Siirry sisältöön

valmistelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

valmistelu (2)

  1. valmistelevien toimien teko

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑlmisˌt̪elu/
  • tavutus: val‧mis‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valmistelu valmistelut
genetiivi valmistelun valmistelujen
valmisteluiden
valmisteluitten
partitiivi valmistelua valmisteluita
valmisteluja
akkusatiivi valmistelu;
valmistelun
valmistelut
sisäpaikallissijat
inessiivi valmistelussa valmisteluissa
elatiivi valmistelusta valmisteluista
illatiivi valmisteluun valmisteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi valmistelulla valmisteluilla
ablatiivi valmistelulta valmisteluilta
allatiivi valmistelulle valmisteluille
muut sijamuodot
essiivi valmisteluna valmisteluina
translatiivi valmisteluksi valmisteluiksi
abessiivi valmistelutta valmisteluitta
instruktiivi valmisteluin
komitatiivi valmisteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valmistelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

alkuvalmistelu, esivalmistelu, matkavalmistelu, tulivalmistelu, tykistövalmistelu, valmisteluelin, valmisteluvaihe

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • valmistelu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 125, 2331 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa