Aller au contenu

Piresiili

Pɩlɩɩna Wikipediya
Biresilli, Preziili
Fransɩɩ taa: République du Brésil

Preziili tɛlɛŋa

Preziili kɩɖaʋ kɩdɛɛka

Preziili tampɔɔ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: Pɔrɩtɩgɛɛ
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: Piresiilia
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Jair Bolsonaro
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 8,515,767 km²
Samaɣ ñʋʋ: 206 077 898 (2016)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 23.8 km²

Amerika nɛ Hadɛ Kiŋ ajɛya taa lɛ, Piresiili ɛjaɖɛ kɩlɩna walʋʋ. Ɖɩ-samaɣ kɩlɩna ɖɔɖɔ ɖɔʋ. Ɖɩwalaa ɛzɩ kilomɛtakakɩnaa 8 515 767 mbʋ yɔ. Ɖɩ-ɛyaa kɛkɛ ɛzɩ miiliyɔɔwaa 201 yɔ pɩnaɣ 2013 n̄ɩŋa taa. Kedeŋa kpeekpe ajɛɛ taa lɛ, Piresiili kɛnɩna ɖɔɖɔ ɛjaɖɛ kagbaanzɩ n̄ɩnɖɛ nɖɩ ɖɩkɩlɩ walʋʋ nɛ ɖɩ-ɛyaa kɩlɩ ɖɔʋ yɔ. Pɩnaɣ 2013 n̄ɩŋa taa lɛ, Piresiili kɛkɛnɩna kedeŋa kpeekpe yɔɔ ɛjaɖɛ lʋbɛ n̄ɩŋɖɛ nɖɩ ɖɩ-tɔsʋʋ huwaa nɛ pɩkɩlɩ yɔ. Ɖɩ-ɛsɩndaa lɛ, ɖɩnaɣ Ruusii ɛjaɖɛ. Preziili kɛwɛna pɩnaɣ ŋ́ga ka-taa dɔɔlaarɩ waa ɛgbaŋ 2 243. Yee pɛtɛyɩ Amerika nɛ Hadɛ Kiŋ tɛtʋ tɔm naalɛ yɔ, Piresiili kpaɣ hɔɔlʋʋ kʋɖʋmʋʋ mpilim. Ɛ nɛ Siilii nɛ Ekowatɛɛrɩ pa-ajɛɛ ɖeke tasɩɩna nɛ ɖama kamasɩ. Piyele ɛ nɛ ajɛɛ lɛɛna kpeekpe pasɩna ɖama kamasɩ.

Piresiili ɛjaɖɛ kɛwɛ yomiye taa waasɩ sakɩyɛ Pɔrtigaalɩ n̄ɩmba nesi tɛɛ. Halɩ nɛ sɔnɔ mbʋ yɔ, ɖi-ɖeke ɖɩkɛnɩna Pɔrtigaalɩ n̄ɩmba n̄ɩm Amerika tɛtʋ taa. Mbʋ yebina nɛ pɔyɔɔdʋʋ Pɔrtigaalɩ n̄ɩmba kʋnʋŋ Preziili ɛjaɖɛ tʋma ɖɩlaɖɛ taa. Kedeŋa kpeekpe yɔɔ, Piresiili ɛjaɖɛ taa pakɩlɩɣ Pɔrɩtɩgɛɛ kʋnʋŋ yɔɔdʋʋ. Piresiili wɛ ajɛɛ wena ayɔɔdʋʋ Pɔrɩtɩgɛɛ kʋnʋŋ kʋnʋŋ yɔ, a-ŋgbɛyɛ taa. Amerika nɛ hadɛ kiŋ ajɛɛ taa lɛ, Ɛsɩpaañɔlɩ kʊnʊŋ pakɩlɩɣ yɔɔdʋʋ, pʋwayɩ lɛ, Pɔrɩtɩgɛɛ kʋnʋŋ. Paakɩlɩɣ-kʋ yɔɔdʋʋ Amerika Laatiini ɛjaɖɛ taa.

Piresiili nɛ Amerika nɛ hadɛ kiŋ ajɛɛ sakɩyɛ lɛɛna pɛwɛna wɛtʋ kʋɖʋmtʋ : ŋgbɛyɛ Katolika taa n̄ɩma kɩlɩna ɖɔʋ, ɛyaa takɩlɩ ɖama n̄ɩɣdʋʋ tɛtʋ hɔɔlʋʋ kʋɖʋmʋʋ taa, sakɩyɛ wɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ sɔsɔtʋ taa, ɛyaa mɩnʋʋ yɔɔ lɛ, 84 wɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ sɔsɔtʋ taa (84 %).

Kominawaa ndɩ ndɩ kpɛndɩna nɛ pɩkɛ Piresiili ɛjaɖɛ nɛ ɖɩsɔɔlɩ ɛyʋ tɩyɔɔwɛʋ. Pɩkɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-hɔɔlɩŋ wɛ ndɩ ndɩ nɛ ɖɩ-taa ɛyaa ɖamanɩnaʋ wɛɛ ndɩ yɔ. Laʋ sɔsɔʋ nakʋyʋ huuzi Piresiili ɛjaɖɛ hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ yɔɔ, ɛyaa fɛyɩ laʋ ŋ́gʋ kɩ-taa. Hadɛ kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ taa lɛ, ɖɩnaɣ tɛtʋ sɔsɔtʋ tʋnɛ : "Sao Paulo" nɛ "Rio de Janeiro" nɛ ageta sɔsɔna taa naɖɩyɛ nɖɩ ɖɩcɔ "Belo Horizonte" tɛtʋ nɛ ɖɩta yɔ. Tɔsʋʋ nʋmɔʋ taa lɛ, Piresiili ɛjaɖɛ wɛ ajɛɛ wena a-taa mulum kɩla wɛʋ kedeŋa yɔɔ cɩnɛ yɔ a-taa. Ɖɩwɛ ɖɔɖɔ ajɛɛ sɔsɔna wena a-tɔsʋʋ ɖɛ ɛsɩndaa nɛ pɩkɩlɩ yɔ a-taa. Ajɛɛ ana, anaa yɔ : Siini, Ɛɛndɩ, Afrɩka hadɛ kiŋRuusii.