Siirry sisältöön

virkistys

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

virkistys (39)

  1. virkistäminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋirkist̪ys/
  • tavutus: vir‧kis‧tys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi virkistys virkistykset
genetiivi virkistyksen virkistysten
virkistyksien
partitiivi virkistystä virkistyksiä
akkusatiivi virkistys;
virkistyksen
virkistykset
sisäpaikallissijat
inessiivi virkistyksessä virkistyksissä
elatiivi virkistyksestä virkistyksistä
illatiivi virkistykseen virkistyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi virkistyksellä virkistyksillä
ablatiivi virkistykseltä virkistyksiltä
allatiivi virkistykselle virkistyksille
muut sijamuodot
essiivi virkistyksenä virkistyksinä
translatiivi virkistykseksi virkistyksiksi
abessiivi virkistyksettä virkistyksittä
instruktiivi virkistyksin
komitatiivi virkistyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo virkistykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
virkistys-

Etymologia

[muokkaa]

virkistää (vartalo virkistä-) + -ys

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

mielenvirkistys, virkistysaine, virkistysalue, virkistyshetki, virkistyskalastus, virkistyskäyttö, virkistystaajuus, virkistystauko

Aiheesta muualla

[muokkaa]