Get Full Test Bank Downloads on testbankbell.

com

Solution Manual for Introductory Statistics 9th by

Mann

http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-
introductory-statistics-9th-by-mann/

OR CLICK BUTTON

DOWLOAD EBOOK

Download more test bank from https://testbankbell.com

More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Test Bank for Introductory Statistics 9th by Mann

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-introductory-
statistics-9th-by-mann/

Test Bank for Introductory Statistics, 9th Edition,

Prem S. Mann

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-introductory-
statistics-9th-edition-prem-s-mann/

Solutions Manual to accompany Introductory Statistics

9th edition 0321691229

https://testbankbell.com/product/solutions-manual-to-accompany-
introductory-statistics-9th-edition-0321691229/

Solution Manual for Introductory Chemistry A Foundation

9th by Zumdahl

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-
introductory-chemistry-a-foundation-9th-by-zumdahl/
Solutions manual for Introductory Statistics by Robert
Gould 0321891937

https://testbankbell.com/product/solutions-manual-for-
introductory-statistics-by-robert-gould-0321891937/

Using R for Introductory Statistics 2nd Verzani

Solution Manual

https://testbankbell.com/product/using-r-for-introductory-
statistics-2nd-verzani-solution-manual/

Solution Manual for Introductory Statistics, 10th

Edition Neil A. Weiss

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-
introductory-statistics-10th-edition-neil-a-weiss/

Test Bank for Introductory Statistics, 9/E 9th Edition

: 0321897196

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-introductory-
statistics-9-e-9th-edition-0321897196/

IBM SPSS for Introductory Statistics Use and

Interpretation 5th Morgan Solution Manual

https://testbankbell.com/product/ibm-spss-for-introductory-
statistics-use-and-interpretation-5th-morgan-solution-manual/
Solution Manual for Introductory
Statistics 9th by Mann

Full download chapter at: https://testbankbell.com/product/solution-

manual-for-introductory-statistics-9th-by-mann/
DESCRIPTION
Introductory Statistics, 9th Edition is written for a one or two semester first course
in applied statistics and is intended for students who do not have a strong
background in mathematics. The only prerequisite is knowledge of elementary
algebra. Introductory Statistics is known for its realistic examples and exercises,
clarity and brevity of presentation, and soundness of pedagogical approach.

1. Title Page
2. Copyright Page
3. Dedication
4. Preface
5. Acknowledgments
6. Contents
7. CHAPTER 1 Introduction
8. 1.1 Statistics and Types of Statistics
9. Case Study 1–1 2014 Lobbying Spending by Selected Companies
10. Case Study 1–2 Americans Life Outlook, 2014
11. 1.2 Basic Terms
12. 1.3 Types of Variables
13. 1.4 Cross-Section Versus Time-Series Data
14. 1.5 Population Versus Sample
15. 1.6 Design of Experiments
16. 1.7 Summation Notation
17. Uses and Misuses
18. Glossary
19. Supplementary Exercises
20. Advanced Exercises
21. Self-Review Test
22. Technology Instructions
23. Technology Assignments
24. CHAPTER 2 Organizing and Graphing Data
25. 2.1 Organizing and Graphing Qualitative Data
26. Case Study 2–1 Ideological Composition of the U.S. Public, 2014
27. Case Study 2–2 Millennials’ Views on Their Level of Day-to-Day Banking Knowledge
28. 2.2 Organizing and Graphing Quantitative Data
29. Case Study 2–3 Car Insurance Premiums per Year in 50 States
30. Case Study 2–4 Hours Worked in a Typical Week by Full-Time U.S. Workers
31. Case Study 2–5 How Many Cups of Coffee Do You Drink a Day?
32. 2.3 Stem-and-Leaf Displays
33. 2.4 Dotplots
34. Uses and Misuses
35. Glossary
36. Supplementary Exercises
37. Advanced Exercises
38. Self-Review Test
39. Technology Instructions
40. Technology Assignments
41. CHAPTER 3 Numerical Descriptive Measures
42. 3.1 Measures of Center for Ungrouped Data
43. Case Study 3–1 2013 Average Starting Salaries for Selected Majors
44. Case Study 3–2 Education Level and 2014 Median Weekly Earnings
45. 3.2 Measures of Dispersion for Ungrouped Data
46. 3.3 Mean, Variance, and Standard Deviation for Grouped Data
47. 3.4 Use of Standard Deviation
48. Case Study 3–3 Does Spread Mean the Same as Variability and Dispersion?
49. 3.5 Measures of Position
50. 3.6 Box-and-Whisker Plot
51. Uses and Misuses
52. Glossary
53. Supplementary Exercises
54. Advanced Exercises
55. Appendix 3.1
56. Self-Review Test
57. Technology Instructions
58. Technology Assignments
59. CHAPTER 4 Probability
60. 4.1 Experiment, Outcome, and Sample Space
61. 4.2 Calculating Probability
62. 4.3 Marginal Probability, Conditional Probability, and Related Probability Concepts
63. Case Study 4–1 Do You Worry About Your Weight?
64. 4.4 Intersection of Events and the Multiplication Rule
65. 4.5 Union of Events and the Addition Rule
66. 4.6 Counting Rule, Factorials, Combinations, and Permutations
67. Case Study 4–2 Probability of Winning a Mega Millions Lottery Jackpot
68. Uses and Misuses
69. Glossary
70. Supplementary Exercises
71. Advanced Exercises
72. Self-Review Test
73. Technology Instructions
74. Technology Assignments
75. CHAPTER 5 Discrete Random Variables and Their Probability Distributions
76. 5.1 Random Variables
77. 5.2 Probability Distribution of a Discrete Random Variable
78. 5.3 Mean and Standard Deviation of a Discrete Random Variable
79. Case Study 5–1 All State Lottery
80. 5.4 The Binomial Probability Distribution
81. 5.5 The Hypergeometric Probability Distribution
82. 5.6 The Poisson Probability Distribution
83. Case Study 5–2 Global Birth and Death Rates
84. Uses and Misuses
85. Glossary
86. Supplementary Exercises
87. Advanced Exercises
88. Self-Review Test
89. Technology Instructions
90. Technology Assignments
91. CHAPTER 6 Continuous Random Variables and the Normal Distribution
92. 6.1 Continuous Probability Distribution and the Normal Probability Distribution
93. Case Study 6–1 Distribution of Time Taken to Run a Road Race
94. 6.2 Standardizing a Normal Distribution
95. 6.3 Applications of the Normal Distribution
96. 6.4 Determining the z and x Values When an Area Under the Normal Distribution
Curve Is Known
97. 6.5 The Normal Approximation to the Binomial Distribution
98. Uses and Misuses
99. Glossary
100. Supplementary Exercises
101. Advanced Exercises
102. Appendix 6.1
103. Self-Review Test
104. Technology Instructions
105. Technology Assignments
106. CHAPTER 7 Sampling Distributions
107. 7.1 Sampling Distribution, Sampling Error, and Nonsampling Errors
108. 7.2 Mean and Standard Deviation of x
109. 7.3 Shape of the Sampling Distribution of x
110. 7.4 Applications of the Sampling Distribution of x
111. 7.5 Population and Sample Proportions; and the Mean, Standard Deviation,
and Shape of the Sampling D
112. 7.6 Applications of the Sampling Distribution of p
113. Uses and Misuses
114. Glossary
115. Supplementary Exercises
116. Advanced Exercises
117. Self-Review Test
118. Technology Instructions
119. Technology Assignments
120. CHAPTER 8 Estimation of the Mean and Proportion
121. 8.1 Estimation, Point Estimate, and Interval Estimate
122. 8.2 Estimation of a Population Mean: σ Known
123. Case Study 8–1 Annual Salaries of Registered Nurses, 2014
124. 8.3 Estimation of a Population Mean: σ Not Known
125. 8.4 Estimation of a Population Proportion: Large Samples
126. Case Study 8–2 Americans’ Efforts to Lose Weight Still Trail Desires
127. Uses and Misuses
128. Glossary
129. Supplementary Exercises
130. Advanced Exercises
131. Self-Review Test
132. Technology Instructions
133. Technology Assignments
134. CHAPTER 9 Hypothesis Tests About the Mean and Proportion
135. 9.1 Hypothesis Tests: An Introduction
136. 9.2 Hypothesis Tests About µ: σ Known
137. Case Study 9–1 Average Student Loan Debt for the Class of 2013
138. 9.3 Hypothesis Tests About µ: σ Not Known
139. 9.4 Hypothesis Tests About a Population Proportion: Large Samples
140. Case Study 9–2 Are Upper-Income People Paying Their Fair Share in Federal
Taxes?
141. Uses and Misuses
142. Glossary
143. Supplementary Exercises
144. Advanced Exercises
145. Self-Review Test
146. Technology Instructions
147. Technology Assignments
148. CHAPTER 10 Estimation and Hypothesis Testing: Two Populations
149. 10.1 Inferences About the Difference Between Two Population Means for
Independent Samples: σ1 and
150. 10.2 Inferences About the Difference Between Two Population Means for
Independent Samples: σ1 and
151. 10.3 Inferences About the Difference Between Two Population Means for
Independent Samples: σ1 and
152. 10.4 Inferences About the Mean of Paired Samples (Dependent Samples)
153. 10.5 Inferences About the Difference Between Two Population Proportions
for Large and Independent Sa
154. Uses and Misuses
155. Glossary
156. Supplementary Exercises
157. Advanced Exercises
158. Self-Review Test
159. Technology Instructions
160. Technology Assignments
161. CHAPTER 11 Chi-Square Tests
162. 11.1 The Chi-Square Distribution
163. 11.2 A Goodness-of-Fit Test
164. Case Study 11–1 Are People on Wall Street Honest and Moral?
165. 11.3 A Test of Independence or Homogeneity
166. 11.4 Inferences About the Population Variance
167. Uses and Misuses
168. Glossary
169. Supplementary Exercises
170. Advanced Exercises
171. Self-Review Test
172. Technology Instructions
173. Technology Assignments
174. CHAPTER 12 Analysis of Variance
175. 12.1 The F Distribution
176. 12.2 One-Way Analysis of Variance
177. Uses and Misuses
178. Glossary
179. Supplementary Exercises
180. Advanced Exercises
181. Self-Review Test
182. Technology Instructions
183. Technology Assignments
184. CHAPTER 13 Simple Linear Regression
185. 13.1 Simple Linear Regression
186. Case Study 13–1 Regression of Weights on Heights for NFL Players
187. 13.2 Standard Deviation of Errors and Coefficient of Determination
188. 13.3 Inferences About B
189. 13.4 Linear Correlation
190. 13.5 Regression Analysis: A Complete Example
191. 13.6 Using the Regression Model
192. Uses and Misuses
193. Glossary
194. Supplementary Exercises
195. Advanced Exercises
196. Self-Review Test
197. Technology Instructions
198. Technology Assignments
199. APPENDIX A Explanation of Data Sets
200. APPENDIX B Statistical Tables
201. ANSWERS TO SELECTED ODD-NUMBERED EXERCISES AND SELF-REVIEW
TESTS
202. INDEX
203. Key Formulas
204. Standard Normal Distribution Table
205. The t Distribution Table
206. EULA
Another random document with
no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Mehiläinen
1837
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Mehiläinen 1837

Editor: Elias Lönnrot

Release date: March 23, 2024 [eBook #73241]

Language: Finnish

Original publication: Oulu: Christian Evert Barck, 1837

Credits: Jari Koivisto

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MEHILÄINEN

1837 ***
MEHILÄINEN 1837

Toim.

Elias Lönnrot

Oulussa, Präntätty Christian Evert Barckin tykönä, 1837.

Imprimatur. Henr. Wegelius.

MEHILÄINEN V. 1837
Tammikuulta.
Kalevalan Neito.

Läksi Palja paimenehen,

Leena lehmien ajohon,
Kurja karjan katsantohon.
Laski lehmänsä teholle,
Hajasarvet haavikolle, 5
Kultasarvet kuusikolle,
Itse kangasta kapitti.
Käveli kivi kiveltä,
Astu paasi paaterelta,
Sukan mustan mustumatta, 10
Kengän kauon kastumatta.

Yhty yrkä karjahansa,

Lesken poika lehmihinsä.
Yrkä istu tyvellä puuta,
Itse lapsi latvemmälta 15
Kysytteli, lausutteli.
Kysytteli tiekaviä,
Lausutteli matkamiestä:
"Kulitko miun kotona,
Kävitkö Kalevalassa?" 20
"Kulinpa siun kotona,
Kävinpä Kalevalassa."
"Kukkuko käet Kalevan
Kalevalan kuusikossa?"
"Kukkupa käet Kalevan 25
Kalevalan kuusikossa."
"Haukkuko Kalevan koirat
Kalevalan kaivotiellä?"
"Haukkupa Kalevan koirat
Kalevalan kaivotiellä." 30
"Katsoko Kalevan neiot
Kalevalan ikkunoista?"
"Katsopa Kalevan neiot
Kalevalan ikkunoista."
"Mistä tunsit miun kotini? — 35
Mi merkki miun koissa?"

"Siitä tunsin siun kotisi;

Se merkki siun koissa:
Pihlaikko pirtin eessä,
Tuomikko tuvan takana, 40
Koivikko koan perässä,
Kataikko kaivotiellä,
Pyhä tammi tanhualla,
Hete tammen juuren alla,
Kultakansi kattehena, 45
Kultakauha kannen päällä?"
"Mitäpä meillä laaittihin,
Raattihin miun koissa?"
"Survottihin, jauhettihin,
Wielä vettä kannettihin, 50
Neitosia naitettihin
Päitäkassa kaupittihin."

"Kelle myötihin minua,

Kelle kurja kihlattihin?"
"Miulle myötihin sinua, 55
Miulle kurja kihlattihin."
"Äiänkö miusta annot,
Paljoko panit hyvästä,
Kun otit oluen tuojan,
Kannun kantajan valitsit?" 60
"Annonpa minä siusta
Isolle ikiorosen,
Jok' on tarkka askelelta,
Sekä käymähän terävä."
"Wähänpä hyvästä annoit, 65
Pikkaraisen kaunihista;
Mitäpä annoit maammolleni?"
"Maammolle maherolehmän;
Se on syömättä lihava,
Koria kostuttamatta." 70
"Wähänpä hyvästä annoit,
Pikkaraisen kaunihista;
Mitäpä annoit veljelleni?"
"Weljelle venopunasen;
Itsekseen sotia käypi, 75
Itse kaupat kaupitsevi."
"Wähänpä hymästä annoit,
Pikkaraisen kaunihista;
Mitäpä annoit sikolleni?"
"Sikolle sinervän uuhen; 80
Joka viikko villan tuopi,
Joka kuu karitsan kanto."
"Wähänpä hyvästä annoit,
Pikkaraisen kaunihista;
Mitäpä annoit ukolle?" 85
"Ukolle uuen lusikan;
Jok' on tuotu tuolta maalta,
Ulompata uitettuna."
"Wähänpä hyvästä annoit,
Pikkaraisen kaunihista; 90
Mitäpä annoit äämmölleni?"
"Äämmöllesi vaskimaljan;
Tuletta tuvassa käypi,
Walkiatta vailehtivi."
"Wähänpä hyvästä annoit, 95
Pikkaraisen kaunihista;
En lähe minä siulle."

"Kun vähä hyvästä annoin,

Pikkaraisen kaunihista;
Isosi ikioronen 100
Soti tiellä sortuohon,
Kaatuohon kauppatiellä,
Kauppa'aikana parassa!

Kun vähä hyvästä annoin,

Pikkaraisen kaunihista; 105
Maammosi maherolehmä
Wasoillensa vaipuohon,
Kiulullensa kirmotkohon,
Lypsyaikana parassa!
Kun vähä hyvästä annoin, 110
Pikkaraisen kaunihista;
Weljesi venopunanen
Halki juoskohon hakohon,
Poikki pohja katketkohon,
Soutiaikana parassa! 115
 Kun vähä hyvästä annoin,
Pikkaraisen kaunihista;
Siskosi sinervä uuhi
Willohinsa viipyöhön,
Karvohiinsa kaatuohon, 120
Willa'aikana parassa!

Kun vähä hyvästä annoin,

Pikkaraisen kaunihista;
Ukkosi uusi lusikka
Kahtialle katketkohon, 125
Poikki ponsi lentäöhön,
Syöntiaikana parassa!

Kun vähä hyvastä annoin,

Pikkaraisen kaunihista;
Äämmösesi vaskimalja 130
Kivehen kilahtaohon,
Poies pohja puhetkohon,
Juontiaikana parassa?"

Toisintoja. v. 1. Läksin Paljo p. v. 4. Laskin lehmäni l. v.7—9 I. k.

kapitin, Kävelin k. k., Astun p. p. v. 11. K. kannan k. v. 12, 13. Y. y.
karjahani, L. p. lehmihini. v. 14—16. Istutin t. p., Istuin latvaksella.
Istu sie t. p., Minä lapsi latvemmalla, kysyttelen jne. v. 17,18. K.
tienkäviän, L. matkamiehen. v. 24. K. kankahalla (kangasmailla), v.
39—46. Risti riihen ikku- nalla, Kuusikko kujasten suussa, Tammi
keskitanhualla (T. keskellä pihoa), H. t. juuruella, Siellä siikaset
kutevi, Särköset särettelevi. v. 51, N. myöksenneltiin. v. 53. Kellenpä
minua myötiin Kelle lie minua myöty. Kellen milma kaupittihin. v. 54.
K. k. kaupittihin. K. k. Utuna. v. 55. Myötihin sinä miulle. Silmä miulle
kaupitt. v. 57. Mitäpä m. a. Minpä sie m. a. v. 60. K. k. parahan. v.
62—64. Isolles (Isolleis) isosen ruunan; Pirtin päältä heinät syöpi,
Taivahalta veen vetäpi (Ween pilvistä vetäpi), v. 66. P. kaunosesta. v.
68. Maammolles (-leis) mahovalehmän (matikkalehmän).
Maholehmän maammollesi, v. 69,70. Jonk' ei syöen syömät puutu,
Juoen juomiset vähene. v. 74. Weljelleis sotivenosen (vesiheposen).
v. 80—82. Sikolleis sinisen uu.; Joka vuosi (vuotta) vuonan t., I. k. k.
kantaa. v. 85. M. a. vävylleni. v. 86. Wävylle varilusikan. v. 91. M. a.
minnälleni. v. 92. Minnällesi v. M. kultastaltsan. M. kultabratinan. M.
ruskian staltsan. v. 93-94. Itse ottapi olosen. Eikä syöen syömät
puutu, juoen juomiset vähene. v. 98. Kun vähän siitäi tuli. v. 100—
103, Taattosi isonen ruuna, Wainotiellä vuipuohon, Wainoaikana
parassa, Waollensa vaipuohon, Kyntoaikana parassa. v. 106.
Maammolla mahovalehmä. v. 107—109. Rengillänsä (Rengin päällä)
riutuohon, Kapallahan kaatuohon, Lypsykesässä p. Metsän rikka
rikko'ohon, Metsän karhu kaataohon, Maitoaikana p. Tulko nuorin
nostettava, Tervaköysin temmottava; jne. Wasohinsa (Wasikkoihin).
v. 112—115. Weljesi sotivenonen (vesiheponen) Kohti juoskohon
kiveä, Halki maista, poikki soista, Koskiaikana (Kutuaik.) p. (Parassa
sotikesänä). v. 119—121. Wuonihinsa vuotuohon (voipuohon),
Kaatuoon (kaotkoon, katoohon) karitsohinsa, Keskellä kerintäajan. v.
124. k. v. 86. v. 126. P. ponnesta katetko. P. kanta katketkohon. v.
130. k. v. 92. v. 131,132. Kallioon kalahtaohon (Kalliohon
kaatuohon), Halki kirvotko kivehen.

Jälkimaine. Tämä Karjalan naisten laulu taitaa olla jotensaki

täydellisnä tässä luettava, koska onki kerätty kyllä kymmeneltä, jos
ei usiammalta laulajalta. Palja (v. 1.) näyttää olevan vanhanaikanen
naisnimi. v. 17. tiekäviä, tien käyntiä, kulkua, matkaa; Nimennästä:
kävi, Hall. kävin. v. 35. osottaa usiampia erikotia eli taloja
Kalevalassa (Kalevan kylässä) olleen. Muuten tytön ei toki olisi
tarvinnutkan Yrkää erittäin kysyä, jos hänenki kodissa kävi, jo kaiketi
kuultuansa, Kalevalassa käyneen. v. 45,46. todistanevat, ei vaan
aivan kehnoina Kalevalassa eletynkän. v. 62, 68, 74, 80, 86, 92.
luettelevat tavallissimmia lahjoja, joita sihen aikaan sulho
morsiamensa vanhemmille ja heimolle anto, ja joilla sitte moniki taisi
luulla ostaneensa naisen, jos vaan myöntyisi tämä itse sulholle
menemään, jota nykynen Kalevalan tyttö ei kuitenkan uhannut
tehdä. v. 75. näyttää sekä sodasta, että kaupoista huolta olleen
Kalevalassa. v. 86. sanotaan myös: Waarille värilusikka, jonka
toisinnoissa unohdimma mainita. Wärilusikka, maalattu, (kuvilla
kaunisteltu?) lusikka. v. 91. Äämmölleni, eukolleni, isoäitilleni,
muorilleni. v. 93,94. osottavat saman maljan niin hohtaneen, ettei
tulta tarvittukana, pimiässä sen kanssa tuvassa käyden. Waalehtii,
välkkää, hohtaa (?). v. 126. ponsi, varrenpää.

Ylistysruno Kirjavaiselle.

Mulla ompi muistossani,

Pantu tallelle paperi,
Isännistä entisistä,
Joita palvelin pahassa
Piennä poikareppanana. 5

Sillon tulin tuntemahan,

Kuka se on kunnon miesi,
Orjallensa oivallinen,
Huolellinen huonommasta;
Minkä minunki kohalle. 10
 Ensin kiitän Kirjavaista,
Jok' on tuolla Jussilassa,
Lesken kanssa Leskelässä,
Sillä Hintikan sialla,
Taarast' vainajan talossa. 15

Sepä siunattu isäntä

Kanto murhetta monesta,
Palkollisesta pahasta,
Samate kun Sadan miesi
Wapahtajalle valitti, 20
Että tekis terveheksi,
Parantaisi palveljan.

Mutt' on vielä muistossani

Sekä mielessä minulla,
Kun tämä tuli talohon, 25
Sai isäksi itkeville,
Lasten orpojen osaksi,
Lesken leivän jatkajaksi

Jo oli lopen loppumassa,

Leivän kanta katkemassa, 30
Talo mänössä takasin;
Oli se oravan velassa,
Käpyniilon käskyläissä,
Kaikki kartano lamassa,
Katot maahan kaatumassa, 35
Seinät tuskin seisomassa.
Työkalutki kaikki tyyni,
Wanhanaikaset asehet,
Oli kerran kelvottomat.
Saatua saman isännän 40
Talon huonon hoitajaksi
Elon vaivasen varaksi,
Oli leipä oivallinen
Lasten eissä ja isännän,
Entä samate emännän. 45

Päästi talon petäjästä,

Laitto lahojen sialle
Uuen kartanon komian,
Jossa joukolla asuvat,
Leivän lietämät mahaansa, 50
Armon isän antamasta.
Kaikki kalut oivalliset
Puusta, rauasta rakensi,
Joilla kehtaapi kelata,
Tehä työtä tyylillensä. 55
Poikapuolensa opetti
Nikkariksi, maalariksi,
Kalun kaiken laittajaksi,
Siunais käytöksen siveeksi
Niin hän otti orvon itkun, 60
Poies pyyhki kyynelensä,
Muutti murehcn iloksi,
Ehti orpojen isäksi.
Ompa isä oivallinen
Ollut opilla hyvällä, 65
Kaunehilla käytöksillä,
Taitavammilla tavoilla;
 Isä ollut orpolasten,
Turvattomien tukia.

Jälkimaine. Woi jos kylläki monta talonpoikaa olisi Suomessa, jotka

ansaitsivat samanlaisen kiitoksen, kun nykysessä runossa Kirjavainen
on Rautalammin kiitettävältä runojalta, Ihalaiselta soanut!

Muistelmia Braahen eli Salosten kaupungin asioista.

[Ruotsin kielellä 1759 nimen tietämättömältä mieheltä kirjotettuja,

sitte muilta lisättynä, suomennettavaksi ja tähän pantaviksi
hyväntahtosesti Braahen kaupungin arkiivasta minulle lainatuita.]

Neljänneksen matkaa valta maantiestä, joka kiertää Pohjalahden

itäsiä rantoja, on Braahen kaupunqilla alansa ja asemensa meren
rannalla, kylläki ihanalla paikalla. Turusta lasketaan tänne 70
penikulmaa, Oulusta 8,5 ja 15 penik. likimmäisestä merentakasesta
Ruotsin kaupungista. Muita likimmäisiä kaupunkeja ovat Suomen
maassa, lounaista suuntaa Pohjalahden rannalla, Kokkola, 14
penikulman päässä, ja maan keskellä kaakon alla, 30 penikulman
takana Kuopio; Kajana itä-kaakon alla, 18 penikulman päässä. Isoja
jokia juoksee noin kolmen penikulman päässä; pohjaspuolella
Siikajoki, Pyhäjoki eteläpuolella. Kumpasetki nämät saavat alkunsa
maaseljältä Paltamon, Iinsalmen ja Pielaveden rajoilta ja juoksevat
nimistensä pitäjäin halki päästä päähän, mutkinensa kyllä
kahdenkymmenenki penikulman pituisia.

Braahea kutsutaan myös Salosten kaupungiksi, koska on Salon

pitäjässä. Se seisoo pian neliskulmasella kunnaalla, lahden päässä,
kahden niemen eli saarennon välissa. Sama kunnas oli muinen
kolmelta puolelta veden sisässä ja vaan siitä kulmasta, jolla nykyään
kirkko seisoo, manterehen liitetty. Idästä länteen, taikka maatullista
meritulliin, on kaupunki 700 kyynärää leviä ja 850 k. pitkä etelästä
pohjaseen. Wiimmesen palon jälkeen jaettiin kaupunki
yhteenkolmattä kortteliin, kymmenellä suoralla kadulla. Sitä ennen
oli käynyt neljä ristikatua kaupungin halki, kaksi pitkin, kaksi poikki,
ääritse toisia. Talojen ja taloasemien luku on 100, sekä suurempain,
että pienempäin.

Kaupungin alku on ollut seuraava. Neljänneksen päässä

kaupungista ja puolen sitä matkaa vanhalta Salon kirkolta on lahti,
johon ennen vanhaan oli kauppalaivoja purjehtinut niin omasta
maasta, kun monesta ulkomaanki kaupungista, Inkeristä, Wirosta,
Lyybekistä, Norkyöpingistä, Kemistä ja Turusta. Myös Tukhulmista oli
tavallisesti kaksi laivaa vuosittain tullut. Lahta ruvettiinki pian
erityisellä nimellä, Satama-lahdeksi kutsuttamaan, ja niinkun
muuallaki enimmästi on ollut samanlainen kaupunkien alku, sikesi
tähänki esinnä markkinakylä, nykysin Braahen kaupungin alku.

Nykyään on mainittu Satamalahti niin matala, ettei ole

pienimmilläkän aluksilla vettä tarpeeksi ja oli sama mataluus
ruvennut jo niinäki aikoina haittaamaan, joina Kreivi Braahe hallitsi
Suomen päällyksenä. Sentähden juuri käskiki Kreivi[1] uutta,
soveliampaa markkinapaikkaa näillä seuduin etsiä. Etsiöilla oli esinnä
mielessä valita se lahti uudeksi markkinapaikaksi, jonkin rannoilla
Salon kirkko ja Kuljun talo seisovat ja jota siitä Salon eli Kuljun
lahdeksi sanotaanki. Waan tarkemmin mittaamalla, naaraamalla
päättivät nykysin Braahen lahden soveliaammaksi. Niin muutettiin
markkinapaikka Satamalahdesta Braahen lahden rannalle, johon
kohtaki monta työmiestä asettautu elämään ja johon muonna 1650
eli 1652 alotettiin kaupunkia rakentaa. Suurta työtä ja kulua ei
mahtanut olla'kan ensimmäisistä huoneista, koska väkevä hirsimetsä
kasvo aivan paikalla. Jo v. 1649 oli esivallan suostunta
kaupunkitekoon saatu ja samassa maitaki kaupungin hyväksi. Waan
Kaarlo XII:n hallitessa hävisivät sotaaikana kaikki kirjat kaupungin
eduista ja vapauksista. Palon ja Savolahden kylät olivat esinnä
kokonansa annetut kaupungin lääniksi, mutta Kajanan herranmaan
ruunulle jällen otettaissa, meni näistäki Braahen alusmaista enin osa
takasi, ettei jäänyt kaupungin hyväksi, kun yksi Ylitalon maa Palosta,
Niittysaari (Engholma) ja puoli Lankilan maata Savolahden kylästä,
jotka yhteensä tekevät yhden mantaalin. Mainituista taloista oliki
Braahella enin osa ensimmäisiä asukkaitansa.

Ylitalo oli vanhastaan ollut Palon kylän sisässä, vaan tullut jo

ennen kaupungin hanketta muutetuksi törmälle maapuolin
kaupungista. Paikalla oli sitä ennen Lappalainen Sovio asunut, josta
Ylitaloa toisella nimellä ruvettiin Sovioksi kutsuttamaan. Ylitalon eli
Sovion senaikuisen isännän nimi oli Pertti. Talonsa muutettua viljeli
hän vanhoja maitaan Palossa, jotka sitte kuitenki aikaa voittain
Pakolaisilta omistettiin. Pertillä oli kaksi poikaa Mikko ja Matti. He
isän kuoltua jakavat Sovion maan kahdeksi. Juuri heidän aikoinansa
sai kaupunki alkeen, johon sitte heidänki majoinensa, perehinensä
piti muuttauta, ettei jäänyt entiselle asuntopaikalle, kun navetta
jälkeen, jota päälle sadan vuoden latona pidettiin. Osa kaupungista
ja eteläpuoli kirkkomaata olivat ennen Sovion talon peltona.

Matti Soviolla oli vaimona Dordi (Dorothea)? Mattilanperän talosta,

Salon pitäjätä. Hänestä sai neljä poikaa, Matin, Mikon, Hansun ja
Juosepin, joiden kautta Sovion suku levesi Braahessa sekä
ulommaksi.
Toinen veli Mikko oli naimisissa Kaarina Aukterin tytär Duelin kanssa.
Heillä synty kaksi tytärtä, Liisa ja Kaarina, joiden lapsia myös iso
osa Braahen ensimmäisiä asujamia oli.

Sovion sukua ovat vielä nykysetki Braahen alle kuuluvan Sovion

talon omistajat, Soveliukset. Sotapapin Juosepin Nyenissä sanotaan
olleen ensimmäisen, joka, ei kyllä someliaaksi isiltä perittyä Sovion
nimeä katsoen, muutti Soveliukseksi. Niin siitä rupesi veljensä
Hansunki poika, Juhana, itsensä Soveliukseksi nimittämään.

Niittysaaren maalle tulee puolineljännes luoteista suuntaa

kaupungista. Minne siitä entiset asukkaansa muuttvat, ei tietä, vaan
ei näytä heistä ketänä kaupunkiin ruvenneen.

Lankilan talopuolikas on eteläänpäin kaupungista. Kaupungin

maaksi talon annettua muuttiki kaupunkiin poi- ka Henrikki Lankila.
Samaa sukua ovat vieläi nykyset Lankeenit. Waan itse Lankisan maa
joutu noin muonna 1750 Braahen Porimestarin palkan avuksi.

Näin olemma nimittäneet muutaman osan kaupungin

ensimmäisistä asujamista. Waan muualtaki, niin maalta, kun
ulkokaupungeista muutti kansaa Braaheen. Semmoisia tulokkaita
olivat, paitsi muita nimittämättömiä:

Olli Kittilä, Pyhäjoelta Hourulasta. Jälkiset muuttivat nimen

Strömiksi.

Juonas Skytte, nikkari, Saksanmaalta, Braahen ensimmäisen

Porimestarin
Korten seurassa tullut. Hänestä levesi Skytten suku Suomeen.

Hansin Forbus, mainitun Korten kirjottaja.

Matti Koisala, Salon kylästä, nykysin Kosanterin suvun esi'isä.

 Pietari Kello, Kellon kylästä Iistä. Nimen vaihtovat perilliset
Kelliiniksi.

Gustau Öörni, Saksasta tullut, Korten neuloja, sitte Raatimies

Braahessa. Öörniläisten sukuisä..

Antti Alffi, Korten tynnyriseppä, Saksasta.

Junelius eli Junninen, Junnilan talosta, Wihannin kappelista.

Myöhemmin tuli monta muuta sukua, niinkun Krankka 1670,

Karleeni,
Kokkolasta, vaan Saksalaisista esi-isistä, 1695, Jurvelius, Oulun
Porimestarin poika, Niska, Hourula eli Houreeni, Kinnunen eli
Kindmanni, ynnä muita. Waan muita leviämpinä ovat aikoinansa
olleet
ja osittain ovat vieläki Braahessa suvut: Alholma, Bergi, Bogmanni,
Branderi, Durkmanni, Ervasti, Forbus, Freitagi, Friimanni, Hedmanni,
Holma, Jurvelius, Kaisula, Karleeni, Kröögeri, Lakke, Lanki, Laureus,
Montiini, Nordbergi, Sepilius, Sovio eli Sovelius ja Öörni.

Kirkollisista asioista.

Sanotaan jo v. 1622 jonkunlaisen kirkkorakennuksen Braahen

paikalla syntyneen, joka kuitenki mahto olla kovin kehno, koska ei
täyttä kolmekymmentä vuotta myöhemmin, taikka v. 1651, uusi
puukirkko laitettiin, joka vieläi seisoo. Siinä on pönttö tammesta
monilla kuvaveisteillä, jotka Franskan maasta tullut, Oulussa asuva
kuvaveistäja, Mikko Mikon poika Balti, Porimestari Korten kululla ja
toimittamalla v. 1655 laitti. Toisia kuvaveistejä löytyy kuorissa, Altarin
vaineilla, akkunain päällisillä ja muualla kirkossa, joita sama
Porimestari ja muutki, niinkun Tulli-päällys Kaarlo Krankka, Raatimies
Henrikki Forbus, Porvari Henrikki Groo, Mikko Pertunpoika, Kaarina
Aukteritar ja Juhana Mikonpoika vuosina 1669, 1670 ja 1673
teettelivät.

Ennenkun Braahen ja Salon seurakunnat määrättiin yhdeksi

kirkkoherran alaksi tuli Braahen papille saatavansa ainoastaan
kaupungista ja kaupungin alasinta Palon ja Savolahden kylistä, jotka,
vielä kaupungista erottuansaki, kävivät Braahen kirkkoa ja maksovat
Braahen papille.

Kohta alussa oli Kreivi toimittanut urkunistanki Braahen kirkolle.

Ensimmäinen pieni urkulaitos oli Korten toimittamasta. Suurempi ja
täydellisempi saatiin kirkkoherra Gabrieli Westsynthiuksen aikana,
joka kuitenki 1714 vuoden sodassa jälle hävisi. Ensimmäinen
urkunista oli Sakarias Palmu, jälkeenpäin raatimieski Braahessa.
Sillon makso kaupunki 40 talaria hopiossa vuosipalkaksi
urkunistallensa, jolle myös Salon ja Siikajoen sillon vielä yhdistetyistä
pitäjistä tuli kaksi kappaa jyviä joka talosta vuosittain.

Sittekun asukasten luku Braahen kaupungissa tuo tuostaki eneni ja

kaupunki muutenki oli tullut parempaan voimaan, määräsi esivalta
18 päivänä Maaliskuuta 1689 emäkirkon oikeuden Salosta Braaheen
muutettavaksi. Samassa määrättiin että 140 savua Salon
seurakunnasta Pattijoen ja Olkijoen kyläin kanssa tulisivat iäksi
päiväksi olemaan Braahen kirkkoherran alaa, vaan muut 260 savua
eroamaan Siikajoen pitäjän hyväksi.[2] Sihen asti oli seurakunta itse
valinnut pappinsa, mutta sitte tuli kirkkoherra esivallan
mäarättäväksi.

Wanhoista kirkon tarpeista lienee nimitettävä kullattu hopiainen

altarimalja, kahda'päin leviä, keskipaikalta hoikka. Sen on
keskipalkalla koru, jonka pienoilla luetaan novinr. Sama malja on nyt
uudistettu, kuitenki mainitun korun särkemättä.

Ennen pidettiin joka kolmantena sunnuntaina ruotsalainen

kirkonmeno. Sitte, seurakunnan anottua ja Konsistoriumin sihen
suostuttua, sääti esivalta 19 Heinäkuuta 1737 ruotsalaisen
jumalapalvelon joka sunnuntai pidettäväksi, ei kuitenkan niin, ettei
suomalaistaki pidettäisi. Waan ruotsalainen ehtosaarna muutettiin
pian jälle suomalaiseksi.

Ensimmäinen lastenkoulu Braahessa tuli kohta kaupungin alussa

toimeen. Kouluhuone seiso maalle'päin torista ja raastuvasta. Sitte
rakettiin 1693 vuoden paikoilla uudet koulun ja opettajan huoneet
kadun kulmaan länsi- puolella kirkkoa, jonka siaan taasen v. 1757
uusi kaksikertanen kuoluhuone kaupungin kululla rakettiin.

Hallintoasioista.

Kreimi Braahe piti siitäi hyvin huolta, saada kohta alussa

ymmärtäväisiä miehiä uutta kaupunkiansa hallitsemaan, tukemaan ja
kartuttamaan. Niin sääti raastuvan oikeuden v. 1650 Saksasta
tulleella Porimestarilla ja muilla kunnollisilla oikeuden jäsenillä.
Nykyään kuuluu sihen Porimestari, Notarius ja viisi Raatimiestä.
Myös pykäytti Kreivi ensimmäisen raastuvan ja varusti sen tornilla,
tiimakellolla, soittokellolla, monilla kuvalaitoksilla ja sakaralauteilla.
Waan tämä raastupa palo 1714 vuoden vainossa, jonka jälkeen 1729
uusi kaksikertanen raastupa laitettiin, seit torniniekka ja kellolla, jolla
on kaksi virkaa, sekä soitettava, että tiimoja lyövä. Waapunaksi
Braahelle anto Kreivi osan omasta kreivillisestä vaapunastaan,
kypäripäisen ratsastajan miekka kädessä, jonka ympärillä on luettava
SIGILLIUM CIVITATIS BRAHE.
 Kaupunkiin laitettiin kaksi tullia 1670 muoden paikoilla. Toinen
niistä oli itäpäässä kaupunkia, maantien suulla, toinen länsipuolella,
laiturin vaiheilla rannalla. Tullivirkaa toimittivat yksi tullipäällys, yksi
kirjotusmies ja kaksi etsiätä. Ensimmäinen postikontuori Braahessa
sai v. 1684 toimeen.

Kaupungilla ei ole ollut minkänlaisia parempia varustuslaitoksia

vihollisia vasten. Niin kauan kun merivesi vielä enimmäksi osaksi
piiritti paikan, oli sillä kulmalla, josta maantie kävi ulos, eräs
kahdeksaseinänen torni kahdeksalla rautakanunalla, vaan jotka
Kyrön tappelon jälkeen 1714 Kajanin linnaan vietiin. Näyttää kun olisi
mainitulla tornilla kanuninensa ollut mielenä sotaaikoina esteskellä
pienempiä vihollisjoukkoja maapuolin kaupunkiin pääsemästä. Sillä
semmoisista oli, vieläi kansan keskessä käyviä tarinoita myöten,
toisinaan kylläki hätää. Kerranki oli joukko vihollisia tullut ja, ei
suoraan kaupunkiin päästen, majautunut Salon lahden viereen
niemelle. Illasta polttivat nuotioita ja nukkuivat ohelle. Waan jonkun
ajan nukuttuaan sammuivat valkiat. Kaupunkilaiset sen havaten
riensivät paikalle ja surmasivat tykkynäan koko joukon. Niemellä on
siitä seikasta vieläki nimensä. Toisen kerran oli taasen eräs
semmoinen joukko, rosvottuaan kaupungin ympäristöllä maataloissa,
ottanut kaksi poikaaki ja matkaansa vienyt Braahen edustalle,
saarelle, johon yötyvät. Yöllä heräsivät pojat ja nähden nukkuvan
rosvoajansa, riensivät rannalle, lykkäsivät ulos kaikki veneet ja
astuivat itset viimmeseen, niin pois saarelta soutaen. Waan ennen
kun ennättivät ulommaksi päästä, oli eräs rosvoista herännyt ja
nähden ei poikia missänä, hänki rannalle juossut. Wenettä ei saaden
lähti uimalla jälkeen. Mutta vanhempi pojista souti kykenemiseen ja
kehotti nuorempaa airolla saavuttavaista uimaria päähän takomaan,
jonka tekiki sillä onnella, että pääsivät hädästä ja orjuudestansa.
 Wuonna 1760 ei ollut kaupungissa muuta sotaväkeä, kun mitä
Braahen omista porvareista juhlallisiksi näytteiksi jalkeelle pantiin, 16
ratsasta ja 70 jalakasta sotapuvussa, ehkä ilman kivärejä, jotka sitä
ennen olivat vainoaikoina menetetyt. Oli myös sillon kaupungilla
neljä rautakanunaa jalkoinensa. Ne oli kuningas 1741 vuotisen sodan
aikana lahjottanut. Sillä kun Brahelainen laiva, jonka ruunu oli
vuokrannut, usiampiaki kanunia ja muita sotatarpeita sillä Suomeen
lähettääksensä, särky Hevopään karilla neljä virstaa kaupungista,
eikä saatu muuta korjatuksi, kun mainitut neljä kanunaa; niin saivat
sitte neki kaupungin hyväksi jäädä, vaittei niin ensin ollutkan aiottu.

Elokeinoista.

Paras saaliinsa Braahella on kaupasta. Maatavaroita keräytyy

Siikajoesta, Salosta, Pyhäjoesta, Kalajoesta, Iinsalmesta, Kuopiosta,
Wiitasaaresta ja muistaki rajimmaisista Savon pitäjistä.
Kotipuolimmaisista pitäjistä tuodaan voita, talia, juustoa, tervaa,
rukiita, ohria ja humaloita, vaan Savosta erittäinki rukiita, pellavia,
hamppuja, humaloita ja karjanantia. Pyhäjoen sahasta tulee lautoja,
kuitenki enemmin kotitarpeiksi kun mainittavasti ulkokaupaksi.
Toinen laillinen saha Piehengin joella on jo rappioon tullut ja metsäki
ympäriltä hävinnyt.

Kauppa'aluksia raketaan Braahessa kotirannalla ja sopii niitä

tehdä, jos usiampiaki, yhtenä aikana. Tavallisesti yhdytään niiden
teosta urakkakauppaan Salon miesten kanssa. He keralla ottavat
omasta metsästään kaikenlaisia aineita ja tarpeita hankkijaksensa.
Laivoja on tavallisesti viisin kuusin eli usiamminki kaupungilla.

Satamassa ei ole erittäin moitittavaa; ennen vanhaan oli se

varsinki hyvä. Pienemmillä lasteilla tultiin aivan laiturin viereen ja
suuremmillaki oli vettä tarpeeksi, pari jousilyömää rannasta.
Nykyjään on kuitenki satamaranta mataltunut, että pitää suurempain
lastien olla 2,3 ja 4:ki virstaa rannalta ulkona. Mutta sielläki ovat
laivat merituulilta rauhassa. Ruotsin pääkaupungissa käydään yksillä
laivoilla toisinaan kolmastii kesässä. Waan useinki tahtoo kesken
jäädä kolmas reisu, koska 5, 6, vaan välistä 8 eli 10:ki viikkoa
hupenee yhdellä Tukhulmi-matkalla.

Laivaretki satamasta lähtien ja Ahvenamereen asti on seuraava.

Ensin purjehditaan puoli penikulmaa rasteja myöten paakulle asti,
lounaista. Siita sivukuljettua pidetään merkkinä sama paakku ja
kirkon torni, jolla tavalla vältetään karipaikat ja tullaan 2 penikulmaa
kaupungista. Siitä lasketaan länsipuolelle ja haminoitaan, jos halu ja
tarve. Edelle'päin retkeytään länsipuolista Korkkaa, tullaan Jeulen
lahteen ja Öregrundin sekä lähellisen saarikon läpi Ahvenamereen.

Kaupungilla on pian alusta alkain ollut pikiruukki, ensin

Pitkäluodolla, sitte satamarannalla.

Kaupan ohessa on kaupungilla vähin peltoja niitty- viljelöäki. Myös

kalastetaan lahellisissä laksoissa ja ulompanaki nuotalla, verkoillä,
rysillä, koukuilla ja talvella pyytään mateita sekä muita kaloja, vaan
ylen vähä nuotalla talvisaikoina. Kesällä saadaan lohia, ankeriaita,
haukia, harria, siikoja, ahvenia, kiiskiä ja silakoita. Syyspuoleen on
kalastajilla tapana mennä öiksi merelle, louheille ja kareille,
penikulman ja puolentoistaki päähän kaupungista. Siellä pyytävät
silakoita verkoilla ja sanotaan näitä kalapaikkoja yhteisellä nimellä
pauhoiksi, luultavasti sentähden, että meren aallot mainittuja kiviä
vasten yhtäläiseen pauhaavat. Semmoisia pauhoja ovat Pohjanklupu,
Etelänklupu, Kallapauha, Jyry, Pimiä, Helssari ynnä monta muuta.
Tästä silakkapyynnistä on kaupungilla suolakalaa omiksi tarpeiksi ja
vieläpä vähin myöksennellä'ki. Yhteisesti valitetaan kuitenki
kalavetten muinostansa suhten huononneen, sillä muinen oli
Braahesta paljo kaloja myöty. Hylkeitä ei enää pyytä, vaikka kuitenki
kaupunki pitää kaksi hylkeenpyytäjää, erittäin sentähden, että
hävittäisivät ja ajaisivat hylkeet pois näiltä vesiltä.

Ilman jo nimitettyjä elokeinoja eletään käsitöillä, työmiehinä,

merimiehinä ja muilla, millä mikä.

(Lisää toiste).

[1] Yli kaikkein muiden maanpäällysten on Kreivi Pietari Braahe

ansannut kiitoksen Suomalaisilta. Kahdestiki oli hän Suomen
päällyksenä, ensin 1637—1640 ja toisen kerran 1648—1650.
Kummallaki ajalla kartutti hän paljo hyvää Suomelle. Hänen
aikoinansa synty usiampia kaupunkeja Suomeen, kun kyliä monen
muun aikana. Niin Sordavala v. 1640, Kristiina, Braahe, Kajana ja
Hämeenlinna vuoden 1650 paikoilla, Pietarsaari 1653 ja ehkä
Haminaki yksinä aikoina. Hän myös ensin sai uuden Akademian
Suomeen ynnä monta muuta hyödyllistä laitosta, joidenka tähden
syystä häntä Maanisäksi mainittiinki.

[2] Pohjanmaan neljä vanhinta pitäjätä ovat Kemi, Salo,

Pietarsaari ja Mustasaari. Kustaki näistä synty aikaa voittain
eripitäjiä, vaan ei käynyt yhdenkän niin onnettomasti, kun Salon,
joka oikein sikiöiltänsä syötiin. Wiisi sataa vuotta tästä takasin oli
eteläpuoli Oulun lääniä ja koko Kajanin lääni Salon pitäjätä.
Käytiin sillon kolmen ja neljänki kymmenen penikulman päästä
pappia kuulemassa. Kajanilaiset esinnä muutaman kymmenen
penikulmaa jokia ja järviä matkattua heittivät sitte veneensä
Oulujärven länsipäähän, josta paikkaa vieläi Wene'heitoksi
sanotaan. Nykyset Limingan, Oulun ja Muhoksen, Paltamon,
 Sotkamon ja Hyrynsalmen pitäjät erosivat Salosta v. 1490,
Kalajoki 1525, Luoto ja Pyhäjoki 1573, Siikajoki 1689. Niin
sanalaskua myöten jäiki veitsi jakajan kätehen Salolle, vielä
emyytensäki Braahelle menetettyä.

Liikunnosta ja levosta.

Ihminen on luotu liikkumaan ja kasvoinsa hiellä elatustansa

hankkimaan. Ja onki tämä hänelle onneksi. Terveyttä seuraa lepo,
tytymäinen mieli, rauhallinen uni terveys ja pitkä elämä. Kohtuullinen
työnteko vahmistaa ruumiin, virkuttaa veren ja muut ruumiinnesteet,
estää monet taudit tulemasta ja parantaa tulleetki. "Uutteruus ja
kohtuus, sano entinen mainio viisas, ovat kaksi parasta lääkäriä, joka
vain niitä seuraa, harvoin kolmatta kaipaa." Waikka kyllä herrasväki
muuten paremmin terveyttänsä puoltaa, niin näemmä kuitenki
talonpoikasen rahvaan aina elämän terveempänä voimallisempana ja
raittiimpana, johon ainoana syynä on näiden töisevyys ja kohtuus
nautinnossa. Köyhyyttä ja vajavaisuutta on moni kehunu rikkautta
paremmaksi ja pianpa onki syy kehua. Alituiseen istuntaan vi
raltansa vaaditut tekevät hyvin, jos he edes tiimankaan päivässä
ovat liikkeellä. Kovin raskasta, ylimäärästä työntekoa emme
kuitenkan kiitä terveelliseksi. Semminki heikot, kivulaiset ylen nuoret
ja kovin vanhat pitäisi siitä armah tettaman. Werisylkyset,
keuhkotautisia, sydäntykyttäjältä ja suolirevenneiltä vaivatut, rujot,
rammat ja muut senlaiset varokoot itsiänsä kovista nostamista;
kehnorintaset erittäin sulattamien metallojen höyrystä, kalkin ja
kivien tomusta. Töitä ja toimia seuraava levollinen uni tekee ihmisen
tulevihin töihen soveliaaksi. Jota raskaampi työ, sitä suurempi unen
tarve. Raittiille, terveille ihmiselle on kylläki 6:den eli 7:män tiiman
unesta; nuoret kasvavat lapset, heikot ja kivulaiset nukkukoot
kauemmin. Unen kaipuussa ovat liikunto, toimi, tytyväinen mieli ja
hyvä omatunto paremmat kaikkia muita unettavaisia aineita.
Ylellinen valvonta on kovin määrällinen työttömällenki, vielä
vaarallisempi töissä rasitetuille. Liika syöminen ja juominen iltasilla
tekee unen levottomaksi samoin lämpimät ja pehmiät eli kylmät ja
kostiat vuoteet. Painaja join muutamia rasittaa, ikääskun rinnalle
polkisi, ei ole muu kun äkkiä tuleva kohtaus, yhtä tautia kun suonen
vetäjä. Siltä vaivatut tekevät hyvin jos he heittävät iltasyönnin,
juomat sen sijaan korttelin kylmää vettä, nukkuvat korkialle
päänalukselle, ei seljälle, vaan kyljiellensä ja kovemmissa tiloissa
toimittavat erityisen valvojan, joka painajan tultua olisi valmis
herättämään.

Satuja.

1. Paimenenten toivotukset.

Kaksi paimenta itäisellä maalla istuivat karjainsa ohella ryhevän

puun suojassa ja puhuivat toivoistaan ja huolistaan. Puhuessaan
läheni heitä keskiikänen, kaunis mies, lempiä ehkä yksvakainen
kasvoiltaan. Nuorukaiset kumarsivat häntä ja antovat hänelle ruokaa
eväästään. Wähän syötyä mies sano: "minä olen Tapio, se metsiin
kuuluin kuningas, anoote, mitä toivotta, niin minä sen teille hyvä
tahtosuutenne palkaksi annan." — "Niin suo'pa minulle, lausu kohta
toinen paimenista, että kauniita ojia ja pieniä jokiloita rupeaa
juoksemaan karjamaiteni läpi, jotka tekisivät niittuni ja laitumeni
lihaviksi!" — "Tapahtukoon! vastasi Tapio.

"Woi tuhma, ajatteli toinen, kun et ymmärtänyt pa- rempata

anoa." Nyt tuli hänen itsensä vuoro ja hän lausu: "salli, hyvä Tapio,
toisen sakaran Euphraaten virrasta kaloinensa, kultinensa ja muine
hyvinensä maiteni läpi kulkea!" — "Tapahtukoon!" vastasi taasenki
Tapio. Samassa nousi virta vesinensä, voiminensa ja lakasi paimenen
karjoinensa koko laitumelta.

Suuri pala suun repäsee, pieni kylläsnä pitävi.

taikka

Ei liika lihota, jos ei kohtuus kostuta.

2. Kuninkaan palvelia ja Kerjalaisukko.

Kuninkaan palvelia ylimielisyydessään nakkasi kivellä

kerjäläisukkoa. Ukko ei tohtinut mitänä virkkaa, vaan otti kiven ja
pisti taskuunsa ajatellen, ensisopivassa tilassa samalla kivellä ylävätä
palveliata kostaa. Muutaman päivän perästä kuuli huudon kadulla.
Syytä kysyttyänsä sai tietää kuninkaan vasta äsken suuttuneen
palveliallensa ja käskeneen paitasilla aasiin seljässä pitkin kaupunkia
kuljettaa kansan pilkattavaksi. Sen kuultua otti kiven taskustansa
kerjäläisukko ja nakkasi maahan sanoen: "eipä sitä kosijan pitäisi
kellenkän kostoa miettiä, sillä' jos vihamiehemme on voimallinen,
niin on kostonpyyntö mieletön, koska sillä vaan itsiämme
vahingoimma, jos taasen vihamiehemme on onneton, niin jopa on
kokonansa kelvottomasti ja armottomasti tehty, häntä vielä kostolla
rasittaa."

Elä sorra sorrettua, särje särjetyn sydäntä.

taikka

Ei pidä nostaa kuormaa kuorman päälle.

Suomen kansan Arvutuksia.

1. Hirsi alla, hirsi päällä, vähä karvoja välissä.

2. Yö tulevi, työ tulevi, kaksi karvaista yhteen menevi.

3. Jänis juoksi jäätä myöten, piipotti pihoa myöten, pistihen pinon

rakohon.

4. Liikkuvainen, kiikkuvainen, johon ei konsa päivä pais- ta,

kullonkana kuu kumota.

5. Sinä tieät, minä tieän, kuningas ylen väheä, Jumala ei

väheäkänä.

Osviittoja. 1. Seinän sauma (Sammalvaro). 2. Silmäripset. 3. Lumi.

4. Warjo. 5. Wertaistansa.

Suomen kansan Sanalaskujin

 1. Woipi se hyvä Jumala, tehä orjasta emännän, piiasta elon
pitäjän.

Hyva onki, aina toivoa paremmaksi päästä, jota toivoa meidän

maassa ja maan asetuksissa ei ole kellänä kielty. Muuten löytyy kyllä
maailmassa semmoisiaki maita, joissa lapsi on määrätty isänsä
onnessa elämään, ei minne'kän ylemmäksi yrittämään.

2. Woipi se hyvä Jumala, hyvänki talon emännän, säätä säkki

kainalohon, kontti selkähän koheta.

Koska niin on, niin ei toki pitäisi kenenkän suuruudestaan eli

muusta onnestaan ylpeillä, eikä alhasempia ylenkatsoa, vaan kiittää
Jumalata omasta paremmasta olostansa ja muistaa, ettei milläkän
korkeudella asuta niin lujassa ja vahvassa, ettei siitä kerran voisi
langeta'ki. Sanotaanki tuulessa ja myrskyssä puiden vaaroilta
ennemmin kaatuman, kun alangoilta.

3. Kumma kuusinen lusikka, katajainen kauhapahka.

Näillä sanoilla merkataan toisinaan muitaki kummia, oudonlaisia

näöksiä.

4. Ei se sovi suopetäjä korpikuusen kumppaliksi.

Niin sano kerran alhassukunen tyttö, kun hoettiin herrasmiehen

häntä kosivan.

5. Ei huolta hävinnehellä, työtä maansa myönehellä.

Sillä mielelläkö vaan moni silmin nähden hävittäneeki maansa?

6. Ei oo päivät päällitysten, vaan on päivät päästätysten.