Aŋgoola
Aŋgoola Angola | |||
Aŋgoola tɛlɛŋa | |||
| |||
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: | Pɔrɩtɩgɛɛ | ||
Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: | . | ||
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: | João Lourenço | ||
Ɛjaɖɛ walanzɩ: | 1,246,700 km² | ||
Samaɣ ñʋʋ: | 24,383,301 (2014) | ||
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: | 14.8 km² | ||
Internet nimaɣ: | .ao |
Aŋgoolaa ɛjaɖɛ kɛna Afrika kedeŋa nɛ wɩsɩ ɖʊɖɩyɛ nɛ hadɛ kɩŋ ɛjaɖɛ. Ajɛya naanza cɔna-ɖɩ nɛ ata ko, anaa yɔ: Kɔngoo-Pirazaaviili, Kɔŋgoo Kinsasa, Namibi nɛ Sambii. Ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩɖaɣla nɛ ɖɩwɛ Afrika hɛkʊ nɛ hɛkʊ taa ajɛya wena ayɔɔdɩɣ fransɩ kʊnʊŋ yɔ nɛ Afrika hadɛ kɩŋ ñɩna wena alɛ yɔɔdɩɣ anglisi tɔm yɔ ahɛkʊ taa. Afrika kpeekpe taa lɛ, ɛjaɖɛ nɖɩ ɖikɛna naatozo ñɩnɖɛ ɛyaa ɖɔʊ taa.
Ɖooo lɛ, Pɔrɩtigaalɩ ñɩma kakpacayaɣna-ɖɩ nɛ pʊcɔ ɖɩwɛʊ ɖɩ-tɩ yɔɔ kɛ 1975. Ɖɩwɛ ajɛya kɩkpɛndɩɣ aŋgba wena ayɔɔdɩɣ Pɔrɩtigaalɩ kʊnʊŋ yɔ a-taa. Pʊcɔ nɛ kɩwɛʊ kɩ-tɩ yɔɔ pɩnaɣ 1975 taa mbʊ yɔ, Aŋgoolaa taa ɛyaa tɩŋa taa taahɛ nɛ ɛzɩma pɩwɛɛ se kɩhɛʊ koministi taa yɔ nɛ yoŋ sakɩyɛ wɛɛ nɛ pʊtʊlʊʊ paaɛzɩmtaa pɩtalɩ ɛzɩ pɩnzɩ 25 yɔ.
Ɛyaa ɛzɩ miliyɔɔ yɔ sɩba nɛ tɛtɛɛ ñɩm ɛsaam mbʊ pʊkʊ ɛyaa yɔ, pʊpʊ ñɛwɛɛ ɛzɩ miliyɔɔ ɖɔɖɔ mbʊ yɔ nɛ pɩɖɩɩna ɛyaa kʊʊ halɩ nɛ sɔnɔ. Ɖeɖe nɛ sɔnɔ mbʊ yɔ, ɖama nɩnaʊ nɛ ɖiu ɖiu caɣʊ wɛ Aŋgoolaa taa yem fɛɛɛ.
Afrɩka |
Afrika Hadɛ kiŋ • Alizeerii • Aŋgoola • Caadɩ • Cibuuti • Egipiti • Eriitree • Etiyoopii • Kaabɔɔ • Kambii • Kameruni • Kana • Kapʊvɛɛrɩ • Keniya • Kinee-Ekwatoriyaaalɩ • Kinee-Konakrii • Kinee-Pɩsaʊ • Kootidiivʊwarɩ • Koŋo Kinsasa • Kɔngoo-Pirazaaviili • Lezoto • Liiberiya • Liibii • Maalii • Madakasɩkarɩ • Malawii • Marɔkɩ • Moozambiki • Moritaanii • Naajeeriya • Namibi • Nizɛɛrɩ • Peenɛɛ • Purkina Fasoo • Purundi • Pɔcɩwaanaa • Ruwandaa • Sahara Kañɩnbʊsaɣ • Santrafri • Senegaalɩ • Siyeera –Leyɔnɩ • Soomaali • Sudaanɩ • Suudanɩ Hadɛ • Suwaaziilandɩ • Sambii • Sɩmbaabuwe • Tanzanii • Togo • Tuniizii • Ugandaa |