Siirry sisältöön

tippi

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tippi (5-B)

  1. (puhekieltä) juomaraha, palveluraha
  2. (biljardi) biljardikepin kärki

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ipːi/
  • tavutus: tip‧pi

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tippi tipit
genetiivi tipin tippien
(tippein)
partitiivi tippiä tippejä
akkusatiivi tippi;
tipin
tipit
sisäpaikallissijat
inessiivi tipissä tipeissä
elatiivi tipistä tipeistä
illatiivi tippiin tippeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tipillä tipeillä
ablatiivi tipiltä tipeiltä
allatiivi tipille tipeille
muut sijamuodot
essiivi tippinä tippeinä
translatiivi tipiksi tipeiksi
abessiivi tipittä tipeittä
instruktiivi tipein
komitatiivi tippeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tipi-
vahva vartalo tippi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

englannin sanasta tip ’juomaraha’.[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tippi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.