Lapsilta ja nuorilta vietiin Kirkkonummella tuhannen taalan elämys vedoten teoksen uskonnolliseen sisältöön. Ymmärretäänkö tässä minkälaisesta taide-elämyksestä koululaiset jäivät paitsi?
Otteita Händelin Messiaasta (joka on yksi länsimaisen taidemusiikin historian merkittävimmistä teoksista monella tapaa), olisi ollut sellainen kokemus, jonka joka ikinen kuulija muistaisi vielä keinutuolissaankin. Teoksen ilmestyttyä sitä muuten esitettiinkin ensin teattereissa eikä kirkoissa…
Kun ammattiorkesteri ja kuoro esiintyy kaikessa voimassaan, kaikkine sävyineen, dynamiikkoineen ja väreineen, se tekee vaikutuksen yleisöön.
Kuuluisa ”Haa-aa-al-lle-luja!”-kohtaus on maailmankuulu rallatus, jota olen kuullut ohimennen vaikka missä, esimerkiksi eräs lapseni seuraama tubettaja käytti sitä videossaan aina, kun sai jonkinlaisen ”ahaa”-elämyksen. Pitäisikö videon otsikossa olla varoitus ”uskonnollista sisältöä”?
Barokkiorkesterin bassocontinuon svengaava jyske muistuttaa parhaimmillaan rokki- tai teknobiittiä, jonka rytminen huuma addiktoi kropan mukaan.
Entä kuoron sopraanojen kipuaminen nuotti nuotilta aina vaan ylemmäs huikeisiin korkeuksiin teoksen ehkä jännittävimmässä kohdassa ”King of kings and lord of lords”? Kun ammattilaulajat kilauttavat yhteen ääneen kirkkaan, puhtaan, voimakkaan ja täydellisen ylä-äänen, leviää saliin äänitaajuus, joka väristää kuulijan koko kehon kananlihalle!
Entä orkesterimuusikoiden työn seuraaminen lähietäisyydeltä? Kun viulisti antaa kollegalleen hymyn oikeassa kohdassa: ”Vitsit me soitettiin hyvin tää paikka”! Se on kokemus sekä esimerkki yhteen hiileen puhaltamisen ja tiimityön voimasta.
Kuinka moni kuulija olisi voinut saada kipinän omaan harrastamiseen tai inspiroitua unelmoimaan vaikka muusikon urasta?
Millä tavalla teoksen sanat olisivat vahingoittaneet kuulijoita?
Esityksen peruminen vahingoitti paljon; se riisti lapsilta ja nuorilta elämyksen ja vei kymmeniltä ammattimuusikoilta heidän työtehtävänsä!
Kirjoittaja on perheenäiti, musiikin maisteri ja Sinfonia Lahden sellisti.