Nimule is a town in South Sudan, the youngest country in the world, created on 9 July 2011.
Nimule is located in Magwi County, Eastern Equatoria State, South Sudan, immediately north of the International border with the Republic of Uganda. This location lies approximately 197 kilometres (122 mi), by road, southeast of Juba, the capital of South Sudan and the largest city in that country. This location lies approximately 120 kilometres (75 mi), by road, north of Gulu, Uganda, the nearest large city. The coordinates of Nimule are:3°35'46.0"N, 32°03'49.0"E (Latitude:3.596111; Longitude:32.063611).
The population of Nimule was estimated at about 45,000 in 2006. The current population is not publicly known, as of December 2014.
On 19 August 2013, the South Sudanese parliament decided to upgrade Nimule to Town Council status, administered by a Town Clerk. Some in the county have protested, calling for wider consultations.
In 2007, there were new proposals for a standard gauge rail link between Uganda and South Sudan passing through Nimule.
Nämä kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat
Kävelytän koiraa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat
Tuosta ojasta me silloin fillareita naarattiin
Jälkeen vedonlyönnin jossa jälleen hulluus punnittiin
Koulussa kavereiden kanssa me tytöt jaettiin
Ne kiljui välitunneilla kun niitä takaa ajettiin
Ja kun faijan bändi soitti vein kaikki katsomaan
Kuunnellessain tunsin poltteen - mun piti päästä soittamaan
Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin
Minä olin kahdentoista kun me maalle muutettiin
Ja vain vuotta vanhempana katsoin kun faijaa haudattiin
Mutsille jäi neljä lasta, uusi talo velkoineen
Mutta jotenkin se selvis - elämä alkoi uudelleen
Me silloin kavereiden kanssa tämä puisto vallattiin
Meidän mopot kulki kahtasataa, tuon sillan kaiteilla käveltiin
Ja me tiedettiin miten koko kylän katuvalot saa sammumaan
Aloin kirjoitella lauluja, ne käsittelivät kuolemaa
Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin
Löysin elämäni naisen ja me yhteen muutettiin
Olin kakskytviis kun sanoin: "Please, eikö mentäis naimisiin?"
Nyt meil on omakotitalo, vaimo työkseen opettaa
Minä nukun päivät ja valvon yöt - nää biisit pitää kirjoittaa
Koiran kanssa joskus myöhään harjulle me kiivetään
Ja sieltä käsin katsellaan nukkuvaa Nummelaa
Ja mä kelaan että kaikki taitaa olla kohdallaan
Mä taidan kuulua tänne...
Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin