vanhentunut
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]vanhentunut
- sellainen, joka ei enää ole käytössä suuren ikänsä seurauksena, pois käytöstä oleva
Käännökset
[muokkaa]1. vanhentunut
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]vanhentunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vanhentua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vanhentunut | vanhentuneet |
| genetiivi | vanhentuneen | vanhentuneiden vanhentuneitten |
| partitiivi | vanhentunutta | vanhentuneita |
| akkusatiivi | vanhentunut; vanhentuneen | vanhentuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vanhentuneessa | vanhentuneissa |
| elatiivi | vanhentuneesta | vanhentuneista |
| illatiivi | vanhentuneeseen | vanhentuneisiin vanhentuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vanhentuneella | vanhentuneilla |
| ablatiivi | vanhentuneelta | vanhentuneilta |
| allatiivi | vanhentuneelle | vanhentuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vanhentuneena | vanhentuneina |
| translatiivi | vanhentuneeksi | vanhentuneiksi |
| abessiivi | vanhentuneetta | vanhentuneitta |
| instruktiivi | – | vanhentunein |
| komitatiivi | – | vanhentuneine |