Siirry sisältöön

vatsa

Wikisanakirjasta
Katso myös: vatsā
Wikipedia
Katso artikkeli Vatsa Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Vatsa

Substantiivi

[muokkaa]

vatsa (9)

  1. ihmisen vartalon etumus rinnan alapuolelta nivusiin, maha
    Haluaisin kesäksi litteän vatsan.
  2. mahalaukku ja muut vatsaontelon elimet
    ottaa lääke tyhjään vatsaan
    syödä vatsansa täyteen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑt̪sɑ/
  • tavutus: vat‧sa

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vatsa vatsat
genetiivi vatsan vatsojen
(vatsain)
partitiivi vatsaa vatsoja
akkusatiivi vatsa;
vatsan
vatsat
sisäpaikallissijat
inessiivi vatsassa vatsoissa
elatiivi vatsasta vatsoista
illatiivi vatsaan vatsoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vatsalla vatsoilla
ablatiivi vatsalta vatsoilta
allatiivi vatsalle vatsoille
muut sijamuodot
essiivi vatsana vatsoina
translatiivi vatsaksi vatsoiksi
abessiivi vatsatta vatsoitta
instruktiivi vatsoin
komitatiivi vatsoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vatsa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset

[muokkaa]
  • Sanoja maha ja vatsa käytetään varsinkin puhekielessä synonyymisesti.

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

alavatsa, pyykkilautavatsa, pömppövatsa, riippuvatsa, tyhjävatsainen, tyhjävatsaisena, vatsa-aortta, vatsaevä, vatsaflunssa, vatsahaava, vatsahappo, vatsainfektio, vatsakalvo, vatsakatarri, vatsakipu, vatsalaukku, vatsalauta, vatsalihas, vatsanahka, vatsanalus, vatsanpeite, vatsanpohja, vatsanpuru, vatsantäyte, vatsanväänne, vatsaontelo, vatsapaita, vatsapuoli, vatsasairaus, vatsassahautoja, vatsastapuhuja, vatsastapuhuminen, vatsasyöpä, vatsatanssi, vatsatauti, vatsavaiva, ylävatsa

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vatsa Kielitoimiston sanakirjassa
  • vatsa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkeli 4241 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa