Viinanvalmistus

Viinanvalmistus on tehnolougielline processu, kudaman aigah vinogruadas, toizis fruktois da marjois valmistetah viinua. Täh processah kuuluu: ruohkuainehien hienondamine, vinogruadan rungon libo fruktoin da marjoin kukkualuksien eroittamine, suloin suamine, suloin libo mezgan spirtukävymine, malolaktine fermentacii (libo juablokku-maijon kävymine – processu, kudamas yksi happameh muuttuu toizekse), spirtavumine (vägevien viinoin luadimizes), viinoin kestämine da niilöin erilline muokkaumine. (Täyttämine, puhtastamine, pasteriziiruiččemine, dmi)

Histourii

Ennevahnazin tiettävy fermentoittu juomine on riissuviinu, kudamua valmistettih Kitais 9 000 vuottu tagaperin. Viinanvalmistus roih vinogruadan kazvattamizen panemizen käyttöh jälgeh neolietan kavven aigah. Enzimäzet valmistandat roittihes Lähizes Päivännouzus, Mesopotamies, Kipran suarel da Grecies. Iranas, Hadži-Firuzan rajonan lohkol, kudamas enzimäzet rahvas elettih jo 7 000 vuottu tagaperin, löyttih kukšinan, kudamas oli vinogruadan viinan jiännysty. Se on aijoittu 5400-5500 vuottu enne meijän aijanluguu. Vuonnu 2009 se oli vahnin da andoi enämbi tieduo viinanvalmistukses. Tiedomiehet ollah sidä mieldy, gu silloi oli kazvatettu vinogruadan rodu, Vitis vinifera –rovun yhtenjyttyine, kudamas valmistetah nygözii viinoi. Vuonnu 2010 Armenies kallivokololois, Areni-kylän lähäl, löyttih muinazin tietyis viinanvalmistandupaikois, kudai on aijoittu 4100-4400 vuottu enne meijän aijanluguu. Greciesgi on löytty vinogruadan mädžöttämizen jället (5 000 vuottu enne meijän aijanluguu), midä kerdoi, ku viinu ruvettih valmistamah ylen ammui. Vuonnu 1980 ruuhes Sin’janas (Henan’ provincii) on löyty 2 rikkomattomua butilkua, kudamih valoittih viinua 1300 vuottu enne meijän aijanluguu. Tämä viinu on vahnin muailmas.