Siirry sisältöön

sotkea

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

sotkea (58) (taivutus[luo])

  1. panna epäjärjestykseen; liata
    Lapsi on sotkenut huoneensa.
  2. pilata
    Sotkit suunnitelmani.
  3. ottaa mukaan johonkin; sekoittaa joku johonkin
    Miksi sotkit minut tähän?
  4. sekoittaa yhteen; yhdistää sekoittamalla
    Ja hän otti taikinaa, sotki ja teki kakkuja hänen silmiensä edessä ja paistoi kakut. (2. Sam. 13; käännös 1933/38)
  5. sekoittaa keskenään kaksi asiaa; erehtyä
    Sekoitan aina ulko-oven ja autotallin avaimet.
  6. (murretta) polkea, talloa, astua päälle
  7. (arkikieltä) ajaa polkupyörällä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsot̪keɑˣ/
  • tavutus: sot‧ke‧a

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • sotkea Kielitoimiston sanakirjassa