Moni on pidätellyt viime aikoina hengitystään seuratessaan Amerikan manteretta riepotelleita hirmumyrskyjä.
Syyskuun lopussa hurrikaani Helene iski Big Bendin alueelle Floridan lahdella aiheuttaen yli 200 kuolonuhria ja miljardien dollarien taloudelliset vahingot.
Pari viikkoa myöhemmin oli vuorossa Miltoniksi ristitty hurrikaani, joka riehui niin ikään Floridan alueella torstain vastaisena yönä Suomen aikaa. Miltonin tuhot jäivät lopulta vähäisiksi.
Ilmaston lämpenemistä estävät toimenpiteet ovat elintärkeitä.
Alkuun Miltonin pelättiin aiheuttavan paljon mittavammat vahingot. USA:n presidentti Joe Biden kehotti paikallisia asukkaita pakenemaan hurrikaanin alta henkensä edestä.
Meksikonlahdella hurrikaaneihin ja tornadoihin on valitettavasti jouduttu tottumaan jo pitkään. Kesän jälkeen merivedet ovat lämpimiä, mikä on omiaan vahvistamaan hirmumyrskyjä. Eikä ilmaston lämpeneminen suinkaan vähennä ongelmaa, päinvastoin.
Viime vuosi oli Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan mittaushistorian toiseksi kuumin. Silloin keskilämpötila oli 1,45 astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla. Lämpimin vuosi oli 2016. Molemmilla kerroilla lämpötilaa nosti entisestään niin sanottu El Niño -ilmiö, jonka vuoksi merenpinnat olivat normaalia korkeammalla. Pääasiallinen syy korkeille lämpötiloille on kuitenkin valitettavan tuttu: ihmisen itsensä aiheuttama fossiilisten polttoaineiden käyttö, joka on lisääntynyt hurjasti toisen maailmansodan jälkeen.
Suomen Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas on arvioinut tulevaisuutta niin, että lähimpinä vuosikymmeninä on syytä tottua Miltonin ja Helenen kaltaisiin ääri-ilmiöihin. Helleaallot, tulvat, kuivuus ja trooppiset myrskyt pitää nähdä uutena normaalina. Mikäli ihmiskunta kykenee kuitenkin saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksessa päätetyn eli lämpötilan nousun pysäyttämisen 1,5–2,0 asteeseen tilanne voi kääntyä parempaan 2060-luvulla. Pikavoittoja ei siis ole luvassa ja helpotusta tulisi vasta 1990-luvun lopulla syntyneille. Ja heillekin sillä edellytyksellä, että tiukoista ilmastotavoitteista pidetään kiinni.
Sitä ennen teiden, siltojen ja talojen rakentamisessa on otettava huomioon voimakkaat tuulet ja kovat sateet. Sään ääri-ilmiöt, jotka vaativat ihmishenkiä, toivoisi toimivan viimeisenä hälytysmerkkinä sille, että ilmaston lämpenemistä estävät toimenpiteet ovat elintärkeitä.