia

Beh Khi Khim Collabrative Microelectronic Design Excellence Centre (CEDEC),

Universiti Sains Malaysia, George Town, Malaysia

Tan Wai Kian Center for International Education, Toyohashi University of

Technology, Toyohashi, Japan

D. Kumar JC Bose University of Science & Technology, YMCA, Faridabad, India

Chin Wei Lai Nanotechnology & Catalysis Research Centre (NANOCAT),

Institute for Advanced Studies (IAS), Universiti Malaya, Kuala Lumpur, Malaysia

B.Y. Lim School of Materials Engineering, University of Malaysia Perlis, Arau,

Malaysia

Jicheng Liu School of Minerals Processing & Bioengineering, Central South

University, Changsha, P.R. China

Zainovia Lockman School of Materials and Mineral Resources, Universiti Sains

Malaysia, George Town, Malaysia

K.V. Madhuri Vignan’s Foundation for Science, Technology & Research

University, Vadlamudi, Guntur, India

Amjed Saleh Mahmood Electromechanical Engineering Department, College of

Engineering, University of Samarra, Samarra, Iraq

Asrulnizam Abd. Manaf Collabrative Microelectronic Design Excellence Centre

(CEDEC), Universiti Sains Malaysia, George Town, Malaysia
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
 Niin saapui sen päivän aatto, jolloin miehen ja paholaisen vanha
sopimus oli täytettävä ja poika joutuva paholaisen valtaan. Vanhan
isän sielua kiduttava taistelu oli nyt murtanut hänen ruumiinsa voimat
ja hän oli kaatunut vuoteeseen, maaten siinä ummessa silmin, mutta
kuitenkin nähden koko elämänsä taistelun kuin tulella maalattuna
edessään. Hänen vanha vaimonsa, jonka vaikeneva olemus oli koko
heidän yhteis-elämänsä aikana ollut omantunnon mykkänä aseena,
istui jälleen uskollisesti hänen vierellään. Ja heidän molempain
aivoissa kolkutti yhtäaikaa se sama murheellinen kysymys, joka oli
siellä jo pitkien vuosien aikana valtasijan ottanut: "Missä on meidän
poikamme?" Sillä hän oli taas poissa, eikähän tarvinnut kysyä,
missä.

Sairas makasi vaiti. Saapui ilta ja tupa pimeni. Silloin sairas raotti
hiljaa silmiään ja katsoi tuonne seinälle, jossa hänen viikatteensa oli
kunniapaikalla. Kiireesti hän sulki ne jälleen, sillä ilmeisesti viikate
taas hohti oudolla valolla, täyttäen hänen sielunsa kammottavalla
kauhulla. Mutta silloin kuului ovelta askelia ja tupaan ilmestyi
vanhuudesta kumara vartalo ja hopeahapsinen mies kuului lausuvan
tyynesti: "Jumalan rauhaa!" Samalla hetkellä lakkasi viikate
hehkumasta. Sairas ojensi kätensä tulijaa kohti kuin kuoleman
vaarassa oleva apua anoen ja tunsi yht'äkkiä, että nyt oli saapunut
hänen luoksensa se, jota hän oli koko elämänsä odottanut ja
toivonut, Jumalan apu ja armo. Hänen vaimonsa nousi ja poistui
hiljaa, jättäen sairaan ja tulijan kahden. Ja tulija, sama pappi, joka
kerran omituisin ja aavistavin miettein oli siunannut metsästä
löydetyn luurangon haudan lepoon, istui nyt vuorostaan sairaan
vuoteen ääreen ja laski siunaten kätensä hänen polttavalle otsalleen.

Yö kului kulumistaan ja yhä istui pappi sairaan vuoteen ääressä.

Tupa oli aivan pimeä eikä ääntäkään kuulunut; sairas piti vanhuksen
kädestä kiinni ja he kuuntelivat tarkoin kuin odottaen jotakin. Vihdoin
kuului pihalta raskaita askelia, portaat narisivat, ovi aukeni, ja
molemmat valvojat enemmän tunsivat kuin näkivät, että tulija oli
talon poika, tuo kauan hartaasti odotettu. Raskain askelin kuin
kivijaloin hän astui pirttiin, seisoi hetkisen hiljaa ja istui sitten
lavitsalle huokaisten. Vanha pappi värähti ja isän käsi kylmeni, sillä
heistä molemmista tuntui kuin olisi huokaisija puhaltanut rinnastaan
tuonen kylmää viimaa, joka leyhähti tupaan kalman huurteena.
Kaikki, mikä elämällä ja autuudella oli arvoa, tuntui sen mukana
sydämestä pois pakenevan.

Hetken istuttuaan nuorukainen nousi ja alkoi kuumeisesti kävellä

edestakaisin pimeässä tuvassa. Hänen sielunsa tuska kohosi nyt
taisteluun kaikella sillä voimalla, minkä selviämisen hetki, koko oman
tilan kurjuuden täydellinen ymmärtäminen saattaa antaa, ja sitä
taistelua katsoi vanha pappi kauhuissaan ja isä vavisten sielun
poltteessa. Yht'äkkiä oli sairas näkevinään, kuinka ovesta hiljaa hiipi
se sama tuonen kammottava, musta kissa, joka oli hänellekin
aikoinaan ilmestynyt, tuli keskelle tupaa ja kiinnitti hehkuvat silmänsä
nuorukaiseen. Nyt se muuttui, nyt se olikin ihana neito, joka
maailman hekumana kiehtoen liehui pojan edessä saaden hänet
jälleen kohottaman kätensä anovasti ja pyytävästi. Taaskin se
muuttui — nyt se oli tuo kammottava, hopeanniljakka käärme, joka
oli kietoutunut voudin ruumiin ympärille… Nyt se kiemurtelee pojan
ympärillä, kietoutuu jalkoihin, nousee ylös… Pojan silmissä kuvastuu
sanomaton kauhu… Isä tahtoo huutaa, hän tahtoo nousta
pelastamaan poikaansa, mutta vanhan papin käsi painaa lujasti
hänen suutansa eikä hän pääse liikahtamaankaan. Hän katsoo vain
poikansa taistelua Nyt on käärme kadonnut…
 Mutta muuttuakseen vain. Isä ymmärtää, että paholainen on nyt
tullut hänen poikaansa ottamaan, ja tahtoo näyttäytyä hänelle
oikeassa karvassaan. Hän näkee kuinka pojan silmät laajentuvat
kuolettavasta kauhusta, kun hänen korvansa juureen ilmestyy
kuiskuttelemaan pahuuden kauhukuva, jonka punainen hehku tuntuu
valaisevan koko pirtin. Sen vihreät silmät tuijottavat pojan silmiin
aivan läheltä ja tämän koko tahdonvoiman jäännös keskittyy
ajatukseen jotenkin päästä pakenemaan tuota näkyä. Viikate
seinällä hehkuu kuin olisi sen koko terä pirullisesti nauravan suun
aukko ja poika ryntää horjuvin askelin seinää kohti, tarttuen
epätoivon vimmalla aseeseen…

"Seis!" huusi silloin jyrähtävällä äänellä vanha pappi, rientäen

pojan luo ja temmaten viikatteen hänen kädestään. Isä saa
voimansa takaisin ja ehtii juuri saapuville sulkeakseen syliinsä
poikansa, joka raukenee heidän käsiinsä kuin lanka. Hänen silmänsä
sulkeutuvat, kädet tärisevät ja kuin kuolleen kantaa vanha pappi
hänet isän vuoteeseen. Silloin kuuluu ulkoa äkkiä vimmainen
myrskyn puuska, joka tärisyttää koko taloa perustusta myöten, ja
raivoaa sanomattomalla pauhinalla kuin haluten murskata kaikki.
Mutta vanha pappi tekee tulen, ottaa Raamatun ja julistaa Jumalan
sanalla pahan voiman ja vallan loppuneeksi.

Kun myrsky äkkiä lakkasi, kuten oli syntynytkin, nousi aurinko

taivaanrannan takaa. Sen ihana kirkkaus valaisi koko maan
lakeuden, ulottaen armonsa kaikkialle, missä taistelevat ihmissielut
käyvät sotaa iankaikkisen onnensa puolesta. Avatessaan silmänsä
ja nähdessään yön kolkkojen varjojen väistyneen piiloihinsa ja
selkeän valon niiden sijasta itseään ympäröivän liitti nuorukainen
kätensä ristiin ja tunsi kiitollisena sielussaan vapautuneensa kaikesta
menneestä kuin pahasta painajaisesta.
 Mutta myöhemmin aamulla ajoi tuo paikkakunnalla kauan
oleskellut vieras herra komealla valjakolla pihalle ja astui tupaan.
Viivytellen hän nousi portaita, viivytellen avasi oven, kunnes kuin
pakottaen tunki itsensä ovesta sisään ja seisoi siinä silmät tummasti
liekehtien. Kun hän näki ne tyynet ja kirkkaat, pelkäämättömät
katseet, jotka suuntautuivat häneen ollen kaikesta selvillä, ja kun hän
näki vanhan äidin onnellisena istuvan poikansa päänpohjissa, epäröi
hän, mutta sanoi sitten nuorukaiselle synkästi:

— Nyt olisi sitten lähdettävä, kuten sovittu on?

— En lähdekään. Olen muuttanut aikomukseni ja jään kotiin.

Tässä sekaantui puheeseen vanha pappi, joka ojensi kätensä ja

komensi:

— Jeesuksen nimeen, mene pois, saatana!

Silloin vieras poistui. Jälkeenpäin ei enää oikein muistettu, kuinka

hän meni, mutta nopeasti se tapahtui, kuin olisi hän siihen paikkaan
hävinnyt. Vilauksena oli myös hänen valjakkonsa kadonnut pihalta.
Ja kun hän todellakin oli mennyt, syttyi nuorukaisen silmiin ihana
kirkkaus. Hän nousi ylös, katsoi ikkunasta Jumalan kauniiseen,
loistoisaan luontoon ja ojensi kätensä sitä kohti, sillä hänen
sieluunsa virtasi aavistus siitä elämästä, jonka luoja on todella
elettäväksemme tarkoittanut. Mutta tuo viikate, jonka hän yöllä oli
temmannut käteensä ja jonka vanha pappi oli sitten viskannut
nurkkaan, olikin muuttunut mitättömäksi, ruostuneeksi rämäksi, joka
ei ollut puupalankaan arvoinen. Miettien katsoi sitä kauan vanha
isäntä, kunnes katkoi sen kappaleiksi uunin patsaaseen.

*****
 Tuosta yöllisestä ihmeellisestä myrskystä, nuorukaisen
muuttumisesta ja vanhan papin salamyhkäisistä murahduksista
päästiin kylässä sitten lopullisesti selville, mitä oli tapahtunut. Oli
näet silloin yöllä paholainen sopimuksen mukaan tullut noutamaan
saalistaan, talon nuorta isäntää, joka olikin hänelle jo hyvin kypsä,
kun olikin itse pastori sattunut taloon ripittämään vanhaa isäntää.
Sisään oli paholainen vain röyhkeästi tullut ja vaatinut poikaa
mukaansa, kuten sovittu oli, mutta pastoripa oli silloin lukenut oviin ja
kaikkiin ulosmenoreikiin pyhät lukunsa ja sanonut, että lähdetään
vain — kunhan nyt tuosta ensin kannat tuon kirjan kärryihisi. Näin
sanoen oli pastori tarjonnut hänelle Raamattua käteen. Oli
paholainen yrittänyt sitä ottaa, mutta silloinpa olikin hyppysissä
kihahtanut ilmivalkea ja kähisten oli kehnon täytynyt peräytyä. Ja kun
vanha pastori oli ruvennut leimauttelemaan kaikista pätevintä
jumalansanaansa, olikin pahalta riisuutunut koko valheen haahmo ja
se oli seisonut siinä oikeassa kamalansa karvassaan. Mutta ei ollut
pastori vääjännyt, vaan suominut sitä sanan voimalla niin, että
armoa oli vanha kehno häätynyt pyytelemään ja kiirehtinyt tekemään
mitättömiksi kaikki entiset välikirjat. Lopuksi oli ruoja ruvennut
pyrkimään pakoon, mutta mistäs pääsi, kun joka paikasta leimusivat
eteen pyhät merkit. Lopuksi oli pappi ottanut naskalin, kaivanut sillä
reijän ikkunan puuhun ja sanonut, että tuosta saat mennä. Ja ihan
pikilangan ohuisena oli siitä nyt paholainen kauhuissaan suoltunut
pihalle, jossa sitten kiukuissaan koetti vielä myrskynä uhitella. Näin
oli asia. Ja että paholainen oli todellakin kaikonnut pois tältä
paikkakunnalta, nähtiin siitäkin, että häiriintymätön onni ja rauha
saatteli siellä tämän jälkeen kaikki ihmiset syntymästä haudan
rauhaan ja iankaikkiseen lepoon saakka. Amen.
PITKÄN PIENAN SYNTI

Oli kerran rikas ja uljas mies, jolla oli yltäkyllin sekä ruumiin
kauneutta että muuta maallista hyvää, mutta sielun hyvyyttä ei. Hän
asui talossa, joka oli komea kuin linna, täynnä aarteita ja kaikkea
mahdollista upeutta, viettäen aikansa syömingeissä ja juomingeissa,
milloin ei ollut lisää rikkautta hankkimassa. Ei tiedetty, keitä hänen
vanhempansa olivat olleet, eikä mistä hän oli kotoisin, sillä hän oli
tullut kaukaa, ehkä vieraasta maasta; siihen viittasi hänen
ulkomuotonsakin, joka oli kaunis, mutta samalla outo ja peloittava.

Hän ei ollut naimisissa eikä hakenut naisten seuraa valitakseen

itselleen puolisoa, vaan leikitelläkseen heidän rakkaudellaan. Hän
käytti kaikki mahdollisia keinoja houkutellakseen uhreiltansa kaikki,
lumoten heidät tavalla, jota oli vaikea vastustaa. Pian hän tuli
tästäkin asiasta laajalti kuuluisaksi, ja naiset sekä häntä pelkäsivät
että myös oudolla, viettelevällä kaiholla ajattelivat.

Näin oli mies kerran solminnut lemmensuhteen kolmen naisen

kanssa samalla kertaa, näiden kuitenkaan mitään toisistaan
tietämättä, ja oli salaisesti kihlannut heidät jokaisen morsiamekseen.
Mutta kun naiset vihdoin rupesivat vaatimaan, että hänen oli tehtävä
avioliittolupauksestaan tosi, ellei tahtonut saattaa heitä häpeään ja
itseänsä suureen vaaraan, joutui mies kovaan pulaan, sillä hän ei
halunnut mennä naimisiin, eikä todellisesti rakastanut ainoatakaan
näistä naisista. Hän rupesi miettimään, miten voisi parhaiten tästä
selvitä.

Silloin kuiskasi paholainen hänelle keinon, jota mies

paatuneisuudessaan päätti noudattaa.

Hän oli pitänyt suhteensa näihin naisiin tarkoin salassa ja kutsui

nyt heidät jokaisen, toisistaan tietämättä, häntä tapaamaan, käskien
heidän visusti pitää huolta siitä, ettei kukaan saisi heidän lähdöstään
vihiä. Naiset tottelivat ja saapuivat kaikki kolme pimeänä iltana
miehen talolle, jossa tämä saatteli heidät saunaan. Sitten hän
salpasi oven, sytytti saunan palamaan, ja sinne kuolivat hänen
onnettomat morsiamensa.

Mutta Jumala oli tarkoin seurannut miehen ja paholaisen vehkeitä,

ja kun mies palasi huoneeseensa tekonsa tehtyään, otti Jumala
häneltä hengen. Kun hänet aamulla löydettiin, olivat hänen kasvonsa
aivan mustuneet ja oli niissä kamala ilme, ikäänkuin hän olisi nähnyt
jotakin kauheata kuollessaan.

Kukaan ei saanut milloinkaan selvää, minne nuo kolme seudun

nuorta naista olivat kadonneet, sillä he olivat hävinneet aivan
jäljettömiin. Miehen kuolema liittyi salaperäisellä tavalla näihin
tapahtumiin, ja koko asia herätti kaikkialla kauhua ja kammoa.

Mutta kun mies oli ollut rikas ja mahtava, pidettiin hänelle komeat
hautajaiset, joissa hänen ansioitansa ylistettiin. Hänen hautansa
kaivettiin kirkon juurelle ja hänen ruumiinsa siunattiin hartaudella
maan mustiin multiin.

II

Tuskin oli kuitenkin seuraava päivä valjennut ja ensimmäinen kulkija

mennyt kirkon ohi, kun levisikin outo tieto koko seudulle: rikkaan
miehen ruumis ei ollutkaan pysynyt haudassaan, vaan oli mennyt
seisomaan kirkon ulko-oven pieleen. Kiireesti saatettiin asiasta sana
papille, joka paikalla lähti kirkolle. Kaikki hänen kanssaan sinne
kokoontuneet ihmiset huomasivat, että niin todellakin oli käynyt:
ruumis oli noussut haudasta ja tullut arkkuineen seisomaan kirkon
ovenpieleen. Mutta huolimatta näyn herättämästä kammosta ja
pelosta autettiin pappia kuitenkin sen verran, että hän sai lasketuksi
uudelleen ruumiin hautaan, sen taas siunatuksi ja tarkoin peitetyksi.
Eikä sillä hetkellä taas huomattu mitään, vaan kaikki näytti jäävän
kirkkomaan lepoon kuten tavallisestikin. Mutta pois mennessään
tunsivat ihmiset selittämätöntä kauhua, eivätkä olisi katsoneet
taaksensa mistään hinnasta.

Kun pappi varhain seuraavana aamuna meni kirkolle katsomaan,

oliko mitään tapahtunut, huomasi hän tyrmistyen jo kaukaa, että
ruumis oli taas ilmestynyt kirkon ovenpieleen. Sen lasimaiset silmät
tuijottivat häneen verta hyydyttävästi ja sen kädet olivat laskeutuneet
rinnalta, johon ne oli asetettu ristiin arkkuun pantaessa, alemmaksi,
kuin tarttuakseen johonkin; sormet olivat koukussa ja siirallaan kuin
kotkan kynnet. Pappi vahvisti kuitenkin sydämensä, teki ristinmerkin
ja rupesi miettimään, mitkä voimat tämän mahtoivat aikaansaada.
Mutta lopuksi hän päätteli, että koska mitään ei tapahdu vastoin
Jumalan tahtoa, tämä kammottava ihme on sallittu varoitukseksi sen
näkijöille ja rangaistukseksi vainajalle itselleen jostakin
ilmitulemattomasta ja sovittamattomasta rikoksesta. Sitten pappi
toimitti ruumiin hautaan taas.

Seuraavana päivänä se kuitenkin oli jälleen entisellä paikallaan. Ja

vaikka se olisi haudattu kuinka monta kertaa tahansa, ei se
haudassansa pysynyt, vaan nousi aina kirkon ovenpieleen entiseen
asentoonsa. Lopuksi se jätettiin siihen. Ilma ja tuuli kalvoivat siitä
lihat pois, mutta kaikki huomasivat, ettei se mätänemällä vähentynyt,
ja lopuksi oli kirkon ovenpielessä vain luuranko, joka tuijotteli ontoilla
silmillään ohikulkijain kauhuksi. Ihmiset kuitenkin siihen vihdoin
tottuivat, joten se ei herättänyt enää erikoisempaa pelkoa; jopa
monet ylimielisyydessään nauroivatkin sille. Kun se oli siinä
ovenpielessä, ruvettiin sitä yleensä sanomaan Pitkäksi Pienaksi.

III

Niin kului aikoja paljon ja tuosta lahoneesta luurangosta kirkon

ovenpielessä kerrottiin jo monenlaisia tarinoita, joissa kaikissa
koetettiin arvailla sitä, miksi Pitkä Piena ei pysynyt haudassaan.
Tulipa sitten kerran joulu ja aattopäivänä sattui kirkon ohi kulkemaan
iloinen nuorten seurue, joukossa papin poika; hän kertoi nyt
ystävilleen tarinan Pitkästä Pienasta vieden heidät kaikki luurankoa
tarkastamaan. Huolimatta hilpeästä mielestään tunsivat nämä
kammoa katsellessaan luurangon onttoja silmiä, kuivaneita ja
mustuneita jänteitä ja kalisevaa alaleukaa, sekä aavistivat tässä
kaikessa jotakin sellaista, joka ei kuulu ihmisymmärryksen piiriin.
Mutta papin tytär, joka myös oli mukana ja oli paljon kuullut Pitkästä
Pienasta, ei voinutkaan ylimielisyyttään hillitä, vaan nykäisi
luurankoa leuasta ja sanoi: "Tule sinäkin, Pitkä Piena parka, illalla
luoksemme kutsuihin! Ikävähän sinun on siinä alati yksin seisoa!"
Toiset hämmästyivät tytön rohkeudesta, pitäen hänen tekoaan
sopimattomana, mutta pian häipyi koko asia yleiseen leikinlaskuun ja
seurue poistui pappilaan.

Tässä pappilassa oli nyt sellainen joulutapa, että kuka hyvänsä

sinne aattona saapui, se käskettiin ottamaan osaa illan juhlaan.
Iloinen seurue oli sinne tälläkin kerralla kokoontunut, ja pöydässä oli
sijaa kaikille. Tunti toisensa jälkeen kului kuin siivillä, kunnes saapui
puoliyön hetki. Silloin ilmoitettiin papille, että outo matkustavainen oli
saapunut, pyytäen saada hetkisen lepuuttaa hevostaan, ja pappi
käski sanoa hänet tervetulleeksi illallispöytään. Hetken kuluttua
tulikin sisään pitkä, harvinaisen komea, mutta samalla oudon
näköinen mies, jonka puku tuntui omituisesti vanhanaikaiselta. Hän
tervehti kohteliaasti ja istuutui pöytään papin tyttären viereen,
katsellen ympärilleen terävästi ja tarkkaavaisesti. Iloa ja leikinlaskua
jatkettiin, papin tytär koetti keskustella vieraan kanssa, tarjoillen
hänelle ahkerasti ruokaa ja juomaa, joita vieras tuskin maisteli, mutta
outo tulija oli harvapuheinen, vastaten vain yksikantaan ja tuijotellen
omituisesti kauniiseen pöytätoveriinsa. Vähitellen rupesi keskustelu
ja ilonpito vaimenemaan, sanat ja nauru kuolivat hiljaa huulille, ja
erikoinen hyytävä tunne valtasi pian kaikki. Kynttilät, jotka vielä
äsken olivat palaneet kirkkaina, tuntuivat himmenevän ja niiden valo
muuttui sinertäväksi, aavemaiseksi hohteeksi. Pappilan vanha koira,
joka oli koko illan nukkunut isäntänsä jalkain juuressa, heräsi äkkiä,
nousi ja lähestyi selkäkarvat pystyssä ja jalat jäykkinä outoa vierasta;
nuuskittuaan häntä hiukan painoi koira häntänsä alas, rupesi
värisemään ja hiipi hiljaa pöydän alle, josta rupesi kuulumaan
matalaa ja kammottavaa ulvontaa. Kukaan ei voinut liikahtaakaan,
sillä jokin omituinen ja vastustamaton voima vangitsi kaikki
paikalleen. He huomasivat vain tuijottavansa vieraaseensa, joka
hänkin istui vaiti, huulilla jäätävä hymy. Pappilan nuori tytär tunsi
istuessaan siinä vieraan rinnalla ja katsoessaan häneen, kuinka outo
kylmyys alkoi hiipiä pitkin hänen suoniaan sydäntä kohti; hän oli
näkevinään vieraan kasvojen vähitellen muuttuvan yhä kamalamman
näköisiksi; liha kuivi niistä pois, silmät painuivat sisään, leuka putosi
alas, ja koko muodolle levisi luurangon kolkko ja hyytävä irvistys.
Tyttöä halutti huutaa, mutta hän ei voinutkaan, vaan äänettömänä
täytyi hänen tuijottaa noihin tyhjiin silmäkuoppiin. Näky rupesi
tuntumaan hänestä yhä tutummalta, kunnes hän äkkiä muistikin,
missä oli ennen tuon ilmeen nähnyt, ja hän vaipui kerta huokaisten
paikalleen tainnoksiin.

Samalla hetkellä rupesi väen puolelta kuulumaan kovaa melua ja

pelästynyttä puhetta. Ovet temmattiin auki ja sisään syöksyi talon
palvelija, silmät suurina pelosta ja aivan kalpeana. Hän aikoi sanoa
jotakin, mutta pysähtyi mykistyneenä salin kynnykselle nähdessään
hiljaiseksi ja aavemaiseksi jäykistyneen seurueen ja nuoren neidin
tainnoksissa lattialla. Hänen tulonsa kuitenkin särki lumouksen
voiman ja kaikki ryntäsivät liikkeelle auttamaan pyörtynyttä. Silloin
sai palvelijakin kerrotuksi, mitä varten hän oli tullut: väen puolelle oli
saapunut pelästynyttä kansaa kertomaan, että Pitkä Piena oli
hävinnyt paikaltaan. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt panna moiseen
uutiseen sanottavampaa huomiota, vaan kaikki askartelivat
pyörtyneen auttamisessa, ja pian hän virkosikin. Kun seurue sitten
jälleen asettui paikoilleen, huomattiinkin äskeisen vieraan
kadonneen. Tiedusteltaessa ilmoittivat palvelijat hänen lähteneen
kiireesti ajamaan mustalla oriillaan kirkolle päin ja käskeneen kiittää
pappilan neitiä kutsusta ja hyvästä kestityksestä. Tämä äkillinen
lähtö tuntui kaikista omituiselta, mutta kun satunnaiset ja kiireiset
kävijät olivat pappilassa hyvin tavallisia ja kun arveltiin vieraan
pitäneen läsnäoloaan sopimattomana neidin pyörtymisenkin vuoksi,
ei asiaa sen tarkemmin ajateltu, vaan unohdettiin koko kohtaus pian,
vaikka monen mielessä viivähtikin värisyttävä ja kummallinen tunne.

IV

Pappilan nuori neiti oli ainoa, joka oli saanut tuosta tapauksesta
sydämeensä järkyttävän muiston. Niin pian kuin hän vain kykeni, hän
nousi pöydästä ja poistui, syyttäen väsymystä. Luultiin hänen
menevän levolle ja niin hän itsekin aikoi, mutta heti kun hän oli
päässyt yksinäisyyteen, tunsi hän sydämessään kummallisen,
käskevän voiman. Koneellisesti hän pukeutui, pujahti, ulos
kenenkään huomaamatta ja oli pian kirkkotiellä, kuutamossa,
tähtikirkkaan taivaan alla. Hänen askeleensa veivät itsestään kirkkoa
kohti, joka tuolla tumman kuusikkotarhansa keskellä valvoi jouluyön
pyhässä hiljaisuudessa. Tytöstä tuntui kuin tämä kaikki olisi ollut
unta, kuin hän oikeastaan olisikin ollut kotona vuoteessaan, eikä
täällä talvisella tiellä, mutta sitten hän toisekseen näki kaikki niin
selvästi ja kirkkaasti kuin ilmissä ainakin. "Minne olen menossa?"
kysyi hän itseltään, ja silloin hän kuuli vastauksen: "Pitkän Pienan
luokse". Häntä värisytti.

Mutta hänen täytyi mennä sittenkin, vaikka kulku tuntuikin

tavattoman raskaalta. "Pitkä Pienahan on kadonnut", kuuli hän
itsensä sanovan, "eihän hänen luokseen voi mennä". — "Mene
katsomaan, onko hän kadonnut", sanoi taas ääni, ja tytön täytyi
mennä. Kun hän lähestyi kirkkoa, rupesi kammottava pelko
kouristamaan hänen sydäntään ja hän katsoi ympärilleen kuin apua
etsien. Mutta ketään ei näkynyt, vaan oli hän aivan yksin. Varovasti
hän lähestyi kirkon ovea ja kurkisti jo kaukaa, oliko Pitkä Piena
paikallaan. Oli kyllä. Hän olisi tahtonut nyt palata, mutta ei
voinutkaan kääntyä, vaan jalat veivät häntä yhä lähemmäksi. Vihdoin
hän oli aivan Pitkän Pienan edessä ja näki sen äskeisen, tutun
ilmeen, jonka oli huomannut vieraankin kasvoilla. Hänen täytyi oikein
kurottautua lähemmäksi sitä katsomaan.

Silloin hän tunsi, kuinka Pitkä Piena tarttui hänen niskaansa

kylmällä, luisella kourallaan. Hänen sydäntänsä vihlaisi kipeästi ja
hän vaipui pimeään, synkkään yöhön, jossa siellä täällä pitkinä
piiruina vilahteli säkeniä ja tähtiä.

Kun hän heräsi, huomasi hän olevansa kirkon etehisessä. Siellä

oli valoisaa, mutta kuun valoa se ei ollut. Katsottuaan tarkemmin
ympärilleen hän näki hämärästä nurkasta hiljaa kohoavan luisen ja
koukkusormisen käden, joka hitaasti tuli häntä kohti. Taas hän tunsi
pelon kouristavan sydäntään ja koetti paeta, kun tuo käsi samalla
katosikin ja sen sijaan hänen vierelleen ilmestyi tuo äsken
pappilassa ollut outo mies. Mutta sen kasvoilla ei nyt ollut entistä
ivallista hymyä, vaan vakava, surumielinen ilme, joka tuntui jollakin
tavalla rauhoittavan tyttöä. Mies katsoi häneen pitkään ja rupesi
vihdoin puhumaan.

"Kuuletko mitään?" kysyi hän tytöltä salaperäisesti, pannen

sormen huulilleen. Kun tämä ei vastannut, jatkoi mies: "Etkö kuule
tuolta kirkosta laulua ja rukousta?" — "En", vastasi tyttö. "Ketkä
siellä laulaisivat tähän aikaan?"

Silloin mies katsoi häneen uudelleen pitkään ja sanoi kuiskaten:

"Etkö kuule edes tuskanhuutoakaan?"

"En kuule mitään!" vastasi pelosta värisevä tyttö. "Päästä minut

pois, minun täytyy mennä kotiin".
 Silloin mies kiristeli hampaitaan kuin raivosta ja tuskasta sekä
tarttuen häneen kiinni sanoi: "En päästä. Itsepä käskit minut
vieraaksesi pilkaten minua. Etkö tunne, kuka olen? Olen Pitkä Piena
ja nyt olet minun omani!"

Sitten hän äkkiä vaikeni ja näytti kuuntelevan tarkasti. Ja nyt

kuulikin tyttö yön hiljaisuudessa vaikeroivaa, tuskallista valitusta ja
avunhuutoa, joka jatkui kauan kammottavana ja värisyttävänä.
Vihdoin se kuoli pois, mutta jatkui vienona lauluna, jossa oli
sanomattoman surumielinen sävy. Tytön sydämen, joka äsken vielä
oli ollut pelosta pakahtua, valtasi nyt selittämätön sääli ja kuin
itsekään tietämättä, mitä teki, hän kääntyi tuon oudon haamun
puoleen ja kysyi:

"Jos olet Pitkä Piena, niin miksi seisot aina kirkon ovenpielessä?
Miksi et pysy haudassasi?"

Haamu tuntui kuin heräävän raskaasta unesta ja vastasi

vavahtaen:

"En tahtoisi mitään niin mielelläni kuin saada pysyä haudan

levossa. Mutta se on minulta kielletty. Ja kielletty se on noiltakin,
joiden valituksen ja laulun äsken kuulit. Jos teet, mitä käsken, niin
saat palata terveenä kotiisi, mutta ellet tee, jäät iäksi Pitkän Pienan
morsiameksi".

Ja kumartuen tyttöön päin hän kuiskasi käheästi:

"Mene tuonne kirkkoon ja pyydä niiltä, jotka siellä tapaat, anteeksi

Pitkän Pienan syntiä".

"Mutta enhän voi mennä kirkkoon. Ovihan on lukittu".

 "Voit kyllä. Ovet aukeavat edessäsi itsestään. Älä kysele
enempää, vaan mene. Kohta loppuu jouluyö Jumalan armon herkin
hetki, jolloin hän lähetti poikansa maailmaan Pitkän Pienankin
syntejä lunastamaan. Viattomuutesi on sinun turvasi".

Silloin valaisi outo valo tytön sydäntä ja hän meni kirkon synkkää
ja vahvasti raudoitettua ovea kohti. Ja hänen ihmeekseen se aukeni
itsestään, hiljaa kuin aave, ja siinä samassa hän huomasi olevansa
kirkossa. Se oli pimeä, ikkunoista loisti kalpea kuutamo, luoden sen
lattialle eriskummallisia kuvioita. Henkeään pidätellen tyttö hiipi
alttaria kohti, josta hohti hänen silmiinsä outo valon kimmellys. Kun
hän tuli lähemmäksi, alkoi sieltä kuulua sama surumielinen, vieno
laulun sävel kuin äskenkin, ja valon hohde kävi kirkkaammaksi. Pian
tyttö näki selvästi alttarin edessä kolme nuorta naista, kaikki
kauneutensa parhaassa kukoistuksessa ja jokaisella pieni lapsi
käsivarrellaan. Vaikka hän eroitti heidät aivan selvästi ja kuuli heidän
laulunsa, huomasi hän silti, että kuutamo ikäänkuin loisti heidän
lävitseen ja että he liikahdellessaan keinuivat kuin sumun häivähdys.
Ja kun laulu oli loppunut, alkoi naisten huulilta purkautua ilmoille
hiljainen valitus, joka sanomattomassa surumielisyydessään
pysähdytti tytön kuin patsaaksi paikoilleen; valitus kohosi yhä
korkeammaksi ja äänekkäämmäksi, kunnes se oli kuin kuoleman
hädässä olevien ihmisten viimeinen avunhuuto, joka väräji kirkon
holveissa kuin ankara tuuli. Tyttö tunsi sydämensä avautuvan
ymmärtämään koko maailman tuskaa, sen syntien ja rikkomusten
raskautta, elämän kuvaamatonta toivottomuutta ilman armoa ja
anteeksiannon lohdutusta, ja hiipien alttarin aituuksen luo hän
lankesi polvilleen ja ristien kätensä rukoili. Kooten kaikki sielunsa
voimat hän pyysi anteeksi Pitkän Pienan syntiä, oli se mikä hyvänsä,
ja ilmestykset alttarin edessä näyttivät kuuntelevan häntä
tarkkaavaisesti, katsoen häneen ihmeellisillä silmillään. Hän kuvaili
Pitkän Pienan ankaraa rangaistusta ja hänen kärsimystensä
suuruutta, mutta siihen kaikki kolme pudistivat päätänsä; sitten hän
vetosi omaan nuoruuteensa ja viattomuuteensa, ja silloin kaikki
kolme surumielisesti hymyilivät ja kääntyivät suutelemaan
pienokaisiansa, jotka näyttivät suloisessa unessa nukkuvan heidän
olkapäätään vasten; anteeksiannon merkkiä ei kuitenkaan kukaan
tehnyt. Tytön valtasi epätoivo. Hän ei osannut enää rukoilla, vaan
sanoi ainoastaan yksinkertaisesti: "Antakaa hänelle anteeksi
Jeesuksen tähden!"

Silloin nuo kolme ilmestystä ikäänkuin pysähtyivät ajattelemaan ja

käänsivät katseensa kysyvällä hartaudella alttarin yläpuolella
olevaan vapahtajan kuvaan. Tyttö oli näkevinään, kuinka sieltä
yht'äkkiä rupesi loistamaan lempeä hohde, joka valahti hänen
sydämeensä kuin hunaja. Noiden kolmen nuoren naisen kasvoille
ilmestyi sama kirkkaus, joka oli kuin äkkiä valjenneen onnen aamun
loiste; he syleilivät lapsiaan hellästi, kuin riemuiten, kääntyivät kaikki
tyttöön päin ja nyökäyttivät hänelle päätänsä. Siinä
silmänräpäyksessä kuului kova jyrähdys, koko kirkko tuntui keinuvan
ja samalla oli kaikki kadonnut.

Kun tyttö vihdoin jaksoi lähteä kirkon ovea kohti, kuiskasi hänelle
joku lempeä ääni: "Kun nyt menet kynnyksen yli, niin astu molemmat
jalkasi yht'aikaa". Tyttö teki niin ja kirkon ovi lupsahti lukkoon hänen
takanansa niin hiljaa kuin oli auennutkin. Turhaan katsoi tyttö nyt,
missä Pitkä Piena oli: hän oli kadonnut ainaiseksi.

*****

Kun tyttö heräsi, huomasi hän olevansa ulkona pakkasessa,

kimaltelevalla lumihangella. Tähdet rupesivat jo valkenemaan, kuu
oli painunut alemmaksi, ja kaukaa kuului ensimmäinen kukon laulu.
Hän hieroi silmiään, katseli ympärilleen ja muisti sitten mitä oli
tapahtunut. Silloin hän meni kiireesti kotiinsa, jossa vanha
sielunpaimen oli jo ylhäällä, valmistumassa joulukirkkoon. Isälleen
nyt tyttö kertoi tarkoin kaikki. Vanhus vaipui mietteisiinsä, kunnes
ryhtyi hakemaan kirjoistansa, keitä ne nuoret naiset olivat olleet,
jotka silloin muinoin olivat niin salaperäisellä tavalla kadonneet. Ja
löydettyään heidän nimensä risti hän kätensä ja vaipui pöytänsä
ääreen hiljaiseen rukoukseen.

Mutta Pitkän Pienan katoamista ihmettelevälle kansalle julisti hän

sitten joulukirkossa vanhan ja aina uuden sanoman vapahtajan ja
syntien lunastajan ihmiseksi tulosta Jumalan loputtoman armon ja
rakkauden osoituksena, pyhällä vakaumuksella ja hartaudella kuin
se olisi valjennut hänelle itselleenkin uudessa kirkkaudessa. Ja
kirkonmenojen jälkeen hän meni Pitkän Pienan haudalle ja siunasi
sekä hänet että kolme tuntematonta naista siihen lepoon, jota he
tähän saakka olivat turhaan hakeneet, mutta jonka he nyt olivat
yhteisessä sovinnossa ja anteeksiannossa löytäneet.
RIKAS VOUTI JA PAHOLAINEN

Oli kerran vouti, joka oli maankuulu saituudestaan, ahneudestaan ja

vääryydenteostaan. Missä ikinä vain saattoi, hän kiskoi
kaksinkertaiset verot, otti häpeämättömästi lahjuksia, ja sorti kansaa,
varsinkin kaikkia köyhiä ja turvattomia, aivan veriin saakka. Ja hän
menetteli niin viekkaasti, ettei esivalta milloinkaan saanut häntä
rikoksista kiinni, vaan päinvastoin piti häntä parhaimpana ja
uutterimpana palvelijanansa.

Mutta vaikka hän oli näillä keinoilla rikastunut suunnattomasti, ei

hänellä silti mielestään ollut mammonaa kylliksi, vaan hän ahnehti
yhä enemmän. Yöt päivät hän vain ajatteli ja suunnitteli, miten saisi
vielä enemmän kultaa siihen raskaaseen, rautaiseen rahakirstuunsa,
johon hän aarteensa kätki. Silloin kun muut ihmiset iltaisin siunasivat
itsensä levolle Herran huomaan, istui hän rauhattomana kirstunsa
ääressä ja antoi kullan kimallella silmissänsä, miettien, millä
konnankoukulla saisi sen moninkertaiseksi. Tämä oli voudin ainoa ilo
elämässä, sillä hänellä ei ollut vaimoa eikä lasta, ei ystäviä eikä
tuttavia, vihamiehiä vain.
 Olipa sitten kerta tällainen yön hetki, pimeä ja myrskyinen syys-yö,
jolloin kolkko tuulen tohina kuului kaikkialta. Arkana oli hurskas
ihminen kätkeytynyt kotinsa lämpimään suojaan, rukoillen turvaa
luojalta maailman pahoja voimia vastaan, mutta ahne vouti oli
mistään välittämättä hiipinyt jälleen aarrekirstulleen. Lepattavan
liekin valossa hän siinä istui laskien rahojansa tutisevin sormin ja
jälleen suunnitellen uutta petosta, jolla saisi sinne ylimääräisen lisän
kiristetyksi. "Antaisin vaikka mitä, jos vain saisin aarteeni tahtoni
mukaan lisääntymään", sanoi hän siinä itsekseen, silmät kiiluen ja
koukkuisten sormien hyväillessä homehtunutta kultaa.

Silloinpa hän tunsikin, ettei hän enää ollutkaan holvissaan yksin.

Säikähtyneenä hän kääntyi ja lyödä rämäytti kirstunsa kiinni.
Kauhistuen hän huomasi ovensuussa pitkän, mustiin vaatteisiin
puetun miehen, joka katseli häntä ivallisesti ja pistävästi. Vouti ei
saanut säikähdykseltään sanaakaan sanotuksi, tarkastaen vain
kiinteästi outoa ilmestystä. Ja pian hän huomasi, että tulijalla olikin
toisen jalan asemesta kavio. Hänelle selvisi, että siinä seisoi itse
paholainen. "Älä pelkää, vouti!" sanoi silloin paholainen, "en
suinkaan halua sinun rahojasi ryöstää, vaan päinvastoin auttaa sinua
kokoamaan niitä vielä enemmän, koska niin tahdot. Mitä antaisit
minulle, jos toimittaisin niitä sinulle aivan halusi mukaan?"

Vouti oli tämän kuullessaan saanut takaisin entisen

kylmäverisyytensä. "Mitäpä minä sinulle antaisin", vastasi hän;
"sinunhan täytyy muutenkin auttaa minua kokoamaan niitä kaikella
mahdollisella tavalla, koskapa siten juuri toimin parhaiten mieliksesi".

"Mutta minäpä voin estää sinut niitä enempää saamasta", uhkasi

nyt paholainen, jota suututti voudin vastaus; "teen sinut niin
köyhäksi, ettei jää äyriäkään". "Sitä et voi tehdä", väitti vouti, "sillä
jos estät minua niitä saamasta, suojelet samalla kaikkia velallisiani ja
tulet siten tehneeksi heille paljasta hyvää. Niin tulee heistä onnellisia
ja hyviä ihmisiä, jotavastoin he nyt ovat köyhyydessään ja
kurjuudessaan paremminkin viettelyksillesi alttiita. Turhaa vaivaa siis
näet, jos luulet minut pettäväsi. En anna sinulle mitään".

Paholainen raivostui, sillä tätä hän ei ollut odottanut. Äkkiä hän

muuttui muodoltaan hirvittäväksi, karvaiseksi pedoksi, jonka pitkä
häntä kiemurteli kiukkuisesta lattialla. Hän uhkasi hampaitaan
kiristellen:

"Odotahan, kun kuolet. Silloin on sielusi minun, ja sitten saat

palkkasi kaikesta!"

"En pelkää sinua ollenkaan", vastasi vouti rauhallisesti; "sieluni on

Jumalan huomassa, ja ilman hänen lupaansa et saa edes nahkaani
omaksesi. Niin suurta syntiä ei ihminen voi tehdä, ettei Jumalan
armo riittäisi pelastamaan häntä sinun kynsiltäsi. Jeesuksen nimessä
siis: pakene pois, saatana!"

Konsa vouti oli maininnut vapahtajan nimen, katosi paholainen

hänen edestään kuin salaman leimaus. Kun vouti hetken perästä tuli
tajuihinsa, oli hän yksin kuten äskenkin rahakirstunsa ääressä.
Kylmä hiki oli kohonnut hänen otsalleen ja hän tunsi vapisevansa.
Kaikki oli hiljaa, ei kuulunut muuta kuin myrskytuulen onea kohina.

II

Olisi luullut, että vouti tämän jälkeen olisi parantanut elämänsä ja

lakannut tekemästä vääryyttä, mutta niin ei käynyt. Entiseen
tapaansa hän jatkoi kiristystänsä rikastuen rikastumistaan. Hän tuli