soveltuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]soveltuminen (38)
- teonnimi verbistä soveltua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soveltuminen | soveltumiset |
| genetiivi | soveltumisen | soveltumisten soveltumisien |
| partitiivi | soveltumista | soveltumisia |
| akkusatiivi | soveltuminen; soveltumisen |
soveltumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soveltumisessa | soveltumisissa |
| elatiivi | soveltumisesta | soveltumisista |
| illatiivi | soveltumiseen | soveltumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soveltumisella | soveltumisilla |
| ablatiivi | soveltumiselta | soveltumisilta |
| allatiivi | soveltumiselle | soveltumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soveltumisena (soveltumisna) |
soveltumisina |
| translatiivi | soveltumiseksi | soveltumisiksi |
| abessiivi | soveltumisetta | soveltumisitta |
| instruktiivi | – | soveltumisin |
| komitatiivi | – | soveltumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | soveltumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
soveltumis- | |