Download the full version of the ebook now at ebooksecure.

com

(Original PDF) Anthropology What Does it Mean

to Be Human 4th Edition

https://ebooksecure.com/product/original-pdf-
anthropology-what-does-it-mean-to-be-human-4th-
edition/

Explore and download more ebook at https://ebooksecure.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

(eBook PDF) Anthropology What Does It Mean to be Human 3rd

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-anthropology-what-does-it-
mean-to-be-human-3rd/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Anthropology: What Does It Mean to Be Human?

2nd Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-anthropology-what-does-it-
mean-to-be-human-2nd-edition/

ebooksecure.com

(eBook PDF) Anthropology: What Does It Mean to Be Human?

Canadian Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-anthropology-what-does-it-
mean-to-be-human-canadian-edition/

ebooksecure.com

Imidazole-Based Drug Discovery (Heterocyclic Drug

Discovery) 1st Edition - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/imidazole-based-drug-discovery-
heterocyclic-drug-discovery-ebook-pdf/

ebooksecure.com
(Original PDF) Exploring Philosophy An Introductory
Anthology 6th Edition

https://ebooksecure.com/product/original-pdf-exploring-philosophy-an-
introductory-anthology-6th-edition/

ebooksecure.com

(eBook PDF) East Asian Development by Dwight H. Perkins

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-east-asian-development-by-
dwight-h-perkins/

ebooksecure.com

Tourism: The Business of Hospitality and Travel 6th

Edition Roy A. Cook - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/tourism-the-business-of-hospitality-
and-travel-ebook-pdf/

ebooksecure.com

Medical Ethics: Accounts of Ground-Breaking Cases 8th

Edition Gregory E. Pence - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/medical-ethics-accounts-of-ground-
breaking-cases-ebook-pdf/

ebooksecure.com

(eBook PDF) A Survey of Mathematics with Applications

(10th Edition)

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-a-survey-of-mathematics-
with-applications-10th-edition/

ebooksecure.com
(eBook PDF) Substance Use Counseling: Theory and Practice
6th Edition

https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-substance-use-counseling-
theory-and-practice-6th-edition/

ebooksecure.com
Brief Contents
Boxes ​ xxii
Preface ​ xxiii

CHAPTER 1 What Is Anthropology? ​ 3

MODULE 1: Anthropology, Science, and Storytelling ​ 21

CHAPTER 2 Why Is Evolution Important to Anthropologists? ​ 31

CHAPTER 3 What Can the Study of Primates Tell Us about Human Beings? ​ 61
MODULE 2: Dating Methods in Paleoanthropology and Archaeology ​ 82

CHAPTER 4 What Can the Fossil Record Tell Us about Human Origins? ​ 95

CHAPTER 5 What Can Evolutionary Theory Tell Us about Human Variation? ​ 143

CHAPTER 6 How Do We Know about the Human Past? ​ 169

CHAPTER 7 Why Did Humans Settle Down, Build Cities, and Establish States? ​ 201

CHAPTER 8 Why Is the Concept of Culture Important? ​ 237

MODULE 3: On Ethnographic Methods ​ 257

CHAPTER 9 Why Is Understanding Human Language Important? ​ 273

MODULE 4: Components of Language ​ 298

CHAPTER 10 How Do We Make Meaning? ​ 303

CHAPTER 11 Why Do Anthropologists Study Economic Relations? ​ 337

CHAPTER 12 How Do Anthropologists Study Political Relations? ​ 363

CHAPTER 13 What Can Anthropology Teach Us about Sex, Gender, and Sexuality? ​ 393

CHAPTER 14 Where Do Our Relatives Come from and Why Do They Matter? ​ 421

CHAPTER 15 What Can Anthropology Tell Us about Social Inequality? ​ 469

CHAPTER 16 How Is Anthropology Applied in the Field of Medicine? ​ 503

Glossary ​ 530
References ​ 541
Credits ​ 554
Index ​ 559

vii
Contents
Boxes ​ xxii
Preface ​ xxiii

CHAPTER 1 What Is Anthropology? 3

What Is Anthropology? ​ 5
What Is the Concept of Culture? ​ 6
What Makes Anthropology a Cross-Disciplinary Discipline? ​ 7
Biological Anthropology ​ 8
IN THEIR OWN WORDS: Anthropology as a Vocation: Listening
to Voices ​ 9
Cultural Anthropology ​ 11
Linguistic Anthropology ​ 14
Archaeology ​ 14
Applied Anthropology ​ 15
Medical Anthropology ​ 16
The Uses of Anthropology ​ 17
IN THEIR OWN WORDS: What Can You Learn from an
Anthropology Major? ​ 18
CHAPTER SUMMARY ​ 19
FOR REVIEW ​ 19
KEY TERMS ​ 20
SUGGESTED READINGS ​ 20

MODULE 1: Anthropology, Science, and Storytelling ​ 21

Scientific and Nonscientific Explanations ​ 21

Some Key Scientific Concepts ​ 23
MODULE SUMMARY ​ 29
FOR REVIEW ​ 29
KEY TERMS ​ 29

CHAPTER 2 Why Is Evolution Important to Anthropologists? ​ 31

What Is Evolutionary Theory? ​ 32
What Material Evidence Is There for Evolution? ​ 33
Pre-Darwinian Views of the Natural World ​ 33
Essentialism ​ 33
The Great Chain of Being ​ 34
Catastrophism and Uniformitarianism ​ 36
Transformational Evolution ​ 36

viii
 CONTENTS  ix

What Is Natural Selection? ​ 38

Population Thinking ​ 39
Natural Selection in Action ​ 40
How Did Biologists Learn about Genes? ​ 41
Mendel’s Experiments ​ 42
The Emergence of Genetics ​ 43
What Are the Basics of Contemporary Genetics? ​ 43
Genes and Traits ​ 44

ANTHROPOLOGY in Everyday Life: Investigating Human-Rights

Violations and Identifying Remains ​ 46
Mutation ​ 48
DNA and the Genome ​ 49
Genotype, Phenotype, and the Norm of Reaction ​ 50
IN THEIR OWN WORDS: How Living Organisms Construct
Their Environments ​ 54
What Does Evolution Mean? ​ 55
CHAPTER SUMMARY ​ 56
FOR REVIEW ​ 57
KEY TERMS ​ 58
SUGGESTED READINGS ​ 58

CHAPTER 3  hat Can the Study of Primates Tell Us

W
about Human Beings? ​ 61
What Are Primates? ​ 62
How Do Biologists Classify Primates? ​ 62
How Many Categories of Living Primates Are There? ​ 64
Strepsirrhines ​ 64
Haplorhines ​ 65

IN THEIR OWN WORDS: The Future of Primate Biodiversity ​ 70

What Is Ethnoprimatology? ​ 72
IN THEIR OWN WORDS: Chimpanzee Tourism ​ 74
Are There Patterns in Primate Evolution? ​ 74
How Do Paleoanthropologists Reconstruct Primate
Evolutionary History? ​ 76
Primates of the Paleocene ​ 76
Primates of the Eocene ​ 77
Primates of the Oligocene ​ 77
Primates of the Miocene ​ 78
CHAPTER SUMMARY ​ 79
FOR REVIEW ​ 80
KEY TERMS ​ 80
SUGGESTED READINGS ​ 80
x  CONTENTS

MODULE 2: Dating Methods in Paleoanthropology and Archaeology ​ 82

Relative Dating Methods ​ 82

Numerical (or Absolute) Dating Methods ​ 85
Modeling Prehistoric Climates ​ 91
MODULE SUMMARY ​ 91
FOR REVIEW ​ 93
KEY TERMS ​ 93

CHAPTER 4  hat Can the Fossil Record Tell Us

W
about Human Origins? ​ 95
What Is Macroevolution? ​ 96
What Is Hominin Evolution? ​ 98
Who Were the First Hominins (6–3 mya)? ​ 99
The Origin of Bipedalism ​ 99

IN THEIR OWN WORDS: Finding Fossils ​ 103

Changes in Hominin Dentition ​ 104
Who Were the Later Australopiths (3–1.5 mya)? ​ 105
How Many Species of Australopith Were There? ​ 106
How Can Anthropologists Explain the Human Transition? ​ 108
What Do We Know about Early Homo (2.4–1.5 mya)? ​ 108
Expansion of the Australopith Brain ​ 108
How Many Species of Early Homo Were There? ​ 109
Earliest Evidence of Culture: Stone Tools ​ 110
Who Was Homo erectus (1.8–1.7 mya to 0.5–0.4 mya)? ​ 112
Morphological Traits of H. erectus ​ 113
The Culture of H. erectus ​ 114
H. erectus the Hunter? ​ 115
What Happened to H. erectus? ​ 116
How Did Homo sapiens Evolve? ​ 117
What Is the Fossil Evidence for the Transition to Modern
H. sapiens? ​ 117
Where Did Modern H. sapiens Come from? ​ 118
Who Were the Neandertals (130,000–35,000 Years Ago)? ​ 119
What Do We Know about Middle Paleolithic/Middle Stone
Age Culture? ​ 121
IN THEIR OWN WORDS: Bad Hair Days in the Paleolithic:
Modern (Re)Constructions of the Cave Man ​ 122
Did Neandertals Hunt? ​ 124
What Do We Know about Anatomically Modern Humans
(200,000 Years Ago to Present)? ​ 124
What Can Genetics Tell Us about Modern Human Origins? ​ 125
What Do We Know about the Upper Paleolithic/Late Stone Age
(40,000?–12,000 Years Ago)? ​ 127
 CONTENTS  xi

What Happened to the Neandertals? ​ 129

How Many Kinds of Upper Paleolithic/Late Stone Age Cultures
Were There? ​ 130
Where Did Modern H. sapiens Migrate in Late Pleistocene
Times? ​ 131
IN THEIR OWN WORDS: Women’s Art in the Upper
Paleolithic? ​ 132
Eastern Asia and Siberia ​ 134
The Americas ​ 135
Australasia ​ 136
Two Million Years of Human Evolution ​ 136
CHAPTER SUMMARY ​ 137
FOR REVIEW ​ 139
KEY TERMS ​ 140
SUGGESTED READINGS ​ 140

CHAPTER 5  hat Can Evolutionary Theory Tell Us

W
about Human Variation? ​ 143
What Is Microevolution? ​ 144
The Modern Evolutionary Synthesis and Its Legacy ​ 144

IN THEIR OWN WORDS: Have We Ever Been Individuals? ​ 145

The Molecularization of Race? ​ 148
The Four Evolutionary Processes ​ 152

IN THEIR OWN WORDS: DNA Tests Find Branches but Few

Roots ​ 153
Microevolution and Patterns of Human Variation ​ 156
Adaptation and Human Variation ​ 158
Phenotype, Environment, and Culture ​ 162
Can We Predict the Future of Human Evolution? ​ 165
CHAPTER SUMMARY ​ 166
FOR REVIEW ​ 166
KEY TERMS ​ 167
SUGGESTED READINGS ​ 167

CHAPTER 6 How Do We Know about the Human Past? ​ 169

What Is Archaeology? ​ 170
Surveys ​ 172
Archaeological Excavation ​ 175
Archaeology and Digital Heritage ​ 177
How Do Archaeologists Interpret the Past? ​ 178
Subsistence Strategies ​ 178
Bands, Tribes, Chiefdoms, and States ​ 180
Whose Past Is It? ​ 183
xii  CONTENTS

How Is the Past Being Plundered? ​ 186

IN THEIR OWN WORDS: Rescue Archaeology in Europe ​ 188
What Are the Critical Issues in Contemporary
Archaeology? ​ 190
Archaeology and Gender ​ 190
Collaborative Approaches to Studying the Past ​ 192

ANTHROPOLOGY in Everyday Life: Archaeology as a Tool

of Civic Engagement ​ 193
Cosmopolitan Archaeologies ​ 195
CHAPTER SUMMARY ​ 197
FOR REVIEW ​ 198
KEY TERMS ​ 198
SUGGESTED READINGS ​ 198

CHAPTER 7  hy Did Humans Settle Down, Build Cities,

W
and Establish States? ​ 201
How Is the Human Imagination Entangled with the Material
World? ​ 202
Is Plant Cultivation a Form of Niche Construction? ​ 204
How Do Anthropologists Explain the Origins of Animal
Domestication? ​ 207
Was There Only One Motor of Domestication? ​ 211
How Did Domestication, Cultivation, and Sedentism Begin in
Southwest Asia? ​ 212
Natufian Social Organization ​ 213

ANTHROPOLOGY in Everyday Life: Çatalhöyük in the Twenty-First

Century ​ 214
Natufian Subsistence ​ 215
Domestication Elsewhere in the World ​ 217
What Were the Consequences of Domestication
and Sedentism? ​ 218
IN THEIR OWN WORDS: The Food Revolution ​ 220
How Do Anthropologists Define Social Complexity? ​ 222
Why Is It Incorrect to Describe Foraging Societies as “Simple”? ​ 222
What Is the Archaeological Evidence for Social
Complexity? ​ 223
Why Did Stratification Begin? ​ 225
How Can Anthropologists Explain the Rise
of Complex Societies? ​ 226
IN THEIR OWN WORDS: The Ecological Consequences of Social
Complexity ​ 228
Andean Civilization ​ 229
 CONTENTS  xiii

CHAPTER SUMMARY ​ 233

FOR REVIEW ​ 235
KEY TERMS ​ 235
SUGGESTED READINGS ​ 235

CHAPTER 8 Why Is the Concept of Culture Important? ​ 237

How Do Anthropologists Define Culture? ​ 238
IN THEIR OWN WORDS: The Paradox of Ethnocentrism ​ 239
IN THEIR OWN WORDS: Culture and Freedom ​ 241
Culture, History, and Human Agency ​ 242
IN THEIR OWN WORDS: Human-Rights Law and the
Demonization of Culture ​ 243
Why Do Cultural Differences Matter? ​ 245
What Is Ethnocentrism? ​ 246
Is It Possible to Avoid Ethnocentric Bias? ​ 246
What Is Cultural Relativism? ​ 246
How Can Cultural Relativity Improve Our Understanding
of Controversial Cultural Practices? ​ 247
Genital Cutting, Gender, and Human Rights ​ 247
Genital Cutting as a Valued Ritual ​ 248
Culture and Moral Reasoning ​ 249
Did Their Culture Make Them Do It? ​ 249
Does Culture Explain Everything? ​ 250
Cultural Imperialism or Cultural Hybridity? ​ 251
Cultural Hybridity ​ 252
Are There Limits to Cultural Hybridity? ​ 254
Can We Be at Home in a Global World? ​ 254
The Promise of the Anthropological Perspective ​ 255
CHAPTER SUMMARY ​ 255
FOR REVIEW ​ 256
KEY TERMS ​ 256
SUGGESTED READINGS ​ 256

MODULE 3: On Ethnographic Methods ​ 257

A Meeting of Cultural Traditions ​ 257
Single-Sited Fieldwork ​ 257
How Do Anthropologists Think about the
Ethics of Their Work? ​ 258
What Is Participant Observation? ​ 260
Multisited Fieldwork ​ 261
Collecting and Interpreting Data ​ 262
The Dialectic of Fieldwork: Interpretation
and Translation ​ 263
Interpreting Actions and Ideas ​ 264
xiv  CONTENTS

The Dialectic of Fieldwork: An Example ​ 266

The Effects of Fieldwork ​ 267
The Production of Anthropological Knowledge ​ 268
Anthropological Knowledge as Open-Ended ​ 269
MODULE SUMMARY ​ 269
FOR REVIEW ​ 270
KEY TERMS ​ 270
SUGGESTED READINGS ​ 270

CHAPTER 9 Why Is Understanding Human Language Important? ​ 273

What Makes Language Distinctively Human? ​ 274
How Are Language and Culture Related? ​ 276
How Do People Talk about Experience? ​ 278

IN THEIR OWN WORDS: Cultural Translation ​ 281

What Does It Mean to “Learn” a Language? ​ 281
How Does Context Affect Language? ​ 282
How Does Language Affect How We See the World? ​ 282
Pragmatics: How Do We Study Language in Contexts of Use? ​ 284
Ethnopragmatics ​ 285
What Happens When Languages Come into
Contact? ​ 286
What Is the Difference between a Pidgin and a Creole? ​ 286
How Is Meaning Negotiated? ​ 287
What Is Linguistic Inequality? ​ 287
What Is Language Ideology? ​ 287
How Have Language Ideologies Been at Work in Studies of African
American Speech?  288

IN THEIR OWN WORDS: Varieties of African American

English ​ 289
What Is Raciolinguistics? ​ 290
What Is Lost If a Language Dies? ​ 291
ANTHROPOLOGY in Everyday Life: Language Revitalization ​ 292

How Are Language and Truth Connected? ​ 295

CHAPTER SUMMARY ​ 296
FOR REVIEW ​ 297
KEY TERMS ​ 297
SUGGESTED READINGS ​ 297

MODULE 4: Components of Language ​ 298

Phonology: Sounds ​ 298
Morphology: Word Structure ​ 298
Syntax: Sentence Structure ​ 299
 CONTENTS  xv

Semantics: Meaning ​ 300

FOR REVIEW ​ 301
KEY TERMS ​ 301

CHAPTER 10 How Do We Make Meaning? ​ 303

What Is Play? ​ 304
What Do We Think about Play? ​ 304
What Are Some Effects of Play? ​ 304

What Is Art? ​ 305

Is There a Definition of Art? ​ 305
“But Is It Art?” ​ 309

IN THEIR OWN WORDS: Tango ​ 311

“She’s Fake”: Art and Authenticity ​ 312

How Does Hip-Hop Become Japanese? ​ 313

What Is Myth? ​ 314
How Does Myth Reflect—and Shape—Society? ​ 315
Do Myths Help Us Think? ​ 316
What Is Ritual? ​ 317
How Can Ritual Be Defined? ​ 317
How Is Ritual Expressed in Action? ​ 317
What Are Rites of Passage? ​ 318

IN THEIR OWN WORDS: Video in the

Villages ​ 319
How Are Play and Ritual Complementary? ​ 319
How Are Worldview and Symbolic Practice
Related? ​ 321
What Are Symbols? ​ 321
What Is Religion? ​ 322
How Do People Communicate in Religion? ​ 324
How Are Religion and Social Organization
Related? ​ 324
Worldviews in Operation: Two Case Studies ​ 326
Coping with Misfortune: Witchcraft, Oracles, and Magic among
the Azande ​ 326
Are There Patterns of Witchcraft Accusation? ​ 328
Coping with Misfortune: Listening for God among Contemporary
Evangelicals in the United States ​ 328

IN THEIR OWN WORDS: For All Those Who Were Indian in a

Former Life ​ 329
Maintaining and Changing a Worldview ​ 330
How Do People Cope with Change? ​ 330

IN THEIR OWN WORDS: Custom and

Confrontation ​ 331
Visit https://testbankfan.com
now to explore a rich
collection of testbank or
solution manual and enjoy
exciting offers!
xvi  CONTENTS

How Are Worldviews Used as Instruments of

Power? ​ 332
CHAPTER SUMMARY ​ 333
FOR REVIEW ​ 334
KEY TERMS ​ 334
SUGGESTED READINGS ​ 334

CHAPTER 11  hy Do Anthropologists Study Economic

W
Relations? ​ 337
How Do Anthropologists Study Economic
Relations? ​ 338
What Are the Connections between Culture and
Livelihood? ​ 338
Self-Interest, Institutions, and Morals ​ 338
How Do Anthropologists Study Production, Distribution,
and Consumption? ​ 339
How Are Goods Distributed and Exchanged? ​ 343
Capitalism and Neoclassical Economics ​ 343
What Are Modes of Exchange? ​ 343

IN THEIR OWN WORDS: “So Much Work, So Much Tragedy . . .

and for What?” ​ 344
The Maisin and Reciprocity ​ 345
Does Production Drive Economic Activities? ​ 347
Labor ​ 347
Modes of Production ​ 347

ANTHROPOLOGY in Everyday Life: Producing Sorghum and Millet in

Honduras and the Sudan ​ 348

IN THEIR OWN WORDS: Solidarity Forever ​ 350

What Is the Role of Conflict in Material Life? ​ 350
Why Do People Consume What They Do? ​ 351
The Internal Explanation: Malinowski and Basic Human
Needs ​ 351
The External Explanation: Cultural Ecology ​ 351

IN THEIR OWN WORDS: Questioning Collapse ​ 352

How Is Consumption Culturally Patterned? ​ 354
How Is Consumption Being Studied Today? ​ 356

IN THEIR OWN WORDS: Fake Masks and Faux

Modernity ​ 357
The Anthropology of Food and Nutrition ​ 359
CHAPTER SUMMARY ​ 360
FOR REVIEW ​ 361
KEY TERMS ​ 361
SUGGESTED READINGS ​ 361
 CONTENTS  xvii

CHAPTER 12 How Do Anthropologists Study Political Relations? ​ 363

How Are Culture and Politics Related? ​ 364
How Do Anthropologists Study Politics? ​ 366
Is Political Power Nothing More Than Coercion? ​ 366

IN THEIR OWN WORDS: Protesters Gird for Long Fight over

Opening Peru’s Amazon ​ 368
What Are Domination and Hegemony? ​ 371
What Are Biopower and Governmentality? ​ 372

IN THEIR OWN WORDS: Reforming the Crow

Constitution ​ 374

ANTHROPOLOGY in Everyday Life: Anthropology and

Advertising ​ 375
How Do Anthropologists Study Politics of the
Nation-State? ​ 376
Nation Building in a Postcolonial World: The Example
of Fiji ​ 377
How Does Globalization Affect the Nation-State? ​ 378
Migration, Trans-Border Identities, and Long-Distance
Nationalism ​ 379
Anthropology and Multicultural Politics in the New
Europe ​ 380
What Happens to Citizenship in a Globalized
World? ​ 385
How Can Citizenship Be Flexible? ​ 385
What Is Territorial Citizenship? ​ 387
What Is Vernacular Statecraft? ​ 388
Global Politics in the Twenty-First Century ​ 389
CHAPTER SUMMARY ​ 390
FOR REVIEW ​ 390
KEY TERMS ​ 391
SUGGESTED READINGS ​ 391

CHAPTER 13 What Can Anthropology Teach Us about Sex, Gender,

and Sexuality? ​ 393
How Did Twentieth-Century Feminism Shape the
Anthropological Study of Sex, Gender, and
Sexuality? ​ 394
How Do Anthropologists Organize the Study of Sex, Gender,
and Sexuality? ​ 398
IN THEIR OWN WORDS: The Consequences of Being
a Woman ​ 401
How Are Sex and Gender Affected by Other Forms of
Identity? ​ 402
xviii  CONTENTS

How Do Ethnographers Study Gender Performativity? ​ 404

How Do Anthropologists Study Connections Among Sex,
Gender, Sexuality, and the Body? ​ 406
How Do Anthropologists Study Connections between Bodies
and Technologies? ​ 408
How Do Anthropologists Study Relations between Sex,
Gender, and Sexuality? ​ 409
How Does Ethnography Document Variable Culture
Understandings Concerning Sex, Gender, and SEXUALITY? ​ 411
Female Sexual Practices in Mombasa ​ 412
Male and Female Sexual Practices in Nicaragua ​ 414
Transsexuality and Same-Sex Desire in Iran ​ 415
CHAPTER SUMMARY ​ 417
FOR REVIEW ​ 419
KEY TERMS ​ 419
SUGGESTED READINGS ​ 419

CHAPTER 14  here Do Our Relatives Come from and Why Do

W
They Matter? ​ 421
How Do Human Beings Organize Interdependence? ​ 422
What Is Friendship? ​ 423
What Is Kinship? ​ 426
What Is the Role of Descent in Kinship? ​ 427
Bilateral Kindreds ​ 428
What Role Do Lineages Play in Descent? ​ 429
Lineage Membership ​ 430
The Logic of Lineage Relationships ​ 430
What Are Patrilineages? ​ 431
What Are Matrilineages? ​ 432
What Are Kinship Terminologies? ​ 433
What Criteria Are Used for Making Kinship Distinctions? ​ 433
What Is Adoption? ​ 434
Adoption in Highland Ecuador ​ 434
What Is the Relation between Adoption and Child Circulation
in the Andes? ​ 435
How Flexible Can Relatedness Be? ​ 436
Negotiation of Kin Ties among the Ju/’hoansi ​ 436
European American Kinship and New Reproductive
Technologies ​ 437
Assisted Reproduction in Israel ​ 439
Compadrazgo in Latin America ​ 440
Organ Transplantation and the Creation of New Relatives ​ 440
What Is Marriage? ​ 441
Toward a Definition of Marriage ​ 441
Woman Marriage and Ghost Marriage among the Nuer ​ 441
 CONTENTS  xix

Why Is Marriage a Social Process? ​ 442

Patterns of Residence after Marriage ​ 443
Single and Plural Spouses ​ 443
What Is the Connection between Marriage and Economic
Exchange? ​ 445
IN THEIR OWN WORDS: Outside Work, Women, and
Bridewealth ​ 446
What Is a Family? ​ 447
What Is the Nuclear Family? ​ 447

IN THEIR OWN WORDS: Dowry Too High. Lose Bride

and Go to Jail ​ 448
What Is the Polygynous Family? ​ 449
Extended and Joint Families ​ 450
How Are Families Transformed over Time? ​ 451
Divorce and Remarriage ​ 451

IN THEIR OWN WORDS: Law, Custom, and Crimes against

Women ​ 452
How Does International Migration Affect the Family? ​ 453

IN THEIR OWN WORDS: Survival and a Surrogate

Family ​ 454

Anthropology in Everyday Life: Caring for Infibulated Women Giving

Birth in Norway ​ 456
Families by Choice ​ 458
The Flexibility of Marriage ​ 458
IN THEIR OWN WORDS: Why Migrant Women Feed Their
Husbands Tamales ​ 459

IN THEIR OWN WORDS: Two Cheers for Gay Marriage ​ 460

Love, Marriage, and HIV/AIDS in Nigeria ​ 462
CHAPTER SUMMARY ​ 463
FOR REVIEW ​ 465
KEY TERMS ​ 466
SUGGESTED READINGS ​ 466

CHAPTER 15 What Can Anthropology Tell Us about Social Inequality? ​ 469

Class ​ 471
Class and Gender in Indonesia ​ 472
Class and Caste in the United States? ​ 472
Caste ​ 473
Caste in India ​ 473

IN THEIR OWN WORDS: Burakumin: Overcoming Hidden

Discrimination in Japan ​ 475
How Do Caste and Class Intersect in Contemporary
India? ​ 475
xx  CONTENTS

IN THEIR OWN WORDS: As Economic Turmoil Mounts, So Do

Attacks on Hungary’s Gypsies ​ 476
Race ​ 479
Colorism in Nicaragua ​ 480

IN THEIR OWN WORDS: On the Butt Size of Barbie and Shani:

Dolls and Race in the United States ​ 482
Ethnicity ​ 482
IN THEIR OWN WORDS: The Politics of Ethnicity ​ 483
How Do Anthropologists Study Human Rights? ​ 487
Are Human Rights Universal? ​ 487

ANTHROPOLOGY in Everyday Life: Anthropology and Indigenous

Rights ​ 491

IN THEIR OWN WORDS: How Sushi Went Global ​ 496

CHAPTER SUMMARY ​ 498
FOR REVIEW ​ 500
KEY TERMS ​ 500
SUGGESTED READINGS ​ 500

CHAPTER 16 How Is Anthropology Applied in the Field of Medicine? ​ 503

What Is Medical Anthropology? ​ 504
What Makes Medical Anthropology “Biocultural”? ​ 504
IN THEIR OWN WORDS: American Premenstrual
Syndrome ​ 505

IN THEIR OWN WORDS: The Madness of Hunger ​ 507

How Do People with Different Cultures Understand the
Causes of Sickness and Health? ​ 508
Kinds of Selves ​ 508
Decentered Selves on the Internet ​ 509

ANTHROPOLOGY in Everyday Life: Lead Poisoning among Mexican

American Children ​ 510
Self and Subjectivity ​ 511
Subjectivity, Trauma, and Structural Violence ​ 513
How Are Human Sickness and Health Shaped by the Global
Capitalist Economy? ​ 516
IN THEIR OWN WORDS: Ethical Dilemmas and Decisions ​ 517
Health, Human Reproduction, and Global Capitalism ​ 519
Medical Anthropology and HIV/AIDS ​ 522
The Future of Medical Anthropology ​ 525
CHAPTER SUMMARY ​ 526
FOR REVIEW ​ 528
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
 Sitten puoluetoverit syventyivät jälleen ammentamaan tietoja
kuopiolaisesta miltei pohjattomasta kaivosta, ja seuraava uutinen,
joka tuli arvoisilla palstoilla heti tämän sonniuutisen jälkeen, oli
luonnollisesti lehmäuutinen, vieläpä korkeasti valtiollinen
lehmäuutinen, niinkuin maalaisliittolaislehdelle sopiikin.

Ja kuului se henkevyydessään seuraavasti:

»— Troskiko maalaisliittolainen? Meille on kerrottu että Troski on

karjanhoitoon niin innostunut, että pitää matkassaan lehmää».

Puoluetoverit kaivoivat piipunperskat poskestaan ja sylkäisivät

aina hamaan ovelle asti ja raappivat miettiväisesti päätään ja
ajattelivat, että jaa, se Rotski… että niät tätä meijän mualaisliittoo…
ja lehmee niät tuntuu pitävän matkassaan…

Ja puoluetoverit tunsivat sisällistä liikutusta ja oikeutettua ylpeyttä

ajatellessaan, miten heidän puolueensa paisuu ja leviää ja miten
siihen jo kuuluu maailman kuuluisuuksia, niinkuin nyt yhdeksi
esimerkiksi vaikkapa tää Rotski.

Mahdollisesti jotkut kuopiolaiset soittelivat »Savon Sanomain»

toimitukseen ja anoivat lisätietoja Trotskin maalaisliittolaisuudesta ja
hänen lehmästään, sekä selvitystä siihenkin seikkaan, sitooko jo
lehmän omistaminen sinänsä omistajan maalaisliittoon, ja kukaties
arv. toimitus oli lopuksi huomaavinaan jonkinlaisia pukinsorkkia
vilahtelevan näiden viattomien kysymysten liepeiden alta, eikä liene
vallan mahdotonta sekään, että toimitus oli kuulevinaan salaperäistä,
hillittyä naurunhihitystä jostain, pääsemättä oikein selville siitä, kuka
nauroi ja missä nauroi ja minkätähden nauroi — kuinka tahansa,
toimitus alkoi rypistellä otsaansa ankaran näköisenä ja toimituksen
suupielet nytkähtelivät tarmokkaasti ja toimitus ryhtyi lehtensä
seuraavaan numeroon toimittamaan toista uutista
maalaisliittolaisesta Trotskista, ja tuli tämä uutinen painokoneesta
päivänvaloon seuraavassa muodossa:

»Lehtemme viime numerossa ollut naivi pikkujuttu, joka koski

neuvostokomissari Trotskin karjanhoitoharrastuksesta, oli päässyt
pujahtamaan julkisuuteen sivusta päin toimituksen tietämättä».

Laaja lukijakunta ja savolainen maalaisliitto kopisteli porot

piipunpohjasta kouraansa, paineli niitä toisen käden peukalolla ja
sujautti ne huuleensa.

Sitten jäi se tuijottamaan miettiväisenä eteensä.

Siitä tuntui kuin olisi tämä edellisessä numerossa niin selvä asia
tullut jollain tavoin hämärämmäksi: onko nyt Trotskilla siis lehmä
matkassaan vai eikö, ja kuuluuko nyt Trotski siis maalaisliittoon vai
eikö kuulu?

Luulemme voineemme osoittaa, että »Savon Sanomat» on hauska

lehti.

Pyydämme saada omistaa yhden pienen, mutta sangen

myötätuntoisen hymyilymme »Savon Sanomille» ja sen laajalle
lukijakunnalle.

(1921.)
UUSI JULISTUS

Miettiväinen ilme tummansinisissä silmissämme katselemme ulos

ikkunasta.

Siellä leijailevat lumihiutaleet. Nenät punoittavat ja henget vähän

höyrähtelevät.

On marraskuu.

Jo neljä vuotta ovat tuttavamme, joskaan eivät juuri ystävämme,

bolshevikit olleet vallassa aivan meidän tallinnurkkamme takana.

Ovatpa he tuon tuostakin kurkistaneet sen nurkan takaa

meidänkin pihallemme, mutta ovat kiireesti vetäneet
punertavakarvaisen naamansa takaisin, huomatessaan isännän
seisovan hajasäärin keskellä pihaansa, kädet tosin sarkahousujen
taskuissa, mutta tukeva aidanseiväs aivan siinä lähistöllä.

Meidän kommunistilehtemme ovat edelleenkin paavillisempia kuin

heidän paavinsa itse. Tälle oikeauskoisuudelle, joka pysyy
järkähtämättömänä silloinkin, kun profeetta ja ylimmäiset papit ovat
justeeranneet opinkappaleitaan, pyyhkineet pois tärkeimpiä pykäliä
ja tehneet muihin pykälöihin sangen oleellisia muutoksia, on meidän
antaminen porvarillinen tunnustuksemme. »Tuhannet säihkyt ilman
kannen kirjaa» — kertoo suurin englantilainen runoilija suurimman
roomalaisen deklamoineen kohtalokkaana maaliskuun 15 pnä
vuonna 44 e.Kr.s. senaatin täysistunnossa Pompeiuksen teatterissa
— »jokainen tult' on, ja ne loistaa kaikki, mut paikkansa vain pitää
yksi niistä…» j.n.e. Hra Caesar puhui silloin itsestään ja
Pohjantähdestä, joiden välillä hän oli havainnut vertauskohtia.
Meidän päivinämme pitänee tuskin mikään muu säihky paikkaansa
kuin jonkun kuopiolaisen, tamperelaisen, oululaisen tai vaasalaisen
kommunistin tulenpalava usko bolshevismiin — ei siihen vesivelliin,
joksi Lenin, Tshitsherin ynnä muut tunnetut luopiot ovat bolshevismin
tärvelleet — vaan siihen vanhaan oikeaan, joka pitää alkuperäisistä
teorioista kiinni lujemmin kuin sika leivästä, ja jonka vuorenvankkaa
uskoa maailman vallankumoukseen ei edes maanjäristys,
tulivuorenpurkaus ja tuhat kaikkein pontevinta peruutusta Leninin
omasta kaunopuheliaasta suuontelosta kykene millimetrin vertaa
hievahuttamaan. Suurin ihme, mitä 20:nnellä vuosisadalla on
tapahtunut, oli se, kun meikäläiset kommunistilehdet alkoivat
myöntää, että Neuvostoparatiisissa on nälänhätä. Ensimmäisiä
tietoja siitä tervehtivät ne punaisella ivanaurulla, ja Lenininkin
julistukset, joissa ilmoitettiin, että leikki on kaukana, paiskattiin
häpeällä paperikoriin. Mutta sitten alkoivat ne kuitenkin kirjoittaa
samasta asiasta. Mikä tämän mielenmuutoksen sai aikaan, sitä me
emme tietenkään voi mennä varmuudella väittämään, mutta tuskinpa
erehtynemme, jos oletamme, että niistä bolshevikkivirastoista, joista
painatusapu meidänkin kommunistilehdillemme heruu, ja joille ei
suinkaan ole samantekevää, saadaanko vai ei muu ihmiskunta
uskomaan Venäjän hätä todelliseksi, tehtiin aateveljille niin
Kuopiossa kuin sen etu- ja takapuolellakin tiettäväksi, että elleivät he
ala toisella tavalla suhtautua asiaan, toimitetaan heille itselleen
nälänhätä pikemmin kuin he ehkä aavistavatkaan. Ja se naula kyllä
veti.

Nyt on puustakatsojalle mielenkiintoista odottaa, milloin

meikäläiset uskonveljet alkavat myöntää senkin, että Neuvosto-
Venäjä on eräistä painavista käytännöllisistä syistä luopunut
tähänastisista uskonkappaleistaan, nöyryyttänyt itsensä länsimaisen
kapitalismin edessä ja ilmoittanut olevansa valmis tanssimaan
kultaisen vasikan ympärillä piirileikkiä »Väki tuli saaresta, sun frali lali
lei, kun ei ollut hauska, sun frali lali lei», käsikädessä Euroopan ja
Amerikan suurkapitalistien kanssa, kunhan vain viimemainitut
pelastavat Venäjän siitä kaikkein viimeisestä romahduksesta, joka
lähestyy peloittavalla nopeudella. Tähän saakka ovat meidän
kommunistimme vaienneet tarkoin näistä merkittävistä asioista
taikka selittäneet ne vain niiksi porvarien valheiksi.

Sitä innokkaammin koettavat Neuvosto-Venäjän pääjehut saada

koko maailman uskomaan, että heikäläinen »Tasala Vilkun
gäändmys paremppa elämähä» on todellinen ja vakavasti tarkoitettu.
Moskovassa viime kuussa pidetyssä kongressissa antoi Lenin selvin
sanoin ymmärtää, että suhteessa ulkomaihin tapahtuu nyt
täyskäännös oikeaan, joten on parasta, pojat, ettette enää puhu siitä
maailmanvallankumouksesta mitään, ei ainakaan niin kovalla
äänellä, että se naapurin pihalle kuuluu.

Ja ranskalaisen »Petit Parisien» lehden kirjeenvaihtajalle on

ulkoasiainkomissari Tshitsherin Moskovassa todennut, että
Neuvosto-Venäjän on täydellisen katastrofin uhatessa ollut pakko
päättäväisesti heittäytyä länsimaisen kapitalismin turviin. Ja että
Neuvostolan ulkopolitiikka nyttemmin perustuu ainoastaan
taloudellisiin maailmanintresseihin, eikä, niinkuin tähän saakka,
kommunistisiin opinkappaleisiin. Sekä että tämä politiikka
vastaisuudessa on oleva aivan riippumaton kolmannesta
internatsionalesta, ja ettei sillä ole mitään tekemistä luokkataistelun
kanssa.

Yhtä innokkaasti kuin bolshevikit vielä joku aika takaperin julistivat

bolshevismiaan kaikelle maailmalle, yhtä kovasti he nyt puhaltavat
pasuunaansa kaikille ilmansuunnille, tiettäväksitehden
»kääntymystään».

Ja jos porvari huomauttaa, että »kyll mar tämä kaikk ny vaa hyvä o
ja vallam baikallas, ett snääki Vilkk olet tull hurskaks», niin mutisee
Neuvosto-Vilkk vaatimattomasti, että ehkä ei nyt sentään vielä tosin
aivan hurskaskaan, »mutt ny ovakki asjat toisi ja mnuull on däys syy
muutta elämätän…»

Niinhän tuo kyllä taitaa olla.

Mutta se paha maailma tuntuu vielä hieman epäluuloiselta.

(1921.)
PAREMPI JOTAIN KUIN EI MITÄÄN

Asumme täällä kuin maantien varrella olevassa talossa, jonka

isäntäväki on rahtilaisten ja muiden ohikulkevien kesken tunnettu
vanhanaikaisesta suopeudestaan käypäläisiä kohtaan, vaikka ne
eivät aina erikoisen mieluisiakaan olisi. Matkamies voi poiketa taloon
turvallisessa tietoisuudessa, että jollei talonväki hänelle nyt juuri
kaulaankaan lennä, niin ei se kiellä myöskään sitomasta hevosta
tikapuihin ja ajajaa käymästä tuvassa ryyppäämässä vettä
ovensuussa olevasta saavista, jonka laidalta riippuu yhteinen kauha.
Toiset ryyppäävät vain vettä, kehaisevat talon kaivoa, ja
kopisteltuaan huopasaappaistaan lumen permannolle ikäänkuin
korvaukseksi vedestä, lähtevät jatkamaan matkaansa. Toiset taas
istahtavat hetkiseksi penkillekin, panevat tupakaksi, sylkäisevät
puheen aluksi, kysyvät talon nimeä ja tarinoivat yhtä ja toista,
talonväen hommaillessa omissa askareissaan ja kuunnellessa
vieraan puhetta puolella korvalla tai kolmanneksella. Välistä vain,
kun isäntä palaa tallista tai emäntä navetasta, voivat he luoda
johonkin pitkäpiimäisempään kulkijaan hiukan ihmettelevän katseen:
yhäkö se istuu täällä, ihan outo ukko.

Olimme jo melkein unohtaneet, että meillä on täällä kotvasen

aikaa ollut melkoinen määrä Kronstadtin pakolaisia. Kun ei vierailla
ole tuntunut olevan halua lähteä talosta, on niitä neuvottu talon
töihin. Metsähallitus on antanut eräitä tietoja näiden töiden
sujumisesta. Aluksi ei siinä suhteessa ole ollut juuri kehumisen
varaa, koska näillä ammattivallankumouksellisilla on ollut peukalo
keskellä kämmentä, mikäli kämmentä on täytynyt ruveta käyttämään
tuottavaan työhön. Mutta työ on neuvonut tekijäänsä, niinkuin
maassa tapana on, ja peukalo on vähitellen siirtynyt luonnolliselle
paikalleen.

Metsähallituksen laskelmien mukaan ovat Kronstadtin pakolaisilla

teetetyt työt tulleet noin kolmasosaa kalliimmiksi kuin jos oma
kotimainen työväki olisi ne suorittanut. Me voimme kuitenkin
nähtävästi olla tyytyväiset siihenkin, sillä pakolaisjoukon
ylläpitäminen työttömänä keskitysleireissä olisi todennäköisesti ollut
vielä epäedullisempaa. Nyt on viime kesän ja syksyn kuluessa tullut
tällä työvoimalla kaivetuksi ojia yhteensä 124 km, perattu uittoväyliä
25 km ja tehty teitä 15 km. Aina se on sekin tyhjää parempi.

Myönnämme, ettei näillä saavutuksilla ole mainittavampaa

merkitystä meidän taloudellemme. Mutta sitä tärkeämmiksi voivat ne
muodostua Venäjälle. Ennemmin tai myöhemmin voivat bolshevikit
saada täältä viisisataa miestä, jotka eivät osanneet juuri muuta tehdä
kuin vallankumousta ja kapinaa, mutta jotka nyt pystyvät sekä ojia
kaivamaan että teitä tekemään. Viisisataa tie- ja
vesirakennusinsinööriä, jotka osaavat itse tehdä työtä ja opettaa
muitakin sitä tekemään. Bolshevikit ehkä vielä lähettävät meille
langattoman kiitossähkösanoman sen johdosta, että me olemme
täällä koukuttaneet heille viisisataa miestä, jotka osaavat hankkia
leipää.
 Sillä sellaisista miehistä tuntuu Venäjä, suurista
luonnonrikkauksistaan huolimatta, kärsivän puutetta. Kuvaavana
esimerkkinä — mikäli esimerkkejä ensinkään kaivataan — voimme
siinä suhteessa vedota siihen »lähetyskuntaan», jonka Pietarin
bolshevikit omien lehtiensä kertoman mukaan lähettivät viime
kesänä Etelä-Venäjälle ostamaan viljaa.

Se oli kuin patriarkka Jaakobin poikain matka Egyptiin

samanlaiselle asialle, sillä erotuksella vain, että pietarilaiset
viljanostajat eivät onnistuneet yhtä hyvin kuin Jaakobinpojat. Heille
— pietarilaisille tietysti — oli varustettu oma junansa ja annettu 5
miljoonaa ruplaa matkarahoiksi, mutta retkikunta, juna ja 5 miljoonaa
ruplaa katosivat kuin tina tuhkaan avaraan Venäjänmaahan. Pietarin
bolshevikkijohtajat odottelivat aikansa, mutta lakkasivat viimein
odottamasta, kun huomasivat, että leivänhakijat olivat hävinneet sille
tielleen. Eihän se ollut ensimmäinen eikä varmaan viimeinenkään
selittämätön katoamistapaus Neuvosto-Venäjän nelivuotisessa
historiassa.

Mutta äskettäin löytyi muutaman moskovalaisen rautatieaseman

sivuraiteilta juna, joka syystä tai toisesta veti asiaankuuluvien
neuvostovirkailijoiden huomiota puoleensa. Junaa tutkittaessa kävi
ilmi, että se oli juuri se kadonnut pietarilainen viljanhankintajuna. Ja
junassa istuivat ne viljanostoon lähteneet Jaakobinpojat.

— Missäs viljat ovat?

Jaakobinpojat selittivät murheellisina, etteivät he olleet onnistuneet

saamaan viljaa.

Tutkijat näkivät junassa 27 tynnyriä ja kysyivät, että mitäs sitten

noissa tynnyreissä on?
 Viljanostajat vastasivat, että niissä on — hm — viinaa — ostettiin
sitä — hm — jottei tarvitsisi aivan tyhjin käsin Pietariin palata.
Olisihan edes jotakin tuomisia… kun ei leipää saatu…

Olemme, niinkuin sanottu, sitä mieltä, että ryssä tarvitsee miehiä,

jotka ovat oppineet hankkimaan leipää, silloinkun
leivänhankkimisesta on kysymys. Meillä on nyt viisisataa miestä
opissa. Tosin ei heistä luultavasti ennätä mitään Saarijärven Paavoja
kehittyä. Mutta he ovat joka tapauksessa kaivaneet puolessa
vuodessa 124 km ojaa. Ja se on hyvä alku.

(1921.)
SOSIALISTIT, KOMMUNISTIT JA
RASVANAHKAISTEN PUOLUE

Noottien vaihto tämän maan sosialidemokraattisen ja kommunistisen

puolueen välillä näyttää päättyneen, toistaiseksi kumminkin.
Käsitteitä on vähän selvitetty puolelta ja toiselta. Kommunistit vetivät
henkeä, joka tahtoo välillä loppua, kun pitää jaksaa yhden puolueen
haukkua niin porvarit kuin sosialistitkin ja koko maailma, ja kysäisivät
sitten hiukan käheällä eikä aivan sydämellisellä äänellä, joko
sosialidemokraatit ja noskelaiset tuntevat nahkansa kyllin
pehmeäksi, vai lisätäänkö vielä löylyä, ja eivätkö molemmat puolueet
ala vähitellen tajuta ajankohdan sopivaksi »hedelmälliseen
yhteistyöhön».

Noskelaiset antoivat laajan vastauksen, jolla he todistivat olevansa

yhtä pontevia sanaseppoja kuin kommunistitkin, ja asettivat
muutamia vaatimuksia, sekä sen yleisen ehdon, että kommunistien
olisi ruokottava suutaan eräillä navetanpuhdistusvälikappaleilla ja
laimennettava 96-prosenttiset haukkumasanansa,
sosialidemokraatteja arvostellessaan, ainakin 50-prosenttisiksi.

Kommunistit ovat torjuneet rukkaskädellä näin ylettömät

vaatimukset ja ilmoittaneet, että koska ja kun niin on, niin ryhtyvät he
jatkamaan taistelua porvareita vastaan yksin ja omilla keinoillaan, ja
sosialidemokraatit saavat pitää hyvänään ne kalikat, jotka heidän
kinttuihinsa tässä kahakassa kommunistien käsistä lentelevät.
Samalla ovat kommunistit tehneet tiettäväksi, että

»Tässä taistelussa tulee Suomen Sosialistinen Työväenpuolue

osoittamaan Sos.-dem. Puoluetoimikunnan avoimessa vastauksessa
esitetyt syytökset ja väitteet, jotka koskevat suhtautumista Tarton
rauhansopimuksen noudattamiseen ja 'Karjalan kansannousuun'
y.m. ja jotka nyt ovat hedelmällisen yhteistyön esteenä, vääriksi,
valheellisiksi ja proletariaatin etujen vastaisiksi».

Että taistelua ainakin Sääksmäellä tullaan jatkamaan

tepsivämmilläkin aseilla kuin pelkällä kielenpieksämisellä, siitä antaa
aavistuksen eilisessä lehdessämme ollut uutinen, jossa kerrottiin,
että Sääksmäen kunnanvaltuuston kommunistinen jäsen, kirvesmies
Edvard Nieminen on iskenyt puukkonsa saman valtuuston
sosialistisen jäsenen, työmies Kalle Lehtosen olkavarteen.

Katsoen siihen, missä merkeissä kunnallinen toiminta

Sääksmäellä tänä vuonna on alkanut, ehdottaisimme läänin
maaherralle, että hän velvoittaisi Sääksmäen kunnan
rakennuttamaan kunnantalon yhteyteen sellaisen asehuoneen, joka
keskiajalla oli kirkoissa. Kunnanvaltuutettujen olisi tähän
asehuoneeseen ennen kokouksen alkua jätettävä ne puukot, kirveet
ja heinähangot, jotka he mahdollisesti ovat kokoukseen lähtiessään
varustaneet mukaansa, antaakseen kokouksessa enemmän pontta
sanoilleen. Vain puheenjohtajalla olisi oikeus käyttää mitään
kättäpitempää, nimittäin puheenjohtajan nuijaa. Varmuuden vuoksi,
koska tavallinen visakoivuinen sokerivasara keskustelun
vilkastuessa ehkä saattaisi osoittautua liian tehottomaksi
järjestyksen ylläpidossa, voitaisiin puheenjohtaja oikeuttaa
vasaranaan käyttämään rautapuntaria.

Mutta Toholammilla saarnaava entinen kommunistien piirisihteeri

Janne Kaara antaa pitkät ja kylmät vihellykset sekä kommunisteille
että sosialidemokraateille. Hän on paljastanut onnellisille
toholampilaisille koko humpuugin ja avannut toholampilaiset silmät
näkemään, »ettei Suomessa vielä tällä kertaa ole yhtään todellista
vallankumouksellista puoluetta». Kommunisteillakin kuuluu vain
olevan »kitalaki täynnä suuria sanoja, joita oikein vaahtopäisenä
maailmaan laskettelevat, mutta ei ole niin paljon miehuutta, että
uskaltaisivat kutsua edes puoluettaan oikealla nimellään, vaan
ohranaa peläten pitävät sillä väärän nimen».

Ja on Toholammin uusi apostoli luvannut, että jos hän saa

tarpeelliset varat, niin perustaa hän sanomalehden ja puolueen,
»johon jäseniksi pääsee ainoastaan rasvanahkaisia talonpoikia ja
työmiehiä».

Vaaditaanko tulevassa rasvanahkaisten puolueessa, että rasva on

oleva nahkan ulkopinnalla, vai saako sitä ja minkä verran olla
nahkan sisäpuolellakin, sen saanemme kuulla sitten, kun Janne
Kaara on saanut kokoon välttämättömän kapitaalin.

(1922.)
MINKÄTÄHDEN KORPISELÄN IIVANA
KÄSKETTIIN POIS PÖYDÄN TAKAA

Korpiselän kunnan Iivanat ja muut herrat valtuutetut kokoutuivat

Korpiselän kunnallisessa elämässä tärkeään tilaisuuteen,
kunnanvaltuuston ensimmäiseen kokoukseen, jossa piti taas
järjesteltämän kunnallista huushollia ensi vuodeksi, ja jossa oli
valittava ensiksikin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pöytäkirjuri.

Ja kun ukot olivat asettuneet paikoilleen, niin astui pöydän taakse

viimevuotinen puheenjohtaja, katsahtaen läsnäolevaan Korpiselän
kansan pienoiskuvaan surunvoittoisella silmäyksellä, ja sanoi sitten,
ettei hän halua enää tulla koroitetuksi siihen kunniaan, missä hän
Korpiselän kunnanvaltuuston puheenjohtajana on ollut, niin että
kiitos nyt sitten vain luottamuksesta ja hauskasta seurasta.

Valtuusmiehet kumarsivat vähän ja murahtivat, että kiitos vuan

itellesj, ja sitten tuli kysymys, että kukas nyt koroitetaan Korpiselän
valtaistuimelle.

Melkein kaikki puhujat kannattivat O. Huovista kykenevimpänä

miehenä puheenjohtajaksi. Maalaisliittolaiset myöskin. Eräs sosialisti
vain yhden toverinsa kannattamana pyysi arvoisien läsnäolijoiden
suosiolliseen huomioon soveliaana puheenjohtajakandidaattina
sulkea erään läsnäolevan Iivanan.

Mutta kun äänestys oli toimitettu, havaittiin Huovisen saaneen vain

6 ääntä, kun Iivana sai 7, joten Iivana tuli valituksi maalaisliittolaisten
ja sosialistien kaikessa hiljaisuudessa tekemän salaisen
lehmäkaupan avulla.

Mutta mikä oli tullut se oli tullut, ja entinen puheenjohtaja kiitti vielä
kerran Korpiselän ukkoja kaikesta suopeudesta ja siirtyi pois pöydän
takaa, ojentaen Iivanalle Korpiselän kunnanvaltuuston
puheenjohtajan ulkonaisen arvomerkin. Aapisen nimittäin, jonka eräs
tuntematon, mutta jalomielinen lahjoittaja oli viime talvena
lahjoittanut puheenjohtajalle, arvokkaana ja hyödyllisenä perintönä
luovutettavaksi puheenjohtajalta puheenjohtajalle Korpiselän
kunnanvaltuustossa.

Uusi puheenjohtaja otti tyytyväisyydestä loistaen aapisen

haltuunsa ja astui sitten pöydän taakse puhetta johtamaan.

Sitten istui puheenjohtaja Iivana ääneti pöydän takana ja katseli

aapinen kourassa lempeästi johdettaviaan, ja Korpiselän ukot
tuijottivat häneen takaisin uskollisesti ja rauhallisesti, kunnes eräs
valtuutetuista, joka kai alkoi arvella, että puheenjohtaja ja muu
valtuusto tuntevat jo tarpeeksi toisensa, keskeytti tämän hiljaisen
hartauden ja esitti, että eiköhän nyt voitaisi ruveta
varapuheenjohtajaa valitsemaan.

Puheenjohtaja nyökäytti päätään myöntymyksen merkiksi ja näytti

sitten vaipuvan ankaraan ajatustyöhön. Katsojat saattoivat melkein
nähdä, miten voimallisesti hänen kehittyneet aivonsa työskentelivät.
 Sitten kohotti uusi puheenjohtaja päätään, tuijotti kiinteästi
aapisensa kanteen ja kääntyi vihdoin valtuuston puoleen seuraavalla
esityksellä: jos valtuusto olisi hyvä ja neuvoisi häntä, miten sellainen
vaali on toimitettava.

Korpiselän kunnan pitkäpartaiset luottamusmiehet sipaisivat

hieman ällistyneen näköisinä kasvojensa miehekkäitä kaunistuksia ja
vilkaisivat sitten omituisesti toisiinsa ja alkoivat tuijottaa lattiaan.

Vihdoin eräs sosialisti lopetti tämän tukalan hiljaisuuden, selittäen

puheenjohtajalle lyhyesti ja kansantajuisesti, kuinka vaali
lainmukaisesti on toimitettava. Ja samalla vaivalla pyysi puhuja
saada arvoisille läsnäolijoille huomauttaa, että tämä puheenjohtaja
on siis todellakin, niinkuin puhuja ennen vaalia oli ennustanut,
toimeensa jokseenkin yhtä pätevä kuin jos puheenjohtajaksi olisi
valittu esimerkiksi vanha saapas. Niin että puhuja antoi
puheenjohtajalle sen kansanomaisen ja suorasukaisen, mutta
hyväätarkoittavan neuvon, että tämä irroittaisi asianomaisen
puheenjohtajan paikalta ja luovuttaisi vapaaehtoisesti ja hyvän sään
aikana virkansa Huoviselle.

Sitten valtuusto äänesti omin päinsä, ilman puheenjohtajan

arvokasta myötävaikutusta, varapuheenjohtajan.

Puheenjohtajasta tuntui tämä mukavalta, joten hän esitti, että

valtuusto samaa vauhtia valitsisi puheenjohtajalleen pöytäkirjurinkin,
ja olisi valtuusto vielä senkin tehnyt, mutta ehdotetut henkilöt
kieltäytyivät mitä jyrkimmin ja pontevimmin.

Sitten istuttiin ja haukoteltiin ja mentiin välillä tupakallekin ja

arveltiin, että puheenjohtaja pitäköön nyt sitten itse pöytäkirjankin.
 Vihdoin se sosialisteista, joka oli saanut kohtalokkaan
päähänpiston esittää Iivanaa puheenjohtajaksi, nousi tekemään
synnintunnustusta ja myönsi äärettömästi erehtyneensä
puheenjohtajakykyihin nähden, joten hän ehdotti, että Iivana itse
valittaisi vaalista maaherralle ja selittäisi kykenemättömyytensä sekä
pyytäisi maaherraa vapauttamaan Iivanan hänen hartioilleen
lasketusta liian raskaasta taakasta.

Korpiselän ukkojen silmät kiintyivät silloin toivon välkkeellä

puheenjohtajaan.

Mutta Iivana hypisteli aapista ja hymyili leveästi ja ilmoitti, että kun

hänet on kerran puheenjohtajaksi valittu, niin kyllä hän nyt aikoo
siinä virassa pysyäkin.

Silloin puhkesi kunnanukkojen välillä kiivas ja äänekäs ynnä

äärettömän monisanainen keskustelu siitä, että mitäs nyt tehdään, ja
pitääkö valtuuston valittaa omasta vaalistaan maaherralle, vai
valitako Huovinen ilman muuta puheenjohtajaksi.

Iivana istui vain pöydän takana.

Hän ei kuitenkaan enää hymyillyt, huomattuaan epämiellyttäväksi

hämmästyksekseen, että valtuusto todellakin aikoi ottaa häneltä
aapisen ja alentaa hänet tavalliseksi valtuusmieheksi.

Mutta valtuuston kokoushuoneen nurkassa oli syrjäisenä

kuuntelijana istunut eräs vanha ja arvokas, harmaapartainen
korpiselkäläinen patriarkka.

Tämä kunnianarvoisa ukko nousi nyt loukostaan ja kysyi

valtuustolta — ei siis puheenjohtajalta — saisiko hän sivullisena
lausua muutaman sanan.

— Puhu sie vuan! lupasi valtuusto yksimielisesti.

Silloin vanha patriarkka ojentautui täyteen pituuteensa, astui

askeleen puheenjohtajaan päin ja lausui äänellä, joka oli tottunut
tulemaan sekä kuulluksi että noudatetuksi, seuraavat ratkaisevat
sanansa:

— Sie Iivana astu nyt heti pois sieltä pöydän takaa ja mäne sinne,
missä äsken olit!

Ja vanhus osoitti varmemmaksi vakuudeksi sormellaan sitä penkin

päätä, jolla Iivana oli istunut ennen puheenjohtajaksi tuloaan.

Ja silloin Iivana erosi ja palasi takaisin penkin päähän.

Mutta aapisen hän sai pitää muistoksi lyhyestä

puheenjohtajakaudestaan, joka oli kestänyt noin kaksi tuntia.

(1922.)
KUVIA PORVARILLISESTA
YHTEISKUNNASTA

Ottakaamme ensin sakset ja leikatkaamme kyynel silmäkulmassa

Vaasan kommunistilehdestä seuraava tunteellinen ja liikuttava:

»Tervehdys vankilassa viruvalle Arvo-sedälle.

Vaasan järjestönuoret kokoutuneena kokoukseensa viime

sunnuntaina tunsivat syvän kaipauksen keskuudestamme vankilaan
raahatun ohjaajamme Arvo-sedän poissaolosta, sedän, joka
vapaana ollessaan oli valmis uhraamaan kaikki vapaahetkensä
meidän pienokaisten kasvattamiseksi ja oikealle tielle ohjaamiseksi.
Muistelemme ilolla niitä hetkiä, jolloin setä oli tilaisuudessa
keskuudessamme työskentelemään. Väsymättömällä tarmolla
tulemme jatkamaan jo aloitettua työtä voidaksemme täyttää Arvo-
sedän toivomuksen ja ilahduttaa häntä sillä, että hänen meihin
istuttamansa siemen on versonut ja kantanut hänen tarkoitusperiään
vastaavan hedelmän. Aina tulemme setää muistelemaan meidän
parastamme ajavana ohjaajana. Sentähden lähetämme Arvo-sedälle
sydämelliset terveisemme ja toivomme pian näkevämme sedän
keskuudessamme jatkamassa häneltä keskeneräiseksi jäänyttä
työtä.
 Vaasan järjestönuoret».

Emme tiedä, mistä syystä kunnon »Arvo-setä» on joutunut

toistaiseksi lukkojen taakse. Mutta varmaankin tuottaa sedälle
virkistystä tiilenpäitten lukemisen verrattain yksitoikkoisessa
hommassa tieto siitä, että hänen »istuttamansa siemen on versonut
ja kantanut hänen tarkoitusperiään vastaavan hedelmän». Tietäen
Arvo-sedän kovaksi kommunistiksi voinemme kai osapuilleen arvata
sekä sedän tarkoitusperät »meidän pienokaisten»
ylösrakentamiseksi että myöskin hedelmän laadun.

Porvarillinen postijuna on, siirtyäksemme asiasta toiseen, ollut

vähällä tehdä hallaa Oulun lähellä.

Viime sunnuntaiaamuna oli Ouluun järjestetty Työväen

Urheiluliiton Oulun piirin toimesta liittolaisten välinen
mestaruushiihtokilpailu 30 km:n matkalla. Eräässä paikassa piti
hiihtäjien kulkea radan poikki. Kun kolme ensimmäistä, toisista
hieman edellä olevaa hiihtäjää meni radan poikki, oli juna enää vain
100 metrin päässä. Veturi huusi ja kiljui ja piti pahaa meteliä, mutta
luokkatietoisella välinpitämättömyydellä kulki hiihtäjien häntäpääkin
radan poikki. Viimeinen hiihtäjistä olisi kuitenkin jäänyt junan alle,
ellei junan vauhtia olisi jarruttamalla saatu hiljennetyksi. Niin likeltä
sentään piti, että veturin etuhäkki hipaisi suksen kantoja.

Ja päälletulevaan veturiin vilkaisten kuuluu hiihtomies äkäisesti

ähkäisseen: »… kelehen porrrvari!»

Kuolema, joka jo oli aukaissut kitansa luokkatietoisesti

valveutuneelle urheilijalle, loksautti tyhjään leukoiaau.